Ilm.10.luku
1 Ja minä näin erään toisen, väkevän enkelin tulevan alas taivaasta; hänen verhonaan oli pilvi, ja taivaankaari oli hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulipatsaat,
2 ja hänellä oli kädessään avattu kirjanen. Ja hän laski oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle
3 ja huusi suurella äänellä, niinkuin leijona ärjyy; ja kun hän huusi, antoivat ne seitsemän ukkosen jylinää ääntensä puhua.
4 Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, yritin minä kirjoittaa, mutta minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Pane sinetin taakse, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita".
5 Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti
6 ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,
7 vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.
8 Ja sen äänen, jonka minä olin kuullut taivaasta, kuulin taas puhuvan minulle ja sanovan: "Mene ja ota tuo avattu kirjakäärö, joka on meren ja maan päällä seisovan enkelin kädessä".
9 Ja minä menin enkelin tykö ja pyysin, että hän antaisi minulle sen kirjasen. Ja hän sanoi minulle: "Ota ja syö se; se on karvasteleva vatsassasi, mutta suussasi se on oleva makea kuin hunaja".
10 Niin minä otin kirjasen enkelin kädestä ja söin sen; se oli minun suussani makea kuin hunaja; mutta sen syötyäni minun vatsaani karvasteli.
11 Ja minulle sanottiin: "Sinun tulee taas profetoida monista kansoista ja kansanheimoista ja kielistä ja kuninkaista".
Danielin kirjan avaamisesta=ymmärtämisestä on kyse. Danielin kirja oli suljettu kirja lopunaikaan asti. Raamatun pisin aikaennustus, 2300 vuotta, päättyi 1844 aloittaen pelastushistorian viimeisen vaiheen, tutkivan tuomion Jeesuksen saapuessa Vanhaikäisen tykö ja oikeus istui tuomiolle ja kirjat avattiin (Dan.7:10,13).
Koska Danielin kirja oli suljettuna tuhansia vuosia, ei silloisilla ihmisillä eri puolilla maailmaa, jotka kaikki ymmärsivät (Myös Achrenius Suomessa Myös Achrenius Suomessa, katso linkistä http://www.rukoilevaisuus.com/akrenius.php) että Jeesus tulisi tämän ennustuksen mukaisesti. Heidän kaikkien yhteinen virhe oli siinä että he tulkitsivat pyhäkön tarkoittavan maata. Vasta adventistien harras rukous ja Raamatun tutkiminen avasivat totuuden kokonaan silmien eteen ja ymmärsivät kysymyksessä olevan taivaallisen pyhäkön puhdistamisen. Hepr. 9:23
On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavalla puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä.
Tuo Ilmestyskirjan luku oli heille Jumalan lohdutus karvastelevasta erehdyksestä joka kääntyisi voitoksi.
1 Ja minä näin erään toisen, väkevän enkelin tulevan alas taivaasta; hänen verhonaan oli pilvi, ja taivaankaari oli hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulipatsaat,
2 ja hänellä oli kädessään avattu kirjanen. Ja hän laski oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle
3 ja huusi suurella äänellä, niinkuin leijona ärjyy; ja kun hän huusi, antoivat ne seitsemän ukkosen jylinää ääntensä puhua.
4 Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, yritin minä kirjoittaa, mutta minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Pane sinetin taakse, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita".
5 Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti
6 ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,
7 vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.
8 Ja sen äänen, jonka minä olin kuullut taivaasta, kuulin taas puhuvan minulle ja sanovan: "Mene ja ota tuo avattu kirjakäärö, joka on meren ja maan päällä seisovan enkelin kädessä".
9 Ja minä menin enkelin tykö ja pyysin, että hän antaisi minulle sen kirjasen. Ja hän sanoi minulle: "Ota ja syö se; se on karvasteleva vatsassasi, mutta suussasi se on oleva makea kuin hunaja".
10 Niin minä otin kirjasen enkelin kädestä ja söin sen; se oli minun suussani makea kuin hunaja; mutta sen syötyäni minun vatsaani karvasteli.
