Montako vuotta kului, ennen kuin Jerusalem oli todella rakennettu uudelleen?
Kaupungin ennallistaminenhan piti saattaa päätökseen "aikojen ahdingossa" juutalaisten keskinäisten vaikeuksien sekä samarialaisten ja muiden vastustuksen takia.
Ilmeisesti työ tuli riittävän valmiiksi noin vuoteen 406 eaa. mennessä, "seitsemän viikon" eli 49 vuoden kuluessa.
Daniel 9:25
25 Ja sinun tulee tietää ja ymmärtää, että Jerusalemin ennallistamista ja uudelleen rakentamista koskevan sanan lähtemisestä on Messiaaseen, Johtajaan, asti seitsemän viikkoa, lisäksi kuusikymmentäkaksi viikkoa. Se tulee palaamaan ja on tuleva uudelleen rakennetuksi toreineen ja vallihautoineen, mutta aikojen ahdingossa.
Seurasi 62 viikon eli 434 vuoden ajanjakso. Sen jälkeen ilmaantuisi kauan sitten luvattu Messias. Kun laskemme vuodesta 455 eaa. lähtien 483 vuotta (49 ynnä 434), saavumme vuoteen 29. Mitä silloin tapahtui?
Kaupungin ennallistaminenhan piti saattaa päätökseen "aikojen ahdingossa" juutalaisten keskinäisten vaikeuksien sekä samarialaisten ja muiden vastustuksen takia.
Ilmeisesti työ tuli riittävän valmiiksi noin vuoteen 406 eaa. mennessä, "seitsemän viikon" eli 49 vuoden kuluessa.
Daniel 9:25
25 Ja sinun tulee tietää ja ymmärtää, että Jerusalemin ennallistamista ja uudelleen rakentamista koskevan sanan lähtemisestä on Messiaaseen, Johtajaan, asti seitsemän viikkoa, lisäksi kuusikymmentäkaksi viikkoa. Se tulee palaamaan ja on tuleva uudelleen rakennetuksi toreineen ja vallihautoineen, mutta aikojen ahdingossa.
Seurasi 62 viikon eli 434 vuoden ajanjakso. Sen jälkeen ilmaantuisi kauan sitten luvattu Messias. Kun laskemme vuodesta 455 eaa. lähtien 483 vuotta (49 ynnä 434), saavumme vuoteen 29. Mitä silloin tapahtui?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Evankeliuminkirjoittaja Luukas kertoo: "Keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuonna, kun Pontius Pilatus oli Juudean käskynhaltijana ja Herodes Galilean piirihallitsijana, – – tuli Jumalan julistus Johannekselle, Sakarjan pojalle, erämaahan. Niin hän tuli kaikkialle Jordanin ympäristöseutuun ja saarnasi kastetta vertauskuvaksi katumuksesta syntien anteeksi antamiseksi." Siihen aikaan "kansa oli [Messiaan] odotuksen vallassa".
Luukas 3:1–3, 15
3 Keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuonna, kun Pontius Pilatus oli Juudean käskynhaltijana ja Herodes Galilean piirihallitsijana, mutta hänen veljensä Filippos Iturean ja Trakonitiksen maan piirihallitsijana, ja Lysanias Abilenen piirihallitsijana, 2 ylipappi Hannaan ja Kaifaan päivinä, tuli Jumalan julistus Johannekselle, Sakarjan pojalle, erämaahan.
3 Niin hän tuli kaikkialle Jordanin ympäristöseutuun ja saarnasi kastetta vertauskuvaksi katumuksesta syntien anteeksi antamiseksi,"
Johannes ei ollut luvattu Messias. Mutta siitä, mitä hän sai todistaa Jeesus Nasaretilaisen kasteella syksyllä vuonna 29, hän sanoi: "Minä näin hengen laskeutuvan kuin kyyhkynen taivaasta, ja se jäi hänen päälleen. Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri Hän, joka lähetti minut kastamaan vedessä, sanoi minulle: 'Kuka se onkin, jonka päälle näet hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa pyhässä hengessä.' Ja minä olen nähnyt sen, ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika." (Johannes 1:32–34.)
Kasteessaan Jeesuksesta tuli Voideltu, Messias eli Kristus. Pian sen jälkeen Johanneksen opetuslapsi Andreas tapasi voidellun Jeesuksen ja kertoi sitten Simon Pietarille: "Olemme löytäneet Messiaan." (Johannes 1:41.)
"Messias, Johtaja", ilmaantui siis täsmälleen oikeaan aikaan – 69 viikon lopussa!
