Varsovan arkkipiispa Stanislaw Wielgus joutui eroamaan, kun paljastui, että hän tosiaan oli toiminut Puolan salaisen poliisin leivissä melkein kaksi vuosikymmentä:
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id50647.html
Uutisen mukaan jopa 15 % puolalaisista papeista olisi syyllistynyt moiseen kommunistivallan alla. Se on huikea luku.
Täällä kotimaassamme sekä piispa J. Wrobel että melkoinen joukko papeistamme on puolalaisia. Tapaus herättää minusta kysymyksiä "omien" puolalaistemme taustasta, teoista ja tehtävistä kommunistisessa Puolassa. Onko asiasta koskaan ollut puhetta? Missä ja milloin?
En syytä ketään mistään, mutta meidän perheemme mielestä asiasta olisi syytä keskustella. On syytä muistaa, että samat puolalaiset ovat hyvin kyseenalaisella tavalla syyttäneet Suomen kansalaista, arvostettua sielunhoitajaa isä Jania (ilman edes kyseisten syytteiden julkisuuteen saattamista!) sekä kieltäneet tämän toimimisen pappina omassa maassaan.
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id50647.html
Uutisen mukaan jopa 15 % puolalaisista papeista olisi syyllistynyt moiseen kommunistivallan alla. Se on huikea luku.
Täällä kotimaassamme sekä piispa J. Wrobel että melkoinen joukko papeistamme on puolalaisia. Tapaus herättää minusta kysymyksiä "omien" puolalaistemme taustasta, teoista ja tehtävistä kommunistisessa Puolassa. Onko asiasta koskaan ollut puhetta? Missä ja milloin?
En syytä ketään mistään, mutta meidän perheemme mielestä asiasta olisi syytä keskustella. On syytä muistaa, että samat puolalaiset ovat hyvin kyseenalaisella tavalla syyttäneet Suomen kansalaista, arvostettua sielunhoitajaa isä Jania (ilman edes kyseisten syytteiden julkisuuteen saattamista!) sekä kieltäneet tämän toimimisen pappina omassa maassaan.
Vastaukset 201
Vanhimmat
Todella ikävää että näinkin tuoreen arkkipiispan omat omatunnon kellot eivät yhtään toimi tälläisellä hetkellä, kun on juuri ottanut arkkipiispan arvon tai viran vastaan.
Tiedän eräitä kulttuureita, joissa on edelleen vastaavanlaisia "vakoilujoita", jotka vakoilevat maan asukkaita entisen valloittajanmaan laskuun. Heitä ei todellakaan voi arvostaa pitkälle.
Pisteet tästä Puolan kansalle,kun ovat näin suurella joukolla asettuneet vastustamaan tätä arkkipiispaa ja vaatineet hänen eroaan. Eikö olisi hyvä myös suorittaa lisää vastaavia tutkimuksia Puolassa muidenkin piispojen osalta juuri nyt kun aihe tapetilla ja ajankohtainen.
Jos kymmenestä puolalaisesta papista keskimäärin 1-2 on toiminut vakoojana, se on hirvittävä luku ja panee ajattelemaan täällä toimivia ja toimineita puolalaisia.
Nyt ei todellakaan ole kysymys pelkästään jostakin Varsovan arkkipiispasta, vaan yleensä puolalaisista papeista.
Olin joulun kotona Puolassa ja minulle tuli ihan selväksi, että piispa Wielgusta syyttivät pelkästän kommunistien ja heidän liittolaistensa omistamat lehdet ja mediat. Ihailen piispa Wielgusta siitä, että hän luopui korkeasta tehtävästään, jotta kirkko ei kärsisi.
On kummallista, että joku kuvittelee tapauksen liittyvän Suomeen. Miksi ihmeessä? Se ei liity Suomeen. Puolalaiset papit ovat a-i-d-o-s-t-i katolisia, koska he ovat kasvaneet katolisessa maassa. Olen ylpeä heistä, kuten olen ylpeä piispa Wielgusista. Nyt asiasta on enää turha puhua.
Kun kerran en ole puolalainen ja olen kasvanut ei-katolisessa maassa, tunnustaudun täten julkisesti "epäaidoksi" katolilaiseksi, jotta Jolanta saa nukkua rauhassa.
Ajattelevan katolilaisen tavoin tunnustaudun epäaidoksi katolilaiseksi. En ole puolalainen, joten en ole kasvanut katolisessa maassa - jos nyt sellaisia edes on.
Muuten viime viikonloppuna yhdessä katolisessa maassa pidettiin paikallisen arkkipiispan eroa vaatinut mielenosoitus. Se maa oli Puola. Taisi olla paikalla monta epäaitoa katolilaista.
Jos puolalaisuus on "a-i-d-o-n" katolilaisuuden mittapuu ja kriteeri, tunnustaudun erittäin, erittäin suurella ilolla edellisten esimerkkiä seuraten epäaidoksi katolilaiseksi. Mistäs me epäaidot moisista?
huumorintajuanne!
Kirjoituksesi pakotti minua rikkoa vapaaehtoista hiljaisuuttani tällä forumilla. Kirjoitit, että täällä palvelevia puolalaisia pappeja - mikäli ymmärsin viestitsi oikein - ovat kaikki aidosti katolilaisia. Nyt analysoiva kynä pysähtyy ja miettii hetken verran.
He ovat totta kai katolilaisia, sehän on selvä. Lisäät, että ovat aidosti katolilaisia. Tämä oli se lause jonka vuoksi avasin tämän ruudukon. Mitä tarkoitat sanalla aito? Toinen heistä sanoi julkisuudessa, että isä Jan on saanut ansionsa mukaan. Toinen väitti, että isä Jan organisoi protestia Hollannista käsin. Kolmas taas ihmetteli miksi me itkemme papin perään. Neljäs, se taas oli piispa, yritti myydä meille täysin hatarapohjaista tarinansa, jonka mukaan isä Jan piti messua Kouvolassa täysin luvattomasti.
Jatkanko vielä?
Tämäkö on sinun aitoutesi?
Szigethy, paluusi tälle foorumille on tämän päivän paras uutinen. Kuten huomaat, tuolla alla monet meistä kaipasivat sinua takaisin. Sinua tarvitaan!
Puolalaisesta Jolantasta ei kannata välittää. Hän on yrittänyt jatkuvasti toitottaa täällä, ettemme me suomalaiset olisi oikeita katolilaisia. Olen siksi vapaaehtoisesti tunnustaunut "epäaidoksi" katolilaiseksi, jotta pääsemme moisesta provokaattorista eroon.
Isä Janin suhteen olet täysin oikeassa, kuten aina ennenkin.
Jepjep. Ei sellaista uutista, etteikö siihen saisi epäjumala Jania vedetyksi mukaan. Piispa Wielgusta syytetään, se tarkoittaa tietysti sitä että isä Jan pitää saada takaisin Suomeen. Minua naurattaisi ellei tätä sanottaisi tosissaan.
Luepa viestini alla. Kyllä Wielgusin ja Wrobelin tapauksilla on yhtäläisyyksiä, vaikka syyt ovatkin tyystin (?) erilaiset. Voisitko, ystävä hyvä, hieman perustellakin. Se olisi mukavaa.
Isä Jan ei ole kenellekään epäjumala. Hän on arvostettu pappi, joka on toiminut kauan Suomessa palvellen Katolista kirkkoa Suomessa hyvin ja uskollisesti. Hän on Suomen kansalainen.
Suomen virallisia kieliä ja suomalaista kulttuuria ymmärtämätön uusi piispa (Puolan kansalainen) on kohdellut isä Jania tylysti ja epäoikeudenmukaisesti selityksiä antamatta. On oikein ja luonnollista, että suomalaiset katolilaiset puolustavat isä Jania. On luonnotonta, että jotkut suomalaiset katolilaiset ovat kääntäneet hänelle selkänsä ja nielleet mukisematta piispan esittämät epämääräiset, kummalliset ja ristiriitaiset "selitykset" isä Janin karkotukselle.
Naurullasi liityt niihin, jotka uskovat vallanpitäjien olevan aina oikeassa ja syytettyjen aina syyllisiä. Maailmassa on lukemattomia surullisia esimerkkejä sellaisista ihmisistä kuin sinä.
Tässä maassa toimii ainakin yksi puolalainen pappi, joka on julkisesti syyttänyt isä Janin tukijoita tämän pitämisestä "epäjumalana". Jäljet sylttytehtaalle ovat liian selvät...
Isä Janista puhutaan varmasti niin pitkään eri asiayhteyksissä kunnes hänen lähtönsä syyt selviävät asiallisella tavalla.
Isä Janin maastakarkoituksen syyt ovat siinä määrin selvillä, että yleisesti tiedetään, etteivät ne olleet kirkon oppiin, moraaliin tms. liittyneitä (lähde: piispa Wrobelin paimenkirje).
Sen sijaan on hämärän peitossa miksei isä Jan saa edes viettää messua täällä. Se on kamalaa, kun ajattelee, että vähän aikaa sitten hän sentään johti koko hiippakuntaa!
Isä Janista puhuminen "epäjumalana" ei ole vain sarkasmia, vaan se loukkaa syvästi sekä isä Jania, kaikkia katolilaisia ja hänen ystäviään yli kirkkokuntien rajojen. Sellainen kieli viestii siitä rakkaudettomuuden ilmapiiristä, joka viime vuosina on pesiytynyt tähän hiippakuntaan.
Kyllä hän viime vuoden puolella vietti messuja Suomessa (en tiedä kuinka usein, mutta ainakin yhdessä messussa olin, jossa hän oli alttarilla).
Päivitä tietosi.
Voi olla, että isä Jan oli mukana jossakin messussa, mutta hän ei saa hoitaa täällä papin tehtäviä. Poikkeus vahvistaa julman säännön.
aivan varmat papin tehtävien osalta ole. En halua tässä asiasta nyt enempää kanssasi kinastella.
Kaikki suomalaiset katolilaiset tietävät, että isä Jan toimisi pappina mielellään kotimaassaan Suomessa, mutta puolalainen piispa ei sitä hänelle salli. Mistä luulet, että kohu on syntynyt ellei juuri tästä vääryydestä?
Kiitos taas kerran, Sveitsiläinen! Seurasin juuri uutista EuroNews -uutiskanavalta, joiden kuvissa näkyi selvästi katolilaisten mielenosoitus ex-arkkipiispa Stanislaw Wielgusia vastaan. Siis MIELENOSOITUS!
Kun muutama vuosi sitten joukko katolilaisia järjesti täällä mielenosoituksen piispa Wrobelin mielivaltaista hallintopolitiikkaa vastaan, täällä monet elleivät kaikki puolalaissyntyiset papit tuomitsivat tapahtuman kovin sanoin. Jotkut mukana olleet saivat kuulla messussa, etteivät he enää olisi kelvollisia asettumaan ehdolle kirkon luottamustehtäviin. Osallistujat tuomittiin ja suorastaan häpäistiin "epäkatolilaisina", "oman pesän likaajina" ja niin edelleen.
Mutta itse Puolassa katolilaiset toimivat ainakin tänään ihan samalla tavalla! He jopa buuasivat ja huusivat iskulauseita kesken messun. Ovatko hekin "epäkatolilaisia"? Kaiketi eivät, koska hehän ovat sentään puolalaisia.
Vaikka syyt ovatkin oletettavasti toiset, ex-arkkipiispa Wielgusin ja piispa Wrobelin tapaukset liittyvät toisiinsa. Katolilaisten vastarinta voi aiheuttaa muutoksen, jos vain niin halutaan. Ainakin se osoittaa, että katolilaisilla on OIKEUS osoittaa mieltään missä tapahtuu vääryyksiä ja virheitä. Nykyaikana kun sellaisia ei voida enää lakaista maton alle, ei edes Puolassa.
Szigethy, jos luet tämän, anna jokin merkki siitä. En ole varmasti ainoa, joka kaipaa sinua tänne takaisin.
Asiallinen huomio. Viime kerralla en osallistunut mielenosoitukseen, koska isä Jan oli kuulemma sitä vastustanut. Jos uusi pidettäisiin, vaimoni kanssa osallistuisimme.
Vaikenemisesta ja monien ongelmiemme maton alle lakaisemisesta on ollut apua vain nykypiispalle, joka ei ole korviaan lotkauttanut ihmisten aidolle tuskalle ja hädälle.
Nyt kun piispan eroa vaativia mielenosoituksia on pidetty "pyhällä" Puolanmaallakin, en näe mitään estettä sille, ettei sellaista voitaisi toistaa täällä Suomessakin. Tällä kertaa jopa kansainvälinen media voisi olla kiinnostunut asiasta. Wielgusia ja Wrobelia yhdistää ainakin yksi asia: vakava luottamuspula kansan silmissä.
Sinua kaivataan takaisin! Allekirjoitan Ajattelevan katolilaisen vetoomuksen.
