Esimies

Kauheaa uhkailua ja vaikka mitä jos jään sairaslomalle, esim. takas ei ole tulemista tyyliin....
Hirveästi ehtoja, koska ja miten pitää toimia
heidän firmassa ja sen jälkeen puhelin soi ja teksiviestejä pukkaa puhelimeen ja sähköpostiin.
Olen patti tilanteessa.

uhkailua kirjoitti:

Kauheaa uhkailua ja vaikka mitä jos jään sairaslomalle, esim. takas ei ole tulemista tyyliin....
Hirveästi ehtoja, koska ja miten pitää toimia
heidän firmassa ja sen jälkeen puhelin soi ja teksiviestejä pukkaa puhelimeen ja sähköpostiin.
Olen patti tilanteessa.

Lue lisää

uhkailevat, minä sinuna hakisin sairaslomaa. Ei kenenkään tarvitse tuollaista sietää. Olet paljon vahvempi puolustamaan itseäsi kun saat levätä, vaikka ymmärrän, että sitten ehkä mietit kotona niitä työkuvioita. Mutta käytä sairaslomasi johonkin hauskaan jos vain jaksat. Harrasta jotain tai vaikka nuku, kävele...mikä nyt tuntuisi hyvältä. Eikä sinun tarvitse syyllistyä siitä jos hoidat tuolla tavoin itseäsi.

Itse olen ollut vastaavassa jamassa, mutta kyllä siitä selviää. Tarvitset pysähtymistä ja sitä työpaikkasikin tarvitsee.

että ... kirjoitti:

uhkailevat, minä sinuna hakisin sairaslomaa. Ei kenenkään tarvitse tuollaista sietää. Olet paljon vahvempi puolustamaan itseäsi kun saat levätä, vaikka ymmärrän, että sitten ehkä mietit kotona niitä työkuvioita. Mutta käytä sairaslomasi johonkin hauskaan jos vain jaksat. Harrasta jotain tai vaikka nuku, kävele...mikä nyt tuntuisi hyvältä. Eikä sinun tarvitse syyllistyä siitä jos hoidat tuolla tavoin itseäsi.

Itse olen ollut vastaavassa jamassa, mutta kyllä siitä selviää. Tarvitset pysähtymistä ja sitä työpaikkasikin tarvitsee.

Lue lisää

Mielelläni lepäisin tai jollain lailla haluan etäisyyttä esimieheeni. Sairaslomalla olen ollut ja ei ollut hyötyä, päinvastoin, minua katsottiin kuin vierasta, ei puhuttu ja hymyiltiin vinosti, et ai toi sairas taas saapui paikalle.
En saa puhua paljon, minua tarkkaillaan jatkuvasti, kontrolloidaan mitä teen ja milloin. Välillä minulle vastataan ystävällisesti ja toisin tovoitaan että pääsispä minusta eroon ja on kysytty ja ehdotettu psykiatrista hoitoa. Olen heidän mielestä sairas ja vaikka mitä muuta.
Jokaiseen sanan muotoon ja sanomatta jättämiseen
takerrutaan jne. tälläisia paikkoja valitettavasti on.

uhkailua kirjoitti:

Mielelläni lepäisin tai jollain lailla haluan etäisyyttä esimieheeni. Sairaslomalla olen ollut ja ei ollut hyötyä, päinvastoin, minua katsottiin kuin vierasta, ei puhuttu ja hymyiltiin vinosti, et ai toi sairas taas saapui paikalle.
En saa puhua paljon, minua tarkkaillaan jatkuvasti, kontrolloidaan mitä teen ja milloin. Välillä minulle vastataan ystävällisesti ja toisin tovoitaan että pääsispä minusta eroon ja on kysytty ja ehdotettu psykiatrista hoitoa. Olen heidän mielestä sairas ja vaikka mitä muuta.
Jokaiseen sanan muotoon ja sanomatta jättämiseen
takerrutaan jne. tälläisia paikkoja valitettavasti on.

Lue lisää

eli sinun on vaan raahauduttava sinne yököttävään työpaikkaan? Minä viheltäisin pelin poikki sitten ottamalla yhteyttä auttaviin tahoihin, tarjoan taas tuota työterv. huoltoa :), luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua. Kun nääs kokemusta on samantyyppisestä tilanteesta, josta on selvitty. Puhuttiin noiden apujoukkojen turvin asiat poikki halki ja pinoon ja sovittiin pelisäännöt. Työterv.hoitaja veti ne palaverit ja kutsui porukat kokoon. Ilmapiiri parani ja nyt voi taas hengittää. Mutta pitää itse olla rohkea ja tehdä asialle jotain. Minäkin ajattelin, että hittolainen, nyt asiat järjestykseen, huonommaksi ei voi tilanne siitä enää mennä, kun ryvettiin jo pohjamudissa. Juuri tuota selän takana puhumista, virheiden halkemista, syyllistämistä, epäkunnioittavaa käytöstä, ulkopuolelle jättämistä...on nyt ainakin välirauha, mutta uskon että meidän tiimi oppi jotain tuosta katastrooffista. Muutosta tuli.

rähmä... kirjoitti:

eli sinun on vaan raahauduttava sinne yököttävään työpaikkaan? Minä viheltäisin pelin poikki sitten ottamalla yhteyttä auttaviin tahoihin, tarjoan taas tuota työterv. huoltoa :), luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua. Kun nääs kokemusta on samantyyppisestä tilanteesta, josta on selvitty. Puhuttiin noiden apujoukkojen turvin asiat poikki halki ja pinoon ja sovittiin pelisäännöt. Työterv.hoitaja veti ne palaverit ja kutsui porukat kokoon. Ilmapiiri parani ja nyt voi taas hengittää. Mutta pitää itse olla rohkea ja tehdä asialle jotain. Minäkin ajattelin, että hittolainen, nyt asiat järjestykseen, huonommaksi ei voi tilanne siitä enää mennä, kun ryvettiin jo pohjamudissa. Juuri tuota selän takana puhumista, virheiden halkemista, syyllistämistä, epäkunnioittavaa käytöstä, ulkopuolelle jättämistä...on nyt ainakin välirauha, mutta uskon että meidän tiimi oppi jotain tuosta katastrooffista. Muutosta tuli.

Lue lisää

olen ollut yhteydessä, työterveyslääkäri ja ns. luottamusmies ja hän käski vaan soittaa tutuille ja käski mennä psykiatrille ja se siitä.
Minua puukotetaan lähes päivittäin ja kohdellaan
kuin ilmaa. Nyt sanottiin että tarvitsenko psykologin apua tms. koko ajan minua tarkkaillaan ja kun pinnani palaa, sitten minua syytetään huonosta käytöksestä. Siis kierre.
Kun olen ihan hiljaa, ei sekään ole hyvä, siitäkin on sanottu, miksi en juttele ja olen vaan omissa oloissani. Nyt vaan on näin ja katson
kuinka kauan tätä jatkuu. Väsyttää.

joka paikkaan kirjoitti:

olen ollut yhteydessä, työterveyslääkäri ja ns. luottamusmies ja hän käski vaan soittaa tutuille ja käski mennä psykiatrille ja se siitä.
Minua puukotetaan lähes päivittäin ja kohdellaan
kuin ilmaa. Nyt sanottiin että tarvitsenko psykologin apua tms. koko ajan minua tarkkaillaan ja kun pinnani palaa, sitten minua syytetään huonosta käytöksestä. Siis kierre.
Kun olen ihan hiljaa, ei sekään ole hyvä, siitäkin on sanottu, miksi en juttele ja olen vaan omissa oloissani. Nyt vaan on näin ja katson
kuinka kauan tätä jatkuu. Väsyttää.

Lue lisää

huono tuuri noiden auttajaporukoiden kanssa. Kun nekin ovat vaan ihmisiä, mutta ovatko nuo kuvaamasi tyypit alansa ammattilaisia, vaikuttaa etteivät. Kummallista, ei kukaan niistä välitä tai näe tilannettasi? Minä sinuna en kyllä enää hörmähtäisi noiden perään, menisin sitten vaikka psykiatrille, mutta hakisin hyvän sellaisen ja vaikka yksityisen... Koeta jaksaa, oi voi kyllä varmaan selviydyt tuosta kun olet tähänkin asti jaksanut. Älä anna periksi, hae apua kuitenkin. Olet fiksu ja hoida asiasi kuntoon heti kun jaksat. terv. Rähmä :)

rähmä... kirjoitti:

eli sinun on vaan raahauduttava sinne yököttävään työpaikkaan? Minä viheltäisin pelin poikki sitten ottamalla yhteyttä auttaviin tahoihin, tarjoan taas tuota työterv. huoltoa :), luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua. Kun nääs kokemusta on samantyyppisestä tilanteesta, josta on selvitty. Puhuttiin noiden apujoukkojen turvin asiat poikki halki ja pinoon ja sovittiin pelisäännöt. Työterv.hoitaja veti ne palaverit ja kutsui porukat kokoon. Ilmapiiri parani ja nyt voi taas hengittää. Mutta pitää itse olla rohkea ja tehdä asialle jotain. Minäkin ajattelin, että hittolainen, nyt asiat järjestykseen, huonommaksi ei voi tilanne siitä enää mennä, kun ryvettiin jo pohjamudissa. Juuri tuota selän takana puhumista, virheiden halkemista, syyllistämistä, epäkunnioittavaa käytöstä, ulkopuolelle jättämistä...on nyt ainakin välirauha, mutta uskon että meidän tiimi oppi jotain tuosta katastrooffista. Muutosta tuli.

Lue lisää

millaisia pelisääntöjä teillä tehtiin? Meidänkin työpaikalla kynnetään jo pohjamutia, kaikki inhimillinen kanssakäyminen on loppunut, oman itsensä puolustamiseen menee kaikki käytettävät voimavarat, työtehtäviin ei voi enää keskittyä. Mitä muuten esimies teki teidän tilanteessa kun varmasti huomasi että huonosti voidaan työmaalla, jäikö ilmapiirin parantaminen sinun aloitteellisuuden varaan?

