Ateismiin liittyy käytännössä aina kiinteästi materialistinen maailmankatsomus, jolloin muunmuassa Henkisen Todellisuuden- ja ns. "yliluonnollisen" olemassaolo kielletään.
Ihmisen tietoisuus on "tieteellisen" ateistisen filosofian (Dialektinen materialismi) mukaan vain "korkeasti järjestäytyneen materian ominaisuus". Ihminen siis esineellistetään materialistisessa "tieteellisessä" ajattelussa. Miksi - eivätkö materialistit/ateistit arvosta kanssaihmisiään, tai itseäänkään?
Paranormaaleista ilmiöistä, kuten ruumiistapoistumis-kokemus, telepatia, reinkarnaatiomuistot jne) on tietääkseni paljonkin näyttöä olemassa - ja hyvin monilla on asioista omakohtaista kokemusta. Miksi siis ateisti sulkee olemassaolevan todellisuuden ulkopuolelle jotain sellaista, minkä olemassaolosta hän ei ole varma?
Silloin kun kysymys ei ole tämän asian suhteen tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä, niin kyse on älyllisestä epärehellisyydestä. Mistä materialistien älyllinen epärehellisyys johtuu?
Avoimella, rehellisellä ja ennakkoluulottomalla mielellä asioihin suhtautuvat henkilöt arvostavat ennenkaikkea rehellisyyttä ja totuutta. Näin ollen voidaan todeta, että aidon henkisyyden tiellä kulkevat ovat hyvyyden tiellä ja materialistiseen maailmankatsomukseensa lukkiutuneet älyllisen epärehellisyyden ja pahuuden tiellä.
Aitoon henkisyyteen kuuluu myös kyky rehelliseen itsetutkiskeluun. Kun ihminen tuntee itsensä, ja osaa kunnioittaa itseään, hän osaa yleensä kunnioittaa myös toisia.
Uskonnollisilla uskomuksilla pyritään saavuttamaan jonkinlaista varmuutta ja turvallisuuden tunnetta, koska ihmiselämään kuuluu monenlaista epävarmuutta (mm kuoleman pelkoa). Vaikeampi kuitenkin on ymmärtää sitä, mitä materialistisen maailmankatsomuksellisen uskomuksen omaava pyrkii (psykologisesti) saavuttamaan. Vastausta täytynee etsiä todellisuuden pakenemisen ja siitä seurauksena olevan älyllisen epärehellisyyden ja torjutun todellisuuden alueelta.
Ihminen voi olla tietämätön ja ymmärtämätön (uskova, ateisti tms), mutta silti vilpitön
ja aito. Tietoinen ja harkittu epärehellisyys perustuu pahuuteen ja pimeyteen. Tärkeimpiä ominaisuuksia ihmisessä on oikeamielisyys.
Itsekeskeiselle ja egoistiselle henkilölle tosiasiat, todellisuus ja oikeudenmukaisuus
eivät yleensä ole ensisijaisen tärkeitä. Tärkeintä hänelle on vain oma etu. Oma etu voi tarkoittaa esimerkiksi oman maailmankatsomuksen puolustamista tosiasoista välittämättä, oman näkökannan ja käsitysten puolustamista tosiasioista välittämättä yms.
Mielestäni sitä kannattaisi todella pohtia, että miksi joku haluaa kieltää esimerkiksi Henkisen
Todellisuuden (henkimaailman, sielun, kuoleman jälkeisen elämän yms) olemassaolon.
Ihmisen tietoisuus on "tieteellisen" ateistisen filosofian (Dialektinen materialismi) mukaan vain "korkeasti järjestäytyneen materian ominaisuus". Ihminen siis esineellistetään materialistisessa "tieteellisessä" ajattelussa. Miksi - eivätkö materialistit/ateistit arvosta kanssaihmisiään, tai itseäänkään?
Paranormaaleista ilmiöistä, kuten ruumiistapoistumis-kokemus, telepatia, reinkarnaatiomuistot jne) on tietääkseni paljonkin näyttöä olemassa - ja hyvin monilla on asioista omakohtaista kokemusta. Miksi siis ateisti sulkee olemassaolevan todellisuuden ulkopuolelle jotain sellaista, minkä olemassaolosta hän ei ole varma?