Szigethy, en koskaan unohda sitä, että teit nuntiukselle AC:n illassa ns. hankalan kysymyksen isä Janin kohtelusta, koska teit sen kaikkien meidän puolesta, jotka asumme kaukana Helsingistä emmekä voi sinne noin vain arki-iltana matkustaa. Palaathan tänne takaisin. Kuten huomaat, sinua tarvitaan.
olen kanssasi samaa mieltä. En haluaisi jatkaa sanalla MUTTA, kuitenkin joudun käyttämään sitä painavasta syystä. En tiedä, olitko läsnä siinä maallikkokouksessa, johon piispakin saapui - kutsumatta. Kun minä olin yrittänyt saada piispalta järkeenkäyvän vastauksen isä Jania koskevista asioista, edes yhden, se ei tullut. Piispa siellä sanoi, että isä ei voi sanoa pahaa (!) omasta pojastaan, siksi hän vaikenee. Kumma kyllä tämä poikansa "rakastava" isä kirjoitti julkisuudessa, että se poika on epärehellinen ja epäluotettava. Ei tullut tästäkään vastausta. No, Sveitsiläinen ystäväni, kun kokous oli ohi, hyvin monet HILJAISET kuulijat onnittelivat minua kokouksen jälkeen, että, hienoa, taistelit rohkeasti, näin sitä pitää. Kun vastaukseksi katsoin heihin kysyvästi, he hävisivät kahvin turvaan. Tämän muiston takia olen aikaisemmin käyttänyt sanaa MUTTA. He varmasti olisivat kanssamme - kotona ikkunaverhon takana.
Eräs unkarilainen runoilija kirjoitti kerran: "vääryyden käskellä hiljaiset ovat osasyyliset"....
Tämä kirjailija oli sen maan asukas, jonka kardinaali sai kerran toveri Kadarin hallitukselta syntymäpäivälahjaksi kauniin Mercedeksen. Auto oli valkoinen. Puhtaan omantunnon väri.
on sen verran tärkeä asia, että se jo yksistään olisi yhden mielenosoituksen arvoinen asia. Mitä voimme oppia Puolan arkkipiispan siirtämisestä toisiin maisemiin? Sen, ettei kirkossa mikään muu tunnu tepsivän kuin julkinen painostus ja asioiden pysyminen julkisen huomion kohteena. Jos Wielgusin tekemisestä olisi vaiettu puolin ja toisin, hän olisi nyt "onnellisesti" Puolan arkkipiispana eikä kukaan kyselisi mitään.
Kyllä kirkkomme suuruus kestää hyvin yhden epäilyksiä herättäneen arkkipiispan ilman, että siitä täytyy tehdä mitään numeroa täällä.
Oman piispamme "tapaus" (onko edes sellaista?) ei kyllä mitenkään liity johonkin Varsovan ex-arkkipiispaan, vaikka kummatkin ovat sattumalta puolalaisia.
Kyllä aidot katolilaiset (Jolantalle kiitos ilmaisusta) pysyvät yhtenä rintamana piispamme takana. Muutamat häiritsijät Marian seurakunnasta, jossa muuten heitä ei näe edes sunnuntaimessussa, yrittävät epätoivoisesti väittää muuta. Heitä ei kannata kuunnella.
Hesarissa tänään olleessa jutussa kerrotaan, että "yhtenä motiivina oli -- miehen (siis Wielguksen) halu edetä tieteellisessä tutkimuksessa".
Tämä toteamus vie kuin luonnostaan ajatukset toiseen professoriin samasta Lublinin yliopistosta. Eteneminen tieteellisessä tutkimuksessa (mitä professoriksi pääsy on kai Puolassakin edellyttänyt) on vaatinut ainakin Wielguksen kohdalla yhteistyötä kommunistien kanssa. Olisiko samassa yliopistossa toinen tutkija edennyt ilman kommunistien tukea? Kysymys on aiheellinen. Lublinin yliopiston kautta Helsingin piispan tapaus on liitettävissä Varsovan eronneeseen arkkipiispaan.
Ja millä ihmeen perusteella väität, etteivät piispa Wróbelia arvostelevat katolilaiset ole "aitoja" tai että he eivät käy/näy messussa? Ensimmäinen väite on pelkkä mielipide, ja toinen väite on ehdottoman väärä. Sinun näkökyvystäsi en tiedä, mutta et sinäkään tiedä esimerkiksi minun tai Sveitsiläisen henkilöllisyyttä. Et tiedä, missä kirkonpenkissä istumme.
On aika luikkumaista tuollalailla lällätellä nimerkin tapaa, jatkuvasti. Minua ei liikauta pätkän vertaa kuka on piispana tai vastaavaa, mutta ihmettelen vaan miten joku voi olla noin LUIKKU! Vai ei voi tietää kuka sinäkin olet? Ketä se kiinnostaa? Surullisinta kai on se, ettet uskalla julkisesti polemisoida - pelkäät ehkä että järkevät ihmiset heittävät sinut ulos kirkkokahveilta... Surullista, surullista.
En tunne entuudestaan adjektiivia luikku. Sen takia minun on vähän vaikea arvioida itse, pitääkö luonnehdintasi minusta paikkansa.
En minä pelkää mielipiteitteni ilmaisemista ihmisten seurassa. Olen puhunut isä Janin asiasta hyvin monien kanssa, kantaa ottaen, monien pappien kanssa myös. Ei kukaan ole minua kirkkokahveilta ulos heittänyt.
Tällä palstalla minulla on oikeus kirjoittaa nimimerkillä, kuten sinullakin.
Kyseessä ei ole kritiikki kenenkään oikeuksia kohtaan - kunhan vaan sanoin että on tosi luikkumaista ampua pusikosta, ja sitten sanoa ettei kukaan edes tiedä kuka olet. Kertoo nimittäin aika paljon luonteenlaadusta että huutelee täällä, muttei uskalla kun on oikeiden ihmisten seurassa. Minun ajatukseni tuntevat kaikki ystäväni, enkä niitä piilottele edes kirkkokahveilla. Tosin minä ainakin käyn joka sunnuntai kirkossa.
Mielenkiintoinen havainto, että piispa Wielgus olisi edennyt akateemisella urallaan Lublinin yliopistossa vakoilemalla kommunistihallinnon laskuun. Olisi mielenkiintoista tietää edellyttikö akateemisella uralla eteneminen moista yhteistyötä yleisemminkin samassa yliopistossa.
On yleisessä tiedossa, ettei piispa J. Wrobel on koskaan toiminut seurakuntapappina. Hän on tehnyt vain yliopistouraa - ja sitä sattumoisin Lublinin yliopistossa.
Jos puolalaisilla on oikeus tietää piispojensa taustoista, kyllä on sitten meillä suomalaisilla ja sveitsiläisilläkin! Tästä asiasta ei voida vaieta.
Minusta todellista luikkumaisuutta on oman kirkollisen vallan väärinkäyttäminen toisten ja meidän seurakuntalaisten vahingoksi. Eikä esimerkkiä tarvitse hakea kaukaa...
kuka istuu tällä hetkellä Suomessa piispanistuimella, tekisi mieli sanoa oikeastaan ketkä istuvat siellä istumella myös mukana. Niin paljon on tapahtunut pieniä ja suuria arveluttavia asioita kyseisten puolalaisten pappien taholta että minä olen muuttunut hyvin varaukselliseksi heidän suhteensa, en luota heihin enään pätkääkään. Olisi hyvä tehdä tarkempi tutkimus myös heidän urakehityksistään katolisen kirkon palveluksessa ja jos he ovat ns. asiat kunnossa, niin ei heillä pitäisi olla mitään julkisia tutkimuksia vastaan. Kumma kun he ovat kuin "pieni valtiovalta" Suomen sisällä ja heihin ei tehoaisi mitkään Suomen viralliset lait, alkaen esim. ihmisoikeuslait täällä.
Kyllä nimimerkit: Sveitsiläinen, Ajatteleva sekä moni muu puhuu ihan rehellistä asiaa. JohannaL:n kannanottoon olen hyvin pettynyt, olen pitänyt häntä katolisten ihmisoikeuksien esitaistelijattarena. Harmi.
Puolalaisista on piispa Józef Wróbelin kaudella muodostunut klikki, joka mitä ilmeisemmin itse kuvittelee olevansa tämän maan lakien, yleisten tapojen, kulttuuritottumusten yms. yläpuolella. Pappeja ja veljiä kohdellaan miten ikinä lystää. Mielivaltaisuudet eivät koskaan kohdistu toisiin puolalaisiin.
Asun ns. diasporassa. Jos asuisin Helsingissä, olisin mukana miekkarissa vaikka joka päivä. Se on ainut tapa vaikuttaa ja saada aikaan muutos. Valitettavasti monet ovat äänestäneet jaloillaan, joka keinona on tehoton ja vailla seuraamuksia vallan kahvassa roikkuville.
Puolalaiset tutkimukseen ja syyniin! Melkein tekisi mieleni sanoa, että kyllä sieltä jotakin vielä löytyy...
Minulle oli yllätys, että arkkipiispa Wielgus olisi vakoillut nimenomaan Lublinin yliopistossa. Jos se on totta, se kertonee paljon saman yliopiston akateemisesta ilmapiiristä.
Olisi kyllä ihan oikein, erityisesti olisi oikeudenmukaista piispa Wielgusta ja kaikkia puolalaisia kohtaan, jos kaikkien kommunismin kaudella urallaan edenneiden, puolalaissyntyisten piispojen taustat selvitettäisiin avoimesti.
Meille suomalaisille ei sinänsä ole niin suurta merkitystä sillä, miten piispa Wróbel uraansa Lublinissa rakensi. Ei meidän minun mielestäni tarvitsisi vaatia piispan eroa, jos kävisi ilmi, että hän on toiminut jonkinasteisessa yhteisymmärryksessä kommunistisen hallinnon kanssa. Merkitystä on piispa Wróbelin toiminnalla Suomessa.
Valitettavasti hän ei ole kyennyt toimillaan voittamaan läheskään kaikkien suomalaisten katolilaisten luottamusta eikä arvonantoa. Isä Janin karkotuksesta alkanut epäluottamus, salailu, hiippakunnan sisäinen eripura ja piispan heikot johtajaominaisuudet, huono kielen ja kulttuurin tuntemus vielä usean vuoden jälkeen - ne ovat meille ongelma.
että missä sitä sisäistä eripuraa oikein on, koska en ole moista huomannut? Ainoa paikka missä muristaan ja puristaan on tämä palsta ja tätä palstaa lukevat erittäin harvat. Suurin osa hiippakuntalaisista ei tiedä eikä myöskään ole pätkääkään kiinnostunut minkäänlaisista keskustelupalstoista.
on vain jäävuoren huippu.
"Ei meidän minun mielestäni tarvitsisi vaatia piispan eroa, jos kävisi ilmi, että hän on toiminut jonkinasteisessa yhteisymmärryksessä kommunistisen hallinnon kanssa. Merkitystä on piispa Wróbelin toiminnalla Suomessa."
Olen tuosta kyllä hieman eri mieltä. Piispanhan kuuluu nauttia hiippakuntalaisten luottamusta, ja juuri siksi Wielgus joutui eroamaan. Eihän hänkään ollut vakoillut viime vuosina, vaan joskus kaukana menneisyydessä. Tunnetusti piispa Wrobel on jo menettänyt suureksi osaksi meidän katolilaisten luottamuksen. Mahdolliset lisäpaljastukset olisivat vain piste iin päällä tässä suhteessa.
Lublinissa toimiva yliopisto on "Katolickiego Uniwersytetu Lubelskiego" eli KUL. Kysymyksessä on k-a-t-o-l-i-n-e-n yliopisto. Siksi se oli kommunistienkin vihan kohteena.
Virallinen nimi on "Katolicki Uniwersytet Lubelski Jana Pawła II".
Juuri näin. "Tieteellinen" ateismi, jota kommunistisortajat yrittivät epätoivoisesti tuputtaa, oli niin heikoissa kantimissa, että Totuuteen perustuva katolinen yliopisto tottakai sai näiden historian tuomitsemien pakanaluuserien vihan niskaansa.
Kommunistiateismi kuuluu historian roskatynnyriin, jonne se onkin joutunut. Totuus ei pala tulessakaan!
eikä tarvitse kenenkään muun kuin paavin luottamusta ollakseen virassa. Parhaassa tapauksessa hiippakuntalaiset kunnioittavat 'Kristusta keskuudessaan', mutta Suomessa ei ainakaan sellaista voi kaikilta odottaa, täällä ollaan niin demokraattisia että hyvä ettei Jumalan Poikaakin pitäisi saada jo äänestää virkaan. Piispa ei tarvitse kenenkään luottamuslauseita, mutta jos hän aiheuttaa tuollaisen skandaalin veljeilemällä vasemmistofanaatikkojen kanssa, niin on syytäkin astua alas istuimeltaan, vaikkei sinne olisi vielä ennättänyt kivutakaan.
Kaikella kunnioituksella: tuollainen ajattelu ei ole katolista, vaan opusdeimäistä fanatismia.
Ihmeellistä, että yksin piispa olisi "Kristus keskuudessamme" mutteivät esimerkiksi papit, emmekä me maallikot. Jokainen ihminen on Jumalan kuva, niin sinä, minä kuin isä Jan tai piispa Wrobel.
Kyllä piispa tarvitsee kansan luottamuksen voidakseen toimia piispana. Muuten arkkipiispa Wielgus ei varmasti koskaan olisi joutunut eroamaan - ainakaan näin nololla tavalla. Iloitsen siitä, että Vatikaanikin on alkanut vähitellen ymmärtää asian.
