Uuden vuoden alkaessa edessä on jälleen tuntematon tulevaisuus vuoden jaksona. Ehkä jokin asia pelottaa tai huolestuttaa. Ehkä jotakin odotetaan ilolla ja toivoen. Elämä pitää sisällään monia epävarmuustekijöitä. Sen tähden usein toivotetaan siunausta.
Joskus ajatellaan, että menestys on hyvän Jumalan siunausta. Mutta toisaalta päinvastainen ei merkitse siunauksen menettämistä. Sen tähden siunauksen pyytäminen merkitsee ennen muuta rukousta, että Jumala olisi meille ihmisille armollinen; ettei hän kääntäisi meille selkäänsä vaan kirkkaat kasvonsa. Rukoilemme, että Jumala kulkisi kanssamme tapahtuipa mitä tahansa. Silloin olemme siunattuja.
Ihmisen kutsumus on elää epävarmuudessa ja pimeydessä, mutta Jumalaan turvaten ja häntä rukoillen. Raamatun lupaus kantaa: Hiuskarvakaan ei katkea Jumalan sitä tietämättä. Kun tämän hyväksyisimme, huomaisimme, kuinka turhia monet huolet ja pelot ovat. Vuoden alkaessa onkin syytä pyytää, että uskaltaisimme luottaa Jumalaan yhä syvemmin.
Uudenvuodenpäivä on omistettu Jeesuksen nimelle. Nimi on ylitse muiden sen vuoksi, että siinä on pelastus. Apost. 4:12: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." Tämä on Uuden Testamentin antama vastaus esille nousevaan kysymykseen, onko kristinusko se oikea uskonto. Jeesus on Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle. Risti on pelastuksen merkki.
Kirkon sanoman ydin on sielun pelastus iankaikkisesta kadotuksesta. Jeesusta kutsutaan pelastajaksi, koska hän pelastaa meidät synnistä ja pahuudesta – lopullisesti kirkkaudessa. Hän pelastaa meidät hädästä ja toivottomuudesta, levottomuudesta ja ahdistuksesta. Jo nyt voimme hetkittäin kokea tulevan pelastuksen vapautta ja rauhaa. Elämässä joudumme taistelemaan, mutta anteeksiantamuksessa aavistelemme tulevan maailman kirkkautta.
Aikojen vaihtuessa on hyvä muistaa, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Uusi vuosi voi alkaa kristillisen toivon varassa.
Joskus ajatellaan, että menestys on hyvän Jumalan siunausta. Mutta toisaalta päinvastainen ei merkitse siunauksen menettämistä. Sen tähden siunauksen pyytäminen merkitsee ennen muuta rukousta, että Jumala olisi meille ihmisille armollinen; ettei hän kääntäisi meille selkäänsä vaan kirkkaat kasvonsa. Rukoilemme, että Jumala kulkisi kanssamme tapahtuipa mitä tahansa. Silloin olemme siunattuja.
Ihmisen kutsumus on elää epävarmuudessa ja pimeydessä, mutta Jumalaan turvaten ja häntä rukoillen. Raamatun lupaus kantaa: Hiuskarvakaan ei katkea Jumalan sitä tietämättä. Kun tämän hyväksyisimme, huomaisimme, kuinka turhia monet huolet ja pelot ovat. Vuoden alkaessa onkin syytä pyytää, että uskaltaisimme luottaa Jumalaan yhä syvemmin.
Uudenvuodenpäivä on omistettu Jeesuksen nimelle. Nimi on ylitse muiden sen vuoksi, että siinä on pelastus. Apost. 4:12: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." Tämä on Uuden Testamentin antama vastaus esille nousevaan kysymykseen, onko kristinusko se oikea uskonto. Jeesus on Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle. Risti on pelastuksen merkki.