11 Ja minulle sanottiin: "Sinun tulee taas profetoida monista kansoista ja kansanheimoista ja kielistä ja kuninkaista".
Danielin kirjan avaamisesta=ymmärtämisestä on kyse. Danielin kirja oli suljettu kirja lopunaikaan asti. Raamatun pisin aikaennustus, 2300 vuotta, päättyi 1844 aloittaen pelastushistorian viimeisen vaiheen, tutkivan tuomion Jeesuksen saapuessa Vanhaikäisen tykö ja oikeus istui tuomiolle ja kirjat avattiin (Dan.7:10,13).
Koska Danielin kirja oli suljettuna tuhansia vuosia, ei silloisilla ihmisillä eri puolilla maailmaa, jotka kaikki ymmärsivät (Myös Achrenius Suomessa Myös Achrenius Suomessa, katso linkistä http://www.rukoilevaisuus.com/akrenius.php) että Jeesus tulisi tämän ennustuksen mukaisesti. Heidän kaikkien yhteinen virhe oli siinä että he tulkitsivat pyhäkön tarkoittavan maata. Vasta adventistien harras rukous ja Raamatun tutkiminen avasivat totuuden kokonaan silmien eteen ja ymmärsivät kysymyksessä olevan taivaallisen pyhäkön puhdistamisen. Hepr. 9:23
On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavalla puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä.
Tuo Ilmestyskirjan luku oli heille Jumalan lohdutus karvastelevasta erehdyksestä joka kääntyisi voitoksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Danielin kirjan 2300 vuorokautta koski jo mennyttä aikaa, joten se ei ollut mitään avautumatonta, vaan jo tapahtunutta.
Uuras Saarnivaara: ”Aluksi vähäpätöinen, sitten suureksi kasvanut sarvi, joka poisti jokapäiväisen uhrin, heitti totuuden maahan jne.: Syyrian kuningas Antiokos IV Epifanes (175-164 eKr): Hän ryösti temppelin, pani siellä toimeen kreikkalaisen pakanallisen Zeus-jumalan kultin, määräsi VT:n pyhät Kirjoitukset hävitettäviksi jne. Seurauksena olivat makkabilaissodat. (Kr kääntää 8:11 "hänen pyhäkkönsä kukistettiin”. Tässä oleva hebr. HuSlaKh (hofal verbistä SaLaKh = heittää) merkitsee: heitettiin (pois Jumalan lain mukaisesta käytöstä), ei ”kukistettiin”. Temppeliä ei ”kukistettu”, vaan siihen pantiin ”hävityksen kauhistus”, pakanallinen kulttimeno.)
8:14 mainittu 2300 iltaa ja aamua ”kauhistavasta rikoksesta, pyhäkön ja sen sotajoukon (papiston) alttiiksiantamisesta tallattavaksi” siihen asti, että ”pyhäkkö asetetaan jälleen oikeuteensa”, oli aika Antiokos IV:n v. 168 toimeenpanemasta temppelin ryöstämisestä ja sitä seuranneesta pakanalliseen käyttöön saattamisesta v. 162 eKr. saavutettuun sopimukseen, jossa kuningas Antiokos V Eupator armeijan päällikkö Lysiaan neuvosta valallisesti vakuutti juutalaisille oikeuden omien lakiensa (ennen muuta Mooseksen lain) ja tapojansa noudattamiseen (Josefus, Antiq. XII,9). Käytännössä Mooseksen lain mukainen jumalanpalvelus oli aloitettu vuoden lopulla 165. – 2300 iltaa ja aamua eli vuorokautta oli 6 v. 110 päivää. (8:14 oleva sana NiZDaQ = saatetaan oikeuteensa. Vanhan KR:n ”vihitään” on väärin, ja samoin on engl. AV:n ”be cleansed” = puhdistetaan.) (Uuras Saarnivaara, Voiko Raamattuun luottaa? s.523-524)
Makkabealaiskirje 1 ja 2. kertoo samasta asiasta ja temppelin takaisin valtaamisen, pakanoiden saastutuksen sieltä pois heittämisen ja sen uudelleen käyttöön vihkimisen muistoksi juutalaiset viettävät vieläkin joka vuosi joulun aikoihin Hanukka-juhlaa.