"Seitsemänkymmenen viikon" alkua tarkasteltaessa kolme merkittävää tapahtumaa ansaitsee huomiota:
Ensin Kyyros julkaisi vuonna 537 eaa. säädöksensä juutalaisten palauttamisesta kotimaahansa. Tämän säädöksen nimenomainen tarkoitus oli selvästi temppelin – 'Jehovan huoneen' – uudelleen rakentaminen entiselle paikalleen.
Toinen tapahtuma ajoittui Persian kuninkaan Artakserkseen (Kserkses I:n pojan Artakserkses Longimanuksen) seitsemänteen hallitusvuoteen. Siihen aikaan jäljentäjä Esra teki nelikuukautisen matkan Babylonista Jerusalemiin. Hänellä oli mukanaan kuninkaan erikoiskirje, joka ei kuitenkaan valtuuttanut rakentamaan Jerusalemia uudelleen. Sen sijaan Esran tehtävä rajoittui 'Jehovan huoneen kaunistamiseen'. Siksi kirjeessä puhuttiin kullasta ja hopeasta, pyhistä astioista ja vehnän, viinin, öljyn ja suolan antamisesta temppelissä suoritettavan palvonnan tukemiseen sekä siitä, että temppelissä palvelevat vapautettaisiin veroista.
Esra 7:6–27
14 Koska kuningas ja hänen seitsemän neuvonantajaansa ovat lähettäneet käskyn tutkia Juudaa ja Jerusalemia Jumalasi lain perusteella, joka on kädessäsi, 15 ja viedä se hopea ja kulta, jonka kuningas ja hänen neuvonantajansa ovat vapaaehtoisesti antaneet Israelin Jumalalle, jonka asuinpaikka on Jerusalemissa, 16 sekä kaikki se hopea ja kulta, jonka saat koko Babylonin hallintoalueelta sen lahjan lisäksi, jonka kansa ja papit antavat vapaaehtoisesti Jumalansa huoneelle, joka on Jerusalemissa, 17 niin sinun tulee ostaa viipymättä tällä rahalla sonneja, pässejä, karitsoita ja niiden viljauhreja ja niiden juomauhreja ja sinun tulee esittää ne Jumalanne Jerusalemissa olevan huoneen alttarilla.
24 Ja teille ilmoitetaan, että papeille, leeviläisille, muusikoille, ovenvartijoille, netineille ja tämän Jumalan huoneen työntekijöille ei ole lupa määrätä henkilöveroa, pakkoveroa eikä tullia.
27 Siunattu olkoon Jehova, esi-isiemme Jumala, joka on pannut kuninkaan sydämeen sen, että hänen on kaunistettava Jehovan huonetta, joka on Jerusalemissa!
Kolmas tapahtuma seurasi 13 vuotta myöhemmin, Persian kuninkaan Artakserkseen 20. vuonna. Nehemia palveli silloin kuninkaan juomanlaskijana "Susan linnassa". Babylonista palannut jäännös oli jossain määrin rakentanut Jerusalemia uudelleen.
Vaikka lupa annettiin nisankuussa, Artakserkseen 20. hallitusvuoden alkupuolella, varsinainen "Jerusalemin ennallistamista ja uudelleen rakentamista koskevan sanan lähteminen" toteutui kuukausia myöhemmin. Tämä tapahtui, kun Nehemia saapui Jerusalemiin ja aloitti ennallistamistyönsä. Esran matka oli kestänyt neljä kuukautta, mutta Susa oli noin 350 kilometrin päässä Babylonista itään ja siten vielä kauempana Jerusalemista. Nehemia saapui siis Jerusalemiin varsin todennäköisesti lähellä Artakserkseen 20. vuoden loppua eli vuonna 455 eaa. Silloin alkoivat ennustetut "seitsemänkymmentä viikkoa" eli 490 vuotta. Ne päättyisivät näin ollen vuoden 36 loppupuolella.
Jarkke:
>>vuonna 455 eaa. Silloin alkoivat ennustetut "seitsemänkymmentä viikkoa" eli 490 vuotta. Ne päättyisivät näin ollen vuoden 36 loppupuolella.
Enkeli Gabriel sanoi, että "seitsemänkymmenen viikon" ajanjakso oli määrätty "rikkomuksen lakkauttamiseksi ja synnin lopettamiseksi ja erheen sovittamiseksi ja vanhurskauden tuomiseksi aikojen hämärään asti ja näyn ja profeetan sinetöimiseksi ja kaikkeinpyhimmän voitelemiseksi". Tämän toteutumiseksi "Messiaan, Johtajan", piti kuolla. Milloin? Gabriel sanoi: "Kuudenkymmenenkahden viikon jälkeen Messias raivataan pois, eikä hänelle jää mitään. – – Ja hänen on pidettävä liitto voimassa monille yhden viikon ajan, ja viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja uhrilahjan." (Daniel 9:26a, 27a.)
Kriittinen ajankohta oli "viikon puolivälissä" eli keskellä viimeistä vuosiviikkoa.
