on adventismin perusopetuksia.
Voitteko osoittaa raamatulla tämän opin
perusteet?
Voitteko osoittaa raamatulla tämän opin
perusteet?
Tutkiva tuomio-oppi
Luutnantti Säilä
401066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
alaspäin.
Raamatusta ei löydy "tutkivasta tuomiosta" sanaakaan. Muutenkaan maailmassakaan ei ole mitään tutkivia tuomioita esikuviksi moiselle sanahirviölle. Tuomio ei tutki mitään, sehän olisi jo ajatuksellisesti mahdottomuus.
Adventistikirkon opissa on myös keskeisellä sijalla #URL, jonka mukaan Jeesus meni vasta vuonna 1844 taivaallisen temppelin kaikkeinpyhimpään ja alkoi tutkia uskovien elämää Aadamista alkaen. Tämän tutkiva tuomio -opetuksen mukaan Jeesus tarkastelee ihmisiä sapatin ym. perusteella ovatko he kelvollisia astumaan taivaaseen vai eivät. Kirkon näkemys tässä suhteessa poikkeaa suuresti muun kristikunnan ilmoituksesta, jossa pelastuksen katsotaan tulevan ihmisen uskosta Jeesuksen vereen ja sen syntejä pyyhkivään voimaan. Suurien kristikuntien opetusten mukaan synti on kuin kivimuuri ihmisen ja Jumalan välillä. Muurin toiselle puolelle voi päästä vain Jeesuksen armon ja vanhurskauden saatuaan. Tämä vanhurskaus annetaan lahjaksi ihmisen uskoa vastaan – toisin kuin Adventtikirkon ja Jehovan todistajat -järjestön näkemyksissä, joissa tietyillä teoilla ja käskyjen pitämisillä kerrotaan saavutettavan pelastus.
Tutkimus on vissiin jo loppunut!
http://koti.mbnet.fi/kyti/tutkiva_tuomio.htm
mutta en viitsi, koska kysytte pilkataksenne, ette siksi, että oikeasti haluaisitte tietää.
paljastat salaisuuden.
En kaipaa pitkiä jaarituksia vaan
todistuksen viitaten raamatunlauseisiin.
Pilkasta tässä ei ole kysymys.
En ole varmaankaan ainoa, joka haluaa
selvitystä asiaan.
muulla kuin Millerin laskelmilla, ja se tietysti taas ei ole Jumalasta vaan ihmisestä, eli päivämäärä 22.10.1844.
Ei täällä pilkata, vaan keskustellaan itse asiasta.
Raamattuhaku ei tuntenut koko sanaa - tutkiva tuomio. Sellaista käsitettä ei löytynyt Suomen kielestäkään. Joten tyytykäämme toteamaan, että koko TUTKIVA TUOMIO -sanapari on adventistien omaa keksintöä. Myöskään advenmtistien "kymmeniä käskyjä" ei haku tuntenut. Vaikuttaakin kovasti sille, että adventistit ovat varsinaisia sanaseppoja!
joten osta tai lainaa kirja, joka on asiasta kirjotettu. Käy ilmoituksissa katsomassa, mikä on nimi. Kirjoitan sen sinne, etten täällä mainosta, kun siitä aina syntyy haloota.
Miksi pitäisi etsiä muista kirjoituksista sellaista asiaa, jota Raamattu ei lainkaan mainitse.KOKO EHDOTUKSESI ON JO HÖRHÖILEMISTÄ. Adventtikirkon kirjat eivät kuulu Raamatun selitysteoksiin, otappa se huomioon!
Ottaisin tähän pienen esimerkin: Jos joku tekee rikoksen ja joutuu kiini. Niin yleensä on käytäntö se, että kaveri joutuu lakitupaan, jossa selvitetään lakimiesten kanssa paljonko
sitä tuomiota annetaan. Näissä puitteissahan
tämä meidän laki toimii.
Onhan Raamatussa maininta, siellä sanotaan näin:
Kirjat avataan ja kaikki tuomitaan mitä kirjoihin on kirjoite3ttu: Sitten sanotaan näin
pidä huoli siitä,että nimesi on elämän kirjassa.
Joten näistä kirjoituksista käy selvästi ilmi
ettei ketään passiteta helvettiin eikä liiemmin taivaaseen ilman oikeuden käyntiä, Kaikki tulevat saamaan palkkansa tekojensa mukaan.
koska täällä kaikki tutkitaan ja sitten annetaan
rangastus tai palkinto, joten vaikka kuinka kiertäisit selvän asian, et voi välttää sitä,
etkö joutuisi vastaamaan töistösi Raamatun mukaan
Onhan ihan selvä asia, että tuomiolla tutkitaan
asiat. Mikä nimi tällä tuomiolla pitäisi sitten olla? Ilman tuomiota kukaan ei ole näkevä Herraa!
tehtävä miettiä mikä sen tuomion nimi on. Joka tällaiseen sortuu, niin hän tekee itsestään viisaamman kuin Jumala itse, ja on ihmisopin järkeilijä.
Jumalan tiedossa on aivan varmasti kaikki tarvittava tieto silloin kuin kirjat avataan.
Meille riittää hyvin Raamatussa karrottu "viimeinen tuomio". Se on siellä sanottu mutta tutkivaa tuomiota, eikä sen ajankohtaa ole kerrottu. Se onkin ihan advarien omaa keksintöä. Kevyeksihavaittua porukkaa!
Lähdeviitteet ja huomautukset:
1. Heprealaiskirje puhuu taivaassa olevasta todellisesta pyhäköstä. Jakeessa Hepr. 8:2 oleva sana "pyhäkkö" ("Hän toimittaa palvelusta taivaan pyhäkössä") on käännetty kreikan kielen sanasta ta hagia, joka on monikkomuoto pyhää paikkaa (esinettä) tarkoittavasta sanasta. Sama monikkomuoto esiintyy mm. seuraavissa Heprealaiskirjeen kohdissa: 9:8, 12, 24, 25; 10:19; 13:11. Useissa erikielisissä käännöksissä edellä mainittu sana (ta hagia) on käännetty myös kaikkeinpyhimmäksi tai pyhäksi. Tämä johtuu siitä, että kääntäjät ovat pitäneet ta hagiaa ns. intensiivisenä monikkona, joka voidaan kääntää myös yksiköksi. Mutta Septuagintan ja Josephuksen tutkiminen osoittaa, että termi ta hagia viittaa johdonmukaisesti 'pyhiin esineisiin' tai 'pyhiin paikkoihin' - siis pyhäkköön itseensä. Se on yleistermi, jota käytetään tarkoitettaessa koko pyhäkköä, johon sisältyvät pyhä ja kaikkeinpyhin.