Kiitos Ajatteleva Katolilainen! Onko nyt niin, että Pietari Ignatius, syyrialaisten patriarkka, ei olekaan katolilainen???
No ei hätää, kuhan suomalaiset saavat äänestettyä Kristuksen virkaansa, niin sitten on kaikki taas hyvin ja voimme kuulla ehkä maallikko-naiselta kuka meistä ansaitsee kantaa katolilaisen nimeä.
Hänen Autuutensa I.P.:
"For the Community, the bishop is Christ. The same reverence paid to Christ is to be paid to the bishop. The bishop is the father who one sprinkle incense over nine times likewise with the Icon of Christ. He is the man-God whom one touches with veneration and kisses the hand to receive pardon and a blessing."
Jokin kirkkoisistä sanoi sen paremmin: "Teille minä olen piispa ja teidän kanssanne minä olen kristitty". Lauseen jälkimmäinen osa on viime vuosina päässyt unohtumaan täällä Suomessa ja ilmeisesti Puolassakin.
hyvinkin....
Kuuntele patriarkkaa ja elä ihmisiksi!
Se jokin kirkkoisä on Pyhä Ireneus. Tarkastin tiedon.
Kuuntelen mieluiten Kristuksen ääntä evankeliumista kuin "patriarkkaa".
kuulee minua.
Unohtuiko?
teitä, kuulee minua.
Unohtuiko?
Kristus puhuu tuossa apostolien joukolle, ei yksittäiselle apostolille, eikä edes Pietarille. Joka kuulee "teitä", ei "sinua".
Kyllä yksittäinen piispa voi hyvinkin olla väärässä, joten häntä ei tarvitse pokkailla ja palvoa "Kristuksena". Apostolien seuraajien johtama kirkko taas ei voi erehtyä, ainakaan suurissa asioissa.
Tässä ero fanatismin ja katolilaisuuden välillä, näin lyhyesti sanoen.
on siis fanaatikko, ja suomalainen maallikko lukee Raamattuaan paremmin kuin kirkkoisit.... just joo. Kiitos mielipiteestäsi!
Minä en kuule jaksa syyrialaisten patriarkoista paljoa välittää. Kaikella kunnioituksella.
"Kaikella kunnioituksella" hyvinkin. Kiitos siitä, että olet osoittanut (taas kerran) ihmisen raadollisuuden ja sen, ettei epäpäteviltä ihmisiltä kannata kysellä mitään uskonopista.
Jos et ole vielä huomannut, tämä on keskustelufoorumi eikä toisten syyttelyfoorumi.
säie alkaa siitä, kun valitit katolisen kirkon patriarkkaa ei-katolilaiseksi ja fanaatikoksi, ainakin epäsuorasti. toivottavasti sai sinut menemään itseesi.
On totta että piispa edustaa Kristusta tavalla, jolla kukaan muu samassa yhteisössä ei. Hänestä puhuminen "Kristuksena meille" on symbolista kieltä, jota itse patriarkkakin avaa kertomalla, että kyse on siitä, minkälaista kunnioitusta piispan virkaan kuuluu, mitä hänen tehtäviinsä kuuluu ja ketä hän edustaa. Tämä pyhä salaisuus johtuu pappisvihkimyksen sakramentista, jonka täyteys on vain piispalla. Papit edustavat Kristusta samalla tavalla, mutta vähemmän; diakonit samalla tavalla vielä vähemmän. Lisäksi me kaikki kristityt edustamme Kristusta sillä tavalla, jonka meille kasteen armo suo.
Minusta te puhutte nyt enemmän sanamuodoista kuin itse substanssista. Juridisesti piispana voi toimia kuka vain jos kirkon hierarkia (= läntisessä patriarkaatissa ja tietyllä tavalla muissakin paavi) sen sallii. Mutta käytännössä kristillisestä viranhoidosta erottamaton tekijä on rakkaus, rakkaus jonka piispa on velkaa kansalleen ja kansa piispalleen. Jos tämä rakkaus on vakavasti vaurioitunut, koska piispa Wielgus oli toiminut pappisvirassaan kätyrinä organisaatiolle, jotka aiheutti viattomien ihmisten kuoleman, on viranhoito epätäydellistä. Harkinta on toki paavin ja viranhoitajan itsensä, mutta motiivi harkintaan on kansan luottamuksen puute. Minusta erotessaan Wielgus osoitti viisautta, joskin aivan liian myöhään. Niin kauan kuin hän oli virassaan, hän kyllä ansaitsi piispallisen arvon ja kunnioituksen, muttei persoonansa tai ansioidensa vaan alter Christus -tehtävänsä vuoksi. Piispan henkilö on vain välikappale siinä työssä, jota Jumala tahtoo ihmisten kautta tehdä.
Sen sijaan Helsingin piispan kohdalla ei tällainen spekulointi ole muuta kuin spekulointia. Taannoin lukemieni Suomen uutisten mukaan Puolan kirkko aikoo selvittää kuka on tehnyt menneisyydessä mitäkin - sen he tehkööt, mutta siihen asti turha spekuloida.
ihmetellä, miksi ensin käytit genetiiviä "Katolickiego Uniwersitetu Lubelskiego" nominatiivimuodon sijaan...
"Taannoin lukemieni Suomen uutisten mukaan Puolan kirkko aikoo selvittää kuka on tehnyt menneisyydessä mitäkin - sen he tehkööt, mutta siihen asti turha spekuloida."
Niin, uutisen mukaan selvitys koskisi Puolassa nykyisin toimivia piispoja. Miksei sitten Puolan ulkopuolella toimivia piispoja? Kaikkihan he toimivat aikanaan kommunistisessa Puolassa ja avustivat tai jättivät avustamatta salaista palvelua.
Voisitteko viimein lopettaa sekaantumisen Puolan asioihin? Tiedän teidän olevan kateellisia, koska Puola on katoliselta spiritualiteetilta niin rikas maa. Suomessa a-i-t-o-j-a katolilaisia on vain vähän. Useimmat ovat katoliseen kirkkoon liittyneitä luterilaisia, jotka eivät osaa oikeaa katolisuutta.
Puolassa tiedämme hyvin ketkä panivat piispa Wielgusin viralta. Kyllä se on kaikkien puolalaisten yleisessä tiedossa, koska piispa Wielgus on aina tukenut katolista Radio Maryjaa:
http://www.radiomaryja.pl/
Suomalaiset eivät tästä voi tietää mitään. Heidän kannattaisi olla hiljaa ja opetella ensin oikea katolisuus.
Taitaa a-i-t-o puola olla liian vaikea kieli Jolantalle.
...että olisi mahdollista tutkia kattavasti tiettyjen ihmisten menneisyyttä osumatta samalla pakostakin tietoihin muistakin - ainakin olisi absurdia pyrkiä juuri tähän pitäen korvillaan eräänlaisia hevoslappuja. Uskon, että Vatikaani on kiinnostunut kaikesta mahdollisesta, ja myös tulee saamaan kattavan selvityksen siitä mitä isä se ja se teki silloin ja silloin. Se mihin toimenpiteisiin Puolan paikalliskirkko voi tai ei voi alkaa, riippuu toki kunkin henkilön nykyisestä alaisuudesta paikalliskirkolle. Mutta Vatikaanin alueeseen kuuluu jokainen kirkon jäsen.
eli kyllä kieliOPPIKIN on tärkeää eikä vain oikea katolinen oppi.
Sitä paitsi: en puhunut Puolan, Suomen enkä minkään muunkaan maan maantiedosta, uskonnollisesta elämästä, ruokailutottumuksista enkä edes kielipolitiikasta vaan ihan kielioppimuodoista, joita jokaisen on oikeus tutkia ja tarkastella. Mitä ihan käytännön elämään tulee, viesti ei välttämättä mene perille, jos käytetään vääriä kielellisiä muotoja. Oikeaa oppiakin tulee saarnata ja opettaa sellaisella kieliopillisesti oikealla kielellä (olipa sitten hindiä, suomea tai mitä tahansa muuta kieltä), joka menee perille muuttumattomana.
Mietin, minkälainen (reseptiivinen vai produktiivinen) olisi sellaisen henkilön kielitaito ja -taju, joka kirjoittaisi nominatiivin sijaan nimikylttiin esim. "Helsingin taideteollisen korkeakoulun", "Tampereen teknillisen yliopiston" tai "Jyväskylan yliopiston".
Pahoittelen, mutta puolaiset merkit eivät onnistu tällä palstalla eli adjektiivissa wazna pitäisi z:n päällä olla piste.
Olemme kuulleet jo kymmenen kertaa sinulta, Jolanta, ettemme ole aitoja katolilaisia. Onko sinulla mitään muuta sanottavaa?
Olen jo vapaaehtoisesti tuolla ylempänä julistautunut epäaidoksi katolilaiseksi, ihan vain päästäkseni sinun jankutuksestasi eroon. Voit siis olla nyt tyytyväinen ja jättää tämän palstan rauhaan.
seuraasi Sveitsiläinen. Toki Sinulla olisi nyt syytä kateuteen, koska minusta vielä todettiin lisäksi, että minun pitää kasvaa ihmisenä, kristittynä ja ennen kaikkia katolilaisena. Mitäs nyt suuhun pannaan? Vaimoni kun luki sen, hän itki.
Naurusta.
Vai pitäisi SINUN kasvaa "ihmisenä, kristittynä ja ennen kaikkea katolilaisena"?
Vaimoni on parhaillaan lukemassa muuan Szigethyn kirjoittamaa kirjaa, josta olen lukenut itsekin muutamia lukuja. Olen harvemmin lukenut yhtä kypsää tekstiä jonkun toisen ihmisen, kristityn ja katolilaisen kynästä.
Itketään yhdessä ja kasvetaan. Ja siinä sivussa ollaan epäaitoja katolilaisia ihan huvin vuoksi ja Opus Dein kiusaksi.
Asia oli eilinen uutinen, sen jauhaminen tänään ei auta enää mitään eikä ketään. Meidän piispamme ei tapaukseen todellakaan liity - jättäkää hänet jo rauhaan!
Jaahas, sensori täällä käskee ja komentaa. Että ihan eilinen uutinen. No jopas on vanha, niin vanha, että pitäisi lakaista maton alle. Alkaa vaan matto jo kohta olla niin kupruinen, ettei sen päällä pystyssä pysy. Älä turhaan vielä hermoile, vastahan tämä on alkua. Kirves on jo pantu puun juurelle.
avautua, millaiseen sudenpesään hän on liittynyt.
Taitaa tehdä kipeää.
katolinen kirkko ei ole mikään "sudenpesä". Ihan samalla tavalla kuin jotkut Wróbel ja Johanna L., sen jäseniä ovat Katkirkon kirjoittajat, Szigethy, Ajatteleva katolilainen, tyyris tyllerö, Sveitsiläinen jne. Huomaatko mikä rikkaus?
Katolisen kirkon vahvuus on dialogi ja keskustelu. Ihan kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, koska yhteinen usko on niin vahva.
Siellä missä dialogia ja keskustelua ei ole, kirkko on heikko. Kuulostaako tutulta?
Kyllä Kirkon vahvuus on Jeesus Kristus. Hyvin on pärjätty ennen 60-luvun hermoheikkoja taparikkoja... miksei pärjättäisi nytkin? Sakramentit ravitsee ja Jumalan rakkaus kukoistaa - ihan ilman dialogiakin.
Tänä vuonna minut otetaan katolisen kirkon täyteen yhteyteen. Minulle on siis alkanut ilon ja kiitollisuuden vuosi.
Vielä ulkopuolisin silmin sanon sinulle, ei-hesalainen, että katolisessa kirkossa kaikista vaikuttavin piirre on nimenomaan dialogi. Se on kuin onkin osoitus kirkon uskosta, vahvuudesta ja pelottomuudesta.
Kyllä meidän tärkein aarteemme on Kristus ja sakramentit. Uskon vanhuus ja pelottomuus taas tulee ilmi kun uskalletaan olla uskollisia Kirkon opetukselle ja Jumalan tahdolle.
"Uskon vanhuus ja pelottomuus taas tulee ilmi kun uskalletaan olla uskollisia Kirkon opetukselle ja Jumalan tahdolle."
Tuo on ollut hiippakuntamme tilanne aina, varsinkin piispa Paulin kaudella. Erona on vain se, ettei nykyisin enää sallita dialogia ja keskustelua. Ja se on merkki heikkoudestamme.
ettei uskota niinkuin kirkko opettaa, leikitään että maallikoilla on jonkinlaista teologista kanttia kertoa mitä itse uskoo - siitä huolimatta mitä isät ja kirkko oikeasti opettaa. Heikkojen hommaa on samoin se oman pesän likaaminen jota tietyt tahot harrastavat semi-ammatillisesti. Vahvuus on Kristuksessa, sakramenteissa ja uskollisuudessa. Esimerkit vaan ovat harvassa - Opus Dein Oskari kylläkin oli yksi sellainen.
Jos sinua viehättää opusdeimäinen katolilaisuus, se on sinun asiasi.
