olen aivan rikki..
Tuntuu että kaikki kaatuu päälleni.
Emäntäkii tuntuu kaukaiselta siltä ku hän olisi löytänyt uuden itselleen..
Olen ajatellut tekeväni kohta itsemurhan.. Tuntuu että kaikilla olisi parempi nii että olisi yksi hyödytön ihminen vähemmän maailmassa..mulla ei ole enää ystäviä ku exä ei antanut mulla ystäviä olla ja nykysenkaa en ole niitä ehtinyt hankkimaan ja sukulaisten kanssa en ole paljoa tekemisis joten olen aivan yksin..
Emännällä on kyllä kaksi lasta edellisestä suhteesta ja lapset ovat kyllä mukavia mutta tarvitsen kummiskin aikuisen vierelleni tukemaan ja jonka kanssa voisi tehdä kaikenlaista..
No tämä oli tällaista tekstiä nyt..ajattelin jos kirjoittaminen saisi mieleni paremmaksi edes vähäksi aikaa jotta jaksaisin edes huomisen ja huomenna katsoa että keksinkö taas jotakin että jaksais päivän eteen päin vai loppuuko puhtini ja luovutan..onneksi sen verran olen ajatellut ettei emäntäni jäisi tyhjin käsin lastenkaa vaa jäis niille talo ja vähän jotakin muuta pientä..
Joo ja tiedän oikeen kirjoitus ei ole minun vahvimpia asioita joten kirjoittamani teksti on todella sekainen..
Tuntuu että kaikki kaatuu päälleni.
Emäntäkii tuntuu kaukaiselta siltä ku hän olisi löytänyt uuden itselleen..
Olen ajatellut tekeväni kohta itsemurhan.. Tuntuu että kaikilla olisi parempi nii että olisi yksi hyödytön ihminen vähemmän maailmassa..mulla ei ole enää ystäviä ku exä ei antanut mulla ystäviä olla ja nykysenkaa en ole niitä ehtinyt hankkimaan ja sukulaisten kanssa en ole paljoa tekemisis joten olen aivan yksin..
Emännällä on kyllä kaksi lasta edellisestä suhteesta ja lapset ovat kyllä mukavia mutta tarvitsen kummiskin aikuisen vierelleni tukemaan ja jonka kanssa voisi tehdä kaikenlaista..
No tämä oli tällaista tekstiä nyt..ajattelin jos kirjoittaminen saisi mieleni paremmaksi edes vähäksi aikaa jotta jaksaisin edes huomisen ja huomenna katsoa että keksinkö taas jotakin että jaksais päivän eteen päin vai loppuuko puhtini ja luovutan..onneksi sen verran olen ajatellut ettei emäntäni jäisi tyhjin käsin lastenkaa vaa jäis niille talo ja vähän jotakin muuta pientä..
Joo ja tiedän oikeen kirjoitus ei ole minun vahvimpia asioita joten kirjoittamani teksti on todella sekainen..
Vastaukset 12
Vanhimmat
Et sinä ole hyödytön, vaikka helppohan se on toisella näin sanoa, kun mieli on mitä on, mutta oletko koettanut käydä vaikka mielenterv.toimistossa puhumassa asioistasi, ajatuksistasi? Sano emännällesi, että haluat parisuhdeterapiaan, kun tunnet, ettei kaikki ole kohdallanne kunnossa, äläkä luovuta. Pitää puhua, ei luulla ja otaksua asioita. Emäntäsi ja hänen lapsensa kärsisivät iäti jos tekisit jotain itsellesi. Tiedän, mitä hirveää jättää jälkeensä ihminen, joka tekee itsemurhan, minun poikani teki sen ja usko pois, monen, monen ihmisen elämä on sen jälkeen ollut aivan sekaisin. Toipuuko joku koskaan? Yritä hakea apua..
Et suinkaan ole hyödytön! Olet sinä itse, se persoona monien muiden joukossa, se ihminen jollaista ei toista ole.
Tuttavani lähti hiljaisesti oman käden kautta, luottaen varmaan samaan luuloon, ettei hänestä ollut mihinkään, .. Mutta eihän sitä tarvetta ja hyötyä itsestään kovinkaan moni näe itse, vaan se tarve on sitä että joku Muu tarvitsee sinua, kuten sinäkin tarvitset muita.
Vaikka en ihmistä tuntenut kunnolla siltikin on tuskainen olo, sillä tiesin ettei hänellä ollut niin hyvä olla.. Enkä osannut tarjota apua :( (En tiedä olisiko se mitään painanut vaa´assa, siltikin mieli kytee... joka tekee asiasta vieläkin tuskaisamman).
