Kun meidän jo aikusten vanhemmat kuolevat, tunnemme ikävää ja ehkä pelkoakin, onhan sitten jo poissa nuo rakkaat ja ihanat "puskurit" meidän itsemme ja kuoleman välistä.
t.yks joka kaipaa vanhempiaan
t.yks joka kaipaa vanhempiaan
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olemme huomenna "päivän lähempänä kuolemaa". Sen vain muistaa paremmin silloin, kun omat vanhemmat on poissa.
t. Ikävä isää
Isäni kuoli 6 vuotta sitten. Meinasin itse kuolla ennen äitiä . Kuolema ei pelota. Se on osa luontoa.
Mä olen pitänyt setiä ja tätejä ja muita vanhempia suojarenkaana.Mutta 10 vuoden aikana ne hävisivät.Nyt ei enää ole vanhempia .Sit on meidän vuoro.Vaikka eihän se aina mene niin että vanhemmat ensin.