Jeesuksen Kristuksen julkinen palvelus alkoi vuoden 29 loppupuolella ja kesti kolme ja puoli vuotta. Kuten oli profetoitu, vuoden 33 alkupuolella Kristus 'raivattiin pois', kun hän kuoli kidutuspaalussa ja antoi ihmiselämänsä lunnaiksi ihmiskunnan puolesta:
Jesaja 53:8
8 Rajoituksen ja tuomion takia hänet otettiin pois, ja kuka välittää edes hänen sukupolvensa yksityiskohdista? Sillä hänet erotettiin pois elävien maasta. Minun kansani rikkomuksen takia hän kärsi iskun.
Matteus 20:28
28 niin kuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia."
Kuolleista herätetyn Jeesuksen esitettyä uhraamansa ihmiselämän arvon Jumalalle taivaassa ei Lain määräämiä eläinuhreja ja uhrilahjoja enää tarvittu. Vaikka juutalaiset papit esittivät edelleenkin uhreja, kunnes Jerusalemin temppeli tuhottiin vuonna 70, Jumala ei enää hyväksynyt sellaisia uhreja. Ne oli korvattu paremmalla uhrilla, jota ei koskaan tarvinnut toistaa. Apostoli Paavali kirjoitti: "[Kristus] uhrasi yhden uhrin syntien edestä ainiaaksi – – Sillä hän on yhdellä uhrilahjalla tehnyt ainiaaksi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään." (Heprealaisille 10:12, 14.)
Vaikka synti ja kuolema ahdistivat edelleenkin ihmiskuntaa, Jeesuksen pois raivaaminen eli surmaaminen ja hänen ylösnousemuksensa taivaalliseen elämään täyttivät profetian.
>>Kun laskemme vuodesta 455 eaa.
Miten käy jos emme ota lähtökohdaksi Suurelta Babylonilta kopioitua vuosikymmenen virhettä?
Vuoden 1992 Vartiotorni-lehden lokakuun 1. päivän numerossa kiinnitetään sivuilla 11 ja 12 huomiota ennustukseen, jonka mukaisesti Messiaan piti ilmestymän. Kyseessä on 69 vuosiviikon pituinen aika ennustuksesta sen toteutumiseen:
”Ensiksi meidän on tiedettävä lähtökohta, päivä, jolloin ’tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava’. Seuraavaksi meidän on saatava selville etäisyys tuosta ajankohdasta, se, miten pitkiä nämä 69 (7 62) viikkoa oikeastaan olivat. Kumpaakaan seikkaa ei ole vaikea selvittää. Nehemia kertoo meille hyvin täsmällisesti, että käsky muurin rakentamisesta Jerusalemin ympärille niin että kaupunki viimeinkin palaisi ennalleen, tuli ’kuningas Artahsastan [Artakserkseen] kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena’ (Nehemia 2:1, 5, 7, 8). Näin alkamisajaksi tulee vuosi 455 eaa.”*
*) Alaviitteessä todetaan:
”Muinaiset kreikkalaiset, babylonialaiset ja persialaiset lähteet todistavat aukottomasti, että Artakserkseen ensimmäinen hallitusvuosi oli vuosi 474 eaa. Ks. Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 614–616, 900.”
Katsotaan kuinka ”aukottomasti” Artaksekseen ensimmäinen hallitusvuosi oli 474 eaa., suomenkielinen Opas-kirja toteaa yllä lainatussa aiheessa seuraavaa:
”Jos Dareios kuoli 486 eaa. ja Kserkses kuoli 475 eaa., niin miten sitten voidaan selittää se, että jotkin muinaiset asiakirjat sanovat Kserkseen hallituskauden kestäneen 21 vuotta? On hyvin tunnettua, että kuningas ja hänen poikansa saattoivat hallita yhdessä hallitsijakumppaneina. Jos näin oli Dareioksen ja Kserkseen tapauksessa, historioitsijat ovat voineet laskea Kserkseen hallitusvuodet joko ajankohdasta, jolloin hän alkoi hallita isänsä rinnalla, tai hänen isänsä kuolemasta. Jos Kserkses hallitsi 10 vuotta isänsä kanssa ja 11 vuotta yksin, hänen voidaan joissakin lähteissä sanoa hallinneen 21 vuotta, toisissa taas 11 vuotta.” (it-2-FI s. 516)
Tarkastellaan hieman laajemmin Kserkseen tapausta ja Vartiotorniseuran ”aukotonta” ajanlaskutodistelua. C.T. Russell kikkaili Danielin 9: vuosiviikkojen kohdalleensovittamisessa jo heti alkuunsa. Hän ohitti historioitsijat, laski 483 vuotta taaksepäin vuodesta 29 ja etsi jonkun nimen tukemaan laskutulostaan (454). Samaan hengenvetoon Russell kuitenkin myönsi, että historioitsijat ovat yleensä 445:n kannalla. Russelin aikalaskuissa kun totuutta tärkeämpää tietynlainen tasapaino ja siksi vuosilukuja oli hieman tohtoroitava. Vartiotorniseura muutti sitten Russelin 454:ää vuodella nollavuosivirheitä korjatessaan vuonna 1946 ja nykyään Artakserkseen 20. vuosi on Vartiotorniseuralle siis 455 eaa.