Kirkon sanoman ydin on sielun pelastus iankaikkisesta kadotuksesta. Jeesusta kutsutaan pelastajaksi, koska hän pelastaa meidät synnistä ja pahuudesta – lopullisesti kirkkaudessa. Hän pelastaa meidät hädästä ja toivottomuudesta, levottomuudesta ja ahdistuksesta. Jo nyt voimme hetkittäin kokea tulevan pelastuksen vapautta ja rauhaa. Elämässä joudumme taistelemaan, mutta anteeksiantamuksessa aavistelemme tulevan maailman kirkkautta.
Aikojen vaihtuessa on hyvä muistaa, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Uusi vuosi voi alkaa kristillisen toivon varassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kirjoitit:
"Risti on pelastuksen merkki."
Koska ja mistä asti murha-ase on ollut pelastava???
Lasketaanko pelastukseksi se että saa kuolla saatananpalvelijan miekkaan ja siten pääsee eroon kristinuskon saatanallisuudesta?
Taustaa:
Risti on murha-aseen tunnus jolla ennen peloteltiin ihmisiä kristinuskoon. Ellet ottanut pakkokasteta niin pää pois miekalla jonka tunnus risti oli silloin niinkuin tänäänkin.
Kun kristinusko levittäjät pakkokäännyttivät ihmisiä saatanallisuuteensa, niin löivät miekan maahan pystyyn "ristiksi" ja joka ei pakkokastetta ottanut sai siitä "rististä" eli murhattiin. Silloin miekalla oli vähintään yhtä suuri pelottelu teho kuin atomipommilla tänään.
Sen lisäksi, risti on Jeesuksen murha-ase. Eli edelleenkin; tänäänkin; pelotellaan uskoon saatanallisin keinoin. Saatanallisin, koska älä tapa käsky on; ja tahtomattamme yhdistämme ristin ja kuoleman tuomion ristiin eli murha-aseseen.
Oliko Jeesuksella risti mukana kun opetti ja esiintyi?
Jeesusta häpäistään kun Hän ristiään; murha asettaan kantaa eli voisi hyvinkin olla niin, että ristin symbooli on edelleen; paitsi:
-Jeesuksen sympoolisesti murhaamista
myöskin
-Jeesuksen häpäisemistä.
Muistakaa; Jeesus ei ollut KRISTITTY vaan RISTITTY!
Kristinusko (saatanallisuus) syntyi harhautukseksi ihmiskunnalle paljon sen jälkeen kun Jeesus oli murhattu.
Ja sen jälkeen kristityt murhasivat Jeesuksen seuraajat joilla oli Jumalan sanan raamattu muisti tietoina.
Ja murhaamalla Jeesuksen seuraajat kristinusko pystyi väärentämään jo silloin olemassa olevaa Jumalana sanaa mieleisekseen, eli saanatanan mieliksi.
Tästä johtuen raamattu on jatkuvasti muuttuva vaikka sen sisältöön ei sais muuttaa.
Tästä johtuen on tuhansia kristinuskon suuntia on harhassa koska totuutta ei väärennetystä raamatusta löydy.
Tästä syystä miljoonat, samaa raamatun tekstiä lukevat osoittavat toisiaan harhatetuiksi ja osoittavat itse että raamattu on väärennös ja kristinusko saatananpalvelija joka toimiin Jumalan ja Jeesuksen nimissä.
Jne
jne
jne...
Tästä syytä mekin täällä olemme erimieltä koska olemme eri tavalla harhautettuja ja kakkitietäviä harhauttajia:
-eri ristinuskon suuntia kannattavia
-eri tavoilla väärennetyn raamatun sisältöä tukitsevia
-jne
-jne
Siis olemme ihan eri tavalla; väärennetyllä raamatulla ja eri opeilla harhautettuja olemme ja kaikilla meillä on "kaikkiviisaina" totuus hukassa koska kristinuskon saatanallisuus on sen saatanan mieliksi aikaan saanut.
Kiittäkään saatanaa ja saatanallisuutta tuosta jotka saatanaa Jumalan palveee!
Mutta
Te, joilla on saatanallisuuksista vapaa sielu, ilman pakkokasteita, ilman ruumiin lihan syöntejä, ilman ruumiin veren juontia jne, teidän sieluissa on Jumalallisuuden tietous. Säilyttäkää se ja tehkää teidoksi kanssa ihmisillekkin se. Teidän miekka ei ole saatanalliuuden miekka vaan aidon Jumallallisuuden sana johan väärennetty ramatun sana ei pysty.
