Olen tämän palstan kinasteluja seuratessa törmännyt usein muutamiin dieselmoottoreita koskeviin väittämiin. Koska itse ajelen turbodieselautolla, nämä väittämät ovat jääneet mietityttämään.
Väittämä 1:
"Diesel moottoreissa on kapea vääntöalue ja vaihdekeppiä joutuu vatkaamaan alvariinsa, jotta
matkanteko yleensäkin on mahdollista. Bensamoottoreissa taas vääntoalue on laaja ja liikkeellelähdöt onnistuvat paremmin paremman alaväännön ansiosta."
Vertailin ihan huvikseen muutamien moottorien dynokäyriä. Valitsin moottoreiksi VAG (vaikka itse ajankin ranskalaisella) 2-litraisen tdi:n,
vapaastihengittävän bensamottorin ja ahdetun bensamoottorin. Sinänsä sillä ei ole väliä kenen valmistajan koneita vertailussa käytetään, nopealla silmäyksellä ne näyttivät pääpiirteittäin samalta. Valitsin tdi:n ja vaparikoneen suurinpiirtein samantehoisina, ahdettu bensakone menee tietenkin omia menojaan.
TDI: http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=268
bensavapari: http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=161
ahdettu bensakone: http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=658
Vapaastihengittävän bensakoneen tasainen vääntöalue näyttäisi olevan suurinpiirtein kierroksilla 2000-5000 rpm. Tdi:n tasainen tasainen vääntöalue on noin 1750-2600 rpm. Ahdetun bensakoneen tasainen vääntöalue löytyy kierroksilta 1800- 5000 rpm. Näyttäisi siis olevan totta, että bensakoneissa on tasaisempi vääntöalue kuin ahdetussa dieselkoneessa.
Mutta, mutta. Kun katsoo hieman niitä lukemia siellä taulukon reunoissa, huomaa totuuden. Vaparikoneen vääntöalueella vääntö on noin 170-190 Nm, ahdetulla bensakoneella noin 250-260 Nm. Dieselissä on parempi vääntö kuin vapari bensakoneessa alueella 1100-4900 rpm (eli käytännössä koko kierrosalueella), ja ahdettua
bensakonetta parempi (tai yhtä hyvä) vääntö aluella 1300-4000 rpm. Syy miksi dieselistä loppu vääntö alle 5000 rpm, on tehohuippu. Myös bensakoneista loppuu vääntö sen jälkeen kun maksimiteho on ssavutettu.
Eli diesel-koneiden kapea vääntöalue on totta, mutta se kuitenkin väännössä pesee sekä vapaastihengittävän että ahdetun bensakoneen mennen tullen. Kun vertaa näiden eri moottoreiden kulutuksia (EU yhd / 100km) esim. VW Passatissa, on ero aika selvä: bensakone 8,2-8,4 l, ahdettu bensakone 8,1-8,2 ja ahdettu diesel 6,4-6,6 l. Tietenkin parempia ahdettuja bensakoneita (esim. VAG TSI) on olemassa, mutta myös ominaisuuksiltaan parempia dieselkoneitakin (esim. PSA:n uusi 2.2 litrainen tuplaturbo). Tietenkin on ihan oma valinta haluaako arkiajoon mukavuutta vai muutaman kymmenyksen paremman 0-100 km/h ajan.
Väittämä 2:
"Diesel moottorit tuottavat miljoonakertaisesti (?) hiukkaspäästöjä ja Saksassa aiotaan dieselit kieltää kokonaan."
Otin asiasta selvää ihan googlettamalla. Oikeasti dieselin hiukkaspäästöt ovat noin kymmenkertaiset bensakoneeseeen verrattuna. Onneksi nykydieseleihin saa hiukkassuodattimen, joka suodattaa n. 99.99% hiukkasista. Lisäksi dieselkoneen hiukkaset ovat suurempi, ja näin vähemmän terveydelle haitallisia (?). Saksalaisten kielloista en tiedä, mutta aika oudolta kuulostaa kun miettii että puolet myydyistä autoista on dieseleitä. Että puppua vissiin sekin.