Heprealaiskirjeestä itsestään löytyy voimakasta eksegeettistä tukea sille havainnolle, että Heprealaiskirje käyttää käsitettä ta hagia tarkoittamaan koko pyhäkköä. Ensimmäisen kerran Heprealaiskirje käyttää termiä ta hagia alussa mainitussa jakeessa 8:2, jossa se on rinnakkaistermi käsitteelle 'pyhäkköteltta'. Koska jakeesta 8:5 ilmenee, että "teltta" (skene) tarkoittaa koko pyhäkköä, ta hagia jakeessa 8:2 tarkoittaa epäilemättä koko taivaan pyhäkköä (näin uusi raamatunsuomennos kääntääkin, suom.huom.). Ei ole mitään syytä kääntää monikkomuotoa ta hagia Heprealaiskirjeessä kaikkeinpyhimmäksi. Useimmissa tapauksissa tekstiyhteys suosii ta hagian kääntämistä pyhäköksi ("Christ and His High Priestly Ministry," Ministry, October 1980, s.49).
Tutkittuaan maallista pyhäkköä ja termiä ta hagia adventistiuranuurtajat tekivät sen johtopäätöksen, että myös taivaan pyhäkössä on kaksi osastoa. Tämä käsitys muodosti perustan heidän pyhäkköä koskevan opetuksensa kehitykselle (Damsteegt, "The Historical Development of the Sanctuary Doctrine in Early Adventist Thought" ; vrt. White, Alfa ja omega 7 (Kirjatoimi, Tampere 1988), s. 354 - 356, 363 - 369.
2. Ks. The SDA Bible Commentary, rev.ed., Ellen G. White Comments, vol. 6, s. 1082.
3. Vanhoista juutalaisista kirjoituksista ilmenee, että jotkut rabbit uskoivat myös todelliseen taivaassa olevaan pyhäkköön. Eräs rabbi sanoi 2.Moos. 15:17:n johdosta:"Maallinen pyhäkkö vastaa taivaallista pyhäkköä ja arkki taivaallista valtaistuinta" (Midrash Rabbah. Numbers, repr.ed. , vol. 1, chap.4, sec. 13, p.110). Toinen rabbi, jota lainataan babylonialaisessa Talmudissa, puhui "taivaallisesta ja maallisesta temppelistä" (Sanhedrin, 99b, I. Epstein, ed. ). Vielä eräs opettaja on lausunut: "Erimielisyyttä ei ole siitä, että täällä alhaalla oleva pyhäkkö on ylhäällä olevan pyhäkön jäljennös" (Leon Nemoy, ed., Midrash on Psalms, transl. by William G. Braude , Psalm 30, sec.1, p.386).
4. Heprealaiskirje kuvaa taivaassa olevaa todellista pyhäkköä: "Taivaan pyhäkön todellisuutta korostetaan edelleen adjektiivilla 'todellinen', Hepr. 8:2. Taivaallinen pyhäkkö on 'todellinen'. Tässä samoin kuin jakeessa 9:24, jossa myös on kysymys taivaan pyhäköstä, käytetty kreikan kielen sana on alethinos. Tämä sana tarkoittaa nimenomaan todellista vastakohtana pelkälle näennäiselle. - - Koska taivaan pyhäkkö liittyy Jumalan todellisuuteen, se on yhtä todellinen kuin Jumalakin" (Hasel, "Christ's Atoning Ministry in Heaven," Ministry, January 1976, special insert, p.21c).
5. Holbrook, "Sanctuary of Salvation", Ministry, Jan. 1983, s. 14.
6. White, Alfa ja omega 4, s. 16.
7. Holbrook, "Light in the Shadows", Journal of Adventist Education, Oct. - Nov. 1983, s. 27.
8. Sama, s. 28.
9. "Kristuksen toiminnassa tulisi olemaan kaksi suurta vaihetta, jotka kumpikin täyttivät tietyn ajanjakson ja oman määrätyn paikkansa taivaallisessa pyhäkössä. Sitä kuvaavasti maanpäällinenkin pyhäkköpalvelus jakautui kahteen vaiheeseen, päivittäiseen ja vuotuiseen palvelukseen, ja pyhäkössä oli näille kummallekin omistettu oma osastonsa" (White, Alfa ja omega 1, s. 336).
10. Päivittäisessä iltauhrissa ja aamu - uhrissa pappi edustaa koko kansaa.
11. Perheen isä edusti vaimoaan ja lapsiaan, jotka eivät uhranneet eläinuhreja.
12. Ks. esim. Angel M. Rodriguez, "Sacrificial Substitution and the Old Testament Sacrifices" in Sanctuary and the Atonement, s. 134 - 156; A.M. Rodriguez, "Transfer of Sin in Leviticus", in 70 Weeks, Leviticus, and the Nature of Prophecy, ed. F.B. Holbrook (Washington, DC.: Biblical Research Institute of the General Conference of Seventh - day Adventists, 1986), s. 169 - 197.
13. "Atonement, Day of" in The Jewish Encyclopedia, ed. Isidore Singer (New York: Funk and Wagnalls Co., 1903), s. 286. Ks. myös Hasel, "Studies in Biblical Atonement I: Continual Sacrifive, Defilement/Cleansing and Sanctuary", in Sanctuary and the Atonement, s. 97 - 99.
14. Hasel, "Studies in Biblical Atonement I", s. 99 - 107; Alberto R. Treiyer, "The Day of Atonement as Related to the Contamination and Purification of the Sanctuary", 70 Weeks, Leviticus, Nature of Prophecy, s. 253..
15. Holbrook, "Light in the Shadows", s. 27.
16. Sama, s. 29.
17. Ks. esim. Hasel, "Studies in Biblical Atonement II: The Day of Atonement", in Sanctuary and Atonement, s. 115 - 125.
18. Vrt. Hasel, "The 'Little Horn', the Saints, and the Sanctuary in Daniel 8", in Sanctuary and Atonement, s. 206,207; Treiyer, "Day of Atonement", s. 252,253.
19. Holbrook, "Light in the Shadows", s. 29.
20. Vrt. "Azazel", SDA Bible Dictionary, rev.ed., s. 102.
21. Holbrook, "Sanctuary of Salvation," s.16. Kautta vuosisatojen raamatunselittäjät ovat tulleet samanlaisiin lopputuloksiin. Septuagintassa asasel on käännetty apopompaios, pahansuopaa jumaluutta tarkoittava kreikan sana. Muinaiset juutalaiset kirjoittajat ja varhaiset kirkkoisät katsoivat Asaselin tarkoittavan paholaista (SDA Encyclopedia, rev.ed., s.1291, 1292). Viime ja tämän vuosisadan tulkitsijoista samaa kantaa ovat edustaneet mm. Samuel M. Zwemer, William Milligan, James Hastings ja William Smith presbyteerisestä kirkosta; E.W. Hengstenberg, Elmer Flack ja H.C. Alleman luterilaisesta kirkosta; William Jenks, Charles Beecher ja F.N. PeLoubet kongregationalistisesta kirkosta; John M'Clintock ja James Strong metodistikirkosta; James M. Gray reformoidusta episkopaalikirkosta; J.B. Rotherhorn Disciples of Christ - kirkosta - - . Monet muut ovat ilmaisseet samanlaisia käsityksiä (Questions on Doctrine, s. 394,395).
