Tässä ADAC:n suuren Praxistest-
tyytyväisyyskyselytutkimuksen tulokset, jotka kuvaavat saksalaisten auton omistajien tyytyväisyyttä omaan automerkkiinsä.
1. Porsche 1,24
2. Subaru 1,26
3. Honda 1,32
Jaguar 1,32
5. Toyota 1,33
6. Mazda 1,42
BMW 1,42
8. Saab 1,43
9. Volvo 1,45
10. Mitsubishi 1,48
11. Daihatsu 1,52
12. Škoda 1,54
13. Audi 1,55
14. Alfa Romeo 1,56
15. Hyundai 1,59
16. Citroën 1,61
17. Suzuki 1,63
18. Lancia 1,65
19. Opel 1,69
Chrysler 1,69
21. Nissan 1,70
22. Ford 1,71
Seat 1,71
24. Kia 1,72
25. Mercedes-Benz 1,75
26. Daewoo / Chevrolet 1,79
Renault 1,79
28. Peugeot 1,80
Smart 1,80
30. Land Rover 1,81
31. Fiat 1,82
Volkswagen 1,82
Lähde:
ADAC Motorwelt 12/2006 Saksa
tyytyväisyyskyselytutkimuksen tulokset, jotka kuvaavat saksalaisten auton omistajien tyytyväisyyttä omaan automerkkiinsä.
1. Porsche 1,24
2. Subaru 1,26
3. Honda 1,32
Jaguar 1,32
5. Toyota 1,33
6. Mazda 1,42
BMW 1,42
8. Saab 1,43
9. Volvo 1,45
10. Mitsubishi 1,48
11. Daihatsu 1,52
12. Škoda 1,54
13. Audi 1,55
14. Alfa Romeo 1,56
15. Hyundai 1,59
16. Citroën 1,61
17. Suzuki 1,63
18. Lancia 1,65
19. Opel 1,69
Chrysler 1,69
21. Nissan 1,70
22. Ford 1,71
Seat 1,71
24. Kia 1,72
25. Mercedes-Benz 1,75
26. Daewoo / Chevrolet 1,79
Renault 1,79
28. Peugeot 1,80
Smart 1,80
30. Land Rover 1,81
31. Fiat 1,82
Volkswagen 1,82
Lähde:
ADAC Motorwelt 12/2006 Saksa
Vastaukset 16
Vanhimmat
E V V K
Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.
Mitä nuo luvut kertovat ?
Omistaja, kaikessa lyhykäisyydessään.
nämä ne ovat naurettavimpia tutkimuksia mitä tehdään. Kyllä joku Mersun ostaja vaatii autoltaan todella paljon enemmän kuin halvan kopperon ostaja. Mainittakoon, että oma merkkini "pärjäsi" tuossa "tutkimuksessa" hyvin.
No miksi ihmeessä Porschen ostaja ei vastaavasti vaatisi paljon enemmän kuin Mersun/BMW:n/Audin ostaja. Vai onko Porsce myös vain niin paljon parempi kuin kaikki muut autot?
on varmasti hyvin fanaattista porukkaa. Vaihtoehtoja Porschelle ei juuri ole. Ja onhan autokin varmasti hyvä vaikka ei tuossa tutkimuksessa autojen hyvyyttä tutkitakaan vaan lähinnä niitä autojen ostajia.
Ei tuossa tutkimuksessa mitään naurettavaa ole. Asiakkaiden tyytyväisyys kertoo siitä, että merkin autot ovat sellaisia, minkälaisen mielikuvan ostaja niistä on kaupantekohetkellä saanut, tai ehkä jopa odotuksia parempia. Jos asiakkaat eivät ole tyytyväisiä, silloin mainonta ja myyjä ovat luoneet epärealistisia mielikuvia ja asiakas on odottanut saavansa enemmän kuin todellisuudessa on saanutkaan. Auto ei ole ollut niin hyvä kuin asiakas on kuvitellut.
Naurettavaksi homma menee, jos joku alkaa väittää tälläisten tyytyväisyystutkimusten kertovan jotakin auton kestävyydestä, luotettavuudesta, ajettavuudesta, matkustusmukavuudesta tai muista ominaisuuksista.
Kun kaikki asiat ovat kunnossa niin autoon ollaan tyytyväisiä.
Tyytyväisyystutkimus ei taatusti kerro tuotteen ominaisuuksista verrattuna toiseen tuotteeseen. Mahdotontahan se olisikin tavalliselle tuotteen käyttäjälle, koska vertailukohtaa vastaavaan toisenmerkkiseen tuotteeseen ei yleensä ole.
Autoista puhuttaessa pitäisi omistaa useita samaan aikaan hankittuja autoja ja käyttää niitä rinnakkain samalla tavalla, jotta voisi sanoa olevansa tyytyväisempi johonkin merkkiin enemmän kuin toiseen. Ei riitä, että vaihtaa automerkkiä muutaman vuoden välein ja vertaa nykyistä ajopeliä edelliseen, koska kaikilla merkeillä tapahtuu kehitystä/muutoksia vuosimallien myötä
Tyytyväisyystutkimus kertoo onko tuotteen ominaisuudet vastanneet asiakkaan siitä ennakkoon muodostamia mielikuvia.
Eri asia on tyytyväisyys palveluihin. Niitähän itse kukin käyttää harva se päivä ja täten vertailukohtia on aina tarjolla.
Jos olet ostanut auton odottaen huippuajettavuutta mutta totuus onkin kiemurteleva ja peräluisuun vetävä reki. Jos olet luullut ostavasi huippulaadukkaan käyttöauton joka sitten käykin pikkuvikojen takia joka toinen kuukausi pajalla.