Mimmi* kirjoitti:

millaisia pelisääntöjä teillä tehtiin? Meidänkin työpaikalla kynnetään jo pohjamutia, kaikki inhimillinen kanssakäyminen on loppunut, oman itsensä puolustamiseen menee kaikki käytettävät voimavarat, työtehtäviin ei voi enää keskittyä. Mitä muuten esimies teki teidän tilanteessa kun varmasti huomasi että huonosti voidaan työmaalla, jäikö ilmapiirin parantaminen sinun aloitteellisuuden varaan?

Lue lisää

Olen aivan lopussa, tänään oli taas kauhea päivä.
Saan töitä niin paljon, etten pysty suoriutumaan niistä, kukaan muu ei ole saannut, se minulle kerrottiin tänään. Olen ollut paljon sairaana vuonna 2006, esim. rintasyöpä ja sen lisäksi paljon muuta, nyt saan maksaa hinnan niistä poissaoloista. Minulle huomautettiin poissaoloista, kun niitä on ollut niin paljon, kaikki on johtunut sairaudesta jolle en voi mitään. En tiedä kauanko jaksan oikeesti, minulle valehdellaan päin naamaa ja nauretaan ja tehdään hölmö ja käsketään painua psykologille.
Kertokaa nyt mitä teen, aika käy vähiin ja voimat loppuu. Toivon näille ihmisille vaan hyvää kaikesta huolimatta, mutta mitä pahaa olen tehnyt ja mun käsketään katsoa vaan peiliin että syy on siellä. He eivät ole tehneet mitään pahaa minulle, kaikki on syytäni, eihän niin voi olla. Työpanokseni kelpaa kyllä oikein hyvin ja se mitä teen, ainakin luulen. En osaa kirjoittaa muuta, väsynyt olo ja rikkinäinen.

kyllä kirjoitti:

Olen aivan lopussa, tänään oli taas kauhea päivä.
Saan töitä niin paljon, etten pysty suoriutumaan niistä, kukaan muu ei ole saannut, se minulle kerrottiin tänään. Olen ollut paljon sairaana vuonna 2006, esim. rintasyöpä ja sen lisäksi paljon muuta, nyt saan maksaa hinnan niistä poissaoloista. Minulle huomautettiin poissaoloista, kun niitä on ollut niin paljon, kaikki on johtunut sairaudesta jolle en voi mitään. En tiedä kauanko jaksan oikeesti, minulle valehdellaan päin naamaa ja nauretaan ja tehdään hölmö ja käsketään painua psykologille.
Kertokaa nyt mitä teen, aika käy vähiin ja voimat loppuu. Toivon näille ihmisille vaan hyvää kaikesta huolimatta, mutta mitä pahaa olen tehnyt ja mun käsketään katsoa vaan peiliin että syy on siellä. He eivät ole tehneet mitään pahaa minulle, kaikki on syytäni, eihän niin voi olla. Työpanokseni kelpaa kyllä oikein hyvin ja se mitä teen, ainakin luulen. En osaa kirjoittaa muuta, väsynyt olo ja rikkinäinen.

Lue lisää

tehty SYNTIPUKKI. Ihan tuttua juttua varmaan monelle muullekin. Katsos, on helpompi kestää tuollaisessa sairaassa ilmapiirissä KUN SINÄ VAAN OLET SE SYYLLINEN, HE eivät heidän mielestään. Perkele, periksi et anna. Tekis mieli vetää kuonoon noita kaikkia ääliöitä sinun puolestasi. Olet kovia kokenut, se rintasyöpäkin vielä... Ettäs, kehtaavat hyi hitto, kiukku nousee jo pelästä ajatuksesta että TUOLLAISTEN ÄÄLIÖIDEN kanssa joudut töitä tekemään. Suurin vastuu on pomollasi. Hänen pitäisi ruveta tekemään ilmapiirin kehittämiseksi jotain. Mutta onko hän kykenemätön ottamaan asiaa esille vai jo niin sokeutunut itsekin, että puolustautuminen vie hänenkin voimansa. Huhhuhhuu. Ei sinun tarvitse kestää tuollaista! Jos pomo ei tee ilmapiirin parantamiseksi mitään, ota sinä sitten se rooli eli soitat heti kun voit ja jaksat vaikka pomosi päällikölle. Älä usko muita kuin omia tunteitasi ja tee jotain oman itsesi pelastamiseksi. Rohkeasti vaan soittamaan vaikka sille pomon pomolle tai jollekin, joka ottaa Sinut vakavasti.
Lämpimin terveisn Rähmä

Sinusta on kirjoitti:

tehty SYNTIPUKKI. Ihan tuttua juttua varmaan monelle muullekin. Katsos, on helpompi kestää tuollaisessa sairaassa ilmapiirissä KUN SINÄ VAAN OLET SE SYYLLINEN, HE eivät heidän mielestään. Perkele, periksi et anna. Tekis mieli vetää kuonoon noita kaikkia ääliöitä sinun puolestasi. Olet kovia kokenut, se rintasyöpäkin vielä... Ettäs, kehtaavat hyi hitto, kiukku nousee jo pelästä ajatuksesta että TUOLLAISTEN ÄÄLIÖIDEN kanssa joudut töitä tekemään. Suurin vastuu on pomollasi. Hänen pitäisi ruveta tekemään ilmapiirin kehittämiseksi jotain. Mutta onko hän kykenemätön ottamaan asiaa esille vai jo niin sokeutunut itsekin, että puolustautuminen vie hänenkin voimansa. Huhhuhhuu. Ei sinun tarvitse kestää tuollaista! Jos pomo ei tee ilmapiirin parantamiseksi mitään, ota sinä sitten se rooli eli soitat heti kun voit ja jaksat vaikka pomosi päällikölle. Älä usko muita kuin omia tunteitasi ja tee jotain oman itsesi pelastamiseksi. Rohkeasti vaan soittamaan vaikka sille pomon pomolle tai jollekin, joka ottaa Sinut vakavasti.
Lämpimin terveisn Rähmä

Lue lisää

En voi soittaa, pomoja on kaksi, sukulaissuhde.
Tämmönen tilanne. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Jeps, mulla on kiva olo, kun huomaan että
kirjoittelemme täällä, saan voimaa tästä.
Kiitos kuuluu sinulle Rähmä.
Minulle on muutkin sanoneet, että yrittävät savustaa tai hiostaa minut ulos, sitä en tee kiusallanikaan. Katotaan vaan kuka kestää ja mitä ja kenen kanssa ja eniten.
Otan toisaalta tämän leikkinä. Säälin heitä vähän, ihan oikeesti, tiukka pipo lapsena ja liian vähän leluja, eikö näin kuulu sanonta.
Jatketaan taas. Kiitos kun aina vastaat.Ei minun esimies ota mitä vastuuta, hän on lapsi mileltään, leikkii suurta johtajaa, minä en luota häneen lainkaan, se meni.

Mimmi* kirjoitti:

millaisia pelisääntöjä teillä tehtiin? Meidänkin työpaikalla kynnetään jo pohjamutia, kaikki inhimillinen kanssakäyminen on loppunut, oman itsensä puolustamiseen menee kaikki käytettävät voimavarat, työtehtäviin ei voi enää keskittyä. Mitä muuten esimies teki teidän tilanteessa kun varmasti huomasi että huonosti voidaan työmaalla, jäikö ilmapiirin parantaminen sinun aloitteellisuuden varaan?

Lue lisää

Jep , pohjamudissa ryvettiin, meidän työpaikan ilmapiiri oli kuin viulunkieli, että milloin tahansa voi rysähtää poikki. Meitä oli pieni porukka, nykyään enemmän, ja opin senkin, että pienessä porukassa erityisesti ilmapiirillä on todella suuri merkitys, koska asiat korostuvat. Aina oli huono mieli kun avasit työpaikan oven, V.....I jo valmiiksi illalla, yöllä ei saanut nukuttua kuin nukahtamislääkkeen turvin. Varmaan tuttua monille. Esimies ei tehnyt ilmapiiriasialle mitään, koska ei nähnyt (ei ollut edellytyksiä nähdä, koska itse oli klikkiytynyt muiden kanssa, minä olin "ulkopuolinen", yksin ja "erilainen").

Minusta tehtiin siis syntipukki, koska olin puolustuskyvyttömin (yksin, hiljainen,rehellinen, tunnollinen, en juorua ja olin huono sanomaan vastaan SILLOIN, nykyään sanon mielipiteeni enkä pelkää enää ketään, otin oikeuksiani takaisin). Olen rauhallinen, koulutetumpi kuin esim samaa työtä tekevä kollega ja minulla sattuu olemaan myös erikoisosaamista. Sitä ei työnantaja (pomo) ole tosin mitenkään noteerannut (kateus???) Olen paljon laittanut kateuden piikkiin asioita ja olen miettinyt omaa käyttäytymistäni myös tosi paljon. Koska tosiasiahan on tasan se, että kaikissa meissä on omat kommervenkkimme ja mitä paremmin tunnet itsesi, sen helpompaa on ymmärtää myös muita. Sen vuoksi lähdin opiskelemaan esim psykologiaa jo joskus ennen tätä kauheaa kriisiä. Opiskelin työni ohella ja sain paljon eväitä koko työyhteisöni ilmapiirin parantamiseksi. Tieto auttio minua puhaltamaan pelin poikki (jälkeen päin sain asiantuntijalta palautetta, että minä olin työyhteisön tervein ihminen, kun lähdin hakemaan apua koko sakille)

Huonon ilmapiirin huomasivat myös ne ihmiset, jotka asioivat kanssamme, koska siitä tuli ainakin minulle palautetta -että mikä täällä oikein tökkii - kun ovesta astuu sisään, vaistoaa jotain kummallista. Tämä oli toinen asia, jonka vuoksi minä aloin itse reagoida. Olen firman asiakaspalvelussa ja työnantaja maksaa ymmärtääkseni palkkaa siitä että asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin ja jokainen keskittyy työhönsä eikä esim takana päin haukkumiseen, solvaamiseen ja häpäisyyn ym , kylläs tiedätte KAIKKEEN EPÄOLEELLISEEN.