Silloin kun kysymys ei ole tämän asian suhteen tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä, niin kyse on älyllisestä epärehellisyydestä. Mistä materialistien älyllinen epärehellisyys johtuu?
Avoimella, rehellisellä ja ennakkoluulottomalla mielellä asioihin suhtautuvat henkilöt arvostavat ennenkaikkea rehellisyyttä ja totuutta. Näin ollen voidaan todeta, että aidon henkisyyden tiellä kulkevat ovat hyvyyden tiellä ja materialistiseen maailmankatsomukseensa lukkiutuneet älyllisen epärehellisyyden ja pahuuden tiellä.
Aitoon henkisyyteen kuuluu myös kyky rehelliseen itsetutkiskeluun. Kun ihminen tuntee itsensä, ja osaa kunnioittaa itseään, hän osaa yleensä kunnioittaa myös toisia.
Uskonnollisilla uskomuksilla pyritään saavuttamaan jonkinlaista varmuutta ja turvallisuuden tunnetta, koska ihmiselämään kuuluu monenlaista epävarmuutta (mm kuoleman pelkoa). Vaikeampi kuitenkin on ymmärtää sitä, mitä materialistisen maailmankatsomuksellisen uskomuksen omaava pyrkii (psykologisesti) saavuttamaan. Vastausta täytynee etsiä todellisuuden pakenemisen ja siitä seurauksena olevan älyllisen epärehellisyyden ja torjutun todellisuuden alueelta.
Ihminen voi olla tietämätön ja ymmärtämätön (uskova, ateisti tms), mutta silti vilpitön
ja aito. Tietoinen ja harkittu epärehellisyys perustuu pahuuteen ja pimeyteen. Tärkeimpiä ominaisuuksia ihmisessä on oikeamielisyys.
Itsekeskeiselle ja egoistiselle henkilölle tosiasiat, todellisuus ja oikeudenmukaisuus
eivät yleensä ole ensisijaisen tärkeitä. Tärkeintä hänelle on vain oma etu. Oma etu voi tarkoittaa esimerkiksi oman maailmankatsomuksen puolustamista tosiasoista välittämättä, oman näkökannan ja käsitysten puolustamista tosiasioista välittämättä yms.
Mielestäni sitä kannattaisi todella pohtia, että miksi joku haluaa kieltää esimerkiksi Henkisen
Todellisuuden (henkimaailman, sielun, kuoleman jälkeisen elämän yms) olemassaolon.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Jaksoin lukea ensimmäisen virkkeen.
Lainaanpa sen tähän ja pyydän aloittajaa lukemaan sen uudestaan ja miettimään mitä tuli sanottua, ja miksi en jaksanut lukea pidemmälle.
> Ateismiin liittyy käytännössä aina kiinteästi materialistinen
> maailmankatsomus, jolloin muunmuassa Henkisen Todellisuuden- ja
> ns. "yliluonnollisen" olemassaolo kielletään.
Edustat palstan tyypillistä ateistia, mr. Rat.
Hankalat asiat joko pilkataan maanrakoon, vaietaan kuoliaiksi.
Mutta sehän on teidän päätettävissänne. Älkää sitten tulko puhumaan mistään tieteellisistä tutkimuksista.
Mutu-tieto on ainoa, johon luotatte.
Onnea valitsemallanne tiellä!
Syytät minua siitä että joko pilkkaa vaikeita asioita tai vaikenen ne kuoliaiksi.
Ja vaikenet täysin samalla esittämästäni kritiikistä.
Ja mikä ihmeen mutu-tieto? En esittänyt tietääkseni yhtään "tietoa" viestissäni, ellei sellaiseksi lasketa lainausta aloitusviestistä. Olen pahoillani jos se ei ollut tarkka. Siinä tapauksessa koneen copy/paste -toiminnallisuus on mokannut. Valitan.
Tarkoitin sitä, että et jaksanut lukea, mutta silti esität siitä mielipiteitä.
Se on aika tyypillistä täällä. Ei todella haluta ymmärtää, mitä toinen sanoo.
No, samma on havaittavissa joskus myös toisessa leirissä...
"Tarkoitin sitä, että et jaksanut lukea, mutta silti esität siitä mielipiteitä. "
the rat esitti mielipiteen lukemastaan tekstistä, ei muusta.