Jos Asasel edustaa Saatanaa, miten voi Raamattu (ks. 3.Moos. 16:10) liittää hänet sovitukseen? Niin kuin ylipappi, toimitettuaan pyhäkön puhdistusmenot, asetti synnit Asaselille, joka oli iäksi erotettu Jumalan kansasta, samoin Kristus, puhdistettuaan taivaallisen pyhäkön, siirtää kansansa tunnustetut ja anteeksiannetut synnit Saatanalle, joka sitten on ikuisesti erossa pelastetuista. "Miten sopivaa onkaan, että viimeisenä näytöksenä draamassa, jossa on kysymys siitä, miten Jumala käsittelee syntiä, on kaiken synnin ja syyllisyyden palauttaminen Saatanan pään päälle. Hänestähän on alkujaan lähtöisinkin kaikki se synti, mikä aiheutti sellaisen murhenäytelmän niiden elämässä, jotka nyt on vapautettu synnistä Kristuksen sovittavalla verellä. Siten rengas on sulkeutunut, draama on päättynyt. Vasta sitten kun Saatana, kaiken synnin alkuunpanija, on lopullisesti raivattu pois, voidaan todella sanoa, että synti on ikuisiksi ajoiksi hävitetty Jumalan maailmankaikkeudesta. Tässä erityismerkityksessä voimme ymmärtää, että Asaselin pukilla on oma osansa 'sovituksessa' (3.Moos. 16:10). Kun vanhurskaat on pelastettu ja jumalattomat hävitetty eikä Saatanaa enää ole, silloin ja vasta silloin on maailmankaikkeus oleva täydellisen sopusoinnun tilassa niin kuin se oli alkujaan ennen synnin ilmaantumista" (The SDA Bible Commentary, rev. ed., vol.1, s.778).
22. Holbrook, "Sanctuary of Salvation", s. 16.
23. Treiyer, "Day of Atonement", s. 245.
24. Holbrook, "Light in the Shadows", s. 30.
25. Ks. lukua 4.
26. Henry Alford, The Greek Testament, 3rd ed. (London: Deighton, Bell and Co., 1864), vol. 4, s. 179.
27. B.F. Westcott, Epistle to the Hebrews, s. 272, 271.
28. Asettamalla nämä tunnustetut synnit Kristuksen päälle, ne "siirretään todellisesti taivaalliseen pyhäkköön" (White, Alfa ja omega 7, s. 362.
29. Tämä oikeudenkäynti koskee Jumalan lapsiksi tunnustautuvia. "Vertauskuvallisessa palveluksessa vain niillä, jotka olivat Jumalan edessä tunnustaneet syntinsä ja tehneet parannuksen ja joiden synnit syntiuhrin veren kautta oli siirretty pyhäkköön, oli osa sovituspäivän palveluksessa. Samoin myös lopullisen sovituksen ja tutkivan tuomion suurena päivänä käsitellään vain Jumalan omiksi tunnustautuvien asiat. Jumalattomien tuomitseminen on tästä erillään oleva toimitus, joka tapahtuu myöhemmin. 'Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?' (1.Piet. 4:17)" (Sama, s.406,407).
30. Juutalainen perinne on kauan kuvannut Jom Kippurin tuomion päivänä, päivänä, jolloin Jumala istuu valtaistuimellaan ja tuomitsee maailman. Muistikirjat avataan, jokainen tarkastetaan ja jokaisen kohtalo sinetöidään. Katso artikkelia "Atonement, Day of," The Jewish Encyclopedia; Morris Silverman, comp. and ed., High Holyday Prayer Book (Hartford, Conn.: Prayer Book Press, 1951), s.147,164. Jom Kippur antaa uskoville lohdutusta ja varmuutta, sillä se on "päivä, jolloin pelottava tulevan tuomion odotus antaa sijaa luottavalle vakuutukselle siitä, että Jumala ei tuomitse vaan auliisti armahtaa ne, jotka kääntyvät hänen puoleensa katuvina ja nöyrinä" (William W. Simpson, Jewish Prayer and Worship [New York: Seabury Press, 1965], s.57,58).
31. Ks. Arthur J. Ferch, "The Judgment Scene in Daniel 7", in Sanctuary and Atonement, s. 163 - 166,169.
32.Antiokosta koskevista ongelmista Danielin tulkinnassa ks. W.H. Shea, Selected Studies on Prophetic Interpretation, s.25 - 55.
33. Shea, "Unity of Daniel", in Symposium on Daniel, ed. F.B. Holbrook (Washington, DC.: Biblical Research Institute of the General Conference of Seventh - day Adventists, 1986), s. 165 - 219.
34. "The Amazing Prophecies of Daniel and Revelation", These Times, Apr. 1979, s. 18. Ks. myös Maxwell, God Cares, vol. 1, s. 166 - 173; and chapter 12.
35. Maallisessa pyhäkössä ylipappi astui suurena sovituspäivänä kaikkeinpyhimpään ja samalla lopetti palveluksensa pyhäkön ensimmäisessä osassa. "Samoin Kristus lopetti työnsä pyhässä, kun hän meni kaikkeinpyhimpään suorittamaan sovitustyön viimeistä osaa. Palvelustyön päättyessä ensimmäisessä osastossa se alkoi toisessa. - - Samoin Kristus oli päättänyt vain edellisen osan työstään meidän välittäjänämme, aloittaakseen jälkimmäisen osan, ja hän edelleenkin esitti verensä Isän edessä syntisten puolustukseksi" (White, Alfa ja omega 7, s. 367).
36. Monissa raamatunkäännöksissä, mm. englantilaisessa kuningas Jaakon käännöksessä (KJV), heprealaisen alkutekstin termi nitsdaq on käännetty puhdistamiseksi. Tämä käännös pohjautuu latinalaiseen Vulgataan, jossa heprean termi on käännetty latinaksi mundapitur, 'puhdistetaan', joka puolestaan seuraa Vanhan testamentin varhaisimpia kreikankielisiä käännöksiä Septuagintaa ja Theodotionia, joissa käytetään kreikan sanaa katharisthesetai, 'puhdistetaan'.
Useimmat nykyaikaiset raamatunkäännökset eivät noudata tätä perinteellistä käännöstapaa. Koska nitsdaq pohjautuu verbimuotoon tsadaq, joka kattaa laajan merkityskentän ja voidaan kääntää esim. 'tehdä oikeaksi', 'vanhurskaaksi', 'vanhurskautettu', 'oikeassa olevaksi osoitettu', nämä käännökset puhuvat 'oikeuteen asettamisesta', 'ennallistamisesta', 'oikeaan asemaan palauttamisesta' jne. Vanhan testamentin runokielelle ominainen kerto osoittaa, että tsadaq - sanan rinnalla samaa tarkoittavana voidaan käyttää sanaa taher, "olla puhdas" (Job 4:17; vrt. 17:9), zakah, "puhdas" (Job 15:14; 25:4) ja bor, "puhdas" (Ps. 18:21). Näin ollen nitsdaq "sisällyttää semanttiseen merkitysalaansa sellaisia merkityksiä kuin 'puhdistaminen, oikeaksi osoittaminen, vanhurskauttaminen, kohdalleen asettaminen, ennallistaminen'. Miten tämä heprean termi nykykielessä ilmaistaankin, pyhäkön 'puhdistamiseen' sisältyy kirjaimellisen puhdistuksen lisäksi ennalleen saattaminen, oikeuteen asettaminen" (Hasel, "'Little Horn', the Heavenly Sanctuary and the Time of the End: A Study of Daniel 8:9 - 14," in Symposium on Daniel, s.453). Katso myös sama, s. 448 - 458; Hasel, "The 'Little Horn', the Saints, and the Sanctuary in Daniel 8", in Sanctuary and Atonement, s. 203 - 208; Niels - Erik Andreasen, "Translation of Nisdaq/Katharisthesetai in Daniel 8:14", in Symposium on Daniel, s. 475 - 496; Maxwell, God Cares, vol. 1, s. 175; "Christ and His High Priestly Ministry", Ministry, Oct. 1980, s. 34,35.