Raamatussa on Jumalan sanaakin mutta vain saatanallisuudesta vapaa sielu tietää ne koska jo saatanalle orjuutettu on sielullisesti sokea eroittamaan saatanallisuudet Jumalallisuudesta koska palvelevat saatanaa Jumalana.
"Taustaa: Risti on murha-aseen tunnus, jolla ennen peloteltiin ihmisiä kristinuskoon."
Ei ole noin. Tässä taustaa esihistorialliselta ajalta lähtien: Risti on esihistorialliselta ajalta saakka käytetty ornamentti tai taikamerkki, joka luultavasti oli auringon kehrän symboli. Se kuvataan pyöräristinä.
Vanhassa Testamentissa risti oli heprean tau-kirjaimen muotoinen suojamerkki. Uudessa Testamentissa risti mainitaan Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen viittaavana, mutta sen vanhimmat varmasti kristilliset kuvaesitykset ovat vasta 3. vuosisadalta. Ristin alkumuoto lienee T:n muotoinen Antoniuksen risti; myöhemmin kehittyivät perusmuodoiksi tasahaarainen kreikkalainen risti ja alahaaraltaan pitempi latinalainen risti.
Ristiretkien aikana ristin käyttö levisi heraldiikkaan, ja siitä syntyi useita muunnoksia kuten Maltan risti, Yrjön risti, kaksoisristi, venäläinen risti jne. Esineenä risti on katolisessa kirkossa hyvin yleinen liturgisessa ja hartaudellisessa käytössä. Luterilaisessa kirkossa ristiä käytetään altatriristinä, piispan arvomerkkinä ja hautaristinä.
Alun perin risti oli kidutus- ja teloitusväline, jonka roomalaiset olivat omaksuneet persialaisilta. Ristiinnaulitsemista käytettiin Rooman kansalaisuutta vailla olevien Rooman alamaisten rankaisemiseen.
Ristiinnaulittava henkilö lyötiin nauloilla kiinni ranneluiden lävitse poikkipuuhun, joka kiinnitettiin pylvääseen. Tuomittu joutui kantamaan poikkipuun teloituspaikalle. Jalat todennäköisesti lyötiin yhdellä naulalla kiinni jalkateristä tai kantapäistä pylvääseen, jossa saattoi olla pieni ”astinlauta”. Ristiinnaulitun kuolemaa saatettiin teloituksen jossakin vaiheessa nopeuttaa lyömällä tuomitun sääriluut poikki, jolloin hän ei enää kyennyt kannattelemaan kehoaan jaloillaan.
Jeesus naulittiin ristiin pitkäperjantaina, jolloin hän myös kuoli. Rististä tuli kristinuskon perussymboli, Jumalan rakkauden, sovituksen ja lunastuksen merkki. Ristin malleja on monenlaisia: latinalainen, kreikkalainen, Andreaan, Pietarin, venäläinen, Jerusalemin jne. Krusifiksissa on oma vakiintunut ristisymboliikkansa. Jokaisen kirkkorakennuksen yhteydessä on yleensä risti, samoin liturgiset vaatteet ja sakraaliesineet on merkitty ristillä vanhan kirkollisen tradition mukaan.
Kirkollisessa symboliikassa tyhjä risti viittaa pääsiäiseen eli Kristuksen ylösnousemukseen. Suomessa on tapana antaa konfirmoiduille ”rippiristi”, kaulariipus, jossa on risti.
Apostoli Paavali puhuu rististä Jumalan voimana ja pelastuksen lähteenä. Risti on hulluutta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta pelastuville Jumalan lahja ja voima (1. Kor. 1:18), sillä Jumala on päättänyt pelastaa maailman juuri tämän ristin hullutuksen kautta. Risti liittyy olennaisesti Kristuksen uhriin ja ehtoollisen sakramenttiin.