Joten väittämäsi on vale.
"Se on aika tyypillistä täällä. Ei todella haluta ymmärtää, mitä toinen sanoo. "
Vai olisko kyseessä kyky?
"Avoimella, rehellisellä ja ennakkoluulottomalla mielellä asioihin suhtautuvat henkilöt arvostavat ennenkaikkea rehellisyyttä ja totuutta. Näin ollen voidaan todeta, että aidon henkisyyden tiellä kulkevat ovat hyvyyden tiellä ja materialistiseen maailmankatsomukseensa lukkiutuneet älyllisen epärehellisyyden ja pahuuden tiellä. "
Siinähän sitä tulikin "avointa ja ennakkoluulotonta" lähestymistapaa oikein koiviston mitalla ;)
Vinkki: Vaihda nikkiä tai ala toimia nykyisen mukaisesti.
Nyt olet säälittävä hörhö.
"Avoimella, rehellisellä ja ennakkoluulottomalla mielellä asioihin suhtautuvat henkilöt arvostavat ennenkaikkea rehellisyyttä ja totuutta."
Dawkins sanoi hyvin avoimuudesta. Vapaasti suomennettuna:"Jotkut ovat niin avoinmielisiä että heidän aivot valuvat ulos."
Henkimaailma, sielu, kuoleman jälkeinen elämä...
Nämäkö ovat niitä "tosiasioita", jotka materialistinen ateisti torjuu?
Henkinen todellisuus...
Mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Tarkoittaako tämä sitä, että jos ajattelen vaikkapa vaaleanpunaista elefanttia, niin tuo elefantti ei ole vain aivoissani oleva sähkökemiallinen juttu, vaan ihan oikeasti olemassa jossain mystisessä henkisessä todellisuudessa?
Ihan tunnettu filosofinen ajatusmalli.
Voitaisiin toisaalta sanoa että todellisuus MEILLE on yhtä kuin ajatuksemme. Siten mitään eroa koetun ja kuvitellun välillä ei ole. Subjektiivinen näkemys maailmasta voi olla hyvinkin erilainen objektiivisen kanssa, mutta näiden näkemysten oikeellisuutta ei ole mielekästä vertailla.
Tai no, tuo on jonkinlainen näkemys. :)
aikanaan käytti tietyntyyppisistä ihmisistä sanontaa "henkisen työn tekijä". Se oli vittuilua.
>>Ateismiin liittyy käytännössä aina kiinteästi materialistinen maailmankatsomus, jolloin muunmuassa Henkisen Todellisuuden- ja ns. "yliluonnollisen" olemassaolo kielletään.>Ihmisen tietoisuus on "tieteellisen" ateistisen filosofian (Dialektinen materialismi) mukaan vain "korkeasti järjestäytyneen materian ominaisuus". Ihminen siis esineellistetään materialistisessa "tieteellisessä" ajattelussa. Miksi - eivätkö materialistit/ateistit arvosta kanssaihmisiään, tai itseäänkään? >Paranormaaleista ilmiöistä, kuten ruumiistapoistumis-kokemus, telepatia, reinkarnaatiomuistot jne) on tietääkseni paljonkin näyttöä olemassa - ja hyvin monilla on asioista omakohtaista kokemusta. Miksi siis ateisti sulkee olemassaolevan todellisuuden ulkopuolelle jotain sellaista, minkä olemassaolosta hän ei ole varma?>Silloin kun kysymys ei ole tämän asian suhteen tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä, niin kyse on älyllisestä epärehellisyydestä. Mistä materialistien älyllinen epärehellisyys johtuu? >Avoimella, rehellisellä ja ennakkoluulottomalla mielellä asioihin suhtautuvat henkilöt arvostavat ennenkaikkea rehellisyyttä ja totuutta. Näin ollen voidaan todeta, että aidon henkisyyden tiellä kulkevat ovat hyvyyden tiellä ja materialistiseen maailmankatsomukseensa lukkiutuneet älyllisen epärehellisyyden ja pahuuden tiellä. >Aitoon henkisyyteen kuuluu myös kyky rehelliseen itsetutkiskeluun. Kun ihminen tuntee itsensä, ja osaa kunnioittaa itseään, hän osaa yleensä kunnioittaa myös toisia. >Uskonnollisilla uskomuksilla pyritään saavuttamaan jonkinlaista varmuutta ja turvallisuuden tunnetta, koska ihmiselämään kuuluu monenlaista epävarmuutta (mm kuoleman pelkoa). Vaikeampi kuitenkin on ymmärtää sitä, mitä materialistisen maailmankatsomuksellisen uskomuksen omaava pyrkii (psykologisesti) saavuttamaan. Vastausta täytynee etsiä todellisuuden pakenemisen ja siitä seurauksena olevan älyllisen epärehellisyyden ja torjutun todellisuuden alueelta. >Ihminen voi olla tietämätön ja ymmärtämätön (uskova, ateisti tms), mutta silti vilpitön
ja aito. Tietoinen ja harkittu epärehellisyys perustuu pahuuteen ja pimeyteen. Tärkeimpiä ominaisuuksia ihmisessä on oikeamielisyys.