37. Jotkut ovat tulkinneet "2300 iltaa ja aamua" 1150 kirjaimelliseksi päiväksi, mutta tämä on vastoin heprean käytäntöä. "Kun heprealaiset halusivat ilmaista erikseen päivän ja yön vuorokauden osina, he mainitsivat molempien lukumäärän. He sanoivat esim. 40 päivää ja 40 yötä (1.Moos. 7:4,12; 2.Moos. 24:18; 1.Kun. 19:8) ja kolme päivää ja kolme yötä (Joona 2:1; Matt. 12:40), mutta he eivät puhuneet 80 päivästä ja yöstä jos tarkoittivat 40 vuorokautta. Hepreankielinen lukija ei voinut ymmärtää 2300 illan ja aamun aikajaksoa siten, että kysymys olisi ollut 2300 puolivuorokaudesta eli 1150 vuorokaudesta, koska ilta ja aamu luomiskertomuksessa muodosti kokonaisen vuorokauden. - - Meidän on sen vuoksi ymmärrettävä sanat sellaisinaan eli että kysymys on 2300 kokonaisesta vuorokaudesta" (C.F. Keil, Biblical Commentary on the Book of Daniel, trans. M.G.Easton, in C.F.Keil and F. Delitzsch, Biblical Commentary on the Old Testament [Grand Rapids: Wm.B.Eerdmans, 1959], vol. 25, s. 303,304]. Ks. myös Hasel, "Sanctuary of Daniel 8", in Sanctuary and Atonement, s. 195; Hasel, "The 'Little Horn', the Heavenly Sanctuary and the Time of the End", in Symposium on Daniel, s. 430 - 433; Siegfried J. Schwantes, "Ereb Boqer of Daniel 8:14 Re - Examined", in Symposium on Daniel, s. 462 - 474); Mxwell, God Cares, vol. 1, s. 174.
38. Froom, Prophetic Faith of Our Fathers, vol. 2, s. 985; vol. 3, s. 252, 743; vol. 4, s. 397,404. Periaatetta profeetallinen päivä vastaa kirjaimellista vuotta, ks. Shea, Selective Studies on Prophetic Interpretation, s. 56 - 93.
39. Ks. esim. Hasel, "Sanctuary in Daniel 8", in Sanctuary and Atonement, s. 196, 197; Shea, "Unity of Daniel", in Symposium on Daniel, s. 220 - 230.
40. Heprealaisten kirjoitusten kuten Mishnan tarkastelu osoittaa, että vaikka chathak voi tarkoittaa 'määrätä', yleisempi merkitys liittyy kuitenkin ajatukseen leikkaamisesta (Shea, "The relationship Between the Prophecies of Daniel 8 and Daniel 9," in Sanctuary and Atonement, s.242).
41. Gesenius, Hebrew and Chaldee Lexicon to the Old Testament Scripture, trans. Samuel P. Tregelles (Grand Rapids: W.B. Eerdamans, reprint ed., 1950), s. 314.
42. Ks. Ferch, "Commencement Date for the Seventy Week Prophecy", in 70 Weeks, Leviticus, and the Nature of Prophecy, s. 64 - 74.
43. Danielin 8. luku ilmaisee selvästi, että 2300 illan ja aamun ajanjakson on tarkoitettava pitkää aikaa. Jakeessa 13 esitetty kysymys kuuluu sanatarkasti: "Kuinka pitkää aikaa näky tarkoittaa?" Tässä käytetty sana 'näky' on sama, jota on käytetty jakeissa 1 ja 2. Kun siis taivaallinen olento esittää kysymyksen näyn tarkoittaman ajan pituudesta, hän ennakoi vastausta, joka kattaa koko näyn ensimmäisen ja toisen eläinsymbolin kautta sarvisymboliin ja lopun aikaan asti, kuten osoitetaan jakeissa 17 ja 19. Kun tämän ajan pituus määritellään 2300 illaksi ja aamuksi, käy selvästi ilmi, että tuo aikajakso ulottuu Meedia - Persian valtakunnasta lopun aikaan asti, mikä osoittaa, että illat ja aamut tarkoittavat vuosia eikä vuorokausia.
44. Vrt. Damsteegt, Foundations of the Seventh - day Adventist Message and Mission, s. 14,15; Froom, Prophetic Faith of Our Fathers, vol. 4.
45. Froom, Prophetic Faith of Our Fathers, vol. 4, s. 404.
46. Ks. esim. Francis D. Nichol, The Midnight Cry (Washington, D.C.: Review and Herald, 1944).
47. Ks. Froom, Prophetic Faith of Our Fathers, vols. 1 - 4; Damsteegt, Foundations of the Seventh - day Adventist Message and Mission. s. 16 - 20.
48. Ks. Damsteegt, Foundations of the Seventh - day Adventist Message and Mission, s. 103 - 146; White, The Great Controversy, s. 423 - 432.
49. Froom, Movement of Destiny. s. 543.
50. Holbrook, "Light in the Shadows", s. 35.
51. White, Christ's Object Lessons, s. 310.
52. Holbrook, "Light in the Shadows", s. 35.
53. Armon ajan päättyminen tarkoittaa aikaa, jolloin katumus ja kääntyminen ei enää ole mahdollista. Ihmisen armonaika voi päättyä kolmella tavalla: 1) kuolemassa; 2) kun hän on tehnyt synnin, jota ei voi saada anteeksi (Matt. 12:31,32; Luuk. 12:10); 3) kun armonaika päättyy kaikilta juuri ennen toista adventtia. Niin kauan kun Kristus toimii ylipappina ja välittäjänä Jumalan ja ihmisen välillä, armoa on saatavilla. "Sen vuoksi rangaistustuomioita, joihin ei sisälly armoa, ei voida langettaa ennen kuin Kristuksen työ pappina on päättynyt. Mutta seitsemän viimeistä vitsausta vuodatetaan ilman armoa (Ilm. 14:10; 15:1), joten ne vuodatetaan sen jälkeen, kun Kristus on lopettanut välitystyönsä ja armonaika on päättynyt" (U. Smith, in SDA Encyclopedia, rev.ed. s.1152).
kirjoista, joten he todistavat omassa asiassaan. Ts. he ovat luoneet Tutkivan tuomion oppinsa, kirjoittaneet sen kirjoihin ja kansiin ja sitten perustelevat opin oikeutusta lainaamalla näitä omia kirjoituksiaan.