..Sunlaisia miehiä on monta maailmassa, jossa nainen on päässyt liiaksi hallitsemaan miehen elämää. Mutta Sinä olet sinä ja sinä saat aikaan muutoksen mikäli vain haluat. Kuolema ei ole ratkaisu, vaan lopullinen etappi johon sinäkin kerkeät kun sen aika oikeasti on
meitä on naisiakin moneen junaan ,älä anna periksi mistäpäin suomea muuten olet?
olen eteläsuomesta..
välillä tuntuu menevän paremmin mut taa välillä mättää aivan täysillä..
tuntuu että olis palakurkussa koko ajan ja tuntuu et pitäs huutaa mut mitää ei tule ulos joten kasaan kaiken sisääni ja taakka alkaa olla kauhea..
olen ajatellut et jos hakis just apua mut sit taas meinaan että sinne ku menis nii en sais mitään suustani ulos kummiskaan enkä osais jutella/kertoa mistään mitää..
Mene vaan juttelemaan jonnekkin. Ota selville terveyskeskuksestasi vaikka soittamalla että minne voit tehdä ajanvarauksen kun on henkisesti paha olla. Jo puhuminenkin auttaa.
Olen samassa tilanteessa ollut ja tajusin että kun rupesi tulemaan kuppi täyteen niin oli otettava itseään niskasta kiinni ja soitettava aika. Tiesin että kohta napsahdan lopullisesti jos en nyt hae apua. Sain varattua ajan mutta itkin hysteerisesti puhelimessa, mutta onneksi ne ihmiset jotka siellä langan päässä ovat, ymmärtävät täysin.
Puhuminen auttoi kyllä. Tajusin että olen arvokas ihminen jolla on oikeus ihmismäiseen kohteluun.
Minun mieheni piti minua itsestäänselvyytenä, vähätteli ja pilkkasi. enää en ota sellaista kohtelua vastaan mutta en saa aikaiseksi lähdettyä vaikka tiedän että tämä suhde ei tuota hedelmää. Olemme olleet jo vuoden pelkkiä "kämppiksiä"
Sullakin on oikeus onneen. Kamalaa jos omassa kotonaan pitää pyydellä anteeksi omaa olemassaoloaan.
Tsemppiä kamu!!!
tarkoituksenani ei ole mollata emäntääni jos tekstistä saa sen vaikutelman..
RAKASTAN emäntääni kovin !!!
Miellä on vaa ollut tällä hetkellä vähä vaikeeta..
minusta on siis kiva että on mukavan puoleinen emäntä ja pojat ovat mitä parhaita..
se kiukuttaa vaa siis emännässä että kun kinaa tulee niin emäntä ei puhu mulle kysyn tai sanon mitä vaa..silloin se siis tuntuu minusta todella kaukaiselta..
mut tällä hetkellä emäntä on niin suuttunut minuun että näyttäisi ero tulevan väistämättä vaikka en sitä haluaisi..
pettämistä ei loe ollut kumminkaa puolin..emäntä on saanut vaa tarpeeksi kinaasimisesta..jota sitä kään ei kyllä usein ole mut silloin ku kiukutellaa nii sit kiukuttelu onkii rajumpaa..molemmin puolin..
Perheneuvolaan, perheterapiaan, niin solmut aukeaa. Toivottavasti saat houkuteltua vaimosi. Me käytiin ja tulokset olivat hyvät, aina parempi yrittää kuin suoraan erota...?