Väittämä 3:
"Dieselkoneen tärinä hajottaa auton elektroniikan ja voimansiirron"
Tätä en ryhdy edes kommentoimaan, aika ohkasella on argumentit jos moista pitää jauhaa.
Mitäs tästä pitäisi sitten ajatella? Oma mielipiteeni on, että paljon ajavan kannattaa edelleen hankkia se diesel. Vähemmän ajavan ahdettu bensakone. Nykyisillä päästörajoituksilla vapaastihengittävien bensakoneiden aika on ohi.
Väittämä 1:
"Diesel moottoreissa on kapea vääntöalue ja vaihdekeppiä joutuu vatkaamaan alvariinsa, jotta
matkanteko yleensäkin on mahdollista. Bensamoottoreissa taas vääntoalue on laaja ja liikkeellelähdöt onnistuvat paremmin paremman alaväännön ansiosta."
Vertailin ihan huvikseen muutamien moottorien dynokäyriä. Valitsin moottoreiksi VAG (vaikka itse ajankin ranskalaisella) 2-litraisen tdi:n,
vapaastihengittävän bensamottorin ja ahdetun bensamoottorin. Sinänsä sillä ei ole väliä kenen valmistajan koneita vertailussa käytetään, nopealla silmäyksellä ne näyttivät pääpiirteittäin samalta. Valitsin tdi:n ja vaparikoneen suurinpiirtein samantehoisina, ahdettu bensakone menee tietenkin omia menojaan.
TDI: http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=268
bensavapari: http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=161
ahdettu bensakone: http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=658
Vapaastihengittävän bensakoneen tasainen vääntöalue näyttäisi olevan suurinpiirtein kierroksilla 2000-5000 rpm. Tdi:n tasainen tasainen vääntöalue on noin 1750-2600 rpm. Ahdetun bensakoneen tasainen vääntöalue löytyy kierroksilta 1800- 5000 rpm. Näyttäisi siis olevan totta, että bensakoneissa on tasaisempi vääntöalue kuin ahdetussa dieselkoneessa.
Mutta, mutta. Kun katsoo hieman niitä lukemia siellä taulukon reunoissa, huomaa totuuden. Vaparikoneen vääntöalueella vääntö on noin 170-190 Nm, ahdetulla bensakoneella noin 250-260 Nm. Dieselissä on parempi vääntö kuin vapari bensakoneessa alueella 1100-4900 rpm (eli käytännössä koko kierrosalueella), ja ahdettua
bensakonetta parempi (tai yhtä hyvä) vääntö aluella 1300-4000 rpm. Syy miksi dieselistä loppu vääntö alle 5000 rpm, on tehohuippu. Myös bensakoneista loppuu vääntö sen jälkeen kun maksimiteho on ssavutettu.
Eli diesel-koneiden kapea vääntöalue on totta, mutta se kuitenkin väännössä pesee sekä vapaastihengittävän että ahdetun bensakoneen mennen tullen. Kun vertaa näiden eri moottoreiden kulutuksia (EU yhd / 100km) esim. VW Passatissa, on ero aika selvä: bensakone 8,2-8,4 l, ahdettu bensakone 8,1-8,2 ja ahdettu diesel 6,4-6,6 l. Tietenkin parempia ahdettuja bensakoneita (esim. VAG TSI) on olemassa, mutta myös ominaisuuksiltaan parempia dieselkoneitakin (esim. PSA:n uusi 2.2 litrainen tuplaturbo). Tietenkin on ihan oma valinta haluaako arkiajoon mukavuutta vai muutaman kymmenyksen paremman 0-100 km/h ajan.
Väittämä 2:
"Diesel moottorit tuottavat miljoonakertaisesti (?) hiukkaspäästöjä ja Saksassa aiotaan dieselit kieltää kokonaan."
Otin asiasta selvää ihan googlettamalla. Oikeasti dieselin hiukkaspäästöt ovat noin kymmenkertaiset bensakoneeseeen verrattuna. Onneksi nykydieseleihin saa hiukkassuodattimen, joka suodattaa n. 99.99% hiukkasista. Lisäksi dieselkoneen hiukkaset ovat suurempi, ja näin vähemmän terveydelle haitallisia (?). Saksalaisten kielloista en tiedä, mutta aika oudolta kuulostaa kun miettii että puolet myydyistä autoista on dieseleitä. Että puppua vissiin sekin.