Mitä tekemistä adventisteilla on kristinuskon tai Raamatun kanssa? Heillähän on ihan omat oppinsa.
Voiko vielä olla niin tyhmiä ihmisiä, että liittyisivät adventisteihin?
saarnaamaan adventisteillekin evankeliumia: siis että adventistitkin kelpaavat Jumalalle aivan sellaisenaan huolimatta tutkiva-tuomio- ja sapatti-opeistaan. Sanoohan Paavalikin (vai kuka se nyt oli?), että monessa me kaikki hairahdumme.
Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain (Joh.6:2).
Paavali puhuu Kristuksen laista. Saman asian hän on myös maininnut sanoessaan, ettei hän ole vailla Jumalan lakia, hänellä on Kristuksen laki (1 Kor 9:21).
Olemmeko sittenkin lain alaisia? Onko Kristukseen uskovalle vain tullut uusi laki vanhan Mooseksen lain tilalle? Mooseksen laki kiteytyi rakkauden kaksoiskäskyksi (Matt 22:36-40). Mikä on sitten Kristuksen laki? Kyllä se on sama käsky rakastaa. Jeesus sanoi opetuslapsilleen viimeisenä yhdessäolon iltana, että hän antaa uuden käskyn: ”Rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne” (Joh 13:34). Se on uusi siksi, että sitä koetellaan elämässämme joka päivä emmekä koskaan ole sitä täysin oppineet. Siksi meitä on siihen toistuvasti kehotettava.
Rakkauden kaksoiskäsky ilmoittaa kaikissa elämäntilanteissa Jumalan tahdon. Sen edessä tiedämme joka päivä, mitä Jumala meiltä haluaa. Nimenomaan suhteessa lähimmäisiimme olemme aina sidottuja käskyyn rakastaa. Siitä meitä ei vapauteta koskaan.
Kun Paavali halusi voittaa Kristukselle lain alaisena eläviä, hän sanoi olleensa heille kuin lain alainen. Sitten hän lisäsi: ”Vaikka en olekaan lain alainen” (1 Kor 9:20). Paavali oli juuri kirjoittanut galatalaisille, että jos he pyrkivät vanhurskauteen lakia noudattamalla, silloin he joutuvat eroon Kristuksesta ja armon ulkopuolelle (Gal 5:4). ”Jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan” (Gal 2:21). Nyt hän kuitenkin käskee toteuttamaan Kristuksen lakia.
Suhteemme Jumalaan ja pelastumisemme ei ole sidottu siihen kuinka hyvin olemme kyenneet rakastamaan. Siinä emme ole lain alaisia. Pelastumme yksi armosta vain uskomalla Jeesukseen Kristukseen ja huutamalla avuksi Herran nimeä. Näin silloinkin, kun koemme, ettemme pysty rakastamaan emmekä kantamaan toisten taakkoja.
Kun Paavali kutsuu tässä toteuttamaan Kristuksen tahtoa, hänen lakiaan, hän asettaa silmiemme eteen Jeesuksen esikuvana. Jeesushan kutsui luokseen kaikkia työn ja kuormien uuvuttamia haluten antaa levon (Matt 11:28). Hänen seuraajiensakin kehotetaan toimimaan samalla tavoin. ”Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan” (1 Tess 5:14, KR38). Tätä joudumme harjoittelemaan läpi koko uskonelämän.
Jokaisella lähellämme elävällä ihmisellä on omat taakkansa kannettavanaan. Näin myös kristittyjen yhteydessä. Rakastamme, kun jaamme hänen kanssaan hänen taakkaansa. Emme jätä toista yksin taakkojensa kanssa. On mentävä mukaan toisen ahdistukseen niin pitkälle kuin voi ja uskaltaa mennä. Tosin silloinkin voimme kantaa toisen taakkaa vain hetken ja vain osittain. Mutta onko meillä valmiutta tulla lähelle, nähdä ja kuulla, mitä taakkoja toiset kantavat? Annammeko omien taakkojemme niin sitoa itseämme, ettemme suostu näkemään muita taakkojen kantajia? Lähimmäisen taakkoja voi kantaa vain lähellä ollen, vain kuuloetäisyydellä, vain olemalla kiinnostunut toisen huolista ja ongelmista eikä vain omista huolista.
Jumalan palveluksen ja sielun vihollisen palvelemisen eroa. Sielun vihollisella on valta- istuinmaan päällä Jumalaa on taas taivaassa.
Jos nyt sattuisit olemaan tosi viisas, niin todista viisautesi näyttämällä Raamatusta milloin Jumala on antanut kristityille kehoituksen alkaa palvella Raamatulle tuntemattomia Jumaliaa. Ole hyvä ja näytä Raamatusta kohta jossa jumala kehoittaa omaa
kansaansa pyhittämään sunnuntain. Olisit niin ystävällinen ja palaisit takisin Raamatun antamaan opetukseen. Raamattu ei missään kohtaa mainitse sellaisia asioita, että ihmisille olisi
annettu valta omin päin muunnella raamattua?
Vai onko? Jos on niin näytä selvät paikat
Raamatustasi ole hyvä! Kuka nyt Adventisteihin haluaa liittyä kun Baalin palveliaksi pääsee
helpommalla. Eiks Juu. Sitten nää Adventistit
palvelee sitä taivahan Jumalaa ja te palvelette elävää ihmistä.
Ilman Elliä ei teilläkään olisi sapattia. Sapatti sai alkunsa vuonna 1846.
Todista sinä, että meille kristityille on Raamatussa määrätty joku päivä palvottavaksi. Koko ajatus, että edes pitäisi olla joku päivä määrätty palvottavaksi , on lähtöisin adventismista. Kristinusko ei tunne tuollaista adventistista ajatusta.
Eihän Raamattu missään opeta noin ! Siellä sanotaan:" Tehkää ensin parannus". Kukaan ei kelpaa sellaisenaan, ei varsinkaan adventisti! //////Sanoohan Paavalikin (vai kuka se nyt oli?), että monessa me kaikki hairahdumme.////// Kyllä Paavali sanoo väärinopettajista ihan selvästi;"Galatalaiskirje:
1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
1:9 Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
>>< - - milloin Jumala on antanut kristityille kehoituksen alkaa palvella Raamatulle tuntemattomia Jumaliaa. >
lyhyempää perustelua tutkivalle tuomiolle.
Joukosa oli paljon selityksiä raamatun ulkopuolelta.
Ydinkohdat olisi minulle riittänyt.
Olisin itse sitten punninnut niiden merkitystä.
Voisitko vielä yrittää samaa viitaten vain raamatun lauseisiin. Tulkitsen niitä sitten todella itse?
on vietetty katkeamattomana ketjuna aivan Apostolien perintönä aivan meidän päiviimme.
Setsemänen päivän Babtisteilta Adventistit saivat kosketuksen Jumalan sabattiin. Näitä
sabatin pitäjiä pilkkasivat nämä raamatun ulkopuolisen uskon pitäjät Nimellä Sabbateerian.
