Nyt kun yhteiskunnassa on vallalla sellainen trendi, että joka paikkaan saa puhelinpalvelussa jonottaa ihan tolkuttoman pitkiä aikoja, koska "palveluntarjoajat" optimoivat omia työtehojaan, niin olen alkanut pohtia, että miten se minun, jonottajan, aika on vähemmän arvokasta kuin jonkun puhelimitse asiakaspalvelua tarjoavan.
Eli nyt näyttää vahvasti siltä, että jonottajan käyttämä aika on "ilmaista" ja vain palveluntarjoajan aika on mitattavaa, siis arvokasta.
Olisikohan mahdollista saada sopimuksiin sovittavaksi myös asia, että mikäli puhelunpalvelussa hoidettavaksi tarkoitettu asia ei hoidu kohtuullisessa ajassa, olisi palveluntarjoaja velvollinen korvaamaan käytetyn ajan, esim. työssäkäyvien keskituntipalkan suuruisena.
Tietysti pitäisi huomioida se, ettei synnytetä puhelinpalvelunblokkaajien ammattikuntaa, joiden ainoana tarkoituksena olisi päästä kiinni korvauksiin.
Yksinään kukaan kuluttaja ei varmaan saa yrityksiä tuollaisiin sopimusehtoihin suostumaan, mutta olisiko tässä esim. kilpailuvirastolle tehtävää?
Eli nyt näyttää vahvasti siltä, että jonottajan käyttämä aika on "ilmaista" ja vain palveluntarjoajan aika on mitattavaa, siis arvokasta.
Olisikohan mahdollista saada sopimuksiin sovittavaksi myös asia, että mikäli puhelunpalvelussa hoidettavaksi tarkoitettu asia ei hoidu kohtuullisessa ajassa, olisi palveluntarjoaja velvollinen korvaamaan käytetyn ajan, esim. työssäkäyvien keskituntipalkan suuruisena.
Tietysti pitäisi huomioida se, ettei synnytetä puhelinpalvelunblokkaajien ammattikuntaa, joiden ainoana tarkoituksena olisi päästä kiinni korvauksiin.
Yksinään kukaan kuluttaja ei varmaan saa yrityksiä tuollaisiin sopimusehtoihin suostumaan, mutta olisiko tässä esim. kilpailuvirastolle tehtävää?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Firmojen numeroihin ei vastata, toisaalta saan tuhottoman paljon kaikenlaisia markkinointisoittoja, joissa täysin ammattitaidottomat puhelinmyyjät tuputtavat ihmeellisiä tuotteita ja julkaisuja tai suoraan kerjäävät rahaa epämääräisiltä tuntuvien yhdistysten nimissä.