Itsekeskeiselle ja egoistiselle henkilölle tosiasiat, todellisuus ja oikeudenmukaisuus
eivät yleensä ole ensisijaisen tärkeitä. Tärkeintä hänelle on vain oma etu. Oma etu voi tarkoittaa esimerkiksi oman maailmankatsomuksen puolustamista tosiasoista välittämättä, oman näkökannan ja käsitysten puolustamista tosiasioista välittämättä yms.Mielestäni sitä kannattaisi todella pohtia, että miksi joku haluaa kieltää esimerkiksi Henkisen
Todellisuuden (henkimaailman, sielun, kuoleman jälkeisen elämän yms) olemassaolon.
millainen ihminen ei kunnioita toisen ihmisen elämänkatsomusta kärpäsen p:n vertaa, vaan asettaa itsensä kaikkien niiden yläpuolelle, jotka ajattelevat toisin kuin "minä itse".
Kuka tässä on älyllisesti epärehellinen?
P.S. En ole ateisti.
Uskovaiset ovat hölmönlaisia kuolemaa ja helvetti mielikuvaa pelkääviä höyhenpukuisia kanoja.
eli taas materialistinen hihhulimme ottaa turpaansa ja peli on 10-0.
Muutaman päivän pääsät sama vuodatus uudella nicillä ja peli 11-0
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=materialistinen&some_words=hihhuli hihhulismi&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2007&ed=8&em=1&ey=2007&hpp=25
jo pitkään ja hartaasti - eipä ole näkynyt. Enemmän
ihmeitä nähneet ovat Suomessa suljetuilla osastoilla !
Tuo täsmälleen sama viesti on ollut jo aiemmin tällä palstalla otsikolla "Ateismi ja pahuus"
Samaa paskaa uudessa paketissa, ei kannata vastata tälle ääliölle.
Kirjoitat:
"Uskonnollisilla uskomuksilla pyritään saavuttamaan jonkinlaista varmuutta ja turvallisuuden tunnetta, koska ihmiselämään kuuluu monenlaista epävarmuutta (mm kuoleman pelkoa)."
Sitten kuitenkin
"Avoimella, rehellisellä ja ennakkoluulottomalla mielellä asioihin suhtautuvat henkilöt arvostavat ennenkaikkea rehellisyyttä ja totuutta."
Etkö näe mitään ristiriitaa (jos uskovat ovat mielestäsi niitä avoimia ja rehellisiä)? Itsekin myönnät, että maailmaan sisältyy epävarmuutta, ja uskonnollisilla uskomuksilla pyritään torjumaan tätät epävarmuutta. Se ei ole rehellisyyttä ja totuutta, vaan sitä on epävarmuuden vilpitön myöntäminen ja maailman tutkiskelu, vaikka tulos olisi pelottavakin.
"Vastausta täytynee etsiä todellisuuden pakenemisen ja siitä seurauksena olevan älyllisen epärehellisyyden ja torjutun todellisuuden alueelta." Nappiin sanottu.
Kirjoitin:
"Avoimella, rehellisellä ja ennakkoluulottomalla mielellä asioihin suhtautuvat henkilöt arvostavat ennenkaikkea rehellisyyttä ja totuutta."
Sharyn:
"Etkö näe mitään ristiriitaa (jos uskovat ovat mielestäsi niitä avoimia ja rehellisiä)?