Väittämä 3:
"Dieselkoneen tärinä hajottaa auton elektroniikan ja voimansiirron"
Tätä en ryhdy edes kommentoimaan, aika ohkasella on argumentit jos moista pitää jauhaa.
Mitäs tästä pitäisi sitten ajatella? Oma mielipiteeni on, että paljon ajavan kannattaa edelleen hankkia se diesel. Vähemmän ajavan ahdettu bensakone. Nykyisillä päästörajoituksilla vapaastihengittävien bensakoneiden aika on ohi.
Vastaukset 63
Vanhimmat
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
rät!
OIKEIN!
Hiukkaspäästöistä tuli mieleen empiirinen havainto liikenteestä: mielestäni Honda on ainoa diesel, joka ei savuta havaittavasti missään tilanteessa. Bemari ja Toyota ovat myös aika hyviä. Samaa ei voi sanoa esim vag:sta, Mersusta tai Peugeotista. Hauskin on Skoda Fabia RS, jossa auton takaluukkukin nokeentuu jos sillä autolla ajaa urheilullisesti.. Tietysti uusilla hiukkassuodattimilla näkyvä savu saadaan pois, mutta on kyseenalaista pysyvätkö nuo filtterit kunnossa; ettei vaan olisi egr:ään verrattava riesa. Ja sitten lastutuksethan sai unohtaa jos auto on varustettu hiukkassuodattimella.
pumppusuutinkoneista ja siirtyy common rail -leiriin joissa polttoaineen annsotelu tarkempaa sekä määrän, että ajoituksen suhteen. Lisäksi suihkutuksia saadaan helpommin useampi.
Saattaa mukana olla myös se, että kaikki nakut ei enään nokea, siksi niitä ei niin helposti huomaakaan dieseleiksi.
En ole nimeksikään huomannut PSA:n savuttavan.
Itsellä on Vagin TDI. Paha kun ei huomaa tuota savutusta... Omaa autoa kun näkee liikenteessä oikeastaa vain tyhjäkäynnillä tai vaimon lähtiessä/saapuessa.
Kerropa miten siitä näkisi sitä nokea? Pitäisikö lähtiessä lyödä iso vaihde silmään, kaasu pohjaan ja nostaa kytkintä? Varmaan tulisi savua jostakin... :D
nimeksikään.mutta tdi "savuttaa" joissain kohdin,esim.liikennevaloista kiihdytettäessä reippaasti.pieni pöläyn tulee putkesta,mutta sillä ei ole mitään merkitystä!
Ota ja vuokraa auto mikäli sinulla ei ole ollut varaa omaan autoon sekä vaimolle että sinulle. Ajele sillä vaimosi perässä ja pyydä vaimoa hieman pumppaamaan kaasulla. Mustaa tulee ja reippaasti. Monella dieselimiehellä näyttää jonoissa olevan tuo pumppaava ajotyyli kun mustaa tulee suhteellisen useasti.
Ja huomio sitten vielä että jos tulee näkyvää mustaa putkesta niin tilanne on tosi huono. Jo paljon ennen kuin mustaa tulee niin joukkoon mahtuu hiukkasia vaikka muille jakaa..
Tyhmä? Pitääkö kaiken vaarallisen olla näkyvä? Miten on asbestipöly, häkä tai vaikkapa dieselhiukkaspäästö? Näkyvän pölähdyksen ja näkymättömän pölähdyksen välillä ei ole niin isoa eroa hiukkasmäärässä kuin uskot...
Siis pumppaus? Eli kaasua, jalka pois kaasulta, kaasua, jne.
Pakkohan noin on ruuhkissa ajaa. Jono liikkuu, jono seis, jono liikkuu... Toinen vaihtoehto tietysti seisoa jarrulla, mutta en usko sen tuota ongelmaa ratkaisevan.