Ongelma on tietysti siinä, että jo Russelin aikaisten historioitsijoiden mukaan Artakserkses hallitsi 465-425, eikä 475 alkaen, kuten Vartiotorniseura haluaa edelleen vakuuttaa. Ja kuten yllä oleva sivun 516 lainaus osoittaa on Artakserkseen hallintoa siirrettävä 10 vuodella (tulee ihan Nebun hallinnon siirto mieleen) ja se tapahtuu mm. tällä tavalla:
”On vankkoja todisteita siitä, että Kserkses hallitsi isänsä Dareioksen rinnalla. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, VII, 3) sanoo: ’Dareios, joka arveli tämän poikansa [Kserkseen] puhuvan oikein [kuninkuudesta], nimitti hänet kuninkaaksi. Minun luullakseni kuitenkin olisi Xerxes [Kserkses] ilman tätä neuvoakin päässyt kuninkaaksi.’ Tämä osoittaa, että Kserkseestä tehtiin kuningas isänsä Dareioksen hallituskaudella.” (it-2-FI s. 517)
Herodotoksen seuraavat lauseet ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa Vartiotorniseuran esittämän kymmenvuotisen rinnakkaiskuninkuuden kanssa. Herodotos nimittäin osoittaa, että Dareios kuoli vuoden, ei kymmenen vuoden, kuluttua siitä kun hän oli nimittänyt Kserkseen seuraajakseen:
”Silloin Kserkses oli julkisesti julistettu järjestyksessä seuraavaksi kruununperijäksi ja Dareios oli vapaa suuntaamaan huomionsa sotaan. Kuitenkin kuolema korjasi ennen kuin valmistelut olivat loppuunsaatetut; hän kuoli tätä tapausta ja Egyptin kapinointia seuranneena vuotena, kolmenkymmenen kuuden vallassaolovuoden jälkeen ja niin häneltä vietiin hänen mahdollisuutensa rangaista joko Egyptiä tai ateenalaisia. Hänen kuolemansa jälkeen kruunu siirtyi hänen pojalleen Kserkseelle.”
Siis Vartiotorniseuran vankka todiste syntyi hyvin yksinkertaisesti vanhalla tutulla tavalla; lainaamalla Herodotosta tarkoitushakuisesti. Kserkses ainoastaan nimettiin seuraajaksi, lainaus ei siis tue lainkaan Vartiotorniseuran väitettä samanaikaisesta kuninkuudesta. Lisäksi aikaisemmissa kappaleissa Herodotos selittää kuinka yleinen tapa Persian kuninkaille oli seuraajan nimeäminen ennen sotaanlähtöä, paluu kun ei ollut lainkaan varma. Herodotoksen mukaan myös Dareios noudatti tätä tapaa.
Näin siis Artakserkseen 20. vuosi on ollut vuosi 445 eaa, ei Vartiotorniseuran esittämä 455 eaa. ja 69 vuosiviikon kuluttua oli vuosi 39 ya, eikä vuosi 29 ya.
johtaja? fuhrer?
missä raamatussa selläista kerrotaan? tv.ssa oli juuri ohjelma , kuinka saksa siirtyi aik. diktatuuriin, kun h. julisti ettei vaaleja enää tarvita vaan saksa siirtyy fuhrerin johdolla kansallissosialismiin, hän oli muuten se joka koko ajan puhui kaikkivaltiaan johdattavan saksan kansaa
suureen tulevaisuuteen.
uskonnoilla näyttää olevan kova tarve tehdä jotain omasta mielestään mieluista; päästä itse taivaan iloon ja koko muu ihmiskunta jonnekin; siinä tsingis-kaanin ja adolfinkin sotaretket kalpenee näitä ns."lopunajan" kuvitteluja lukiessa.
kuitenkin kirjoituket sanovat että kristuksen oikeasti tullessa "_suuret kansat, väkevät pakanakansat virtaavat häenen eteensä." uskontojen tärkein halu on "päästä näyttämään" vääräuskoisille, joita sitten on kaikki muut, paitsi se pieni sisäpiiri.
että fuhrer. kyllä sen kestää että luther käänsi galilealaiskodin vierashuoneen "majataloksi,", mutta johtaja.