Ihmeden ihme Jeesuksen itsensä antama sabatti on kaikesta vastustuksesta huolimatta vieläkin käytössä. Jeesukseen liittyneet muukalaiset
rakastavat sabattia ja Jeesuksen armon halpana
pitävät halveksivat sitä. Voimme sanoa tätä
Jumalan sabatin elossa pysymistä lähes kahden tuhannen vuoden saatossa ihmeiden ihmeeksi.
Kyllä Jumala on omasta asetuksestaan huolen pitänut. Kyllä Jumala omistaan vieläkin huolen pitää. Aamen
En ole taidollinen adventisti, olen liian tyhmä näin viisaiden harhaoppien edessä. Kuulun ihan tavallisiin pakanakristittyihin. Etsin vaan sieltä adventtikirkon sivuilta tuon lähdeluettelon. Englanninkielen taitoni on myös heikko. Siellähän on mukana amerikkalaisia kirjoja. Raamatustani en ole löytänyt mitään tutkivaa tuomiota. Että se siitä.
Tämäkin on pitkä juttu !!
Historian suurin kasvojenpelastusoperaatio evankeliumin kustannuksella: tutkiva tuomio
Useimmat milleristit palasivat takaisin entisiin kirkkoihinsa, mutta eräs joukko piti periksi antamatta kiinni erheellisistä aikalaskelmista. He väittivät (Millerin itsensäkin torjumaa) päivämäärää 22.10.1844 oikeaksi, mutta että ko. päivän tulkinta oli vain ollut väärä. Tästä joukosta muodostui vähitellen seitsemännen päivän adventismin nimellä tunnettu maailmanlaajuinen liike. Adventismin synty on psykologisesti varsin hyvin ymmärrettävissä ja selitettävissä, vastaavanlaista on esiintynyt kirkkohistoriassa muulloinkin. Heidän piti saada itselleen selitettyä parhain päin erehdyksensä ja saada lohtua psykologisesti, että he olivat sittenkin lopulta oikeassa ja heidän vastustajansa väärässä. Samalla adventismin perustajat saivat emotionaalista tyydytystä uskoessaan olevansa ei ainoastaan oikeassa ja suorastaan Jumalan oma " lopun ajan jäännöskansa", vaan lisäksi myös heidän aggressionsa saivat täyttymyksen heidän selittäessään vastustajiensa jääneen pelastuksen ulkopuolelle. Tämäkin on ei mitenkään harvinainen psykologinen motiivi teologisissa tulkinnoissa: vastustajat demonisoidaan ja heidän oikeutensa pelastukseen kiistetään omien aggressiivisten tunteiden takia. Aivan samoin Luther aikoinaan näki katolisen kirkon piispat Ilmestyskirjan heinäsirkoissa ja itse paavin antikristuksena ja raivosi aggressiivisesti juutalaisia vastaan, kun juutalaiset eivät omaksuneetkaan hänen evankeelista uskoaan.
Tällä tavalla tuo pieni adventistinen ydinjoukko sai pelastettua kasvonsa: vain pieni tulkintavirhe oli tapahtunut ja nyt "Jumalan valo" loistaa juuri heille ja vain heille - muu kristikunta katsottiin tuossa adventismin alkuvaiheessa joutuneen "suljetun armonoven" taakse torjuessaan noiden adventistien "valon". Nämä adventistit kehittivät eriskummallisen ja uudenlaisen opin, että (Samuel S. Snown keksimään päivämäärään oppinsa kiinni nauliten) 22.10.1844 Kristus meni "taivaallisen pyhäkön pyhästä (etummaisesta osastosta) kaikkeinpyhimpään" ja "tutkiva tuomio" alkoi. Adventismin oppi-isät uskoivat, että taivaassa on Mooseksen kirjojen telttapyhäkön kaltainen kirjaimellinen temppeli/pyhäkkö kaksine osastoineen, joiden välissä olisi esirippu. Kristus olisi ollut 22.10.1844 asti siinä "pyhässä" (etummaisessa "osastossa") ja vasta sinä päivänä menneen "kaikkeinpyhimpään" niin sanotusti "puhdistamaan pyhäkköä" (uskovien) synneistä.
Mikään kristillinen kirkkokunta tai suuntaus - ei adventismia vanhempi eikä heitä uudempi - ole koskaan löytänyt Raamatusta sellaista oppia eikä hyväksynyt tätä adventismin luonteenomaisinta oppirakennelmaa eli ns. pyhäkköoppia (tutkivaa tuomiota). UT:ssa Heprealaiskirje on selkeässä ristiriidassa adventistisen pyhäkköopin kanssa: viimeiset päivät olivat tulleet jo Jeesuksen Kristuksen aikana, Kristus uhrasi itsensä aikojen lopulla kertakaikkisesti ja täydellisesti ja Kristus oli jo heti taivaaseen astumisensa jälkeen mennyt kaikkein pyhimpään Jumalan oikealle puolelle (Hepr.1:1-3; 8:1; 9:26), eikä taivaassa ole mitään kirjaimellista kopiota mooseslaisesta pyhäkköteltasta eri "osastoineen".
Eikä Kristuksen pappeus ole mitään mooseslaista Aaronin pappeutta, vaan Melkisedekin järjestyksen mukaista pappeutta, joka on parempaa kuin lakiin perustuva pappeus ja VT:n laki oli vain varjoa "tulevasta hyvästä", eikä sen varsinaista ilmentymää (Hepr.7-10 luvut). Uusi liitto ja Kristuksen ylimmäispapillinen palvelus ei ole Heprealaiskirjeen mukaan yksi yhteen kopio Aaronilaisesta pappeudesta adventismin oletuksen mukaisine erilaisine "vaiheineen", vaan erilaista, ikuista, parempaa sekä täydellistä. Kyseessä ei ole todellakaan vain yksi oppierikoisuus tai pieni harmiton tulkintaero, vaan kyseessä on syvällisesti koko pelastusoppiin vaikuttava teologinen rakennelma kun sitä tarkastellaan perusteellisesti. Eräs amerikkalainen teologi totesi tätä adventismin pyhäkköoppia "kirkkohistorian suurimmaksi kasvojen pelastusoperaatioksi".