Vai tarkoitatko sitä että kaasu pohjaan, kaasu pois, kaasu pohjaan, kaasu pois?
Pumppauksella tarkoitan siirtymistä moottorijarrutuksesta taas vetoon, eli pienoiseen kiihdytykseen moottorijarrutuksen jälkeen.
Turbo ei tällöin ehdi mukana ja syöttöä tulee ainakin MB ja VAG konsernin koneista...
Eli ihan normaalia jonoajoa. Tasaisella vedolla mitattaessa tilanne on ihan eri = päästötesteissä..
Kerrotko vielä miten eri moottoriratkaisut (ruiskutustyypit, yms) vaikuttavat tähän menoon?
Itselläni kyllä yleensä jos tuolla tavalla ajan, ovat kierrokset sen verran matalat (1200-1500) että eipä siitä turbosta apua olisi muutenkaan. :)
Niin dieselin ruiskutus yrittää ohjata maksimiannoksen polttoainetta ja mustaa lakua syntyy....
Bensa-autojen näkymättömät pienhiukkaset, joita muuten tulee lukumääräisesti monisatakertaisesti dieseliin verrattuna, ovat ihmiselle vielä haitallisempia kuin dieselin nokipallot.
olen myös ihmetellyt noita "kapea vääntöalue" ja "jatkuvaa kepin vatkaamista" juttuja. Mitä tapahtuu yli 4000 kierrosta, ei juuri normaaliajossa mitään merkitse. Jos haluaa vinguttaa tai ajaa "urheilullisesti", niin se on asia erikseen.
Itselläni 2 viimeistä kärryä ollut nakuja, ja ajelin tuossa pätkän saabin 2 litran bensaturbolla.
Kyllä joutui sillä enemmän "vatkaamaan".
Siis pienempää pitää heittää paikoissa jossa dieselillä ei ole vaihtotarvetta
kun joku yrittää erehdyttää dieselin paremmuudella vertaillaan aina heikoimpia bensakoneita kun kuiteski löytyy 300nm vääntöjä? olisko osasyy et sillon ku tollaseen vertaa diesel näyttää entistäkin surkeammalta..?
En väittänytkään, etteikö parempia bensakoneita ole olemassa. Otin kyseiset koneet vaan esimerkiksi, koska edustavat saman valmistajan saman kokoisia ja (suurinpiirtein) saman tehoisia moottoreita. On vertailu helpomapaa.
No annapa pari esimerkkiä niistä 300 Nm vääntävistä bensakoneista. Laita kyseisen koneen keskikulutuskin vaikkapa tollaisessa Passat kokoluokan autossa esille.
Kyllä kaikki tietävät että bensakone kuluttaa jonkin verran enemmän kuin dieselkone.
Jotain vastaavuutta pitäisi kuitenkin olla.
Eli saman hintaluokan, kulutuksen tai tehon koneita pitää verrata, kun vääntöä katsotaan.
Tai ok, ei sitten verrata. Tässä dieselkone, etsi vääntävämpi tai tehokkaampi bensakone: http://www.ultimatestupidity.com/pics/1/diesel/
Tästä löytyy sekä vääntävämpi että tehokkaampi kun verrataan tehoa ja vääntöä per moottorin tilavuus:
http://www.da-motorsport.com/projeler/evolutionm3/index.htm
Päihittää esim. väännössä n. 12% ja tehossa vieläkin enemmän...
On muuten sitäpäitsi hieman helpompi sijoittaa autoon.
Eli pitäisi sitten suhteuttaa johonkin. Huoh... :)
Jos nyt teollisuuden puoleen halutaan kääntyä niin tässä olisi paljon köykäisemmässä konepaketissa tarjolla yli tuplatehoa.
http://www.powergeneration.siemens.com/en/ratings/index.cfm
Ja sitäpaitsi turbiinin päästöt ovat huomattavasti alemmat kuin dieselin...