Voin vakuuttaa sinulle, että suurinta osaa maailman katolilaisista se ei todellakaan viehätä. Ikävää on, että Opus Deillä on niin paljon sananvaltaa tässä hiippakunnassa. Se aiheuttaa vääristymän, kun monille kirkkoon vasta liittyneille uskotellaan, että Opus Dei mukamas edustaisi aidointa katolilaisuutta. Ei edusta.
OD:ssä niin risoo? Tunnetko ketään opparia henk. koht.? Oletko lukenut Escrivan kirjoja? Istunut vaikka kahvin merkeissä isä Manun kanssa? Käynyt OD:n keskuksissa (ja turha on valitella ettet tiedä missä ne ovat - olet nyt kutsuttu käymään ihan missä tahansa keskuksessa, paitsi ehkä naisten asuntolassa)?
Siispä: mikä risoo, 'ajatteleva'?
Opus Dein spiritualiteetti, salailemiset ja elitistinen elämäntapa ovat vieraita eivät vain minulle, vaan suurimmalle osalle maailman katolilaisista. Luepa vaihteeksi vaikkapa:
http://www.odan.org/
Olen nainen, joten enpä usko, että minua koskaan edes kutsuttaisiin muualle kuin naisten asuntolaan. Ja vaikka kutsuttaisiin, en menisi. Ei kiinnosta.
Tuntuupa vaan kiinnostavan kun aina on valittamista Opus Deihin liittyvissä kysymyksissä... Sinulla ei ole mitään kanttia kritiikkiin, kun olet heppoisin nettitietojen pohjilta liikkeellä. Jos olisin yhtä hupsu, en koskaan olisi liittynyt katoliseen kirkkoon.
P.S. Mielenkiinnosta: missä Raamattu käskee kirkkoa dialogiin?
Muut lotkautuksesi jätän omaan "arvoonsa", mutta kun kysyt missä Raamattu käskee dialogiin, annan esimerkin: enkeli ilmestyy Marialle ja käy aidon dialogin tämän kanssa siitä suostuisiko Maria Jeesuksen äidiksi.
Missä muuten sama Raamattu käskee käyttämään piikkivöitä, värväämään rikkaita, olemaan elitistinen, erottamaan miehet ja naiset toisistaan jne.?
Luin tänään lehdestä että S.Wielgusta seurasi heti krakovalaisen (Wawelin)katedraalin pappi Janusz Bielanski eroaminen tehtävästään, syy eroon oli sama kuin yllä olevalla.
Kirjoituksen mukaan tämä on tuonut paineita monille puolalaisille papeille selvitellä silloisiatekemisiään.
Mietinkin, kuinka moni nyt Suomessa toimivista puolalaisista papeista olivat jo silloin vihitty papeiksi, kun Puolan hallitus oli yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa, esim v. 1989 oli mainittu lehdessä???
Seuraava G. Politin artikkeli:
http://www.katkirkko.net/fi/?go=news&attachment=656
Täyttä asiaa!
Minua on alkanut ärsyttää tuon piispa Wielgusin asian selittäminen jopa Suomen televisiossa. Ei se asia kuulu suomalaisille. Piispa Wielgus oli nimitetty Varsovan piispaksi, ei Helsingin. En voi käsittää, että jopa luterilaiset puuttuvat tähän asiaan. Mitä luterilaiset sanoisivat, jos Puolan katolilaiset alkaisivat puuttua heidän piispojensa valintoihin?
Asia ei yksinkertaisesti suomalaisille kuulu. Ilman tiettyjen ryhmien ikävää toimintaa piispa Wielgus olisi edelleen Varsovan piispa ja me kaikki olisimme tyytyväiset. Nuo ryhmät ovat meille puolalaisille erittäin tutut. He ovat aina vastustaneet kirkkoa ja yrittäneet kaikilla tavoilla toimia kirkkoa vastaan.
Minusta on hyvä, että Puolassa on ryhdytty toimimaan kommunisteja ja heidän niljakkaita kätyreitään vastaan, vaikka en tahdo mihinkään yksittäistapaukseen ottaa kantaa.
Kunpa täällä meilläkin pystyttäisiin samaan! Katsomaan suomettumisen aikaan, stalinismiin ja kristinuskon vastaiseen kiihotukseen. Näitä pitäisi asiallisen historiankirjoituksen kautta tuoda valoon, sillä Suomi on edelleen käsittämättömän länsivastainen maa. Tämä vaikuttaa haitallisesti jopa Nato-keskusteluun.
Täällä stallareita pidetään harmittomina mussukoina, joista on tehty jopa lehtien vakiokolumnisteja. Vakiokommunistejahan ne diktatuurin kannattajat ovat!
Minua ilahduttaa, että sinä olet isänmaallinen, pakanuutta ja kommunismia vastustava esimerkillinen katolilainen. Teidän kaltaistenne ansiosta Rautaesirippu romahti.
Voin lohduttaa sinua sillä, että jos täällä kaukana Pohjolassa muutama protestanttilehti hivenen siteeraa Puolasta tulevia uutisia, sillä ei ole mitään vaikutusta Puolassa tapahtuviin piispanvalintoihin. Vai kuvitteletko, että Vatikaani lukee vaikkapa Hesaria?
Olen onnellinen, että vapauden tuulet puhaltavat kommunismin synkillä raunioilla.
"Ilman tiettyjen ryhmien ikävää toimintaa piispa Wielgus olisi edelleen Varsovan piispa ja me kaikki olisimme tyytyväiset."
Jostain syystä sangen monet puolalaiset eivät olleet tyytyväiset, ennen kuin Wielgus erosi. Heillä taitaa olla ikäviä kokemuksia kommunistiajalta, niin ikäviä, etteivät halua entistä kommunistien vakoojaa kirkkonsa pääksi.
Wielgusin ilmianto saattoi hyvinkin tulla kommunistilehdistöstä, mutta eihän tämä muuta sitä asiaa mihinkään, että Wielgus vakoili kommunistien hyväksi ja ilmiantoi jopa pappistovereitaan. Olisi pitänyt hieman ajatella, ensteks.
Olet oikeassa taas kerran, Jariällä. Totuus ei pala tulessakaan ja jonkin ajan kuluttua se useimmiten tulee joka tapauksessa esille. Hyvä, että arkkipiispa Wielgus lähti.
Jolantalle taas sanon, että kyllä asia kuuluu meille suomenruotsalaisille, suomalaisille, intialaisille ja chileläisille. Katolinen kirkko on kansainvälinen eikä minkään kansan omaisuutta.
YLE uutisoi tänä aamuna, että kaikkien puolalaisten piispojen taustat selvitettään:
http://www.yle.fi/uutiset/oikea/id51116.html
Mutta aivanko kaikkien? Olisi mukavaa tietää, koskeeko selvitys nykyään ulkomailla asuvia puolalaisia piispoja. Minusta sen pitäisi ehdottomasti koskea - kaikkihan he ovat asuneet Puolassa samaan aikaan.
Voisiko esimerkiksi hyvin asioista perillä oleva ja yhteyksiä kardinaalikirjeillään solminut Katkirkko vaikuttaa nyt siihen, että tutkimus koskisi kaikkia? Jätän tämän avoimen kysymyksen ilmaan.
Minustakin vaatimuksesi on ihan asiallinen. Miksi vain nykyisin Puolassa toimivien piispojen taustat pitäisi tarkastaa, mutta ei nykyisin Puolan ulkopuolella toimivien puolalaisten piispojen? Se on epäloogista. Muillakin on oikeus samaan tietoon, ketään sen enempää epäilemättä tai syyttämättä.
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Mielestäni nimimerkki Sveitsiläisen idea on ihan kannatettava. Muuten vaarana voi olla se, että epäilyksen varjo alkaa langeta niiden Puolasta kotoisin olevien piispojen ylle, jotka syystä tai toisesta eivät toimi piispoina kotimaassaan.
Voiko jokin Katkirkko sitten vaikuttaa asiaan, vaikuttaa epävarmalta. Joka tapauksessa KAIKKIEN taustat olisi syytä tutkia, jotta tällaisilta skandaaleilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.
Luulen, että Katkirkko voisi suorittaa omia tutkimuksia hyväksikäyttäen omia ulkomaalaisia kanaviaan.
Haluaako kuitenkin G.Politi osallistua henkilökohtaisesti ja aktiivisesti tähän tutkimukseen se on toinen asia.
Minusta tuntuu, että katolinen kirkko on jo saanut niin paljon huonoa mainetta vakoiluskandaalin (ja muiden skandaalien) vuoksi, että katolilaiset (Suomessa) tarvitsevat vaihteeksi hyviä uutisia, mm. isä Janin paluu Suomeen ja piispa Wróbelin nykyisten neuvonantajien erottaminen. Tästä hyvästä itse olisin valmis haalamaan piispaa enkä haluaisi edes tietää hänen menneisyydestään!
On totta, että katolinen kirkko on joutunut täällä tosi ikävään valokiilaan ensin piispan toilailujen ja viimeksi Puolan vakoiluskandaalin takia. Wrobelin ja Wielgusin erilaisia tekoja tosin yhdistää se, että niiden seuraukset tuntuvat edelleen.
Kuulun niihin, jotka uskovat, ettei pelkkä isä Janin paluu (niin tärkeää kuin se olisikin) vielä riitä kirkkomme tulehduksen parantamiseksi. Millaiseen hiippakuntaan isä Jan palaisi? Sellaiseen, jossa ei keskustella, jossa ei puhuta, jossa ei perustella, jossa ei kuunnella toisia, jossa ei anneta anteeksi, jossa ei toisia hyväksytä... Enkä voi millään uskoa, että piispa Wrobel olisi vain huonojen neuvonantajien "uhri".
Kyllä kaikkien puolalaispiispojen menneisyys olisi syytä tutkia yhtä lailla ja tätä vaadin nykypiispamme hyvän henk.koht. maineen vaalimiseksi. Hänen maineensa piispana onkin sitten jo toinen juttu...
Olen samaa mieltä siitä, että isä Janin tapaus on vain ongelmiemme jäävuoren huippu. Vaikka hän palaisi jo tänään, ei se silti poistaisi useimpia ongelmia. Mutta se voisi puhdistaa ilmapiiriä sekä ennen kaikkea palauttaa luottamusta piispaa ja hänen neuvonantajiaan kohtaan.
Kirjoitit listaa hiippakunnan epäkohdista ja mainitsit myös lauseen:"jossa ei toisia hyväksytä". Minusta myös pitäisi miettiä sellaista hiippakuntaa, jossa hyväksyttäisiin niin ihmisten erilaisuus sekä katolisen uskon erilaisuus. Nyt välillä tuntuu kuin olisimme kaikki Suomen katoliset samasta muotista valettu ja mitään erilaisuuta ei hyväksyttäisi. Olen havainnut myös vanhojen katolisten taholta (suomalaissyntyisten)jonkinasteista, "ennakoluuloa erilaisuutta kohtaan".
Jotenkin erilaista katsellaan kaukaa kirkossa, hieman epäillen, ei oteta joukkoon mukaan. Miksei lämpimästi esim tervehditä uutta, ehkä erilaista tulijaa vaikka emme häntä kovin hyvin tuntisikaan, vielä.
Ulkomailta tulleiden pappien sekä seurakuntalaisten tulisi arvostaa enemmän meidän suomalaisten katolisten uskon identiteettiä ( oman kulttuurimme ja historiamme valossa), eikä tulla tänne kuin maailmanvalloittajat ja pyrkiä muuttamaa suomalaisten katolisten uskon identiteettiä heidän haluamaansa suuntaan, milloin puolalaistamaan ja milloin mihinkin tarkoitusperiin sopivaksi.
Toiseksi, miksei meidän vanhempien pappien kaikkien taustoja voisi tutkiskella, erityisesti puolalaisten pappien, esim. näiden vakoilu uutisten pohjalta.
Jos olisin mies, puolalainen ja pappi (en ole onneksi mitään näistä kolmesta), olisi itse vapaaehtoisesti edistämässä ja vaatimassa oman taustani julkista selvittämistä vakoilujupakan jälkeen. Sitten ei ainakaan kenelläkään olisi epäilyksiä.
Puolalaisten kannattaisi nyt olla itse tässä asiassa aktiivisia.
Nettiaika on tosiaan jännää. Eilen tapahtuu pikku skandaali Puolassa ja jo tänään sitä vatvotaan täällä Suomessa.
Miten ihmeessä asiat sitten liittyvät toisiinsa? Vastaus: eiväthän ne liity ollenkaan. Joidenkin mielestä on vain hauskaa lyödä hiippakuntamme Paimenta millä tavalla tahansa ja saada hänet lähtemään takaisin Puolaan.
Minä olen piispamme puolella kaikissa asioista. Hän on tehnyt ihan oikeita päätöksiä, hän on vastuussa kirkostamme. Luotan häneen. Kunpa muutkin luottaisivat.
Vai oli se Wielgusin ero lukuisten miekkareiden, julkisten valehtelemisten ja siitä kiinnijäämisen jälkeenkin vain "pikku skandaali"?
"Minä olen piispamme puolella kaikissa asioista. Hän on tehnyt ihan oikeita päätöksiä, hän on vastuussa kirkostamme. Luotan häneen. Kunpa muutkin luottaisivat."