Päivä. jolloin puhalsin pelin poikki: Väsyneenä raahauduin työterkkarille, lääkäri oli asiallinen, empaattinen ja sanoi, että tilanteeseen ei tule parannusta, jos työilmapiiri ei parane. Annoin luvan, että voivat alkaa hoitaa juttua. Sitten oli ekä palaveri. koko tyoporukka, työterkkari, luottamusmies, työsuojeluihminen. Asioista keskusteltiin eivätkä ne palaverit helppoja olleet kenellekään. Mutta minä päätin, että nyt käydään ne pohjamudat läpi, koska ei muuta vaihtoehtoa ollut. Toinen tie olisi ollut jättää koko työpaikka ja yrittää etsiä jokin muu työ.

Pelisäännöt laadittiin yhdessä "apujoukkojen" myötävaikutuksella ja pomoa velvoitettiin pitämään palavereja, joissa kaiiki ovat läsnä. Palaverasiat kirjataan (asiat ja päätökset) ja "pöytäkirjat" ovat kaikkien saatavilla AINA, että voi tarkistaa mitä sovittiin.

Vielä yhteenvetona: pomo ei tehnyt ilmapiirin parantamiseksi mitään, ei olisi kyennyt siihen. Minä "tilasin" ulkopuoliset apujoukot.

Huomasin oikein hyvin, että mitä enemmän meillä kaikilla oli töitä, mitä kiireempi, mitä enemmän uutta (esim ATK-jutut) ja vaikka meillä oli palavereja, ne eivät olleet asiallisia vaan aina jäi huono mieli, minä olin tehnyt taas sen ja sen asian päin mäntyä. (Syntipukki) Mutta kuten kerroin, viulunkieli ei katkennut sittenkään, koska otimme lusikan kauniiseen käteen ja kriisi puitiin läpi ulkopuolisten avustuksella. Meillä sattui olemaan asiallisia ammattilaisia apuna. Tiedän, joka paikassa ei ole. Tällä tempauksella saatiin keskinäistä kunnioitusta ja luottamustakin takaisin ja nyt käyttäydytään paremmin. Tunnen, että minua kunnioitetaan ja "pelätään" terveellä tavalla, otin paikkani takaisin. Varoa pitää edelleen eikä taivaat ole auenneet :) mutta on kuitenkin asiallisempaa ja jopa huumoria ja yhteisiä häpsötysjuttuja, kikattelua ym työpaikalla vaikka painetaankin niska limassa...

Tilitti Rähmä

ystäväsi kirjoitti:

En voi soittaa, pomoja on kaksi, sukulaissuhde.
Tämmönen tilanne. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Jeps, mulla on kiva olo, kun huomaan että
kirjoittelemme täällä, saan voimaa tästä.
Kiitos kuuluu sinulle Rähmä.
Minulle on muutkin sanoneet, että yrittävät savustaa tai hiostaa minut ulos, sitä en tee kiusallanikaan. Katotaan vaan kuka kestää ja mitä ja kenen kanssa ja eniten.
Otan toisaalta tämän leikkinä. Säälin heitä vähän, ihan oikeesti, tiukka pipo lapsena ja liian vähän leluja, eikö näin kuulu sanonta.
Jatketaan taas. Kiitos kun aina vastaat.Ei minun esimies ota mitä vastuuta, hän on lapsi mileltään, leikkii suurta johtajaa, minä en luota häneen lainkaan, se meni.

Lue lisää

Hei lue tuo vastaukseni Mimmille, jos vaikka löytäisit jotain osviittaa omaan tilanteeseesi. Tuo sukulaisuussuhde pomojen välillä on tässä kohtaa huono juttu, et tietenkään voi sille pomon pomolle mennä sanomaan mitään...voi kääk. Hyvä, että sanot kestäväsi ja hyvä jos minäkin olen voinut Sinua edes vähän tsempata ja auttaa. Joskus tuntuu, että kun saisi elettyä niin, ettei kaikista pienista välittäsi ja "toisesta korvasta sisään, toisesta ulos..". Lenkkeiletkö? Hoidatko kuntoasi jotenkin? Harrastatko jotain kivaa? Syötkö kunnolla? Nukkuminen? (Olet ehkä näistä jotain maininnut mutta nyt painun minäkin pehkuihin...huomenna taas duuniin...) ÄLÄ ANNA PERIKS, AJATTELE VAIKKA VÄLILLÄ TÖISSÄ OMIA KIVOJA ASIOITA SAAT ENERGIAA. TYÖNANTAJA EI VOI ONNEKSI LUKEA AJATUKSIASI VAIKKA HAAVEILISIT KOKO PÄIVÄN...he he...Palkka tulee kuitenki Ystäväsi Rähmä

Mimmille kirjoitti:

Jep , pohjamudissa ryvettiin, meidän työpaikan ilmapiiri oli kuin viulunkieli, että milloin tahansa voi rysähtää poikki. Meitä oli pieni porukka, nykyään enemmän, ja opin senkin, että pienessä porukassa erityisesti ilmapiirillä on todella suuri merkitys, koska asiat korostuvat. Aina oli huono mieli kun avasit työpaikan oven, V.....I jo valmiiksi illalla, yöllä ei saanut nukuttua kuin nukahtamislääkkeen turvin. Varmaan tuttua monille. Esimies ei tehnyt ilmapiiriasialle mitään, koska ei nähnyt (ei ollut edellytyksiä nähdä, koska itse oli klikkiytynyt muiden kanssa, minä olin "ulkopuolinen", yksin ja "erilainen").

Minusta tehtiin siis syntipukki, koska olin puolustuskyvyttömin (yksin, hiljainen,rehellinen, tunnollinen, en juorua ja olin huono sanomaan vastaan SILLOIN, nykyään sanon mielipiteeni enkä pelkää enää ketään, otin oikeuksiani takaisin). Olen rauhallinen, koulutetumpi kuin esim samaa työtä tekevä kollega ja minulla sattuu olemaan myös erikoisosaamista. Sitä ei työnantaja (pomo) ole tosin mitenkään noteerannut (kateus???) Olen paljon laittanut kateuden piikkiin asioita ja olen miettinyt omaa käyttäytymistäni myös tosi paljon. Koska tosiasiahan on tasan se, että kaikissa meissä on omat kommervenkkimme ja mitä paremmin tunnet itsesi, sen helpompaa on ymmärtää myös muita. Sen vuoksi lähdin opiskelemaan esim psykologiaa jo joskus ennen tätä kauheaa kriisiä. Opiskelin työni ohella ja sain paljon eväitä koko työyhteisöni ilmapiirin parantamiseksi. Tieto auttio minua puhaltamaan pelin poikki (jälkeen päin sain asiantuntijalta palautetta, että minä olin työyhteisön tervein ihminen, kun lähdin hakemaan apua koko sakille)

Huonon ilmapiirin huomasivat myös ne ihmiset, jotka asioivat kanssamme, koska siitä tuli ainakin minulle palautetta -että mikä täällä oikein tökkii - kun ovesta astuu sisään, vaistoaa jotain kummallista. Tämä oli toinen asia, jonka vuoksi minä aloin itse reagoida. Olen firman asiakaspalvelussa ja työnantaja maksaa ymmärtääkseni palkkaa siitä että asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin ja jokainen keskittyy työhönsä eikä esim takana päin haukkumiseen, solvaamiseen ja häpäisyyn ym , kylläs tiedätte KAIKKEEN EPÄOLEELLISEEN.

Päivä. jolloin puhalsin pelin poikki: Väsyneenä raahauduin työterkkarille, lääkäri oli asiallinen, empaattinen ja sanoi, että tilanteeseen ei tule parannusta, jos työilmapiiri ei parane. Annoin luvan, että voivat alkaa hoitaa juttua. Sitten oli ekä palaveri. koko tyoporukka, työterkkari, luottamusmies, työsuojeluihminen. Asioista keskusteltiin eivätkä ne palaverit helppoja olleet kenellekään. Mutta minä päätin, että nyt käydään ne pohjamudat läpi, koska ei muuta vaihtoehtoa ollut. Toinen tie olisi ollut jättää koko työpaikka ja yrittää etsiä jokin muu työ.

Pelisäännöt laadittiin yhdessä "apujoukkojen" myötävaikutuksella ja pomoa velvoitettiin pitämään palavereja, joissa kaiiki ovat läsnä. Palaverasiat kirjataan (asiat ja päätökset) ja "pöytäkirjat" ovat kaikkien saatavilla AINA, että voi tarkistaa mitä sovittiin.

Vielä yhteenvetona: pomo ei tehnyt ilmapiirin parantamiseksi mitään, ei olisi kyennyt siihen. Minä "tilasin" ulkopuoliset apujoukot.

Huomasin oikein hyvin, että mitä enemmän meillä kaikilla oli töitä, mitä kiireempi, mitä enemmän uutta (esim ATK-jutut) ja vaikka meillä oli palavereja, ne eivät olleet asiallisia vaan aina jäi huono mieli, minä olin tehnyt taas sen ja sen asian päin mäntyä. (Syntipukki) Mutta kuten kerroin, viulunkieli ei katkennut sittenkään, koska otimme lusikan kauniiseen käteen ja kriisi puitiin läpi ulkopuolisten avustuksella. Meillä sattui olemaan asiallisia ammattilaisia apuna. Tiedän, joka paikassa ei ole. Tällä tempauksella saatiin keskinäistä kunnioitusta ja luottamustakin takaisin ja nyt käyttäydytään paremmin. Tunnen, että minua kunnioitetaan ja "pelätään" terveellä tavalla, otin paikkani takaisin. Varoa pitää edelleen eikä taivaat ole auenneet :) mutta on kuitenkin asiallisempaa ja jopa huumoria ja yhteisiä häpsötysjuttuja, kikattelua ym työpaikalla vaikka painetaankin niska limassa...

Tilitti Rähmä

Lue lisää

Olen samanlaisessa tilanteessa tällä hetkellä ja olen alkanut jo ottaa "johtoa" käsiini. Esimies meillä ns. demokraattinen johtaja joka vain keskittyy olemaan kiltti kaikille mutta selän takana sitten "hoitelee asioita" kavereidensa kanssa. Ehkä seuraava askel on ottaa yhteyttä ulkopuoliseen auttajaan, ei oikein kuulu minun tehtäviini "johtaa" osastoa. Onko se muuten työntekijän päätettävissä että nyt ulkopuolinen ihminen työpaikalle auttamaan?