Miten olisi ydinvoimala? Siitähän sitä watteja irtoaisi kummasti... :)
Ydinvoimala ei ole kone vaan tehdas. Siinä kait pitäisi vetää raja? Mutta ok, ydinvoimalassa on suht hyvin lämpötehoa, höyryturbiinista sitten se muokataan mekaaniseksi tehoksi. Sitäpaitsi päästöt ovat ihan eri hehtaariluokalla kuin saastuttavassa dieselissä!
millainen bensiiniversio pitäs olla että pääsis samoihin vääntö..voima ym.lukemiin??
taidetaan puhua jo kasikoneesta.??
480nm..235 hv on tossa mun härvelissä!
T5 S80 Volvo hakkaa sun traktorin mennen tullen.
Vääntö ei ole tehon mitta. Hybridi auton sähkömoottorissa on nolla nopeudessa 3000Nm vääntöä jos sitä kaipaat.
nelisylinterisestä turbobensakoneesta 265 hv. Teho se ratkaisee eikä mikään maaginen maksimivääntö 2000 kierroksella.
mites se on mahollista että hakkaa mennen tullen??
tehot on melkei samat,väännössä volvo häviää..
tuntuu siltä että sulla ei ole tollasta s80 t5 volvoo..vai onko???
mulla nyt sattuu olemaa toi audi 3.0 tdi ja katos se on viimevuoden mallii,sitäkö on tälle eläkkeellä nii on aikaa paneutuu noihi traktoreihi koska tuolla tallissa on vanha massikka ja valmetti,ja on melkei uus bm-volvokii mikä on traktori jos ett tienny.
pitihä se arvata että kun ekakerran tänne kirjottaa saa lokaa pitkin ja poikin.
eipä tarvii enää vaivautua!
8l/100 kaupungissa kympin tienoilla.
?????
bensa turboista.
Kannattais lukea kaukoidän autoista joita ei virallisesti tuoda suomeen. nissä on kuitenkin huomattavasti kehittyneempää tekniikkaa.
Ja se tuntuu tehoissa ja väännössä.
63 vuotta...
Kalikali
Vääntöaluetta pitäisi aina miettiä prosentteina käyttöalueesta.
Miksikö?
Siksi että vaihteilla tuo vääntö otetaan käyttöön ja välityksiä muuttamalla kapeakin vääntöalue (kierroksissa mitattuna) saadaan riittämään pitkällekin nopeusalueelle.
Toinen tapa olisi mitata millä nopeusvälillä valitulla vaihteella sitä vääntöä löytyy. Hyvä vaihde voisi olla vaikka kakkonen tai kolmonen jotka ovat kaupunkikäytössä varmaan suosituimmat (maantiellähän nyt on aika sama miten vääntää, suurin silmään ja sillä mennään).
Tuohon kun vielä lisää sen että tehomittausten vääntökäyrät kertovat aivan muuta kuin todellisuuden käytännön ajotilanteesta.
Ei kukaan normaali kuski pumppaa kierroksia valoissa seistessään jotta ahtopaineet ja käyrien kertomat väännöt olisi käytössä valojen vaihtuessa.
Ahdetut moottorit ovat tosi nuhausia ennenkuin paineet nousee, kävi ne sitten millä polttoaineella tahansa ja jenkkien lanseeraama toteamus kuutiotuumien korvaamattomuudesta pitää edelleen paikkansa.
Eipä tuo nuhaisuus ole juuri ongelma.
Hyvin huomaa että tällainen perheauto jonka 0-100 -kiihtyvyys on päälle 13 sekuntia on ihan riittävä, kun kaupungissa ajellessa yli 90% kanssa-autoilijoista jää jälkeen, siis ihan normaalikiihdytyksellä. Kuskista se on enemmän kiinni.
Maanteillä taas sitten tuo teho onkin käytössä. Vitosella kun 80 km/h ajelee rekan perässä niin kaasupolkimen painalluksella on hetkessä nopeutta sen verran että ohi mennään heittämällä.
Eihän tämä mikään urheilauto toki ole, mutta en minä sellaista lähtenyt ostamaankaan. :)
ajeltua automaattivaihteisella, joka muuten on ainoa järkevä vaihtoehto, turbodieselillä aika paljon, niin ainahan sillä jälkeen jää liikennevaloissa ja vauhtia saa kun turbo ehtii paineita nostaa. Ettei se nyt mikään raketti ole lähdöissä. Maantieajo on asia erikseen.