Puhutko nyt Wielgusista, Wrobelista vaiko molemmista?
"hän on tehnyt ihan oikeita päätöksiä"
Mainitsisitko edes yhden?
oli hyvä esimerkki siitä, että piispa välittää ja rakastaa laumaansa. yritä sinäkin S. olla välillä vähemmän patoutunut, ja elä yhdessä paikalliskirkon kanssa. ja lue vaikka Fidestä, se tuskin saa sinunkaan alushousujasi solmuun.
Puhe perheistä ei ole mikään päätös. Yllä pyydettiin esimerkkiä piispan tekemästä oikeasta päätöksestä.
Perheistä puheen ollen. Hesarissa oli tänään juttu perheitten lapsimääristä EU:ssa. Kaikista EU-maista Ranska oli ainoa, jossa keskimääräinen lapsiluku naista kohden ylitti viime vuonna kahden lapsen rajan. Seuraavina tulivat Irlanti, Norja, Tanska ja Suomi.
Puolassa lapsia naista kohti oli kaikkein vähiten.
Kukahan puhuisi puolalaisille perheistä? Piispa Wróbelia tarvittaisiin kovasti Puolassa, ehkäpä enemmän kuin täällä?
Luin myös kyseisen HS:n artikkelin ja täytyy sanoa että kyllä meillä onneksi Suomessa on edelleen täysoppista katolisuutta(vaikka olemmekin Suomessa marginaali uskontoryhmä) ainakin korkeiden syntyvyyslukujen valossa.
Sitaäihmettelen syvästi kuinka Puolassa, täysi puhdasoppisessa katolisessa maassa ovat nämä syntyvyysluvut kovin matalalla. Ainut mitä mieleeni tuli vastaukseksi, Puolan kansa elää melkein täydellisessä selibaatissa.
Eivät nuo kaksi asiaa välttämättä liitykään mitenkään toisiinsa,oikeassa olet.
Mutta se,että täällä palstalla vatvotaan avoimesti Puolan kirkon piispojen sekä Suomen puolalaisten pappien ja piispan suhdetta toisiinsa, johtuu Suomen katolisen piispa Wröbelin harjoittamasta täydellisestä vaikenemispolitiikasta, sekä Suomen katolisten sortamiseta usealla eri esimerkillä, viimeinen veto oli esim veli Mikko Salon täydellinen, jälkiä jättämätön poistuminen katolisesta kirkosta.
Piispa Wröbeli saa nyt syyttää näistä keskusteluista ihan itseään. Näin reagoi normaali inhimillinen ihminen kaikenlaiseen jatkuvaan vääryyteen, eli seurakuntalaisten reaktiot ovat normaalit, piispan toimet ei.
Olen käynyt Puolassa sen verran monta kertaa, että kyllä monien puolalaisten katolisuuden raadollisuus on tullut karmaisevan tutuksi. Katolisesta uskosta on sielläpäin tehty (heikon?) kansallisen identiteetin pönkittäjä, puoluepolitiikan keppihevonen, puolalaisuuden mittapuu ja nyt tarkkana: peräti peruste erilaisten vähemmistöjen sortamiseksi tai ainakin poisselittämiseksi.
Kun palaan kotimaahan, olen maassa, joka samojen puolalaisten mukaan on yksi ei-mitään, mutta elänpä ainakin demokratiassa, jossa ei ole minkään uskonnon teokratiaa, ja jossa hengittäminen tuntuu helpommalta.
hieno päätös puhua perheestä. kun yhteiskunta kasaa perheiden tielle ongelmia, niin on oikein että kirkko puhuu niiden oikeasta kristillisestä luonteesta, joka suomalaisessa pakanakulttuurissa on usein jo ihan unohdettu
nimillä saanut leikkiä. no, ei se minulle kuulu jos joku on niin pöljä ettei keksi parempaa tapaa mollata omaa piispaansa..
Minulla kun vain on joku kumma päähänpinttymä kun aina kun yritän katolisen piispamme sukunimeä kirjoittaa ulkomuistista niin nimi tulee väärin ja kirjoitan suomalaisen suositun lasten musiikkiorkesterin nimen mukaisesti.
Olisikohan oikeaoppista kirjoittaa asian helpottamiseksi piispasta esim isä Josef, tai tutummin isä Jussi (vaan).
Suomi24 palstan lääkärit ovat todeneet minussa seuraavat oireet.
Toinen totesi viimeisessä tutkimuksessaan, että olen patoutunut. Toinen kollega havaitsi seuraavat oireet: olen kehitystä tarvitseva kristitty, ihminen ja ennen kaikkea korjausta kaipaava katolilainen.
Ilmeisenä parannuslääkkeenä tämä lääkäri suositteli minulle Fidestä.
Joudun nyt pakostakin ilmoittamaan, ettei mainittu tuote minuun pure. Minulla on - edelle mainittuje oireilujen lisäksi myös fi-syndrooma. Kun postilaatikossa huomaan Fidestä, käden liike huomattavasti hidastuu. Tämä syndrooma on sukua takavuosien Itä-Euroopassa vallinneelle ns. nopealle sulkemisliikkeelle. Kun radiossa silloin kuultiin, että toveri Kad.....radio meni samalla kiinni.
Ps. Fides ei todellakaan saa alushousujani solmuun mutta kun kerran kunnioitettu esipaimenemme valehteli sen sivuilla, lukema melkein täytti sen. Näin vaan proosallisesti.
On toki minunkin mielestäni hyvä asia, että piispa puhuu perheestä kristillisestä näkökulmasta.
Mutta edelleen olen sitä mieltä, ettei perheestä puhuminen ole piispa Wróbelilta kummoistakaan päätöstä edellyttänyt. Paavi puhuu perheestä, piispa Verschuren puhui perheestä, luultavasti joka ainoa katolinen piispa puhuu perheestä, se on aika itsestään selvää.
Olisiko sinulla mielessä jotakin sellaista todellista päätöstä, siis hyvää ja kiitettävää päätöstä, jonka piispa Wróbel on tehnyt? Nimitystä, hallinnollista järjestelyä, uudistusta, kehitystä tai järkeistystä aikaisempaan tilanteeseen verrattuna?
Meidän perheemme on ollut ja on edelleen 100 %:n jäsenmaksuboikotissa, koska piispa ei ole tehnyt hyviä päätöksiä, vaan päinvastoin omilla toimillaan rikkonut pienenäkin kukoistaneen hiippakuntamme yhtenäisyyden, hyvän yhteishengen ja ekumeenisen edelläkävijäroolin.
Minulle ei riitä, että piispa PUHUU perheiden puolesta, jos hän samalla aikaa omilla TEOILLAAN on aiheuttanut sen, että kirkko on tullut meidän perheemme jäsenille vieraaksi, etäiseksi, kylmäksi ja laskelmoivaksi. Kaipaamme piispa Paulia ja hänen aikaansa niin, että joskus tulee ihan tippa silmään.
Mielestäni on turhaa syyttää ystäväämme Anteroa piispan nimen vääntelystä. Itse asiassa "Wröbel" on kuulunut monta kertaa esimerkiksi television ja radion kuulutuksissa ennen itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusta. Häntä ei yksinkertaisesti tunneta tässä maassa. Ja miten voitaisinkaan tuntea? Edes kuuden vuoden jo kuluttua hän ei vieläkään osaa suomea eikä edes englantia, ruotsista nyt puhumattakaan.
Noin minäkin ikävä kyllä piispa Wróbelin toimet olen kokenut.
Mutta hyvät piispan puolustajat, kertokaa nyt ihmeessä niistä piispan hyvistä päätöksistä meillekin, ne kun ovat jääneet huomaamatta.
Miten esimerkiksi nämä olivat hyviä päätöksiä:
- isä Janin saama kielto toimia pappina Suomessa,
- isä Teemun syrjäytys (josta piispa ei uuden hallintokulttuurin mukaisesti edes kertonut isä Teemulle itselleen ennen asian julkistamista),
- eräiden hiippakunnallisten tehtävien antaminen epäpäteville maallikoille,
- piispan päätökset puolalaisten pappien nimityksissä (meillä on viisi puolalaista kirkkoherroina, eikä kumpikaan kahdesta puolalaisesta kappalaisesta ole muun kuin puolalaisen kirkkoherran alainen),
- piispan päätös säilyttää professorinvirkansa Puolassa ja hoitaa piispanvirkaa osa-aikaisesti,
- piispan päätös pysyä vain Puolan kansalaisena ja palata eläkkeelle Puolaan,
- piispan päätös olla osallistumatta suomen ja ruotsin kielen tehokursseille,
- piispan päätös kutsua pastoraalineuvosto koolle vain kerran vuodessa muutamaksi tunniksi, jolloin aika käytetään pääosin neuvoston maallikkojäsenille luennoimiseen eikä heidän kuulemiseensa.
Minusta on paljon syytä kyseenalaistaa näiden päätösten oikeellisuus ja järkevyyskin. Miksi te piispan puolustajat pidätte niitä oikeina ja hyvinä?
Minulla kun on nuo samat oireet kun sinulle on diagnisoitu, joten älä hyvä veli ota sitä raskaasti.
Sanoisin myös, jos en tiedostaisi näitä samoja oireita itsessäni niin kyllä olisin hyvin huolestunut "terveydestäni".
Arviosi on hyvin kova. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että keskisen Euroopan maista esimerkiksi juutalaisvastaisuutta esiintyy kaikista eniten Puolassa. Miten sellainen on ylipäätään mahdollista niin "katolisessa" maassa on minullekin täysi arvoitus.
Kyllä hiippakuntamme ja koko Suomen uhraaminen Neitsyt Marian tahrattomalle sydämelle oli hyvä ja kaunis teko. Liian ekumeeninen piispa Paul Verschuren ei olisi koskaan ryhtynyt siihen.
Isä Janin tapauksen suhteen piispa on koko ajan ystävällisesti toistanut, että viraltapanon syyt olivat vakavat, vaikka hän ei niitä voi sanoa muille kuin asianomaiselle. Se on ihan korrekti toimintatapa missä tahansa yrityksessä.
Minä luotan piispaamme ja arvostan häntä siitä, että hän on uhrautunut tulemaan tänne piispaksi. Hän julistaa kirkon oppia uskollisesti niinkuin jokaisen piispan ja papin pitäisi. Nämä samat terveiset olen lähettänyt Vatikaaniin.
Piispa Paul Verschuren oli sydämeltään paimen, piispa, kristittyjen yhteyden edistäjä, kuuntelija, keskustelija... eikä hän katsonut parhaaksi mitään Suomen pyhittämisseremonioita. Hän tajusi ekumenian arvon ja merkityksen.
Kirkko ei ole yritys, josta sielunhoitajia laitetaan pellolle ilman selityksiä. Jos taas haluat korostaa tuota yrityspuolta, se kyllä sopii minulle hyvin: piispan toimien takia hiippakunnan jäsenet ja varat ovat vähentyneet, joten on syytä laittaa hänet "tulosvastuuseen".
"Hän julistaa kirkon oppia uskollisesti niinkuin jokaisen piispan ja papin pitäisi."
Nuo sanat sopivat paremmin piispa Pauliin. Hän julisti kirkon oppia paitsi uskollisesti, samalla järkevästi, niinkuin jokaisen piispan ja papin pitäisi.
on "pyhimysainesta", joten sinä, joka et ilmeisesti ole koskaan ollut hänen kanssaan missään tekemisissä, lopeta lapsellinen kirjoittelusi.
Piispa Paul oli meidän perheellemme todellinen Paimen, Isä ja Piispa. Nykypiispaan verrattuna hän oli pyhimys.
Kun me vielä asuttiin vanhassa paikassa, tosin samassa kylässä, kerran piispa tuli meille, mukana oli isä Janin ja veli Benedictus. Istuimme takapihalla ja keskusteltiin myös uskosta. Kun vaimoni kaatoi kahvia piispalle, hän sanoi samalla - keskusteluun viitaten - ettei hän ole katolilainen. Piispa siihen: joo, tämä kakku oli niin hyvää, saako hän otta hieman lisää. Sitten hän jatkoi, tämän kakun laatuun - kuten huomaamme - se ei vaikuta lainkaan. Piispa ei koskaan kysynyt tästä häneltä mitään. Muistan vielä kun hän siellä pihalla sanoi hänelle, sinä olet hänen vaimonsa, eiks niin? Ja jatkoi kakun hävittämistä.
Siihen aikaan olin aloittamassa kappelin rakentamista takapihalla. Maassa lojui oudon ristinmuodossa lankkuja. Hän kysyi, mitä niistä tulee. Kappeli, sanoin, jolloin hän katsoi maahan, teki lankujen yllä kädellään pienen ristinmerkin ja sanoi hymyillän; en todennäköisesti pääse vihkimään sitä, joten tämäkin asia on hoidettu. Seuraava ristinmerkki saapui otsalleni, jota seurasi voimakas kädenpuristus. Sitten isä Jani sanoi hänelle, monsignore, meidän pitäisi jo lähteä kotiin. Piispan valloittava hymy ilmestyi taas ja hän lisäsi: minun pitäisi totella vikaariustani.
Voi, Sveitsiläinen, oli täällä ollut joskus toisenlaiset ajat!