Jos halusit huippumukavan matka-auton jonka penkit on liian lötköt ja rengasmelu huumaa korvat.
Silloin olet tyytymätön autoosi. Jos näitä tyytymättömiä on paljon, silloin se näkyy ADAC:in tilastossa.
Josta sitten jo voikin päätellä että ne eivät ole yksittäisiä tyytymättömyyden ilmauksia vaan että ajettavuus, laatu ja kestävyys sekä matkustusmukavuus eivät ko. autoissa ole sitä mitä mainos väittää.
Mikä tässä naurattaa?
Jos auto ei mistä tahansa syystä miellytä niin ei siihen voi olla tyytyväinen. Jotkut autot vaan ovat sellaisia että kaikki on kohdallaan ja niihin ollaan tyytyväisiä.
Tyytymättömyys johtuu siitä, että asiakkaalle on luvattu enemmän mitä hän on saanut. Ei välttämättä siitä että tuote olisi jotenkin poikkeuksellisen huono.
Asiakas saattaa olla aivan tyytyväinen siihen kiemurtelevaan, meluisaan ja pikkuvikaiseen rekeenkin, jos hän on jo ostaessaan tiennyt mitä saa ja hinta on ollut kohdallaan. Toisaalta jos hän on kuvitellut ostavansa meluisan ja kiemurtelevan, mutta täysin viattoman reen, silloin ne pienetkin viat aiheuttavat jo suurta tyytymättömyyttä.
Myös jälkimarkkinointi vaikuttaa asiakkaan tyytyväisyyteen. Jos asiakkaalle pystytään vakuuttamaan, että vaikka hänen autossaan pikkuvikoja onkin, muissa merkeissä niitä on vielä enemmän ja vaikka hänen autonsa ajettavuudessa puutteensa onkin, se silti on luokkansa kärkeä, asiakas pysyy tyytyväisenä. Onko niissä muissa merkeissä todellisuudessa sen enempää vikoja, tai onko se ajettavuus sittenkään luokassaan niin erinomainen kuin kuin asiakkaalle on vakuuteltu onkin jo aivan toinen asia. Tärkeintä on että asiakas uskoo niin.
Ajatellaan että asiakas valitsee itselleen toisen kahdesta samaa kokoluokkaa olevasta autosta ja toinen niistä maksaa 25k€, toinen 35k€. Jos hän päätyy siihen kalliimpaan, totta kai hän olettaa saavansa jotakin vastinetta sille maksamalleen ylimääräiselle kyppitonnille. Todennäköisesti jotakin saakin, mutta saako niin paljon kuin on kuvitellut? Halvemman valitessaan hän todennäköisesti hyväksyy sen, ettei auto ole kaikilta ominaisuuksiltaan kalliimman tasolla, mutta saattaa siitä huolimatta olla tyytyväinen valintaansa. Eli tyytyväisyystutkimuksessa on kysymys siitä, kuinka hyvin asikkaan ennakko-odotukset vastaavat tuotteen ominaisuuksia. Ei siitä mikä tuote olisi ominaisuuksiltaan paras.
Kun ostetaan näitä merkkejä niiltä odotetaan myös eniten. Siksi minua ihmetyttää että vuodesta toiseen kärjessä ovat samat merkit. Ne siis todella ovat hyviä jos ne pysyvät kärjessä vuodesta toiseen. Jos nyt katsotaan surkeimpia merkkejä, esim. VW. Siltä ei enää odoteta juuri mitään eli jos ne seuraavina vuosina toimivatkin kohtalaisesti, sijoitus nousee.
Jos taas joku Honda, Mazda tai Porsche toimii hienosti niin se toimii vain odotetusti eli ei tyytyväisyys mihinkään nouse.
Tässä kohtaa oli aamulla hyvin perusteltu kommentti edellisen kirjoittajan VW-herjaamiseen ja siihen miksi saksalaiset ostavat mieluummin sitä kuin japanilaisia autoja.
Näkyy kansanrintaman karvainen käsi poistaneen kommentin.
Eipä tuossa sinänsä mitään uutta ole. Volkswagen-vastainen kampanja tukee omalta osaltaan hyvin Toyotan myyntiä.
Ja minkäköhän takia allekirjoittaneelle tuli mieleen Toyotan myynti tässä yhteydessä?
Arvaan, että tällainen tulos harmittaa "eräitä".
Jos auto on varmatoiminen ja viaton on asiakaskin tyytyväinen. Tämänhän näkee, kun vertaa tätä tilastoa useimpiin vikatilastoihin. Ne merkit, jotka ovat vähävikaisimpia myös niihin näytetään olevan myös tyytyväisimpiä. Mm. Porche on ollut vikatilastoissa usein vähävikaisin.
Tämän ymmärtää, kun miettii sitä miten paljon on harmia autosta, jota saa olla jatkuvasti kuskaamassa korjaamolle. Tämän tilaston kärkipään merkeissä se on erittäin harvinaista ja loppupään merkeissä enempi yleistä.
Ilmeisesti jostakin syystä auoton ajo-ominaisuuksilla, ruostumisella ja turvallisuustestien tuloksilla ei ole niinkään paljon painoarvoa. Ehkä on niin, että ajo-ominaisuuksiin totutaan. Ruoste, vaikka ikävä asia onkin, ei kuitenkaan enää nykyautoissa ole kovin paha ongelma auton käyttöikään suhteutettuna. Turvallisuutta ei ajatella, jos mitään ei satu (ja enemmistöllehän ei vakavia onnettomuuksia yleensä satu). Lisäksi, kaikkien merkkien passiivinen turvallisuus on parantunut viime vuosina niin paljon, että tällä saralla erot eivät ole enää kovin suuria v. 2000 jälkeen valmistetuissa malleissa.