Kommentti:
Kirjoitin tuossa lauseessa ihmisistä yleisesti.
Uskovia on monenlaisia, kuten ateistejakin.
Sharyn:
"Itsekin myönnät, että maailmaan sisältyy epävarmuutta, ja uskonnollisilla uskomuksilla pyritään torjumaan tätät epävarmuutta. Se ei ole rehellisyyttä ja totuutta, vaan sitä on epävarmuuden vilpitön myöntäminen ja maailman tutkiskelu, vaikka tulos olisi pelottavakin."
Kommentti:
Totta, mikäli varmuutta jostain asiasta ei ole, niin se pitäisi myös kyetä itselleen myöntämään.
Materialistisen maailmankatsomuksen omaavilla (käytännössä ateisteilla) ei voi olla varmuutta siitä, että esim. Henkistä Todellisuutta ei ole olemassa.
Kirjoitin:
"Uskovia on monenlaisia, kuten ateistejakin."
Sen voi parhaiten kiteyttää seuraavasti:
Puolueellisen Mielen omaavalle tosiasiat, todellisuus ja oikeudenmukaisuus eivät ole ensisijaisen tärkeitä.Tärkeintä sellaiselle henkilölle on oma etu (= oma vakiintunut ja turvalliseksi koettu maailmankuva yms).
Itsekeskeisyys ja egoismi ilmenee usein ylläkuvatulla tavalla. Asenteellisuus ja älyllinen epärehellisyys muodostavat muurin, jota on usein mahdoton läpäistä järkipuheella (=tosiasioilla)tai todisteillakaan.
Pahuuden takana on käytännössä aina egoismi ja pahuus ilmenee mm. älyllisenä epärehellisyytenä.
Egoismin takana on huonoa itsetuntemusta yms.
Niin, vai että on ihminen jolla on tieteellinen maailman kuva, mahdollisesti jonkinsortin skeptikkokin, siis puolueellinen maailmankuva?
No ihmisillä on aina puolueellinen maailmankuva, se syntyy kulttuurissa-, perheessä-, yhteiskunnassa-, kasvamisesta, jossa ihminen oppii käsityksiä maailmasta, näin ollen kukaan ei ole puolueeton.
Hyvä esimerkki on buridanin aasi: on aasi joka on keskellä kahta heinäpaalia, se on täysin sitoutumaton kaikkeen, koska aasi ei pysty päättämään kummasta paalista se söisi, koska päätöksen tekeminen on valinta ja sitoutuminen johonkin se kuolee. Opetus: sinun pitää tehdä valintoja ja päätää puolia, toinen asia on että aina voit vaihtaa mielipiteesi ja uskomuksesi jos löydät siitä/niistä jotain mitä et sulata.
Toisaalta oletko sinä puolueeton?
Sinulla on mielipiteitä, vakaumuksia ja teet väitteitä. Siksipä sinullakin on puolueellinen mieli, eli mites se vanha sanalasku menikään: Älä sano ystävällesi että hänellä on korsisilmässä, kun et näe tukkia omassasi.
Toisaalta egoismikin on asia joka kuuluu ihmisen olemukseen, kuten uhrautuvuus ja kaikki olemuksen muodot, olemme paljon monimutkaisempia kuin uskotkaan. Meissä piilee ristiriitaisuuksia, synkkiä, puolia hyviä puolia, pelkoa, inhoa, rakkautta, kaikkea mikä tekee meidät ihmisiksi, pyhimyksiä ei ole olemassa.
Maailma on enemmän kuin näemme, silti kaikkeen ei tarvitse uskoa ilman kritiikkiä, jos esim. ammattitaikuri taivuttelee lusikoita ja sanoo olevansa telepaatti, niin en uskoisi asiaa vain jos näen sen telkkarista, jos asiaa tutkittaisiin ja todennettaisiin, esim. artikkeli jossakin luotettavassa julkaisussa (The Times, yliopistojen julkaisut, jne...) vosin jopa tutkia asiaa, sitä ennen ei kannata olla hölmö ja kykenetön omaan ajatteluun, petyt vain.
Uskovia on monenlaisia, samoin ateisteja. Nyt keskustellaan kuitenkin sinun kirjoituksestasi ja siis sinun logiikastasi. Sinä tosin yleistät pelottavalla tavalla mielipiteesi koskemaan kaikkia muita.