Mimmi* kirjoitti:

Olen samanlaisessa tilanteessa tällä hetkellä ja olen alkanut jo ottaa "johtoa" käsiini. Esimies meillä ns. demokraattinen johtaja joka vain keskittyy olemaan kiltti kaikille mutta selän takana sitten "hoitelee asioita" kavereidensa kanssa. Ehkä seuraava askel on ottaa yhteyttä ulkopuoliseen auttajaan, ei oikein kuulu minun tehtäviini "johtaa" osastoa. Onko se muuten työntekijän päätettävissä että nyt ulkopuolinen ihminen työpaikalle auttamaan?

Lue lisää

Kysyit onko työntekijän päätettävissä ottaa ulkopuolinen auttaja työpaikalle? "Pykälistä" en tiedä, en tunne lakipuolta. Mutta jos työntekijä esim uupuu kuten näissä kiusaamiskuvioissa helposti käy (myös minulle kävi niin), suosittelen tätä reittiä: Mene työterkkarille ja kerro asiasi, ja vaikka et olisi vielä uupunut niin mene silti kertomaan ETTET UUPUISI. Kerro milta susta siellä töissä TUNTUU. Kerro siis OMISTA tuntemuksistasi, niihin sulla on oikeus. ET voi kertoa muiden tuntemuksista, koska TIEDÄT VAIN OMISTASI. Jos terkkari on vähänkään fiksu alansa ammattilainen, hänen velvollisuutensa on TYÖTERVEYDEN hoitajana ottaa vastuu työpaikkasi tilanteesta ja lähteä hoitamaan asiaa muidenkin tahojen kanssa. Kerro kaikki oireesi, jos jotain on (Usein unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, ilo on kadonnut elämästä....ym. Ole rehellinen.) Minä pillahdin itkuun kun pääsin terkkarin ovesta sisään odottelun jälkeen, koska olin aivan loppu. Hän tilasi saman tien mulle ajan työterv. lekurille. Sain empatiaa, sairaslomaa ja nukahtamislääkettä ja lupauksen siitä että kutsuvat kokoon MINUN NIIN HALUTESSA (siis eivät tee mitään ilman lupaasi)palaverin, jossa aletaan hoitaa työpaikkasia ilmapiiriasiaa. Terkkari kutsui myös työsuojeluvaltuutetun. Itse kutsuin myös luottamusmieheni. (ei ole pakollinen, jos et halua). t Rähmä

Mimmi* kirjoitti:

Olen samanlaisessa tilanteessa tällä hetkellä ja olen alkanut jo ottaa "johtoa" käsiini. Esimies meillä ns. demokraattinen johtaja joka vain keskittyy olemaan kiltti kaikille mutta selän takana sitten "hoitelee asioita" kavereidensa kanssa. Ehkä seuraava askel on ottaa yhteyttä ulkopuoliseen auttajaan, ei oikein kuulu minun tehtäviini "johtaa" osastoa. Onko se muuten työntekijän päätettävissä että nyt ulkopuolinen ihminen työpaikalle auttamaan?

Lue lisää

Siitä saa voimaa ja puhtia, kun ajattellee että "tämän pahemmaksi asiat ei enää voi mennä", jos lähtee hoitamaan yhteistä soppaa ja pelko on puserossa, että mitenkähän tässä käy. Mä ainakin tsemppasin itseäni tuolla ajatuksella ja myös Tällä: "Ei ole enää mitään menetettävää". Nääs kun pohjamudissa jo ollaan. Harvalla on voimia nähdä tilanne, ja vielä harvemmalla voimia alkaa tehdä jotain asialle -> aikuinen ihminen tekee tilanteelle jotain eikä jää "parkumaan". Älä ymmärrä väärin, en mitenkään vähättele tällä kenenkään tuntemuksia, kun itse olen ollut aivan solmussa ja nyt vasta jälkeenpäin ymmärrän nuo kuviot.

Joku muukin tällä palstalla ihmetteli, mistä se johtuu, että ihmiset kiusaavat toisiaan? Eikö riitä, että maailmalla tapellaan, täytyykö paha tuoda myös työpaikoille? Kyllä me ihmiset ollaan kauheita, klisee, mutta taivahan tosi - vaateet tehokkuudesta ym ajavat tähän. Suomessa ollaan siinä mielessä takapajulaporukkata, että kun ollaan niin rehellisiä ja noudatetaan pykäliä (EU, esmerkiks)- sitten ihmetellään että mikä nyy meni pieleen, kun ei omaa tavoitetta kuitenkaan saavutettu.

Rähmä... kirjoitti:

Hei lue tuo vastaukseni Mimmille, jos vaikka löytäisit jotain osviittaa omaan tilanteeseesi. Tuo sukulaisuussuhde pomojen välillä on tässä kohtaa huono juttu, et tietenkään voi sille pomon pomolle mennä sanomaan mitään...voi kääk. Hyvä, että sanot kestäväsi ja hyvä jos minäkin olen voinut Sinua edes vähän tsempata ja auttaa. Joskus tuntuu, että kun saisi elettyä niin, ettei kaikista pienista välittäsi ja "toisesta korvasta sisään, toisesta ulos..". Lenkkeiletkö? Hoidatko kuntoasi jotenkin? Harrastatko jotain kivaa? Syötkö kunnolla? Nukkuminen? (Olet ehkä näistä jotain maininnut mutta nyt painun minäkin pehkuihin...huomenna taas duuniin...) ÄLÄ ANNA PERIKS, AJATTELE VAIKKA VÄLILLÄ TÖISSÄ OMIA KIVOJA ASIOITA SAAT ENERGIAA. TYÖNANTAJA EI VOI ONNEKSI LUKEA AJATUKSIASI VAIKKA HAAVEILISIT KOKO PÄIVÄN...he he...Palkka tulee kuitenki Ystäväsi Rähmä

Lue lisää

Hei !

Kiitos viisaista sanoistasi. Olen joutunut niin koville, että sanoin itseni irti 17. päivä.
Ja nyt olen kotona ainakin tämän päivän.
Minä sain niin paljon töitä, uhkailua, käskettiin painua helv.... ja hullu ja mielisairas ja kaikki kuulemma nauravat minulle,
tipahdin totaalisesti, mun kunto ei kestänyt.
Uusi paikka on ja aloitan siellä 19.3
ja olo on helpottunut, mutta tietenkin pelottaa
taas tulevaisuus. Minä todella tiedän mitä on henkinen väkivalta työpaikalla, se tappaa, ihan oikeesti, tästä tulisi vaikka kuinka pitkä
kirje en jaksa laittaa kaikkea tähän kaikkien muidenkin luettavaksi, jos joskus törmäämme jossain Rähmä, kerron että olen se ystäväsi
täältä, muista aina kertoa kun kuljet jossain
että Sinun toinen nimi on Rähmä, koskaan tässä
maailmassa ei tiedä satunko minä olemaan myös siellä. Kiitos vielä kerran kun kirjoitat kanssani. No tämä on varmasti toiveajatellua että tapaisimme tai puhuisimme ns. livenä, nyt on vaan niin kamalan ahdistunut olo. Toivoa aina voi kuitenkin. Mun on pakko lopettaa nyt,
itken nytkin kun kirjoitan tätä.
Kaikkea hyvää Rähmä Sinulle ja tavataan ainakin täällä. T. Ystäväsi

ystväsi kirjoitti:

Hei !

Kiitos viisaista sanoistasi. Olen joutunut niin koville, että sanoin itseni irti 17. päivä.
Ja nyt olen kotona ainakin tämän päivän.
Minä sain niin paljon töitä, uhkailua, käskettiin painua helv.... ja hullu ja mielisairas ja kaikki kuulemma nauravat minulle,
tipahdin totaalisesti, mun kunto ei kestänyt.
Uusi paikka on ja aloitan siellä 19.3
ja olo on helpottunut, mutta tietenkin pelottaa
taas tulevaisuus. Minä todella tiedän mitä on henkinen väkivalta työpaikalla, se tappaa, ihan oikeesti, tästä tulisi vaikka kuinka pitkä
kirje en jaksa laittaa kaikkea tähän kaikkien muidenkin luettavaksi, jos joskus törmäämme jossain Rähmä, kerron että olen se ystäväsi
täältä, muista aina kertoa kun kuljet jossain
että Sinun toinen nimi on Rähmä, koskaan tässä
maailmassa ei tiedä satunko minä olemaan myös siellä. Kiitos vielä kerran kun kirjoitat kanssani. No tämä on varmasti toiveajatellua että tapaisimme tai puhuisimme ns. livenä, nyt on vaan niin kamalan ahdistunut olo. Toivoa aina voi kuitenkin. Mun on pakko lopettaa nyt,
itken nytkin kun kirjoitan tätä.
Kaikkea hyvää Rähmä Sinulle ja tavataan ainakin täällä. T. Ystäväsi

Lue lisää

Teit viisaasti kun otit hatkat tuosta ällöttävästä työpaikasta. TEIT IHAN OIKEIN. Haukkukoot nyt jotain toista mielisairaaksi ja hulluksi -sillä tuossa työpaikassa johtaminen on aivan epäasiallista, ei OSATA JOHTAA. Eivät taida siellä tuntea edes alkeellisimpia johtamisen taitoja, kuten toisen ihmisen kunnioittamista, avoimuutta, vaan työpaikallasi on asiat saneltu tyyliin "hajoita ja hallitse". Aivan keskiaikaista, pimeetä johtamista. Miten tuollaisen firman tavoitteisiin voi kukaan muukaan sitoutua? Taitaa firmalla mennä huonosti???? Sinä olit raukkaparka joutunut ihan väärään työpaikkaan, mutta varmaan jotain hyvääkin oli...mikään ei ikinä ole ihan mustavalkoista. Ainakin palkan :), mutta eihän se yksin riitä, työllä pitää olla mielekkyys ja hyvässä työpaikassa ihmiset sitoutuvat työnantajan tavoitteisiin, yhteen hiileen puhaltamista ym. Kyllä sinä tuosta nouset. Lepää lenkkeile, tee asioita joista tykkäät. Käännä menetys voitoksesi. Sillä oikeasti: SINÄ VOITIT, kun olit rohkea ja valitsit paremman tulevaisuuden. Ja jo uusi työ sulla tiedossa!!! Pistit heti tuulemaan ja suuntauduit tulevaisuuteen. Jep. ONNITTELE ITSEÄSI, JUHLI, SYTYTÄ KYNTTILÄ ITSELLESI JA AJATTELE, ETTÄ OLET HYVÄ JUURI OMANA ITSENÄSI. ET ole yksin, muista, meitä samanlaisia työpaikkakiusaamisen uhreja on vaikka kuinka. Mielestäni hienoin asia, minkä teit, oli se, että tajusit pysäyttää kierteen. Meillä on tasan yksi elämä. Isot halit sulle onnitteluina! Rähmä