Tässä taas ihmiset saavat jonkun syyllisen ja vain ja ainoastaan yhden mielipiteen, jonka takia voi syyttää toista osapuolta. Kaikki tämä lähti siitä, kun olen lähdössä messuille!!! siis MESSUILLE ja olen vieläpä tulossa illaksi kotia!!! ja toinen on siitä, kun olin meinannut lähteä lapseni kanssa tuttavaperheelle yhdeksi yöksi toiseen kaupunkiin! Eikä nämä ole todellakaan ainoita. Viimeeksi tuli tyttöjenillasta sanomista puolin ja toisin. Siellä tuo oli loppuillasta baarissa pyörimässä mukana (luulisin, että silloin näki mitä sekin tyttöjenilta on ). Ja tässä juttelin, että voisin alkaa käymään salilla, jotta saisin selkäni kuntoon... "Sitten meillä on todella vähän yhteistä aikaa...blaablaa" Hitsi tämä suututtaa ja kiukuttaa! Ihanku mulla olis 3 lasta kahden sijasta. Joka asiasta kiukutellaan ja kitissään, eikä minnekään sais lähteä ilman että toinen olis mukana. Onhan se tietty kiva yhdessäkin olla välillä, mutta rajansa kullakin. Lomilla esim. tykkään, että koko perhe on yhdessä. Viikonloputkin ollaan aina yhdessä. Kaverit on melkeesti multa unohtunu ( mulle sanottiin yks kerta "unoha jo ne vitun kaverit" )... Siis halutaan multa kaikki kaverit pois, koska itellä ei ole?!?!? On mussakin niitä vikoja, sen myönnän. Mutta rajansa kullakin! Sitten jos en yksinkertaisesti töiden jälkeen jaksa huomioida ( kun on kaupas käyty, ruuat tehty, tenavat saatu nukkumaan ), niin silloin mulla on tietty jotain salailtavaa tai mulla on joku "hoito". Siis tässähän on nyt sitten murto-osa, en vain jaksa kaikkea tänne "lörpötellä". Ja minähän sitä perheneuvolaa ehdotin!!! Siinä sitten mies tuumailemaan, että onko siinä mitään järkeä, jos ei siellä osaa vastailla niihin kysymyksiin... Nojoo... Kyllä tässä alkaa itelläkin terveys kärsiä näistä kaikista, mutta kaipa se tästä. Eikö mulla ole todellakin oikeus ajatella joskus itseänikin??? Kysympä vaan?!?! Itse hän sitä uhoili, että erotaan ja katseli itellensä uutta asuntoa netistä ja lehdistä. Niin että kuka se tässä apua tarvitsee sitten loppujen lopuksi? Ehkä tässä on kaikille paljon mietittävää ja juteltavaa, mutta ehkä kannattais teidän, hyvät siskot ja veljet, miettiä asiaa kahdelta eri kantilta. Asioillahan tuppaa olemaan aina kaksi puolta....
kyllä niillä asioilla on aina kaksipuolta niinku kirjoitit..ja jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä asioista eli toinen näkee asian tois ja toinen taas toisin..
messuille lähdöstä "kitisin" koska käsitin sen väärin..
tuttavaperheelle yöksi menosta olin siis samaa mieltä eli menkää vaa mut sit ku eämtä sano et mentäis eräs viikonloppu nii kysyin vaa että eiks joku muu kävis koska se sattuu olemaan mun viiminen viikonloppu pitkään aikaan ku on mulla viikonloppu vapaa eli muuten viikonloput menee töissä.. siis ihan mikä viikonloppu vaa paitsi se...
kavereita en sulta pois halua..niistähän on tullut jo jotenkin jopa mun kavereita..ja sehän minua kyl harmittaa ettei mulla ole just yhtää omaa kaveria..
ja just niinku sanoit että jokaisessa on niitä vikoja olen siitä samaa mieltä..
toi ku meinaat että meinaan että sulla on joku hoito niin toi ei pidä paikkaansa tai en ole ainaskaa itse tollaista sanonut..eli siinä asiassa luotan sinuun kyllä..
sitä olen tossa asiassa ihmetellyt kyllökin että miks en kelpaa et ootko jo kylästynyt vai mikä on ??
perheneuvolaa sinä kyllä ehdotit ja sinne ollaa menossa..toivottavasti siitä olisi apua puolin ja toisin..
en ole ennen vaan käynny sellisessa joten en tiedä heidän taktiikkaansa ja niinku sanoin että jos siellä kysytään et missä mättää nin en todellakaan osaa siihen vastata..mutta toivon todella että he osaavat kaivaa sen minusta ja että sille voitaisi tehdä jotakin..kyllä se meinaan minua ottaa niin paljon pannuun usko tai älä..
ja kyllä sulla on alkanu terveys kärsiä mut niin on mullakin jo..joten toivon molempien puolesta että siitä perheneuvolasta olisi apua meille..
voi keskustella kuin täällä. Tuskin onnistuu perheneuvolassakaan, sorry nyt vaan. Jospa puhuisitte, saattas helpottaa.
ole tyytyväinen,jos ei naises nalkuta.saatana mikään ihme,jos tommonen nyhverö ottaa välillä pannuun.
sotkis mua tähän,jos toinen haluaa kysellä asioita täällä.tosin vastauksia saapi odotella,en viitsi tänne kaikkea kirjotella.ajattelin vaan kertoa omalta kohdaltani,ennenkuin toinen vetäytyy ihan säälimään itseänsä (mitä inhoan yli kaiken)...onhan jo sen tosin tehnytkin.