Ateisteille ei todellakaan ole varmuutta Henkisen Todellisuuden (isot alkukirjaimet, jesse sentään!) olemassa olosta. Mutta eipä ole sinullakaan. Joten ajatellaan vain asioita rehellisesti ja totuudenmukaisesti ja myönnetään, että toisia ihmisiä ei voi niputtaa omien ennakkoluulojensa mukaan. Sopiiko?
Kysyt kirjoituksesi lopussa:
"Mielestäni sitä kannattaisi todella pohtia, että miksi joku haluaa kieltää esimerkiksi Henkisen Todellisuuden (henkimaailman, sielun, kuoleman jälkeisen elämän yms) olemassaolon."
Kirjoituksesi perusteella et pohdi tuota kysymystä todellisena ja mahdollisena vaihtoehtona lainkaan vaan otat sen itsestään selvyytenä, johon kaikkien muidenkin ajattelun tulisi päätyä, jos vain ovat itselleen rehellisiä. Mutta tässä suhteessa et ole itsellesi rehellinen. Joka ei ole käynyt elämässään läpi ja tuntenut nahoissaan keskeisiä mahdollisia vaihtoehtoja, ja joka ei anna vaihtoehtoisille mahdollisuuksille tilaa omassa ajattelusssaan, ei voi kutsua itseään ajattelijaksi vaan on saarnaaja ja käännyttäjä, vieläpä piilo sellainen paeten omaan varmuuteensa ja erinomaisuuteensa. Tuonpuoleisuuden oli se sitten henkinen tai konkreettinen palkkion tai vaivan paikka olemattomuus on kiusaava mahdollisuus, josta ei pääse kieltämällä tai myöntämällä eroon. Pitäisikö sitten antaa asian olla? Ehkäpä senkin voisi tehdä, mutta kun joutuu (=pääsee) saattamaan lähimpäänsä viimeiselle matkalle aivan asemalaiturilla seisten, silloin kaikki varmuudet katoavat. Usko tuonpuoleisen olemassaoloon ja usko sen olemattomuuteen, siihen, että kaikki tämä olikin tässä, vaihtelevat. Enkä ole vielä päättänyt, kumpi ajatus lohduttaa enemmän. Tunteet ja pelot eivät kuitenkaan vaikuttaa siihen, miten me ajatukseen suhtaudumme. Tuonpuoleisuuden varma torjuja ja varma hyväksyjä ovat samalla viivalla.
"Tuonpuoleisuuden varma torjuja ja varma hyväksyjä ovat samalla viivalla."
Kirjoitin avauksessa:
"Mielestäni sitä kannattaisi todella pohtia, että miksi joku haluaa kieltää esimerkiksi Henkisen Todellisuuden (henkimaailman, sielun, kuoleman jälkeisen elämän yms) olemassaolon."
Kommentti:
Lauseen lisänä olisi pitänyt olla seuraava teksti:"vaikka asianomaisella ei ole varmaa tietoa kyseisen todellisuuden olemassaolosta."
Minusta kirjoituksesi oli aika hyvä, vaikka kuraa täällä niskaan taas sataakin.
Mutta puuttuisin heti ensimmäiseen lauseeseen:
"Ateismiin liittyy käytännössä aina kiinteästi materialistinen maailmankatsomus, jolloin muunmuassa Henkisen Todellisuuden- ja ns. "yliluonnollisen" olemassaolo kielletään."
Tämä on hyvin yleinen harhaluulo. Itse en ainakaan poissulje "yliluonnollisen" olemassaoloa ja todennäköisesti telepatia yms. henkiset yhteydet ovat todellisia, emme vaan vielä osaa niitä todentaa.
Pidän itseäni ateistina, koska en usko persoonalliseen jumalaan, enkä mihinkään mitä ei ole vielä voitu todistaa. Mutta avoimin mielin tässä silti mennään :)
tää sama ole jo jauhettu monta kertaa?
Sulla on todella kummallisia ennakkoluuloja ja sokea asenne.
"Miksi - eivätkö materialistit/ateistit arvosta kanssaihmisiään, tai itseäänkään?"