Rähmä täällä kirjoitti:

Teit viisaasti kun otit hatkat tuosta ällöttävästä työpaikasta. TEIT IHAN OIKEIN. Haukkukoot nyt jotain toista mielisairaaksi ja hulluksi -sillä tuossa työpaikassa johtaminen on aivan epäasiallista, ei OSATA JOHTAA. Eivät taida siellä tuntea edes alkeellisimpia johtamisen taitoja, kuten toisen ihmisen kunnioittamista, avoimuutta, vaan työpaikallasi on asiat saneltu tyyliin "hajoita ja hallitse". Aivan keskiaikaista, pimeetä johtamista. Miten tuollaisen firman tavoitteisiin voi kukaan muukaan sitoutua? Taitaa firmalla mennä huonosti???? Sinä olit raukkaparka joutunut ihan väärään työpaikkaan, mutta varmaan jotain hyvääkin oli...mikään ei ikinä ole ihan mustavalkoista. Ainakin palkan :), mutta eihän se yksin riitä, työllä pitää olla mielekkyys ja hyvässä työpaikassa ihmiset sitoutuvat työnantajan tavoitteisiin, yhteen hiileen puhaltamista ym. Kyllä sinä tuosta nouset. Lepää lenkkeile, tee asioita joista tykkäät. Käännä menetys voitoksesi. Sillä oikeasti: SINÄ VOITIT, kun olit rohkea ja valitsit paremman tulevaisuuden. Ja jo uusi työ sulla tiedossa!!! Pistit heti tuulemaan ja suuntauduit tulevaisuuteen. Jep. ONNITTELE ITSEÄSI, JUHLI, SYTYTÄ KYNTTILÄ ITSELLESI JA AJATTELE, ETTÄ OLET HYVÄ JUURI OMANA ITSENÄSI. ET ole yksin, muista, meitä samanlaisia työpaikkakiusaamisen uhreja on vaikka kuinka. Mielestäni hienoin asia, minkä teit, oli se, että tajusit pysäyttää kierteen. Meillä on tasan yksi elämä. Isot halit sulle onnitteluina! Rähmä

Lue lisää

Kiitos vastauksesta ja onnitteluista.
Olo on kyllä aika hyvä, mutta vähän pelottaa
että pärjäänkö uudessa paikassa ja ettei vaan
sama toistu, sen verran alas he saivat itsetuntoni ja voimani henkisesti.
Nyt kumminkin valoa tunnelin päässä ja voin levätä kuukauden. Lähetin postia jossa toivotin
hyvää jatkoa ja kiitos kaikesta, vastaus minulle
syytä itseäsi.
No se kertoi paljon, eivät todellakaan arvosta minua lainkaan ja ehkä ovat onnellisia kun pääsivät tavoitteesensa savustuksessa.
Uskallanko sanoa, luulen tämäm firman pikku hiljaa olevan uppoava laiva. Hei Rähmä,
mennään hyppimään päälle, niin uppoo nopeemmin.
Jooko? AINOA ASIA MITÄ JÄÄN KAIPAAMAAN ON TYÖNI.
PIDIN SIITÄ JA OSASIN SEN JA PÄRJÄSIN SIINÄ.
t. Ystäväsi

Ystäväsi kirjoitti:

Kiitos vastauksesta ja onnitteluista.
Olo on kyllä aika hyvä, mutta vähän pelottaa
että pärjäänkö uudessa paikassa ja ettei vaan
sama toistu, sen verran alas he saivat itsetuntoni ja voimani henkisesti.
Nyt kumminkin valoa tunnelin päässä ja voin levätä kuukauden. Lähetin postia jossa toivotin
hyvää jatkoa ja kiitos kaikesta, vastaus minulle
syytä itseäsi.
No se kertoi paljon, eivät todellakaan arvosta minua lainkaan ja ehkä ovat onnellisia kun pääsivät tavoitteesensa savustuksessa.
Uskallanko sanoa, luulen tämäm firman pikku hiljaa olevan uppoava laiva. Hei Rähmä,
mennään hyppimään päälle, niin uppoo nopeemmin.
Jooko? AINOA ASIA MITÄ JÄÄN KAIPAAMAAN ON TYÖNI.
PIDIN SIITÄ JA OSASIN SEN JA PÄRJÄSIN SIINÄ.
t. Ystäväsi

Lue lisää

sen uppoavan laivan päälle :D, olen iloinen puolestasi, ettei sinun tarvitse enää uhrata osaamistasi ja aikaasi mokomaan. Saat takuulla itsetuntosi takaisin, kun alat tehdä (vaikka kantaisit roskapussin roskikseen...riippuu, missä jamassa olet) sellaisia asioita, joista pidät. Huomaat onnistuvasi, sano: "HYVÄ MINÄ". Voit kehua itseäsi vaikka koko päivän :D, hittoakos se kenellekään kuuluu, mitä ajatuksissasi teet!! Ja vaikka sanoisit sen monta kertaa ääneen, so what!

Älä mieti liikaa pärjäämistä uudessa työpaikassa, kaikki ajallaan... sulla on nyt virallisesti kuukausi aikaa hoitaa itsesi kuntoon ja sitten vaan menoksi uusiin haasteisiin... sinä olet hyvä ihminen ja huumoriakin näyttää olevan tallella. Jälkeen päin tulet huomaamaan, että teit itsellesi hyvän teon, kun jätit entisen homman. Ei tuollaisessa sairaasti johdetussa firmassa kannata aikaansa kuluttaa!! Parempaa jatkoa Sinulle, onnea ja menestystä - Rähmä

hyppimään kirjoitti:

sen uppoavan laivan päälle :D, olen iloinen puolestasi, ettei sinun tarvitse enää uhrata osaamistasi ja aikaasi mokomaan. Saat takuulla itsetuntosi takaisin, kun alat tehdä (vaikka kantaisit roskapussin roskikseen...riippuu, missä jamassa olet) sellaisia asioita, joista pidät. Huomaat onnistuvasi, sano: "HYVÄ MINÄ". Voit kehua itseäsi vaikka koko päivän :D, hittoakos se kenellekään kuuluu, mitä ajatuksissasi teet!! Ja vaikka sanoisit sen monta kertaa ääneen, so what!

Älä mieti liikaa pärjäämistä uudessa työpaikassa, kaikki ajallaan... sulla on nyt virallisesti kuukausi aikaa hoitaa itsesi kuntoon ja sitten vaan menoksi uusiin haasteisiin... sinä olet hyvä ihminen ja huumoriakin näyttää olevan tallella. Jälkeen päin tulet huomaamaan, että teit itsellesi hyvän teon, kun jätit entisen homman. Ei tuollaisessa sairaasti johdetussa firmassa kannata aikaansa kuluttaa!! Parempaa jatkoa Sinulle, onnea ja menestystä - Rähmä

Lue lisää

Minulla on mielialalääkitys, et sillee....
Kiitos taas postista.
Nyt tuntuu, ettei mitään jaksa ja itkuinen ja
masentaa vietävästi.
Työtä on kamala ikävä, osasin sen niin hiton
hyvin ja sitä kaipaan ja oli siellä muutama
hyvä ystävä. Mut ajatukset on niin sekavia nyt,
etten oikeen itsekkään tiedä ja tajua.
Hirveesti mielilala vaihtelee ja olen kamalan
itkuinen, yöt menee jotenkin, siis pyörien
minun mieheni on kyllä kova tukeni, mutta näin pitkän avioliiton jälkeen tuntuu ettei hänkään ymmärrä vaikka varmasti ymmärtää, sanon hänelle
tyyliin, et tajua miltä musta tuntuu ja sillee.
Raukka on varmaan kovilla kanssani.
Kyllä tekisi mieli, käydä sanomassa 5 kaunista
6 hyvää sinne paikkaan ja näyttää taivaan merkit, hitto, puhkun vihaa.
Minussa on hyvä esimerkki siitä, mitä jatkuva hiostaminen ja syyllistäminen saa aikaan.
Hullu ja mielisairas nimitykset, laitan ne kyllä
sanoistaan vastuuseen. Voi Rähmä, kiitos taas
kun saan purkaa itseäni ja toivottavasti jaksat lukea.

ystäväsi kirjoitti:

Minulla on mielialalääkitys, et sillee....
Kiitos taas postista.
Nyt tuntuu, ettei mitään jaksa ja itkuinen ja
masentaa vietävästi.
Työtä on kamala ikävä, osasin sen niin hiton
hyvin ja sitä kaipaan ja oli siellä muutama
hyvä ystävä. Mut ajatukset on niin sekavia nyt,
etten oikeen itsekkään tiedä ja tajua.
Hirveesti mielilala vaihtelee ja olen kamalan
itkuinen, yöt menee jotenkin, siis pyörien
minun mieheni on kyllä kova tukeni, mutta näin pitkän avioliiton jälkeen tuntuu ettei hänkään ymmärrä vaikka varmasti ymmärtää, sanon hänelle
tyyliin, et tajua miltä musta tuntuu ja sillee.
Raukka on varmaan kovilla kanssani.
Kyllä tekisi mieli, käydä sanomassa 5 kaunista
6 hyvää sinne paikkaan ja näyttää taivaan merkit, hitto, puhkun vihaa.
Minussa on hyvä esimerkki siitä, mitä jatkuva hiostaminen ja syyllistäminen saa aikaan.
Hullu ja mielisairas nimitykset, laitan ne kyllä
sanoistaan vastuuseen. Voi Rähmä, kiitos taas
kun saan purkaa itseäni ja toivottavasti jaksat lukea.