Tutkiva tuomio-oppi merkitsee itse asiassa sitä, että vanhurskauttamisen perustana ei ole yksin Kristuksen sovituskuolema, vaan myös omat "uutterat ponnistukset" sekä ihmisen luonne, jonka ihmisen on pitänyt "luonteenkehitystyön" avulla tehdä tahrattomaksi. Ei ole harvassa kerrat, jolloin adventismin tärkein auktoriteetti Ellen G. White kirjoitti "luonteenkehitystyöstä" ja vaatimuksesta kehittää itselleen tahraton luonne. Ihminen ei voi olla ollenkaan varma selviämisestään tutkivalla tuomiolla, eikä tiedä koska oma vuoro tulee. Tutkivan tuomion päätyttyä maan päällä olevat joutuvat elämään ilman Välittäjää (Kristusta). Pelastumiseksi tutkivalla tuomiolla tarvitaan ihmisen ja Jumalan yhteisvaikutusta: omia uutteria ponnistuksia ja Jumalan armoa saavuttaakseen "tahrattomat vaatteet" (tämä oppirakennelma todellakin muistuttaa enemmän Trenton konsiilin mukaista katolisuutta kuin uskonpuhdistajien teologiaa). Uskovien synnit ovat adventismin pyhäkköopin mukaan jäljellä "taivaan pyhäkössä" ja sovitustyö ei ole vielä(kään) täydellinen eikä valmis, vaan taivaan oletetussa pyhäkössä Kristus tekee vielä "erikoisen sovitustyön", lopullisen sovituksen. Kristuksen ristinkuoleman kertakaikkisuus ja riittävyys, sovituksen tuleminen täydellisesti valmiiksi jo ristillä, on näin ollen selvästi kielletty EGW:n ja adventismin teologiassa. EGW:n mukaan Kristus vain "aloitti" ristillä työn, joka jatkuu vieläkin taivaan "pyhäkössä". Tämäkin "pyhäkköteologia" on silläkin tavalla sukua katoliselle teologialle, jossa Kristuksen uhraus jatkuu oikeastaan vieläkin, aina ehtoollisella, eikä ole vieläkään päättynyt.
”Niiden jotka elävät maan päällä, kun Kristuksen välittäjätoimi taivaan pyhäkössä päättyy, täytyy seisoa Jumalan kasvojen edessä ilman välittäjää. Heidän vaatteittensa täytyy olla tahrattomat. Jumalan armon ja omien uutterien ponnistusten kautta heidän on täytynyt päästä voittajiksi taistelussa pahaa vastaan....uskovien synnit jäivät vielä taivaan kirjoihin. Kristuksen työ ihmisen pelastumiseksi päättyy erikoiseen sovitustyöhön, jonka kautta synnit poistetaan taivaan pyhäköstä – White: Suuri taistelu s. 424-425.
"Kristuksen välitystyö ihmisten hyväksi taivaallisessa pyhäkössä on yhtä olennainen osa pelastussuunnitelmasta kuin hänen kuolemansa ristillä. Kuolemallaan hän aloitti sen työn, jota hän kuolleista nousemisensa jälkeen meni saattamaan päätökseen taivaassa" - Suuri taistelu osa II s.481.
"Tuomitseminen on nyt parhaillaan käynnissä taivaan pyhäkössä. Suuren Jumalan läsnä ollessa tarkastellaan meidän elämäämme".
"Kun tutkiva tuomio päättyy, on jokaisen ihmisen kohtalo määrätty joko elämäksi tai kuolemaksi".
"Kaikkien, jotka tahtovat säilyttää nimensä elämän kirjassa, tulisi nyt koetusaikana harvoina jäljellä olevina päivinä vaivata sieluaan Jumalan edessä synnin surulla ja todellisella katumuksella.....Valmistautuminen ikuisuutta varten on henkilökohtaista työtä" -s.482 emt.
"Tutkiva tuomio ja syntien poistaminen saatetaan päätökseen ennen Herran toista tulemista. Koska kuolleet tuomitaan sen mukaan mitä kirjoihin on kirjoitettu, on mahdotonta, että ihmisten synnit poistettaisiin ennen sen oikeudenkäynnin päättymistä, missä heidän asiansa tutkitaan" -s.478 emt.
"Tuomiolle määrättynä aikana - 2300 päivän päättyessä vuonna 1844 - alkoi tutkimus ja syntien poispyyhkiminen. Kaikkien jotka joskus ovat tunnustaneet Kristuksen nimeä, täytyy läpikäydä tarkka tutkimus. Niitä syntejä joita ei ole kaduttu eikä hyljätty, ei anneta anteeksi eikä poisteta kirjoista, vaan ne tulevat todistamaan syntistä vastaan Jumalan päivänä."
"Kun Jeesus lopettaa välitystyönsä taivaan pyhäkössä. Hän kohottaa kätensä ja sanoo suurella äänellä: "Se on täytetty". -s. 596 emt.
Huomautettakoon, että Kristus huusi "Se on täytetty" jo ristillä kuollessaan. Tämä "tutkiva tuomio" on sitä paitsi kestänyt opin mukaan jo 161 vuotta! Tarvitseeko kaikkitietävä Jumala 161 vuotta uskoviensa "tutkimiseen"? (EGW itse uskoi tuomitsemisen kestävän aika vähän aikaa).
Tutkiva tuomio-opin mukaan syntejä ei ole vielä pyyhitty pois, vaan synnit ovat taivaan kirjoissa ja ne pyyhitään pois taivaan kirjoista vasta tutkivan tuomion päätyttyä: anteeksianto, siis vanhurskauttaminen, on siten epävarmaa ja ehdollista ja vielä edessäpäin olevaa todellisuutta, eikä Jumala olekaan lopullisesti antanut anteeksi ja unohtanut uskoviensa syntejä. Tällä hetkellä on vain "merkintä anteeksiannosta taivaan kirjoissa", mutta synnit ovat jäljellä pois pyyhkimättä EGW:n ja adventismin mukaan. Tuolla tutkivalla tuomiolla väitetään Jumalan joko pyyhkivän pois uskoviensa synnit tai sitten Jumalan poistaa uskovaisen nimen Elämän Kirjasta (jos uskova ei täyttänyt niitä vaatimuksia, jotka EGW:n oppien mukaan täytyy täyttää tuomiosta selviämiseksi). Lihavoinnit minulta:
”Kun muistiinpanokirjat avataan Tuomiolla, silloin jokaisen elämä, joka on uskonut Jeesukseen, tulee uudelleen tarkasteltavaksi Jumalan edessä. Alkaen noista jotka ensiksi elivät maan päällä, meidän Puolestapuhujamme esittää tosiseikat kustakin peräkkäisestä sukupolvesta, ja lopettaa eläviin. Jokainen nimi on mainittu, jokainen tapaus tarkoin tutkittu. Nimiä on hyväksytty, nimiä hylätty" - The Great Controversy (1888 painos). s. 483.
”Mutta, erehtymättömän Jumalan sanan mukaan, jokainen ihminen tuomitaan ja palkitaan sen mukaisesti kuin hänen tekonsa ovat olleet. Ja meitä kehotetaan niin puhumaan ja niin tekemään ´niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva´. Kun synti on kaduttu, tunnustettu, ja hylätty, silloin anteeksianto kirjoitetaan synnintekijän nimen viereen: mutta hänen syntejään ei pyyhitä pois ennen kuin vasta tutkivan tuomion jälkeen" - The Signs of the Times, May 16, 1895.
"Jeesuksen ristinkuolema ei tehnyt syntejä tyhjäksi, vaan Jeesus jatkoi uhripalvelusta pyhäkön ensimmäisessä osassa taivaassa vuoteen 1844. Kristuksen veri, jonka kyllä oli vapautettava parannuksen nörtyvä syntinen lain kadotustuomioista, ei ollut poistava syntiä; se oli oleva pyhäkön kirjassa lopulliseen sovitukseen asti" -Patriarchs and Prophets/Patriarkat ja profeetat s.357.