Kiitos edellisestä viestistäsi.
vaikuttavasta muistosta!
kaffeeta ja puristella käsiä. tosiasiassa Paul oli kuitenkin ihan tietoinen kirkon finansseista täällä Suomessa - ja hän ei tahtonut tehdä asian eteen mitään. ongelmat hiippakunnan taloudessa ei ole siinä että rahaa tulee hiippakuntalaisilta vähemmän, vaan siinä ettei sitä enää tule Bonifatiuswerkeniltä ja muilta vastaavilta.
Ja kun nyt olette valittaneet Opus Deistä ja sen omistuksista, niin miksei Hollannin SCJ provinssi myy omaisuuksiaan (kutsumukset ovat jo liberaaliprovinsseissa kuolleet kokoon) ja anna rahaa esim. Suomen hiippakunnalla, jota SCJ enemmän tai vähemmän johtaa.
USUM
Piispa Paul hoiti finanssit aikanaan hyvin. Hänen ei täytynyt pitää niistä edes ääntä, koska kaikki sujui hyvin.
Rahaongelmat ja itse asiassa kaikki ongelmat tulivat vasta Wróbelin myötä.
Olen täysin samaa mieltä, Santo.
Edelliselle kirjoittajalle sanon, että minusta on moraalisesti täysin tuomittavaa haukkua ja arvostella piispa Paulin toimia piispana tämän kuoleman jälkeen, kun mitään syytä kritisoida ei ollut piispan eläessä. Piispa Paul hoiti kaikki asiat erittäin hyvin, erityisesti hengellisen puolen. Raha-asiat sujuivat siinä sivussa.
Paulia jatkuvasti varoiteltiin että rahahanat tullaan sulkemaan - siitä huolimatta hän ei tahtonut mennä 'kylille kerjäämään' vaikka syytä olisi ollut. Papit (hollantilaiset mukaanlukien) kyllä tuntevat tilanteen. Ota silmä käteesi ja näe.
Mistä sinä mukamas voit tietää, että "Paulia jatkuvasti varoiteltiin että rahahanat tullaan sulkemaan - siitä huolimatta hän ei tahtonut mennä 'kylille kerjäämään' vaikka syytä olisi ollut"? Miten niin "jatkuvasti varoiteltiin"? Ja kuka varoitteli?
Kyllä piispa Paul raportoi raha-asioista Fides-lehdessä aika ajoin, tosin eri sävyyn kuin isä Larenz. Hän nimenomaan kirjoitti aina, että Saksa avustaa kirkkoamme. Voihan tietenkin olla, että saksalaiset tukijat ovat nyt katsoneet parhaaksi olla avustamatta Wrobelin johtamaa hiippakuntaa. Siitä tuskin edesmennyttä piispa Paulia voidaan syyttää.
Jos niin on, ymmärrän saksalaisia hyvin.
puhui jatkuvasti Paulille tämän lyhytnäköisestä talouspolitiikasta. Bonifatiuswerken kieltäytyi auttamasta esim. Jkylän srk:taa vaikka Paul oli kysynyt useaan kertaan rahaa - (Wrobelin aikana siellä sitten oli pakko tehdä joku remontti, kun kirkko on homevaurioiden partaalla tmv.).
Voit ihan vapaasti soittaa vaikka Stellikseen tai Hollantiin saakka. Jokainen hiippakunnan vanhemmista papeista tietää pappeinkokouksessakin mainitut rahahuolet.
Tilanne ei ole uusi, ja uusi piispa on rohkeasti tunnustanut tilanteen vakavaksi. Siihen ei Paulista ollut. On tyhmää yrittää syyttää Jozefia Suomen hiippakunnan rahaongelmista, hän on kuitenkin se ainoa kaveri joka on asiaan paneutunut ja ristinyt pari tikkua sen eteen. Paulista vielä sen verran että siinä oli hyvä mies, mutta ei se mikään pyhimys ollut. Lepää rauhassa...
helmiä sioille. 'ajattelevan' ja vastaavien kaikkein paras anti on se, että niiden viesteissä ei riitä kristillistä rakkautta edes keskustelupalstalla kirjoittaessa - siinä todistus piispanvihaajien kristillisyydstä. ei kannata tuhlata ruutia, mitään et sillä saavuta. antaa vaan katkirkkolais-tusinan räyhätä, järkevät ja tavalliset hiippakuntalaiset kyllä tietää mistä kana niin sanotusti pissii. käydään me vaan rauhassa messussa, annetaan kolehtiin ja hiippakunnalle se minkä jaksetaan ja jatketaan eloa - normaalilla hengellisellä elämällä varustetulle ja kirkkoaan rakastavalle katolilaiselle ei varmaan käy ylivoimaiseksi.
Enpä muista sanojen "piispanvihaaja" tai "sika" kuuluneen hiippakuntalaistemme sanavarastoon ennen piispa Wrobelin maahantuloa. Se kertoo todella paljon hengellisestä tilastamme.
"annetaan kolehtiin ja hiippakunnalle se minkä jaksetaan ja jatketaan eloa..."
Onnittelen, ilmeisesti ihailemanne Opus Dein isä Larenzin keräämien tilastojen mukaan teitä on jopa 3 % katolilaisista.
Toistan: piispa Paulin aikana talousvaikeuksia ei ollut, koska hän huolehti hiippakuntamme hengellisestä hyvinvoinnista ja siinä sivussa taloudestakin. Jonkin seurakunnan putkiremontti tuskin kuuluu piispan vastuualueeseen.
Hänen aikanaan rakennettiin viimeksi Kouvolan ja Oulun hienot kirkot. Mitä piispa Wrobel on saanut aikaan?
Ja raamatullinen helmiä-sioille kommenttisi oli erittäin osuva.
Piispan tukijoiden käyttämä sana "sika" piispan mielivaltaisten toimien ja päätösten asiallisista vastustajista toivottavasti viestii kaikille millainen on hiippakuntamme hengellinen tila.
se on joko merkki siitä, että huomenna sataa tai tuulee. Jos taas yllämme on harmaata ja sanomme sitä ruusunpunaiseksi silloin on kysymyksessä joko määrittelyvirhe tai valehtelemme itsellemme. Jos surkean tilamme tuntuu mukavalta, olkoon harmaa ruusunpunainen. Muuten katkirkkolaiset eivät keskity piispan vihamiseen. Kun näin väitetään, niin silloin myönnetään, että tässä hiekkalaatikossa väittäjän isä on vahvempi.
Kiitos "ruudin tuhlauksesta". Sinä vielä kiität tuota räyhäsakkia, saat nähdä.
metafora, eikä sinua tai ketään muuta kutsuttu siaksi. Metafora on ylätyylinen tyylikeino. Sanakirjassa jatkoa.
se ei tarkoita että muilla on samat fiilikset. Minun elämäni katolilaisena on täysipainoista ja minua ei painosta piispa, Janin poissaolo tai katolisen kirkon moraaliopetuskaan... Ja ruusunpunaiset ovat ainoastaan alushousuni jotka sain isänpäivälahjaksi 2004!
ja olen iloinen jos pystyt eläää täyspainoista katolilaista elämää. En koskaan väittänyt, että kaikilla olisi samaa kokemusta. Samaa logiikkaa seuraten onnittelen sinua vaaleanpunaisen alushoususi johdosta. Löytyihän jotakin, josta voit olla tyytyväinen! Piispan toilailut, isä Janin kohtalo, hiippakunnan tila eivät ole niin tärkeitä.
"Toistan: piispa Paulin aikana talousvaikeuksia ei ollut, koska hän huolehti hiippakuntamme hengellisestä hyvinvoinnista ja siinä sivussa taloudestakin. Jonkin seurakunnan putkiremontti tuskin kuuluu piispan vastuualueeseen ..."
Ja varmasti siihenkin aikaan oli talousvaikeuksia, joten älä puhele vastioin totuutta hyvä ihminen. Jatkuvasti siihenkin aikaan meitä muistutettiin Fideksessä ja kirjeitse "kirkollisveron" maksusta. Talousvaikeuksia on ollut ja tulee olemaan aina näin pienessä hiippakunnassa.
"Kyllä hiippakuntamme ja koko Suomen uhraaminen Neitsyt Marian tahrattomalle sydämelle oli hyvä ja kaunis teko. Liian ekumeeninen piispa Paul Verschuren ei olisi koskaan ryhtynyt siihen."
Piispa Paul rakasti suomalaista hiippakuntaansa. Hän kuunteli hiippakuntalaisiaan. Hän jäi Suomeen sairastuessaan kuolemaan johtavaan sairauteen ja valitsi itselleen hautapaikan Suomesta.
Piispa Wróbel on Puolan kansalainen ja on päättänyt sellaiseksi jäädä. Hän on todellakin, niin kuin sanot, "uhrautunut" tullessaan piispaksi Helsingin hiippakuntaan, ja sen hän teki meille heti alkuun selväksi. Hän kertoi myös suoraan, ettei aio lopullisesti tänne jäädä eikä tulla tänne haudatuksi, vaan hän palaa Puolaan jäädessään eläkkeelle. Hän ei myöskään ole uhrautunut olemaan kokopäiväpiispa vaan hoitaa edelleen professuuriaan Puolassa. Me emme ole hänelle sillä tavoin tärkeitä kuin olimme piispa Paulille.
Piispa Wróbel toi hiippakunnan ja koko Suomen pyhittämisen Neitsyt Marian tahrattomalle sydämelle ikään kuin outona ulkomaan tuliaisena. Hän ei oikeastaan välitä siitä, mitä hiippakuntalaiset ajattelevat saati siitä, mitä muut Suomen kristityt ajattelevat. Hän ei etukäteen vaivautunut selittämään, mitä tällainen pyhittäminen tarkoittaa. Se vain tehtiin. Saatiin komea seremonia, jossa piispa sai esiintyä komeissa seremoniavaatteissa.
Etukäteen ei myöskään julkisuudessa kerrottu, että aikomuksena on pyhittää koko Suomi, etukäteen puhuttiin vain hiippakunnan pyhittämisestä. Koko Suomen pyhittäminen tuli ainakin minulle ihan yllätyksenä, sain siitä tietää vasta tullessani itse pyhittämismessuun paikalle. Se tuntui kummalliselta.
Minulla ei ole sitä vastaan, että Helsingin hiippakunta on pyhitetty Neitsyt Marian tahrattomalle sydämelle. Sitä mieltä olen kuitenkin vankasti, että tämä pyhittäminen hoidettiin huonosti valmistellen, hiippakuntalaisille asiaa selittämättä. Olen myös sitä mieltä, että ulkomaalaisella ei ole asiaa päättää koko Suomen pyhittämisestä, kuulematta ensin laajalti suomalaisia asiassa.
En ole siis samaa mieltä kanssasi siitä, että piispa Wróbelin päätös oli pelkästään hyvä ja kaunis. Se oli myös ylimielinen ja piittaamaton, kun otetaan huomioon, miten hän käytännössä tämän pyhittämisen hoiti.
Oletkohan sinä Piispanmielinen edes ollut katolilainen piispa Paulin aikana? Oletko henkilökohtaisesti tuntenut piispa Paulia? Heittosi "liian ekumeeninen piispa Paul Verschuren" ei oikein viittaa siihen.
Paavi kiitteli moneen otteeseen, mm. vieraillessaan Suomessa, piispa Paulin ekumeenisia pyrkimyksiä ja saavutuksia. Paavi ei koskaan sanonut piispaa liian ekumeeniseksi.
Mikähän erinomainen asiantuntemus saa sinut väittämään paavin käsityksen piispa Paulin toiminnasta vääräksi?
piispa Josefia ekumeniasta Pohjolassa, kun tämä Peuran kanssa vieraili Roomassa. Paavali VI pyhitti muuten koko maailman Neitsyt Marialle - se siitä. Yritä sinäkin tulla toimeen ilman että päästelet sammakoita suustasi ja jatkuvasti valitat hiippakunnan 'tilasta'. Useimmat meistä on tosi tyytyväisiä siihen että meillä on kirkko joka on rakas, ja sakramentit jotka ravitsevat (ja vielä erinomainen papistokin!).
Vastauksesi ei kyllä ollut ollenkaan samaa paria yllä olevan viestini kanssa. Lue huolellisemmin viestit, joihin vastaat, muuten keskuetelusta kanssasi ei tule mitään.
En minä kirjoittele "jatkuvasti hiippakunnan ´tilasta´". Olen ollut palstalta pitkään poissa, enkä nyt palattuani ole kirjoittanut yleisesti hiippakunnan "tilasta" mitään, olen kirjoittanut ihan yksilöidyistä asioista.
Yllä kirjoitin vain, että paavi oli tyytyväinen piispa Paulin ekumeeniseen linjaan. Kysyin, oliko piispa Paulin arvostelija ollut katolilainen piispa Paulin aikana ja oliko hän tuntenut tätä. Näihin kysymyksiini et vastannut, vastasit johonkin ihan muuhun.
Piispa Wróbel saa kiitoksia paljolti siitä, mitä hänen edeltäjänsä on rakentanut.