Lue lisää

sulle sanonut pääset asiasta. Olet tosi herttainen ihminen ja sellaisia juuri kiusataan, kun yrittää kaikille vaan olla hyvä. Työssäkin on tunnollinen ja itse tietää tykkäävänsä työstään. Ja kuten sanoit, osaat työsi ja pidit siitä, olet alasi ammattilainen. VITUN moukat, jotka eivät mitenkään tulleet puolustamaan ja tukemaan sinua, vaikka varmasti näkevit, että pomo syytää kaikki sakat niskaasi. Pelkureita, pelkureita kaikki.

Ihan tyypillistä kiusaamistilanteissa. SINÄ OLET TERVEIN KOKO PORUKASTA, kun ymmärsit jättää tuollaisen sairaan työpaikan.

ÄLÄ TEE MITÄÄN ENÄÄ NIIDEN HULLUJEN kanssa. Anna niiden paskiaisten olla. Löydät arvoisiasi ihmisiä muualta.

Sinä ET OLE MIELISAIRAS. ITSE OVAT NIIN ALA-ARVOISIA JA PIMEITÄ, että minä sinuna en enää ajatuksiani mokomiin tuhlaisi. (mutta ymmärrän, onhan ne koukerot työstettävä mielessään läpi moneen kertaan, se on psyykkistä työtä eikä ihan helppoa) Sielläpähän vellovat samassa jamassa kuin silloin kun olit siellä töissä, tuollaisella työpaikalla on kriisi, joka pitäisi ulkopuolisen selvittää. Pomo ottaa uuden kiusattavan, usko mua.

JA SINÄ NOUSET VIELÄ. Hyvä, kun sait lääkkeet ja sulla on puoliso tukemassa.

Voi voi, itse olen ollut samassa jamassa, ihan depiksessä, itkin tyynyt märiksi ja luulin ettei minusta ole edes roskapussin kantajaksi....muistan elävästi sen tuskan...mutta päätin, että minua ei kukaan eikä mikään nujerra. Kävin läpi "miljoona" kertaa niitä samoja tapahtumia ja MIKSI MIKSI -kysymyksiä, mutta jotenkin pääsin tolpilleni kun olin aikani märehtinyt. Ja tukena myös ihana puolisoni, aikuinen tyttäreni ja ystävät.

Yritä suuntautua tulevaisuuteen, heti kun jaksat, eli rupee ajattelee sitä uutta työtäsi. Mene vaikka juttelemaan jonkun asiantuntijan kanssa (psykologi), jos on oikein hankalaa. Sitä varten he ovat, mutta tietty jonoja voi olla...

JA MUISTATKIN ETTET OLE HULLU!!

Tsemppiä, kirjoitellaan taas

:) Rähmä

kuten olen aiemminkin kirjoitti:

sulle sanonut pääset asiasta. Olet tosi herttainen ihminen ja sellaisia juuri kiusataan, kun yrittää kaikille vaan olla hyvä. Työssäkin on tunnollinen ja itse tietää tykkäävänsä työstään. Ja kuten sanoit, osaat työsi ja pidit siitä, olet alasi ammattilainen. VITUN moukat, jotka eivät mitenkään tulleet puolustamaan ja tukemaan sinua, vaikka varmasti näkevit, että pomo syytää kaikki sakat niskaasi. Pelkureita, pelkureita kaikki.

Ihan tyypillistä kiusaamistilanteissa. SINÄ OLET TERVEIN KOKO PORUKASTA, kun ymmärsit jättää tuollaisen sairaan työpaikan.

ÄLÄ TEE MITÄÄN ENÄÄ NIIDEN HULLUJEN kanssa. Anna niiden paskiaisten olla. Löydät arvoisiasi ihmisiä muualta.

Sinä ET OLE MIELISAIRAS. ITSE OVAT NIIN ALA-ARVOISIA JA PIMEITÄ, että minä sinuna en enää ajatuksiani mokomiin tuhlaisi. (mutta ymmärrän, onhan ne koukerot työstettävä mielessään läpi moneen kertaan, se on psyykkistä työtä eikä ihan helppoa) Sielläpähän vellovat samassa jamassa kuin silloin kun olit siellä töissä, tuollaisella työpaikalla on kriisi, joka pitäisi ulkopuolisen selvittää. Pomo ottaa uuden kiusattavan, usko mua.

JA SINÄ NOUSET VIELÄ. Hyvä, kun sait lääkkeet ja sulla on puoliso tukemassa.

Voi voi, itse olen ollut samassa jamassa, ihan depiksessä, itkin tyynyt märiksi ja luulin ettei minusta ole edes roskapussin kantajaksi....muistan elävästi sen tuskan...mutta päätin, että minua ei kukaan eikä mikään nujerra. Kävin läpi "miljoona" kertaa niitä samoja tapahtumia ja MIKSI MIKSI -kysymyksiä, mutta jotenkin pääsin tolpilleni kun olin aikani märehtinyt. Ja tukena myös ihana puolisoni, aikuinen tyttäreni ja ystävät.

Yritä suuntautua tulevaisuuteen, heti kun jaksat, eli rupee ajattelee sitä uutta työtäsi. Mene vaikka juttelemaan jonkun asiantuntijan kanssa (psykologi), jos on oikein hankalaa. Sitä varten he ovat, mutta tietty jonoja voi olla...

JA MUISTATKIN ETTET OLE HULLU!!

Tsemppiä, kirjoitellaan taas

:) Rähmä

Lue lisää

Suuri kiitos taas postista.
Mä mokasin tänään itseni totaalisesti, soitin
esimiehelleni ja yritin sopia ja sanoa näkemiin
ystävällisesti. Hän vaan, totesi sinähän sanoit
itse itsesi irti ja ole nyt iloinen.
Siis ei tajunnut mua ollenkaan. Asiathan puhutaan
selviksi, syyttelemättä. Mä kadun kauheesti mitä
tein, ei mulla paljoa kyllä leikannut päivällä.
Se paikka missä olin töissä on pieni perheyritys
isä ja poika ja äiti. Poika on se joka haluasi
minut ulos sieltä, tyyliin, painu h... ja varoitus ja lähde vetää heti ja hae itselles uusi
paikka ja hullu ja kaikki sulle nauraa. Apua, nyt tälle dorkalle sit soitin. Hei, ihan oikeesti
mikä muhun meni. Se on kamalan pitlä tarina, enkä jaksa sitä tähän kirjoittaa, Poika on soitellut minulle ja tein siitä lopun ja siitä
tämä riemu alkoi..........
Minulla on hyvä mies ja kaksi tytärtä, toinen
kotona ja toinen opiskelee muualla.
Joo, alkaa väsyttää tämä jauhaminen tästä asiasta, tarkoittaako se että se on kypsää kauraa kohta, eli poistuu mielestä. Mä odotan sitä päivää, kun toivottavasti huomaan että tein
viisaasti kun lähdin ja toivon että he löytävät vielä edestään jotain mitä katuu. En tarkoita minua, vaan yleensä, tämä perhe on niin itseriittoinen ja kaikki on niin hienoa, tasokasta ja vaikka mitä ja ajattele Rähmä, ne on kauneet ihan AMERRIIKASSA ASTI, tämä on vitsi ja tällä tasolla on jutut, hei apua, sairasta.
Nyt nukkumaan ja jatketaan taas toisena päivänä.
Ihanaa kun olet olemassa minun kirjoittaja kaveri Rähmä, kiitos kuuluu Sinulle. T. Ystäväsi

Mimmille kirjoitti:

Siitä saa voimaa ja puhtia, kun ajattellee että "tämän pahemmaksi asiat ei enää voi mennä", jos lähtee hoitamaan yhteistä soppaa ja pelko on puserossa, että mitenkähän tässä käy. Mä ainakin tsemppasin itseäni tuolla ajatuksella ja myös Tällä: "Ei ole enää mitään menetettävää". Nääs kun pohjamudissa jo ollaan. Harvalla on voimia nähdä tilanne, ja vielä harvemmalla voimia alkaa tehdä jotain asialle -> aikuinen ihminen tekee tilanteelle jotain eikä jää "parkumaan". Älä ymmärrä väärin, en mitenkään vähättele tällä kenenkään tuntemuksia, kun itse olen ollut aivan solmussa ja nyt vasta jälkeenpäin ymmärrän nuo kuviot.

Joku muukin tällä palstalla ihmetteli, mistä se johtuu, että ihmiset kiusaavat toisiaan? Eikö riitä, että maailmalla tapellaan, täytyykö paha tuoda myös työpaikoille? Kyllä me ihmiset ollaan kauheita, klisee, mutta taivahan tosi - vaateet tehokkuudesta ym ajavat tähän. Suomessa ollaan siinä mielessä takapajulaporukkata, että kun ollaan niin rehellisiä ja noudatetaan pykäliä (EU, esmerkiks)- sitten ihmetellään että mikä nyy meni pieleen, kun ei omaa tavoitetta kuitenkaan saavutettu.

Lue lisää

työterveyslääkärille. Oletko muuten Rähmä (toivottavasti vielä käyt täällä), ajatellut että tuo huono ilmapiiri ehkä johtui resurssipulastakin, siis että teitä oli liian vähän töissä? Saitteko tuon työterveyshuollon mukaan tulon jälkeen lisää työntekijöitä työpaikalle?

Mimmi* kirjoitti:

työterveyslääkärille. Oletko muuten Rähmä (toivottavasti vielä käyt täällä), ajatellut että tuo huono ilmapiiri ehkä johtui resurssipulastakin, siis että teitä oli liian vähän töissä? Saitteko tuon työterveyshuollon mukaan tulon jälkeen lisää työntekijöitä työpaikalle?