Lisäksi adventismi väittää EGW:n opettamana, että kaiken lopuksi, Kristuksen tultua taivaasta pyhiensä kanssa adventismin mukaan tuhat vuotta tyhjänä olleen maan päälle laitetaan ihmisten synnit saatanan päälle eli ei vielä sen oletetun tutkivan tuomion päätyttyäkään synneistä päästä lopullisesti eroon, vaan perkeleestä tehdään ihmiskunnan syntien sovittaja, joka kantaa maailman synnit. Ilmestyskirja, joka kuvaa viimeisiä tapahtumia ja tuhatvuotiskautta ei tiedä sellaisesta teologiasta mitään, eikä väitä saatanan kantavan maailman syntejä, eikä Ilmestyskirja myöskään opeta saatanan palavan "tuhkaksi". Johanneksen evankeliumin mukaan Kristus Jumalan Karitsana kantoi maailman synnit ja sovitti ne - saatana sitä ei tee, vaan saatana on helvetin tulijärvessä rangaistavana iankaikkisesti (Ilm. 20-21). On aika vaikea nähdä, miten nämä whitelais-adventistiset opit "korottavat Kristusta", kuten adventistit väittävät EGW:n tekevän.
Sapatti voimassa adventisteilla, ettei vaan olisi yksi maailman seitsemästä ihmeestä.
Apostolit viettivät Sabattia niin kauvan kuin he elivät. Vilkaise KirjaaApostolien teot. sunnuntai on Raamatulle täysin tuntematon, koeta etsiä kaikki kohdat Raamatustasi, jossa voisit
todeta todellisen sunnuntain pyhyyden. Minä en ole löytänyt Raamatusta muuta kuin sunnuntain
olevan tavallinen arkipäivä. Jos itse viitsit vilkaista Raamattua, niin voit huomata Jeesuksen viettäneen sabattia opetuslapsineen. Tällainen tapa oli Jeesuksella. Sunnuntai kuuluu pakana
uskonnon piiriin Raamatun mukaan. Adventistit vain tottelevat Jeesuksen asetusta. Jos uskot toisin, niin todista väitteesi Raamatulla.
ole hyvä. Et kai vain yrittänyt syöttää pajun köyttä palstalle?
tottelevat nyt ihan mitä vaan. Lahkoilla on omat tapansa, eikä ne niistä mihinkään pääse. Ne ovat merkityksettömiä omista opeistaankin eri maissa riiteleviä ryhmiä, joilla on aikansa ja loppunsa.
Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä.
Joku katsoo voivansa syödä kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia. Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin.
Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu - vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä.
Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, ja joka syö, syö Herran kunniaksi, sillä hän kiittää Jumalaa. Joka taas ei syö, on Herran kunniaksi syömättä, ja hänkin kiittää Jumalaa.
Kukaan meistä ei elä itseään varten eikä kukaan kuole itseään varten. Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle. Juuri sitä vartenhan Kristus kuoli ja heräsi elämään, että hän olisi niin kuolleiden kuin elävienkin Herra.
Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen. Onhan kirjoitettu: - Niin totta kuin elän, sanoo Herra, jokainen polvi on notkistuva minun edessäni ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa. Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.
Niinhän ne Israelilaisetkin tekivät aikoinaan.
Ukkonenhan se oli Suomenkin kansan alkujumala.
Sitten olivat nämä Keijut ja Mennikäiset ynnä muut Maahiset Ahti vedenkunigas Tapio Metsän kuningas. Siinähän sitä Joukkoa on jo kylliksi.
hyvää jatkoa jumaliesi pariin.
Miksette sitten pidä sapattia? Ettehän te tee miotään oikein Raamatun ohjeiden mukaan edes sapattina. Ette sen paremmin kuin muinakaan päivinä. Raamatusta ei löydy mitään ohjetta sinun viettämällesi sapatinviettotavallesi. Se onkin ihan sinun oman pääsi tuote. Kummaa että tyrkytät huonoja tapojasi sapatin pyhittämisenä.
Sinusta ei tule meille apostolia, sen voit jo ajatuksenasi haudata tutkivaan tuomioosi. Kyllä alkukristityillä oli ihan eri suhde opettajiinsa, kuin adventisteilla täällä on muihin. Se nyt ainakin on tosi! Ei meille mikään huuhaa kelpaakaan.
midianilais/moosekselaisen vuorijumalan parissa.
löytänyt?
>
Millainen Raamattuhan sinulla mahtaa ollakaan? Kerro nyt ihmeessä nuokin raamatunpaikat, joihin viittasit.
Jolle Kreikkalaiset antoivat nimen Jeesus.
Hän oli Lahkolaine hamaan ristin kuolemaan. Hän ei Pyhittänyt yhtä ainoata sunnuntaita, Raamatun mukaan. Hän teki Sabatin päivästä suuren ja ihanan. Vieläpä hänen Apostolinsa pysyivät Jeesuksen opetuksessa. Hekään eivät ottaneet palveluskohteita Raamatun ulkopuolelta. Voit tarkastaa tiedon Apostolien teoista. Ole hyvä ja
lue Raamattusi paremmin. Koeta ymmärtää Juutalaisen Jumaluus tavan mukaan Sunnuntain
palvelu kuului Demonien palvontaan. Nykyään ovt
Demonit ja kristityt hyvässä sovussa sunnuntaina. Tosin Jeesuksella ei ollut koskaan
tapaa pyhittää sunnuntaita. Syy koska se oli pyhitetty Sielun viholliselle. Minä uskon olevan parempi kuulua Jeesus Naszarealaisen lahkoon.
Koska siellä on Jeesus joka pyhittää meidät.
Hyvää uutta vuotta Naapureille!
Sapatin päivänä Herran huoneeseen. Hän Herra Jeesus meni sabatin päivänä pyhäkköön ja alkoi
lukemaan Jesajan kirjaa. Joss hän sanoo Herran
käsi on minun päälläni ja Herra on laittanut
minut avaamaan kuurojen korvat sekä avaamaan sokeain silmät. Hän jatkoi Totisesti tämä on nyt tapahtunut. Mahdollisesti sinä et uskoisi vaikka
Jeesus seisoisi vierelläsi ja kertoisi sinulle totuuden. Jos sinulle ei Jeesuksen suositus kelpaa et sinä silloin hyväksy mitään mitä Herra
itse on meille suositellut. Etsit vain porsaan
reikiä,ettei sinun tarvitsisi kulkea Jeesuksen askelissa. Neuvosi lienee omin voimin pelastukseen. Tuskin ole kuullut koskaan uskon
kuuliaisuudesta. Sellaisia ihmisiä Jeesus etsii.
entisille tavoilleen parjaamaan taas adventisteja, pitäsikö taas Kasin käydä häntä ohjaamassa ihmistavoille,hän olikin vähän aikaa aivan kunnon kirjoittaja, kun Kasi ohjasi ettei meidän tule toisiamme parjata vaan nähdä jotakin hyvää, mutta ilmeisesti se on jo unohtunut, ja vanha minä pulpahtanut taas esiin, niin se käy jos ei kuuntele Pyhän Hengen ääntä joka hiljaa kuiskailee meille jokaiselle, jos vain on aikaa kuunnella.