"Paavali VI pyhitti muuten koko maailman Neitsyt Marialle"
Jos koko maailma oli jo pyhitetty Neitsyt Marialle, niin miksi Suomi piti vielä pyhittää erikseen? Eikö tämä ole epäluottamuslause paavi Paavali VI:tä kohtaan? Aivan kuin hänen toimittamaansa pyhittämiseen ei olisi luotettu?
Kyseessä on ihan normaali pyhittäminen, joka a) muistuttaa aiemmasta ja b) pyytää uudelleen Marian esirukouksia. suomessa niitä juuri tarvitaankin, täällä on nimittäin sen verran protestanttinen meininki niin katolisessa kirkossa kuin sen ulkopuolellakin.
tuo elämäsi - itsehän kuvailit 'tilaamme' surkeaksi. parempi varmaan puhua ihan vaan minä-muodossa. kaikkien katolilaisten nimissä et tosiaankaan puhu. minä en nauti kenenkään surkeudesta, mutta samoin minua ei nujisteta sillä, että tiettyjen kavereiden lakkaamaton valitus täyttää keskustelupalstat.
ja kiitos onnitteluistani - olen iloinen alushousuissani. kunpa sinä saisit saman onnen.
p.s. toisten tekemisiä en kutsuisi toilailuiksi, varsinkaan kun oman ristin kantamisesta on tullut lähinnä julkinen itkuvirsi. ja hiippakunnan 'tila' on ihan mallillaan, paitsi parin haihattelijan päässä.
Luin catholic.fi -sivuilta tuon puheen. Se teki minut hyvin surulliseksi.
Piispa Paul uurasti pioneerinä, näki vaivaa ja kärsivällisesti toimi ekumenian puolesta. Sitten tulee piispa Wrobel, josta ei todellakaan voida sanoa samaa - mutta Wrobel vie kunnian toisen tekemästä työstä.
Paavi saisi ottaa paremmin selvää asioista ennen kuin sanoo mitään. Ettei vaan nuntius Tonucci olisi informoinut huonosti...
on voimassa. Jatka onnellisuuttasi.
kun noin kiittelet "puolalaisia isiämme". Kyllä tämän papistoryhmän olisi hyvä katsoa peiliin ainakin useammin.
Itse en enään pysty heihin luottamaan täysin, on jotenkin sellainen tunne,jopa pelonsekainen tunne, jos päästän heidän (puolalaisten)kuultensa "joitakin totuuksia hiippakunnan nykytilasta" niin ehkäpä pian olen "entinen" katolisen seurakunnan jäsen Suomenmaalla, ja näytetään auliisti ulko-ovea meikäläiselle.
niin?
älä pelkää, tämä on Suomi (onneksi) ja mielipiteesi takia sinut ei voi ekskommunikoida. Ja mikä noihin totuuksiin tulee, luulen, että jossakin vaiheessa ne paljastuvat kokonaan. Joudun nyt taas siteeraamaan erään papin mielipidettä: "kaksi, toisistaan täysin erilaista kulttuuria oli törmännyt tämän maan yllä". Fataalisiin seurauksin. Niistä nyt "nautitaan".
Mutta odotetaan vielä, katsotaan mitä tulemaan pitää.
veli Mikko Salolle näytettiin ovea kun ei tullut puolalaisten pappien ja kirkkoherran kanssa toimeen.
Lopputulos harmittaa niin samperisti vielä pitkään.
Olisiko niin, että puolalaiset SCJ-papit ovat katsoneet parhaaksi lähettää ongelmatapauksensa tänne pois silmistä. Puolalaisten joukko on kuin onkin kovin vakuuttava. Heistä prosentuaalisesti monet ovat täällä luopuneet pappina toimisesta.
Kun ongelmajoukolle piti löytää hallitsija, sellainen sitten löytyi - Puolasta.
"Minulla ei ole sitä vastaan, että Helsingin hiippakunta on pyhitetty Neitsyt Marian tahrattomalle sydämelle. Sitä mieltä olen kuitenkin vankasti, että tämä pyhittäminen hoidettiin huonosti valmistellen, hiippakuntalaisille asiaa selittämättä. Olen myös sitä mieltä, että ulkomaalaisella ei ole asiaa päättää koko Suomen pyhittämisestä, kuulematta ensin laajalti suomalaisia asiassa.
En ole siis samaa mieltä kanssasi siitä, että piispa Wróbelin päätös oli pelkästään hyvä ja kaunis. Se oli myös ylimielinen ja piittaamaton, kun otetaan huomioon, miten hän käytännössä tämän pyhittämisen hoiti."
Olen aivan samaa mieltä. Tuli vain mieleen mitenkähän Puolassa reagoitaisiin, jos joku suomalainen ummikko menisi sinne pyhittämään koko Puolanmaan omille pikku oikuilleen ja päähänpistoilleen.
Monet piispa Wrobelin tukijoista eivät tule ajatelleeksi, että he ovat herjanheitollaan, loukkauksillaan ja fanaattisuudellaan pilanneet piispan mainetta jopa enemmän kuin piispa itse.
"Hedelmistään puu tunnetaan", sanotaan kai siinä Suuressa Kirjassa ja sitä on ollut hyvin helppo soveltaa tämän hiippakunnan hengelliseen (ja siinä sivussa taloudelliseen) ahdinkoon.
Kuten szigethy kirjoittaa, vielä tulee aika, jolloin niitä kiitetään, jotka ajoissa uskalsivat ryhtyä kyselemään ja vaatimaan.
Eipä ihmetyttäisi, vaikka asialla olisi vanha ystävämme Jolanta.
Tuosta asiasta on tälläkin palstalla huomautettu monta kertaa, mutta "tukijat" eivät ole oppineet mitään.
Kaikki aidosti katolilaiset tukevat Piispaansa. Kysymyksessä ei ole mikään 'valinta', vaan uskon sanelema luonnollinen asia ja pakko.
Kysyin sinulta jo aikaisemmin: oletko ollut katolilainen jo piispa Paulin aikana?
Heitit kovin kepeästi väitteen siitä, mitä "kaikki aidosti katolilaiset" tekevät. Onko sinulla oikeus määrittää, kuka on aito katolilainen ja kuka ei? Muistat kai, että Puolassa on aika joukko katolilaisia, jotka eivät tukeneet piispa Wielgusta. Myös ainakin Sveitsistä muistan tapauksen, jossa Vatikaani siirsi piispan kansan tahdosta pois virastaan.
tarkoittaa ..mielinen ja aito?
P.s. piispa kirjoitetaan pienellä peellä.
En ole ollut katolilainen edellisen piispan aikana, mutta olen kyllä kuullut hänen ajastaan monta asiaa.
Minä en päätä kuka on aito katolilainen ja kuka ei, sanon vain mitä kuuluu aitoon katoliseen uskoon. Ja siihen kuuluu kuuliaisuus Paavia ja Piispaa kohtaan.
Kirjoitan piispan pienellä vain kun kyseessä on luterilainen "piispa".
Piispanmieliselle. Olet siis tuore katolilainen. Minulla ei ole mitään syytä väheksyä tuoreita katolilaisia, mutta ehdotanpa vain, ettet kovin jyrkästi lausuisi tuomioita vanhempien katolilaisten "aitoudesta", vaikka heidän mielipiteensä joissakin asioissa poikkeaisivat omistasi.
Katolilaisten mielipidekirjo on suuri, ja katolisuuteen kuuluu keskustelevuus. Yritetään kuunnella ja ymmärtää toisiamme. Jopa piispoista meillä voi olla eriäviä mielipiteitä. Piispat ovat ihmisinä erehtyväisiä. Heidän joukossaan on upeita ja esikuvallisia ihmisiä, todellisia paimenia, ja heidän joukossaan on myös virassaan heikommin onnistuvia. Heidän puolestaan pitää rukoilla, mutta piispanviran haltijaa saa arvostella, jos hiippakunnassa syntyy ongelmia hänen toimiensa seurauksena.
Vielä haluaisin sanoa, ettei kaikkia roskapuheita kannata uskoa. Kirjoitit aiemmin, että piispa Paul oli "liian ekumeeninen". Se oli roskapuhetta. Valitettavasti et tuntenut piispa Paulia henkilökohtaisesti vaan kirjoitit joidenkin pahanpuhujien välittämän disinformaation pohjalta. Piispa Paul toimi rakentavasti ja aktiivisesti, järkevästi ja sydämellisesti ekumeeninisissa suhteissa, mutta hän toimi kaikessa täysin katolisen opin ja kirkon määräysten puitteissa.
Tosin: kun lausuit piispa Paul Verschurenin toiminnasta arviosi 18.1. (mihin sen mahdoit perustaa? Otitko todella asioista selvää vai uskoitko panettelijoita?), kirjoitit piispan pienellä.
Voisit olla johdonmukainen edes omassa piispanmielisyydessäsi.
Olen vasta liittymässä katoliseen kirkkoon, joten tahdon kiittää sinua selityksestäsi. Minulla on vain yksi kysymys, joka toivottavasti ei ole kenellekään loukkaava: Miksi sitten piispa Paulin kaudesta on niin paljon liikkeellä "roskapuhetta"? Miksi jotkut yrittävät mustamaalata piispa Paulia posthuumisti? Onko sinulla selitystä asiaan?
Kysyit aika hankalan kysymyksen. Varmastikaan en osaa vastata tyhjentävästi, mutta muut lisätkööt omia ajatuksiaan aiheesta, miksi jotkut mustaavat piispa Paulin mainetta.
Kukaan ei ole mieliksi kaikille, se on selvä. Piispa Paul suhtautui luullakseni varauksellisesti Opus Deihin. Samoin hän suhtautui tietyllä huolestuneisuudella Juventuksen (katolisen nuorisojärjestön) kehitykseen 1990-luvulla: Juventuksessa pääsi vallalle vanhoillinen linja, joka ihannoi aikaa ennen Vatikaanin II konsiilia.
Jo piispa Paulin eläessä Opuksen ja Juventuksen piiristä kuului jupinaa. Ei pidetty siitä, että Opuksen papit eivät saaneet ääntään kuuluviin päätöksenteossa. Piispan dynaamisesta ekumeenisuudesta ei pidetty. Hänen halustaan jatkaa sitä Vatikaani II:n uudistuspolitiikkaa, joka korosti maallikoiden roolia kirkossa, ei pidetty.
Tässä joitakin äkkiseltään mieleen tulevia syitä siihen, että jotkut haluavat piispa Paulin ajan jäävän syvään unhoon. Luulen, että kritiikki tulee pääosin juuri Opus Deitä lähellä olevilta tahoilta sekä entisten juventuslaisten taholta (- koko Juventus on nyt entinen, vanhoillinen ja fundamentalistinen meno näivetti ennen niin reippaan ja mukavan nuorisojärjestön).
Yksi kritiikin aihe on se - pätee myös nykyiseen piispaan - että SCJ-papit saivat edelleen pitää liian keskeisen aseman Suomen papistossa.
Mitä itseeni tulee, arvostin ja kunnioitin piispa Paulia erittäin suuresti niin ihmisenä kuin viisaana paimenena. Hän oli suuruudessaan nöyrä ihminen, josta aivan säteili rakkaus hiippakuntalaisiinsa.
Vain yhtä hänen virhettään pahoittelen: hän ei ajoissa valinnut ja "ajanut sisään" seuraajaansa. Hän itse tuli Suomeen ensin apulaispiispaksi, samoin hän olisi voinut pyytää Vatikaania nimittämään Helsinkiin apulaispiispan, joka olisi aikanaan seurannut häntä virassa.
Useimmat teistä on jo tunnistettu. Ei millään pahalla.
Jännää, aivan kuin jääkiekko-ottelussa. Pannaan niiden vastustajan pelaajien numerot muistiin, joista ei syystä tai toisesta pidetä. Sen jälkeen joukkueen "poliisi/poliisit" hoitelevat asian. Tällä kertaa ilmeisesti ei kuitenkaan tappelemalla, vaan sivistyneesti esimerkiksi ekskommunikoimalla. Eikö niin?
"Tutkimusosastolla" on kyllä pitänyt kiirettä, sillä niin lukuisia kriittisiä kirjoittajia tältäkin sivustolta löytyy. Mutta varmasti palkitsevaa työtä.
Sopii minulle. Saat halutessasi myös osoitteeni, puhelinnumeroni ja kopion verokortistani.
Viestisi ällistyttää törppöydellään.
Minulle on kyllä ihan sama, oletko tunnistanut minut vai et. Omasta puolestani en todellakaan ole vaivannut päätäni, enkä tule vaivaamaan, sinun henkilöllisyydelläsi.
Jos piispa Wróbel kyttää palstan kirjoituksia sillä mielellä, että hän kirjoittaa listaa vastustajistaan, hän on luonteeltaan vastenmielisempi kuin olisin osannut kuvitella. Toivottavasti piispa ei näin tee vaan vain joku yli-innokas nuoleskelija ihan omasta aloitteestaan.
Suomen Kuvalehden kirjoittamassa jutussa isä Janin maastakarkoituksesta tuli esille, että karkoitusta vastustaneen adressin nimiä oli tutkittu piispantalossa hyvinkin tarkasti, koska sieltä väitettiin toimittajille suuren osan allekirjoittajista olleen ei-katolilaisia tai lapsia. Tuota väitettä en usko todeksi, mutta sen sittemmin olen tiennyt, että olen jo "mustalla listalla", jos sellainen on olemassa.