Lue lisää

No hyvä kun pistit töpinäksi ja menet sille lekurille. Muutkin työpaikallasi varmaan olisivat saman palvelun tarpeessa, mutta tod näk eivät tajua missä mennään. Mä jäin silloin suoraan sairauslomalle ja kun palasin töihin, terkkari alkoi hoitaa meidän juttua ja kutsui sen palaverin koolle. Oli aikas ahdistavaa ennen sitä palaveerausta työpaikalla, mutta antoivat mun olla kuitenkin rauhassa. Tosin ensin jouduin "seinää vasten", pomo oli tosi kiukkuinen, miksi tollasia palavereita ruvetaan pitämään (pelkäsi siis ruveta selvittelemään asioita, koska kai huomasi että oli käyttäytynyt epäasiallisesti ja häiritsevästi) Selviydyin, kun olin sisukas ja päätin, että valitsemani väylä oli ihan oikea. Tiesin, että työterv huollossa olivat asiallisia ja antoivat tukensa ja luotin heidän ammattitaitoonsa olla kuitenkin objektiivisia. Oli nimittäin oma riskinsä pyytää tuota tahoa mukaan. varsinkin, kun olin saanut huonoa palautetta heidän toiminnastaan. Päätin kuitenkin kokeilla, kun toinen tie olisi tosiaan ollut työpaikan vaihtaminen.

Ai niin, se alkuperäinen kysymyksesi??? :D

Joo kiirettä riittää ja resurssipula on huutava, tarvitsisimme ehdottomasti yhden ihmisen lisää. Emme saaneet sellasta, mutta emme pyytäneetkään, kun tehtiin muita työjärjestelyjä. Töitä organisoitiin hieman uudelleen ja sekin auttoi.

Uutta työntekijää on turhaa ruikuttaa, kun firmassa on menossa säästökampanja..mutta olen iloinen ja huumorintajuinen ja ajatellut, että päivä kerrallan ja "yksi peruna kerrallan kekoon"!! :D

Mitäpäs meikäläinen turhaan suremaan, riittää, kun teen parhaani, mutta itseäni en aio työllä tappaa. Sitten otan pomon puhutteluun :D , jos hän alkaa ryppyillä vaikka tekemättömistä töistä...!!! Kysyn: Miten sinä olet pomona ajatellut auttaa minua selviytymään tästä vuoresta??? (Huom. "Miten"-kysymykset ovat hyviä, siinä voi todella pistää toisen miettimään luovasti ja rakentavasti.)

Meillä on nykyään työpaikkapalaverit. Niissä voidaan jutella esim. edellä kertomistani probleemista...

Onnea Sinulle, kun lähdet remppaamaan teidän työyhteisöä

:) Rähmä

Rähmälle kirjoitti:

Suuri kiitos taas postista.
Mä mokasin tänään itseni totaalisesti, soitin
esimiehelleni ja yritin sopia ja sanoa näkemiin
ystävällisesti. Hän vaan, totesi sinähän sanoit
itse itsesi irti ja ole nyt iloinen.
Siis ei tajunnut mua ollenkaan. Asiathan puhutaan
selviksi, syyttelemättä. Mä kadun kauheesti mitä
tein, ei mulla paljoa kyllä leikannut päivällä.
Se paikka missä olin töissä on pieni perheyritys
isä ja poika ja äiti. Poika on se joka haluasi
minut ulos sieltä, tyyliin, painu h... ja varoitus ja lähde vetää heti ja hae itselles uusi
paikka ja hullu ja kaikki sulle nauraa. Apua, nyt tälle dorkalle sit soitin. Hei, ihan oikeesti
mikä muhun meni. Se on kamalan pitlä tarina, enkä jaksa sitä tähän kirjoittaa, Poika on soitellut minulle ja tein siitä lopun ja siitä
tämä riemu alkoi..........
Minulla on hyvä mies ja kaksi tytärtä, toinen
kotona ja toinen opiskelee muualla.
Joo, alkaa väsyttää tämä jauhaminen tästä asiasta, tarkoittaako se että se on kypsää kauraa kohta, eli poistuu mielestä. Mä odotan sitä päivää, kun toivottavasti huomaan että tein
viisaasti kun lähdin ja toivon että he löytävät vielä edestään jotain mitä katuu. En tarkoita minua, vaan yleensä, tämä perhe on niin itseriittoinen ja kaikki on niin hienoa, tasokasta ja vaikka mitä ja ajattele Rähmä, ne on kauneet ihan AMERRIIKASSA ASTI, tämä on vitsi ja tällä tasolla on jutut, hei apua, sairasta.
Nyt nukkumaan ja jatketaan taas toisena päivänä.
Ihanaa kun olet olemassa minun kirjoittaja kaveri Rähmä, kiitos kuuluu Sinulle. T. Ystäväsi

Lue lisää

Hih :), no oikeesti en motkota -sattuuhan tollasta paremmissakin piireissä :D, että ruvetaan sitten soittelee jossain vaiheessa, kun niitä asioita miettii ja kelaa kelaa kelaa...tutulta kuuloostaaaaa. Jos vaan saisit pidettyä näppisi irti tuon putiikin puhelinnumerosta, niin parempi olisi. Älä korvaas lotkauta niiden pöllöjen suuntaan. Anna vaan huhuilla ihan yksikseen.

Juu ja että oikein Ameriikas ovat käyneet, härregyyde....kaskun ei Ruattinlaival...mitäs tuosta... kovin on pienet ympyrät, jos tuollasiakin kehuksivat...mut sellassii ihmissii on ain ja joka paikas... so what.

Ollaan positiivisia: jospa kuitenkin JOTAIN heillä olisi matkalla tarttunut korvien väliin, sillä yleensä ihmisellä matkailu hieman avartaa!! Vaikka meidän perheessä ilmausta käytetään vitsinäkin, kun käydään vahingossa vaikka jossain metän korvessa maitolaiturin luona kääntymässä, kun eksytty ..hih...

Toivon mukavaa iltaa, hyvää yötä ja vielä parempaa aamua päivästä puhumattakaan

Rähmä

Rähmältä kirjoitti:

No hyvä kun pistit töpinäksi ja menet sille lekurille. Muutkin työpaikallasi varmaan olisivat saman palvelun tarpeessa, mutta tod näk eivät tajua missä mennään. Mä jäin silloin suoraan sairauslomalle ja kun palasin töihin, terkkari alkoi hoitaa meidän juttua ja kutsui sen palaverin koolle. Oli aikas ahdistavaa ennen sitä palaveerausta työpaikalla, mutta antoivat mun olla kuitenkin rauhassa. Tosin ensin jouduin "seinää vasten", pomo oli tosi kiukkuinen, miksi tollasia palavereita ruvetaan pitämään (pelkäsi siis ruveta selvittelemään asioita, koska kai huomasi että oli käyttäytynyt epäasiallisesti ja häiritsevästi) Selviydyin, kun olin sisukas ja päätin, että valitsemani väylä oli ihan oikea. Tiesin, että työterv huollossa olivat asiallisia ja antoivat tukensa ja luotin heidän ammattitaitoonsa olla kuitenkin objektiivisia. Oli nimittäin oma riskinsä pyytää tuota tahoa mukaan. varsinkin, kun olin saanut huonoa palautetta heidän toiminnastaan. Päätin kuitenkin kokeilla, kun toinen tie olisi tosiaan ollut työpaikan vaihtaminen.

Ai niin, se alkuperäinen kysymyksesi??? :D

Joo kiirettä riittää ja resurssipula on huutava, tarvitsisimme ehdottomasti yhden ihmisen lisää. Emme saaneet sellasta, mutta emme pyytäneetkään, kun tehtiin muita työjärjestelyjä. Töitä organisoitiin hieman uudelleen ja sekin auttoi.

Uutta työntekijää on turhaa ruikuttaa, kun firmassa on menossa säästökampanja..mutta olen iloinen ja huumorintajuinen ja ajatellut, että päivä kerrallan ja "yksi peruna kerrallan kekoon"!! :D

Mitäpäs meikäläinen turhaan suremaan, riittää, kun teen parhaani, mutta itseäni en aio työllä tappaa. Sitten otan pomon puhutteluun :D , jos hän alkaa ryppyillä vaikka tekemättömistä töistä...!!! Kysyn: Miten sinä olet pomona ajatellut auttaa minua selviytymään tästä vuoresta??? (Huom. "Miten"-kysymykset ovat hyviä, siinä voi todella pistää toisen miettimään luovasti ja rakentavasti.)

Meillä on nykyään työpaikkapalaverit. Niissä voidaan jutella esim. edellä kertomistani probleemista...

Onnea Sinulle, kun lähdet remppaamaan teidän työyhteisöä

:) Rähmä

Lue lisää

Nyt on työterveyslääkäri käyty, sain loppuviikon sairaslomaa työnantajan herättelyksi. Tänään oli kuitenkin työpaikalla yhteinen kokous jossa käsiteltiin joitain asioita mm. toiselle työrauhan antaminen, työajan noudattamiset yms. mihin aikaisemmin ei ole puututtu. Myös toimitusjohtaja otti minut puhutteluun, ei tietenkään tykännyt etten ole töissä. Vetosi siihen ettei asiakaspalvelusta voi olla noin vain poissa. Kuitenkin meillä pyörii koko ajan lomautukset. Eilen illalla soittelin jo yhdelle ex-työntekijälle joka irtisanoutui syksyllä, kyselläkseni miten hän on pärjäillyt kun irtisanoutui. Enpä tiedä mihin suuntaan tässä mennään..

Mimmi* kirjoitti:

Nyt on työterveyslääkäri käyty, sain loppuviikon sairaslomaa työnantajan herättelyksi. Tänään oli kuitenkin työpaikalla yhteinen kokous jossa käsiteltiin joitain asioita mm. toiselle työrauhan antaminen, työajan noudattamiset yms. mihin aikaisemmin ei ole puututtu. Myös toimitusjohtaja otti minut puhutteluun, ei tietenkään tykännyt etten ole töissä. Vetosi siihen ettei asiakaspalvelusta voi olla noin vain poissa. Kuitenkin meillä pyörii koko ajan lomautukset. Eilen illalla soittelin jo yhdelle ex-työntekijälle joka irtisanoutui syksyllä, kyselläkseni miten hän on pärjäillyt kun irtisanoutui. Enpä tiedä mihin suuntaan tässä mennään..

Lue lisää

Eikä toimitusjohtaja tietenkään tykännyt siitä että olin käynyt työterveyslääkärin juttusilla, esimies kun kuulemma oli tehnyt jo kaikki mitä on tehtävissä. Tähän vastasin vain että mmmm.