En puhunut mistään kiihdytyskisasta (juuh, siinä ei pärjää omalla vehkeellä), mutta ihan tavallisesta ajosta. Kyllä tehoakin riittää vaikka kaasupoljinta ei ihan pohjaan asti painaisikaan. :)
"Vitosella kun 80 km/h ajelee rekan perässä niin kaasupolkimen painalluksella on hetkessä nopeutta sen verran että ohi mennään heittämällä."
Siinä ehtii kuski kiihtyä jo moneen kertaan ennen kuin nopeus on 120.
En ole ihan sekuntikellolla tuota mitannut, mutta jos nyt arvelisi että 2 2 tavarat -lastilla 80-120 menee noin neljään - viitseen sekuntiin.
Kyllähän siinä kuski ehtii kiihtymään jos on järkyttävän heikot hermot. Ihan oma valinta.
"En ole ihan sekuntikellolla tuota mitannut, mutta jos nyt arvelisi että 2 2 tavarat -lastilla 80-120 menee noin neljään - viitseen sekuntiin."
HAHAHA!! Tarvit todellakin sekuntikellon! Golfissa pitäisi olla tehoa vähintään 250 heppaa, että menisi viitosella 80-120 alle viiteen sekuntiin.
Lisää ykkönen siihen alkuun niin aletaan olla paljon lähempänä.
Mitäpä niillä sekunneilla on väliä.
Edelleen. 80 km/h nopeudessa kun polkimen survaisee pohjaan, on nopeutta hetkessä sen verran että rekasta mennään heittämällä ohi.
300-350 heppaisella turbokoneella voisi Golf mennä 5. vaihteella alle 5 sekunnin 80-120 km/h.
Jos vaikka olet litraista sporttipyörää ajanut niin käsityksesi mikä on heittämällä ohi muuttuu oleellisesti. Sen jälkeen voi vielä hieman muuttaa käsitystä turbottamalla, tosin ongelmaksi muodostuu pito..
Kun autopuolelle mennään niin harva auto menee heittämällä ohi. Mutta jos nyt vaikka valitsee urheiluauton jossa tehoa tuollaiset yli 400hp niin vaihtamalla pääsee suht mukavasti ohi. Tosin m-pyörät vielä kiihdyttelevät ohi silloinkin.
Siirryttäessä sitten enemmän vakiokaluston puoleen niin esim. aerosaabeilla pärjää joten kuten kun vaihtaa alemmille vaihteille.
Ja sitten kun vielä siirrytään kansanautoihin niin pitkää ohitusta katsoessa niin pärjää jopa dieselautolla tai 1.6 bensakoneella. Tosin ohituspaikkoja on enää jäljellä osa siitä mitä esimerkiksi 1000 pyörällä joka ei edes se mene heittämällä ohi vaan joutuu kyttämään sopivaa ohituspaikkaa..
Että esimerkissäsi tuo bensa on tehokkaampi ja laajemmalla alueella vääntävämpi kuin diesel.
Jos esimerkin desel toimii 1250 kierroksen alueella 250-260Nm väännöllä tuo bensa toimii (3200/2)1600 kierroksen alueella väänöllä 340-380Nm.
Ja kun bensan dynamiikka on vielä dieseliä parempi on tehoero käytännössä vieläkin suurempi.
Tämä pelkästään siitä syystä, että molemmat moottorit tarvitsevat jatkeeksi vaihteiston ja siellä bensä on välitettävä eri tavalla kuin diesel ja sillon tuo vääntäö alue toteutuu. Joten niissa esimerkin tapauksissa bensan laatikko vielä 2=1 välitettynä on laajempialueinen ja vääntävämpi kuin diesel.
En tajunnut, mutta syy voi olla täälläkin päässä.
Esimerkin dieselkoneessa on 240-260 Nm vääntö alueella 1300-4000 eli 2700 kierroksen alueella ja yli 300 Nm vääntö alueella 1600-3000. Ahdetun bensakoneen vääntö ei missään kohdassa ylitä 263 Nm.