Mikseivät arvostaisi? Miksi siihen arvostukseen sielua tai yliluonnollista tarvitaan? Ainutkertainen tunteva ja kärsivä elämä herättää kenen tahansa terveen yksilön empatian...sehän on surullinen tragedia.
"Miksi siis ateisti sulkee olemassaolevan todellisuuden ulkopuolelle jotain sellaista, minkä olemassaolosta hän ei ole varma?"
En sulje. Tutustun ilmiöihin tarkoin, koska etsin itsekin jotain mihin uskoa tässä maailmassa erikoiset asiat kiinnostavat minua muutenkin.
"Mistä materialistien älyllinen epärehellisyys johtuu? "
Sellaista ei olekaan, kaikki asiat maailmassa tutkitaan kyllä eikä mitään kiveä niin sanotakseni jätetä kääntämättä minkäänlaisen asenteellisuuden vuoksi(korkeintaan moraalin).
Näin ollen voidaan todeta, että aidon henkisyyden tiellä kulkevat ovat hyvyyden tiellä ja materialistiseen maailmankatsomukseensa lukkiutuneet älyllisen epärehellisyyden ja pahuuden tiellä.
Ei henkisyys ole materialistisen vastakohta. Noi pahuus-jutut alkavat olla todella rasittavia syytöksiä, eikä sulla taida olla todellisesta pahuudesta kovinkaan selkeää kuvaa...
Psykologia tutkii "hengellisyyttä" rinta rinnan biologien ja lukemattomien muiden alojen kanssa.
Ihmisen mieli, myytit, tarinat ja ja uskonnot kiinnostavat nimittäin tiedemiehiäkin..
"Aitoon henkisyyteen kuuluu myös kyky rehelliseen itsetutkiskeluun. Kun ihminen tuntee itsensä, ja osaa kunnioittaa itseään, hän osaa yleensä kunnioittaa myös toisia. "
Keneltä se kyky sitten puuttuu??? No hihhuleilta ainakin. Aina on kysymyksiin harvinaisen alkeellisia sekä epä-älyllisiä vastauksia ja perusteluja.
Voihan olla niinkin että joku ihminen vihaa epätäydellisyyttä itsessään kun tuntee itsensä perin juurin ja vihaa myös muita ihmisiä sen tähden. Kun näkee näytelmän käsikirjoituksen todelliset liikkeellepanevat voimat?
"Vaikeampi kuitenkin on ymmärtää sitä, mitä materialistisen maailmankatsomuksellisen uskomuksen omaava pyrkii (psykologisesti) saavuttamaan."
Toisia, kuten minua, kiinnostaa todellinen maailma ja se voiko satuihin oikeasti uskoa oikeassa maailmassa. Olen niitä yksilöitä, jotka eivät silkasta epätoivosta pysty uskomaan hulluja sepityksiä.
En kuolemaa pelkää yhtää vähempää kuin sinäkään, siksi etsin vieläkin jotain tyydyttävää hengellistä tai fyysistä ulottuvuutta joka ei olisi yksinomaa ihmisestä tai näkyvästä todellisuudesta itsestään lähtöisin.
"Tietoinen ja harkittu epärehellisyys perustuu pahuuteen ja pimeyteen. Tärkeimpiä ominaisuuksia ihmisessä on oikeamielisyys."
Niinpä. Ala sinäkin etsiä sitä oikean maailman pahuutta siis muualta kuin ateistien parista..
"Mielestäni sitä kannattaisi todella pohtia, että miksi joku haluaa kieltää esimerkiksi Henkisen
Todellisuuden (henkimaailman, sielun, kuoleman jälkeisen elämän yms) olemassaolon. "
En HALUA niin tehdä, enkä usko monenkaan haluavan oikeasti olevan niin ettei kuoleman jälkeen olisi mitään...eikä mistään haluamisesta ole kyse kun joutuu tosiasioiden edessä vanhat uskomukset vääriksi ja valheiksi tunnustamaan.
Itse olen joutunut tunnustautumaan ateistiksi, koska en ole löytänyt mitään mihin oikeastaan uskoa...
Sama pätee todennäköisesti suurimpaan osaan ateisteihin..
Mitä kouriintuntuvia todisteita sulla sitten on että olet välttynyt ateismin kiroukselta???
Muuta kuin toiveesi ja pelkosi?