Asia, jo(i)sta valitetaan, ei riippu siitä, tunnetaanko valittaja tai ei. Asia ei muutu.
Mutta urkkijoiden auttamiseksi: Szigethy asuu Tuusulassa ja hänen kenkänumeronsa on 42 (siro).
Jotenkin kaikista (mahdollisista) mustista listoista ja "teidät on tunnistettu" -tyylin uhkauksista tulee mieleen jokin renessanssiajan norsunluutorniin eristäytynyt yksinvaltias, joka kokee alamaisensa uhkaksi. Alamaisista täytyy pitää kirjaa. Alamaiset täytyy hajoittaa, jotta heitä voidaan hallita. Alamaisille ei tarvitse perustella mitään. Alamaisten täytyy olla vain hiljaa ja maksaa verot. Onko tämä Vatikaani 2. konsiilin kuva kirkosta, onkin sitten jo toinen juttu.
Ja ai niin, melkein unohdin sanoa, että minä taas asun Espoossa ja kengännumeroni on 43-44, kenkämerkistä riippuen. Vaimon kengännumero on taas päässyt unohtumaan, hääpäivämme sentään vielä muistan.
Eläpäs nyt puhu läpiä päähäsi. Meinaatko aloittaa täällä Puolan mallin mukaisen salaisen poliisin urkkija toiminnan, tiedän että kukaan ei saa selville tämän palstan kirjoittajia, paitsi jos on hakkeri ja näin ollen syyllistyy selvään rikolliseen toimintaa.
Häpeä jo pelottelusia rehellisiä kirjoittelijoita kohtaan!
PS.On vielä pakko lisätä, kun piispa Wröpeli joskus siirtynee lopullisesti kotimaahansa, moni suomen katolinen lastaa teidät "hänen tukijansa" mielellään samaan paattiin (lentokoneeseen, apostolin kyytiin ym.) Sen verran olette yhdessä saaneet vahinkoa aikaan hiippakunnassamme.
Kun elämme sellaisessa maailmassa, minulla olisi pyyntö. Miten olisi mahdollista ottaa henkilökohtaista yhteyttä, ilman, että henkilöllisyytäsi "paljastuisi"? Minulla olisi kerrottava Sinulle yhtä ja toista ja koska aika alkaa olla vähissään (teeman liittyvä). Tämä yhteys olisi joko puhelinsoitto, tai tapaaminen. Odotan vastauksesi. Lorand.
Arkkipiispa Wielgusin toimet tulivat minullekin heti mieleen lukiessani Piispanmielisen viestiä meille palstalaisille. Olemme tarkkailun kohteena, meidän henkilöllisyyttämme pyritään selvittämään.
Puolalainen hallintokulttuuri näyttää rumat kasvonsa. Näinkö alas on hiippakunnan hallinto vajonnut? Hiippakuntalaisia vakoillaan ja jaetaan "meihin" ja "niihin".
Onko omien hiippakuntalaisten vakoileminen piispalle annetun apostolisen tehtävän arvoista?
Sanokaamme, että saadan selvää, kuka on XY-n nimimerkin takana. Mitä he tiedolla tekevät? Lähteekö partio kostamaan? Otetaanko XY-ltä usko, puoliso, kesämökki, eläkä pois? Eikö saa edes kysyä nykyään? Eri mieltä olemisesta puhumattakaan.
Orwell, sinä jätit työsi pahasti kesken!
Lupaan panna asian harkintaan. Sopiiko? Enempää en voi luvata mm. vaimoni takia. Kun hiippakunta on jo hajallaan, en halua samaa enää perheeseeni.
rupes pelottaan. :o Onneksi olen matkoilla ulkomialla.
Harmi, etta Rosettalta ei ole tullut suomea viela ulos. Ruotsi ja Englantihan sielta loytyy. Semmoset teidan hommata piispalle. Joo ja macci tietty.
Mulla on macci ja Fedora ja Camelin kengat.
alkaa, mutta olen ihan selvin pain. Vasyneena vaan ajatus lentaa eri sfaareissa kuin sormet nappaimistolla. :)
Tällä palstalla oli mukana kauan aikaa yksi piispaa kovasti kritisoinut nimimerkki Seurakuntalainen, sittemmin Seurakuntamies (tai jotakin sinnepäin).
Hän päätti luopua keskustelusta, koska hän oli joutunut painostuksen kohteeksi seurakunnassaan, sillä hänet oli "tunnistettu". Todella ikävää, mutta se kertoo millainen on ilmapiiri tässä puolalaisten ja opusdeiläisten johtamassa hiippakunnassa.
Onko rosetta hyvä? Oppiiko nopeasti verrattuna muihin? Kallis se ainakin on.
minulla ei ole vielä henkilökohtaista kokemusta siitä, mutta viimepäivinä olen ruvennut miettimäään sen avulla kielten petrausta.
Tähänmennessä olen tavannut vain yhden henkilön, jolla on kokemusta siitä ja hän oli tyytyväinen.
En usko, että yhteys vaarantaisi kotioloasi. Ehdotuksesi sopii mainiosti ja odotan, kuten olet toivonut. Jaksamista.
Tunnetko muuten Sinäkin tätä pahaenteistä hiljaisuutta?
Kaikki keinot on käytetty. Tai ainakin melkein. Miten tästä eteenpäin? Ideoita?
Vastaan Sinulle yhdellä sanalla jota otin kysymyksestäsi. Ja se on: eteenpäin. Olkoon tämä niukkuus tällä kertaa riittävä. Keinoja vielä on.
Jotenkin tuntuu siltä, etteivät kaikki ihmiset ja kansat ole kirkossa tasa-arvoisia.
Puolalaisten tarvitsi pitää ääntä vain pari kuukautta ja jo Wielgus joutui eroamaan. Täällä menoa on jatkunut jo kuusi VUOTTA, eikä mitään tapahdu. Kaikki tuntevat faktat eikä silti mitään tapahdu. Pitäisikö meidän vaatia maamme diplomaattisten suhteiden katkaisemista Vatikaanin kanssa, kun kerran nuntiuksella ei ole mitään virkaa?
Jos riviseurakuntalaisen ahdinko on tällainen, millaista mahtaa olla meno pappiloissa? Siitä emme voi juuri tietää, mutta veli Mikon tapaus viestii jotakin hyvin huolestuttavaa.
kuinka lähellä osuit kirjoittaessasi pappilan ilmapiiristä ja veli Mikon tapauksesta. Nimimerkkisi ei turhaan ole Ajatteleva.
Mikä pessimiin tulee, se on minullekin tuttu vieras. Minä vain toivon, ettei se päivä tule koskaan kun kaikki alkaa tuntua samantekevältä. Kerran olin jo soittamassa pappilaan ja olin aikeissa erota. Sitten Wrobelin hahmo tuli eteeni. Hänenkö takia? Kännykkä jäi pöydellä.
On silti hyvin vaikeaa. Erästä
kirkkohenkilökuntaa siteerataakseni totta on sekin, että puolalaisuus tässä hiippakunnassa on kova sana. Ja näköjään se vaan kovenee. Me emme pidä ääntä. Se on joidenkin mielestä epäsovinnaista. Tai me yksinkertaisesti pelkäämme. Kun vain tietäisi mitä. Eikö kristillisyys vaadi osallistumista orjallisen hiljaisuuden sijaan? Käsi on nyrkissä mutta se on turvallisesti - taskun syvyyksissä. Mikä rohkeutta! Kuten näet, kuljen samalla polulla kuin Sinäkin. Askeleet eivät ole tanssin rytmittymiä mutta, kuten Lenin (hups!) sanoi kerran; "kansa, joka kerran maistoi vapautta, vaikka vain kolmen viikon verran, se ei unohda sitä ikinä, ei edes seuraavan sortokauden aikanakaan". Älä käsitä minua väärin, minä olen aina inhonut Leniniä mutta totta hän tässä puhui. Sovitaan, että omaisuutemme on hymyilevä pessimismi. "eik`s niin" (Verschuren)
Minusta huolestuttavaa on, että katolisissa seurakunnissa ei pystytä valitsemaan demokraattisin keinoin pappeja ja piispoja. Suomessa on uskonnon vapaus eikä ole pakko kuulua järjestöihin, joissa tasa-arvoa loukataan. Maineen kannalta on jopa toivottavaa, että ihminen pystyy itsenäiseen toimintaan ja hylkäämään eettisesti arveluttavat järjestöt
Piispojen ja pappien valinnoista en tiedä, mutta Wielgusin tapaus osoittaa, että piispan on jopa Vatikaanin mielestä lähdettävä, jos ei nauti kansan luottamusta.
En ole koskaan kokenut katolista kirkkomme eettisesti arveluttava, ainakaan kesään 2002 asti. Sen jälkeen osittain kyllä olen.
'Kaikki keinot on käytetty.' Niin on tosiaan. Turhaan te vain jauhatte, ette te ole mitään saavuttaneet ettekä tule saavuttamaan.
Kansa ja Vatikaani tukevat Piispaamme enkä näe mitään syytä mikseivät tukisi.
Mistä tiedät, että "kansa" ja Vatikaani tukevat piispasi. Todellinen tukeminen edellyttää, että ko. henkilö käytöksellään, päätöksillään on ansainnut arvonantoa, kunnioitusta.
Mikä kansa tukee tätä viranhaltijaa?
Älä naurata.
Ps. Kun kirjoitat luterilaisesta piispasta, voit tehdä sen ilman lainausmerkkiä. Tuskin piispasi suuttuu siitä. Sitäpaitsi, se on korrekti tapa.
Me täällä Suomessa olemme Szigethyn kanssa monta kertaa ehtineet ihmetellä miksei nuntius Tonucci tule lupaustensa mukaisesti vierailemaan. Hyvin mahdollinen vastaus: hänellä ei ole siihen aikaa. Ruotsinkielisenä seuraan säännöllisesti muiden Pohjoismaiden www-sivuja, joista löytyvät seuraavat tiedot:
http://www.katolsk.no/nyheter/2007/01/16-0002.htm
http://www.katolsk.no/nyheter/2006/04/24-0003.htm
http://www.katolsk.dk/1739/?tx_ttnews[tt_news]=67&tx_ttnews[backPid]=1105&cHash=ccb231d9c2
http://www.katolsk.dk/1739/?tx_ttnews[tt_news]=64&tx_ttnews[backPid]=1105&cHash=f4e22b181b
Ainakaan noissa maissa ei taida joutua hankalien kysymysten tai vaatimusten eteen, toisin kuin täällä Suomessa. Nuntius on katsonut parhaaksi pysyä yksinkertaisesti poissa. Se siitä... Eiks' niin, Szigethy?
Sama "herra nuntius" on julkisesti luvannut vierailevansa maamme seurakunnissa, mutta hän vaikuttaa erehtyneen maasta...
Ihailen kärsivällisyyttäsi, Szigethy. Minä en tuollaisiin lotkautuksiin jaksaisi edes vastata.
Miksi on niin tärkeää, että nuntius vierailisi seurakunnissa? Mitä se muuttaisi? Olen tähän asti ymmärtänyt hänen olevan jonkinlainen Vatikaanin suurlähettiläs.
jotta hän omin silmin lopulta huomaisi, ettei kaikki ole tässä hiippakunnassa kunnossa. Muistaakseni hän itse sanoi meille, että on ongelmia. Muistan senkin, että tämä vierailulupaus oli annettu v u o s i a sitten.
Muistan, koska olin läsnä.
Nuntiuksen vierailuohjelmasta tulee mieleen tv:ssä pyörivä ohjelma "Norjaa ristiin rastiin". Kaiken järjen mukaan siis Helsingin katolinen hiippakunta on niin rauhallisen leppoisa, ettei täällä tarvitse erikseen vierailla.
vieläpä omalla autolla,
että voisi paremmin tutustua laajaan hiippakuntaamme.
(Jos muistini ei petä.)
Minulle riittäisi, että hän tulisi vaikka ilmalaivalla, kunhan edes tulisi. Norjan kiertelemisestä ristiin rastiin Suomen sijaan jää sellainen vaikutelma, ettei hänestä täällä ole mitään tutustumisen arvoista - eikä siis mitään kuohuntaakaan. Valitettavasti hän on väärässä, jos niin luulee.
Uutisten mukaan Wielgusin erottamiseen ei tarvittu nuntiuksen saapumista ilmalaivalla. Pelkkä puhelinsoitto Vatikaaniin taisi riittää.
Jos jonkun järjestön ”oppikirjassa” sanotaan, että ei saa varastaa toisen orjaa (palvelijaa), niin eikö se ole sinusta eettisesti arveluttavaa? Britannian Blair pyysi äskettäin anteeksi orjakaupan julmuuksia. Onko Paavi tehnyt jotakin vastaavaa, vai onko niin että Vatikaanin mukaan orjuus on edelleenkin hyväksyttävää?
hän on myös arkkipiispa eli siis hän on kaikkien Pohjolan katolisten piispojen "pomo".
Olisihan se tietty mukavaa, jos hän joskus muuallekin kuin Helsinkiin ehtisi tapaamaan katolilaisia ja tutustumaan eri seurakuntiin.
Odotellaan.