Miten siinä voi siis olla mielestäsi 340-380 Nm vääntö millään kierrosalueella? Olet kyllä oikeassa siinä että ahdettu bensakone on tehokkaampi, jos tehoa haluaa niin se on varmasti parempi vaihtoehto.
Unohdetaampa nuo väännöt ja keskitytään siihen mikä autoa oikeasti vie eteenpäin, eli tehoon. Noita käppyröitä kun tulkitsee, ja jollen katsonut väärin, niin kyllä 2.0TDI on 2.0TFSI:tä tehokkaampi aina tuonne 3500 kierroksen paikkeille saakka. 2.0 FSI pääsee dieselin kanssa nipin napin tasoihin tuolla 6000 kierroksessa.
Dieseleiden hyvä alavääntö tarkoittaa siis suomeksi sitä että TEHOA on tarjolla enemmän pienemmillä kierroksilla. Tehohan on yksinkertaistetusti vääntömomentti x kierroslukumäärä.
Dieselkone tuo siis tiettyä leppoisuutta ajamiseen, kun tehoa on tarjolla normaaleilta kierroksilta lähtien. Okei eihän tuo dieselin kierroalue mikään hirmuinen ole, mutta kyllä sillä ohi ehtii hyvin ja naftaa ei hirveästi kulu.
dieselhän ei kuuteen tonniin saakka kierrä, vaan tarkoitan sitä että FSI saavuttaa tuon n.105kW tuossa 6000 kierroksen paikkeilla. TDI saavuttaa saman tehon 4 tuhannessa jonka jälkeen käyrä kääntyy laskuun.
Leppoisaa ajoa tarkoittaa että tehoa on tarjolla helposti muutta ei räjähtävästi.
Tästä johtuen bensakone on mukavampi, ei tulee turhaa nykimistä ajoon ja tehoa on tarjolla jos sitä tarvii vaihtamalla alespäin.
Jos ette ole tietoisia niin bensakonetta voisi hyvin ahtaa antamaan saman väännön ja tehon samoilla kierroksilla kuin vastaavankokoinen dieseli. Tosin silloin bensakoneen mukavuudesta ja laajemmasta vetoalueesta joutuisi luopumaan. Eli bensakone olisi tällöin yhtä surkea kuin dieseli käytettävyydeltään. Tätä autoteollisuus ei ole halunnut toteuttaa ja näin ollen tälläisiä bensakoneita ei ole markkinoilla.
Et siis tajunnut.
Matalilla kierroksilla vääntävä moottori on mukava ajaa. Ja kyllä näissä dieseleissä teho piisaa - satasen vauhdissa, kun polkaisee rekkaa ohittaessa, niin hetkessä on 140 taulussa...
Edellinen saman valmistajan saman mallisarjan nimellisesti suurempitehoinen ns. vapaasti hengittävä bensakone oli nuhapumppu ohitustilanteessa tähän nykyiseen turbodieseliin verrattuna. Piti kaasuttaa niin pirun koville kierroksille, jotta tehoa löytyi...
Tuo koko ajan maksimivääntöä tarjoava kone on käytännössä nykivämpi ajaa. Helpompi on kone jossa ohitustilanteeseen valitsee maksimitehoa ja normaaliajoon miedompaa tehoa. Näin nopeusvaihtelut pysyvät helpommin hallinnassa ja kyyti on mukavampi eteenkin matkustajille.
Miten ihmeessä tasaisesti vääntävämpi kone on nykivämpi? Vai pumppaako sinulla kaasujalka miten sattuu ajaessasi?
Turbodieseli ei tosiaan ole tasaisesti vääntävä kone! Vääntö perustuu turbon ahtoilman tuottoon ja näin ollen vääntö ei ole lineaarinen kaasujalan liikkeisiin suhteen. Kaiken lisäksi ruiskutustekniikan takia vääntö tulee aina roppakaupalla joten meno on käytännössä helposti nykivämpää. Eli dieselin kaasupoljin on enemmänkin kierroslukupyyntöpoljin. Sen huomaa hyvin kun seuraa liikenteessäkin TDI yms. kuskeja.