Mimmi* kirjoitti:

Eikä toimitusjohtaja tietenkään tykännyt siitä että olin käynyt työterveyslääkärin juttusilla, esimies kun kuulemma oli tehnyt jo kaikki mitä on tehtävissä. Tähän vastasin vain että mmmm.

Lue lisää

kun palaat sairaslomalta, työpaikalla asioita aletaan käsitellä. Kun ovat jo pitäneet keskenään palaverin - herätystä siis on tapahtunut :)

Joo ei mikään pomo tykkää, ei isompi eikä pienempi, että asioita aletaan käsitellä. EIHÄN MEILLÄ OLE ONGELMIA....älä anna sen häiritä, mutta on hyvä tiedostaa, että vastarinta tulee jossain muodossa - pelätään muutostakin ja sitä, että joutuu menemään itseensä.

Toivon sydämestäni, että asiat korjautuvat. Olisi kiva tietää mitä se lääkärisi ajatteli asiasta. Noin niinkuin pääpiirteissään. Vai ehtiko tsempata sua yhtään?

Rähmä täällä, sitten luulta... kirjoitti:

kun palaat sairaslomalta, työpaikalla asioita aletaan käsitellä. Kun ovat jo pitäneet keskenään palaverin - herätystä siis on tapahtunut :)

Joo ei mikään pomo tykkää, ei isompi eikä pienempi, että asioita aletaan käsitellä. EIHÄN MEILLÄ OLE ONGELMIA....älä anna sen häiritä, mutta on hyvä tiedostaa, että vastarinta tulee jossain muodossa - pelätään muutostakin ja sitä, että joutuu menemään itseensä.

Toivon sydämestäni, että asiat korjautuvat. Olisi kiva tietää mitä se lääkärisi ajatteli asiasta. Noin niinkuin pääpiirteissään. Vai ehtiko tsempata sua yhtään?

Lue lisää

että asioita ei sen kummemmin aleta käsitellä, minun työpisteeni paikkaa vaihdetaan mitä olen pyytänyt jo puoli vuotta, jotta saan työrauhan. Lääkärille en ehtinyt sen tarkemmin asioita selvittämään, hän selosti miten asiassa kannattaa nyt edetä ja antoi käyntikortin ja sanoi että pyytää esimiestä soittamaan hänelle jos haluaa neuvoja. Esimies olikin soittanut lääkärille, en tiedä tarkalleen mitä olivat keskustelleet. Luulen että tämä jää nyt tähän jos en ota uudestaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Tällä yhdellä toimenpiteellä ei kyllä varmaankaan ole mitään vaikutusta työpaikan muutenkin niin tulehtuneeseen ilmapiiriin. Kuinka kauan muuten Rähmä olit sairaslomalla?

Mimmi* kirjoitti:

että asioita ei sen kummemmin aleta käsitellä, minun työpisteeni paikkaa vaihdetaan mitä olen pyytänyt jo puoli vuotta, jotta saan työrauhan. Lääkärille en ehtinyt sen tarkemmin asioita selvittämään, hän selosti miten asiassa kannattaa nyt edetä ja antoi käyntikortin ja sanoi että pyytää esimiestä soittamaan hänelle jos haluaa neuvoja. Esimies olikin soittanut lääkärille, en tiedä tarkalleen mitä olivat keskustelleet. Luulen että tämä jää nyt tähän jos en ota uudestaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Tällä yhdellä toimenpiteellä ei kyllä varmaankaan ole mitään vaikutusta työpaikan muutenkin niin tulehtuneeseen ilmapiiriin. Kuinka kauan muuten Rähmä olit sairaslomalla?

Lue lisää

takia kannattaa todella tehdä tuo työpisteen vaihto. Vaihtelu virkistää muutenkin :)

Olin sairaslomalla viikkoja, ensin tuli muistaakseni pari viikkoa. Unettomuus oli se pahin asia ja se, kun yökaudet mietin työpaikkani ongelmia, joita en mitenkään olis yksin pystynyt ratkomaan. Miten teillä on järjestetty työnohjaus? (Työnantajan piikkiin käydään joko yksi tai porukassa juttelemassa työnohjaajan kanssa. Hän on koulutukseltaan "ihmisen pään tuntija", usein psykologi, mielenterv. hoit., on myös opiskellut työnohjaajaksi eli käsittääkseni erikoistunut juuri työpaikkojen ongelmiin) R

saamisen kirjoitti:

takia kannattaa todella tehdä tuo työpisteen vaihto. Vaihtelu virkistää muutenkin :)

Olin sairaslomalla viikkoja, ensin tuli muistaakseni pari viikkoa. Unettomuus oli se pahin asia ja se, kun yökaudet mietin työpaikkani ongelmia, joita en mitenkään olis yksin pystynyt ratkomaan. Miten teillä on järjestetty työnohjaus? (Työnantajan piikkiin käydään joko yksi tai porukassa juttelemassa työnohjaajan kanssa. Hän on koulutukseltaan "ihmisen pään tuntija", usein psykologi, mielenterv. hoit., on myös opiskellut työnohjaajaksi eli käsittääkseni erikoistunut juuri työpaikkojen ongelmiin) R

Lue lisää

Ei meillä ole ollut puhettakaan mistään työnohjauksesta, onkohan sekin lakisääteistä? Etsiskelin tietoja netistä ja työntekijää suojellaan aika hyvin työsuojelulailla, mikä kannattaa huomioida myös silloin kun irtisanoo itsensä, voi vedota esim. pitkään jatkuneeseen epäasialliseen kohteluun. Olenpa kallistumassa nimittäin sille puolelle että tuo työpaikka saa jäädä, onneksi minulla on jonkin verran säästöjä jos vaikka pitkät karenssit kuitenkin tulee. Mietintämyssy on nyt tosi kovassa käytössä.. Oikeastaan mikään ei enää puolla työpaikalle jäämistä.

Mimmi* kirjoitti:

Ei meillä ole ollut puhettakaan mistään työnohjauksesta, onkohan sekin lakisääteistä? Etsiskelin tietoja netistä ja työntekijää suojellaan aika hyvin työsuojelulailla, mikä kannattaa huomioida myös silloin kun irtisanoo itsensä, voi vedota esim. pitkään jatkuneeseen epäasialliseen kohteluun. Olenpa kallistumassa nimittäin sille puolelle että tuo työpaikka saa jäädä, onneksi minulla on jonkin verran säästöjä jos vaikka pitkät karenssit kuitenkin tulee. Mietintämyssy on nyt tosi kovassa käytössä.. Oikeastaan mikään ei enää puolla työpaikalle jäämistä.

Lue lisää

Minä olen sairaslomalla, henkinen painostus.
Nyt mietin samaa ja olen päättänyt en palaa enää
takaisin, ei kannata. Kyllä töitä ja osaavalle
varsinkin. Ei se sairas työyhteisö muutu kuin
hetkeksi ja taa vanha palaa raiteilleen.
Tee päätös ja pysy siinä, helppoa ei ole
kokemuksesta puhun, mutta on varmasti paikkoja
jossa sinua kohdellaan kuin ihmistä.
ÄLÄ ALISTU,NÄYTÄ NIILLE, KUN TUNNET VÄÄRIN KOHTELUA, ÄLÄ ANNA SEN TAPAHTUA, KÄRSIKÖÖT, SINUN ET TARVITSE. OLET HYVÄ IHMINEN VARMASTI.
MEITÄ ON TÄÄLLÄ PALJON KENELLÄ ON PAHA OLO TYÖSSÄ,TOISET VAAN KÄRSII JA JÄÄ JA TOISET USKALTAVAT OTTAA ASKELEEN ULOS, LOPUKSI VOI SANOA, ETTÄ KOHTA SINUN PÄÄTÖSTÄ KADEHDITAAN.
NÄYTÄ NIILLE, KYSYNTÄÄ ON..........

Mimmi* kirjoitti:

Ei meillä ole ollut puhettakaan mistään työnohjauksesta, onkohan sekin lakisääteistä? Etsiskelin tietoja netistä ja työntekijää suojellaan aika hyvin työsuojelulailla, mikä kannattaa huomioida myös silloin kun irtisanoo itsensä, voi vedota esim. pitkään jatkuneeseen epäasialliseen kohteluun. Olenpa kallistumassa nimittäin sille puolelle että tuo työpaikka saa jäädä, onneksi minulla on jonkin verran säästöjä jos vaikka pitkät karenssit kuitenkin tulee. Mietintämyssy on nyt tosi kovassa käytössä.. Oikeastaan mikään ei enää puolla työpaikalle jäämistä.

Lue lisää

tuosta työnohjaus-asiasta, en tod tiedä, mutta epäilen , ettei se mitään lakisääteistä ole. Monissa esim sairaala- ja sosiaalialan työpaikoissa sitä käytetään, että työntekijät voivat puhua esim. ongelmallisista asiakastapauksista (vrt. kiusatuista :), joiden juttuja pähkäävät työkseen). Työnohjausta käytetään myös työyhteisöjen ongelmien ratkaisemiseen, siis ILMAPIIRI -ongelmien, ym muutoksista johtuvien asioiden työstämiseen. Se on tavallaan myös johtamisen väline.

No mutta, jos olet päättänyt ottaa loparit, niin siinähän asia tulee ratkaistua. Ei sinunlaisesi ihmisen tarvitse kauaa töitä hakea. Tsemppiä!

Minua uhkaili lopputilillä aikoinaan luottamusmies. Hän kaiketi luuli omistansa koko firman.

Kaiken kokenut kirjoitti:

Minua uhkaili lopputilillä aikoinaan luottamusmies. Hän kaiketi luuli omistansa koko firman.

järjesteli lakon, saadakseen muutaman tyypin pois. Huonosti meni sekin yritys, ovat vieläkin talossa, mutta muutama siitä luottiksen klaanista on häipynyt.

luottis kirjoitti:

järjesteli lakon, saadakseen muutaman tyypin pois. Huonosti meni sekin yritys, ovat vieläkin talossa, mutta muutama siitä luottiksen klaanista on häipynyt.

touhua ja hässääkkää