Bensakoneen kaasupoljin toimii sen sijaan enemmänkin vääntöpyyntöpolkimena ja näin ollen meno on käytännössä sujuvampaa.
Mutta taisi mennä teoria jo hieman vaikeaksi rotanaivoille...
Uskomattomia väitteitä - ei ole pojat ajaneet dieselillä.
Näin mukavaa ja taloudellista autoa en ole ennen omistanut. Ja tarkoitan tuoretta dieseliäni...
Joo, alkaa mennä nyt vaikeaksi.
Siis tarkoitikin että bensakoneilla ajo on nykivää? Voihan se noinkin olla, joskaan en itse ole moista huomannut... Edelleen epäilen että kaasujalan asennolla on jotain tekemistä asian kanssa.
Tietysti jos haetaan nopeita kiihdytyksiä, nykii bensakone enemmän johtuen suuremmasta vaihtotarpeesta, mutta siihen auttaa automaattivaihteisto (uudemmat kai vaihtavat jo varsin sujuvasti).
Taidat kyllä olla oikeassa. Dieselillä meno on huomattavasti tasaisempaa, johtuuko se sitten siitä että siinä "tilataan" kierroslukua koneelta, vai siitä että kone kehittää sitä tilattua kierroslukua varsin tasaisesti... Onko sillä väliä?
Oletko ollut kyydissä? SIellä se nykivä meno haittaa vielä enemmän...
Taisi rotanaivot mennä ylikierroksille. Bensakoneella meno on vähemmän nykivää...
Liikennettä kun vielä seuraa niin TDI miehet vielä haluavat "näyttää ns. nopean autonsa" normaaliliikenteessä. Tämä vasta on nykivää ja liikennettä vaarantavaa.
Kaikki urheiluhenkiset voisivat käydä muutaman kerran vuodessa ajamassa rataajoa niin ei tarvitsisi liikenteessä näyttää ns. nopeaa autoaa..
Taitaa olla nuhapumppu mikäli nykimistä ei esiinny. Kyseessä varmasti jokin alle 200hp hyrrä?
Ja vääntökäyrä alkaa laskea jo 2650 kierroksen kohdalla. Loppu on hitaasta palamisesta johtuen tyhjän kierrätystä.
Dieseli on vaan työkone, joka on parhaimmilaan kytkettynä säätyvätuottoiseen hydraulipumppuun.
Ensin sanoit näin:
> Tuo koko ajan maksimivääntöä tarjoava kone on käytännössä nykivämpi ajaa.
Ja sitten:
> Turbodieseli ei tosiaan ole tasaisesti vääntävä kone!
Jos maksimivääntöä koko ajan tarjoava kone ei ole tasaisesti vääntävä niin mitä sitten? Eli bensakone on sinun mukaasi koko ajan maksimivääntöä tarjoava, eli bensakone on käytännössä nykivämpi ajaa.
TDI ei ole mikään "näyttämisväline". Sekoitat sen nyt johonkin teinipoikien GTI:hin. Kolme kirjainta molemmissa, ymmärrän että voi olla vähän hankala erottaa näitä toisistaan.
Rata-ajo on ihan kivaa toki, mutta sitä varten on muut vehkeet. Ei sitä perheautolla ajeta...
Rotanaivot ylikuumenivat.
Dieseli tarjoaa siis heti maksimivääntöä kun kaasupolkimen asentoa muutetaan. Tästä seuraa helposti nykivää ajotyyliä. Kaiken lisäksi kun vielä maksimiannostuksen jälkeen turbo vielä herää niin vääntö kasvaa polkimen asennosta riippumatta mutta tämä aiheuttaa enemmänkin pehmeätä lisäkiihtyvyttä kuin nykimistä. Eli nykimien johtuu polttoainesyötöstä.
Sitä keppiä kyllä joutuu runkkaamaan ihan liikaa sekä dieselissä että bensassa. Ainoa oikea ratkaisu siihen on automaatti ja sen saa molempiin, ainakin joillain merkeillä.