Kangasalan Haralanharjun näkötorni on tuhotyönomaisesti poltettu keskiviikkoyönä. Tämä tornin maisema on se jota Topelius kuvasi "Mä oksalla ylimmällä"-runossa. Tekijä jäi kiinni ja tunnusti. Vasta viime elokuussa hän oli polttanut myös Keisarinharjun näköalatornin ja yrittänyt polttaa kolmannenkin.
Siis mitä häh?
Rikoksenuusija tuhopolttaja vapaalla jalalla näin pian edellisen tekonsa jälkeen? Ja oliko edes alkoholilla osuutta asiaan?
Miten kävi Porvoon kirkon katon polttajalle? Eikö hän lusi yhä? Toisin kuin tämä rikoksenuusija, myös kulttuurikohteita polttanut.
Jos tämä tekijä ei saa tekosistaan vähintään sitä tuomiota jonka Porvoon kirkon katon polttaja sai - ja jota tuomiota Porvoon kristillismieliset kirkonmiehet vaativat kovemmaksi - silloin tulen katsomaan, että Porvoon tuhopolttaja sai teostaan ansiotonta "jumalanpilkkalisää" tässä Suomen kirkkovaltiossamme!
Uutinen Kangasalan tornipalosta (jota toisin kuin Porvoon kirkon paloa ei tv uutisoinut ollenkaan):
Tuomittu näkötornien polttaja iski taas Kangasalla
11.1.2007 08:08, päivitetty 11.01. 17:17
Kulttuurihistoriallisesti arvokas Haralanharjun näkötorni Kangasalan Suinulassa joutui tuhopolttajan uhriksi myöhään keskiviikkoiltana.
Puusta rakennettu parikymmentä metriä korkea näkötorni paloi kuin soihtu ja tuhoutui täysin. Näkötorni oli rakennettu vuonna 1932.
Poliisi pidätti tuhopolttajaksi epäillyn pian tuhotyön jälkeen Kangasalan keskustasta.
Paikkakuntalainen 20-vuotias mies tunnusti poliisille tuhopolton. Tekoaan hän selitti suuttumuksella. Mies vangittiin Tampereen käräjäoikeudessa.
Tuomittu jo yhden
näkötornin polttamisesta
Vangittu mies poltti elokuussa Kangasalla Keisarinharjun näkötornin ja yritti sytyttää myös Kirkkoharjun näkötornin.
Viime kesänä hän poltti tai yritti polttaa myös myös useita muita rakennuksia. Marraskuussa mies tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa tuhopoltoista vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Oikeus määräsi miehelle lisäksi 70 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Tampereen itäpuolella sijaitseva Kangasala on tunnettu kauniista maisemistaan ja näkötorneistaan. Ennen tuhopolttoja kunnassa oli neljä näkötornia: Haralanharjulla, Keisarinharjulla, Kirkkoharjulla ja Vehoniemenharjulla. Nyt jäljellä ovat vain Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun tornit.
Noin 170 metriä korkea Haralanharju on lähes kaikille suomalaisille tuttu paikka Kesäpäivä Kangasalla -laulun ansiosta.
Runoilija Sakari Topelius asui vuonna 1853 läheisessä Franssilan talossa ja ihastui harjulta avautuvaan maisemaan. Topeliuksen aikaan paikalla ei ollut näkötornia vaan runoilija joutui katselemaan maisemia oksalta ylimmältä.
Gabriel Linsén sävelsi laulun 1864. Runon on suomentanut P.J. Hannikainen.
Ensimmäinen näkötorni rakennettiin Haralanharjulle ilmeisesti vuonna 1895. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Uusi torni valmistui vuoden 1932 juhannukseksi. Suinulan kylän nuorisoseura rakensi tornin talkoilla kyläläisten luovuttamista hirsistä. Torni remontoitiin talkoilla vuonna 2003.
Peruskorjaukseen käytettiin kymmeniä tuhansia euroja.
(STT)
Siis mitä häh?
Rikoksenuusija tuhopolttaja vapaalla jalalla näin pian edellisen tekonsa jälkeen? Ja oliko edes alkoholilla osuutta asiaan?
Miten kävi Porvoon kirkon katon polttajalle? Eikö hän lusi yhä? Toisin kuin tämä rikoksenuusija, myös kulttuurikohteita polttanut.
Jos tämä tekijä ei saa tekosistaan vähintään sitä tuomiota jonka Porvoon kirkon katon polttaja sai - ja jota tuomiota Porvoon kristillismieliset kirkonmiehet vaativat kovemmaksi - silloin tulen katsomaan, että Porvoon tuhopolttaja sai teostaan ansiotonta "jumalanpilkkalisää" tässä Suomen kirkkovaltiossamme!
Uutinen Kangasalan tornipalosta (jota toisin kuin Porvoon kirkon paloa ei tv uutisoinut ollenkaan):
Tuomittu näkötornien polttaja iski taas Kangasalla
11.1.2007 08:08, päivitetty 11.01. 17:17
Kulttuurihistoriallisesti arvokas Haralanharjun näkötorni Kangasalan Suinulassa joutui tuhopolttajan uhriksi myöhään keskiviikkoiltana.
Puusta rakennettu parikymmentä metriä korkea näkötorni paloi kuin soihtu ja tuhoutui täysin. Näkötorni oli rakennettu vuonna 1932.
Poliisi pidätti tuhopolttajaksi epäillyn pian tuhotyön jälkeen Kangasalan keskustasta.
Paikkakuntalainen 20-vuotias mies tunnusti poliisille tuhopolton. Tekoaan hän selitti suuttumuksella. Mies vangittiin Tampereen käräjäoikeudessa.
Tuomittu jo yhden
näkötornin polttamisesta
Vangittu mies poltti elokuussa Kangasalla Keisarinharjun näkötornin ja yritti sytyttää myös Kirkkoharjun näkötornin.
Viime kesänä hän poltti tai yritti polttaa myös myös useita muita rakennuksia. Marraskuussa mies tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa tuhopoltoista vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Oikeus määräsi miehelle lisäksi 70 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Tampereen itäpuolella sijaitseva Kangasala on tunnettu kauniista maisemistaan ja näkötorneistaan. Ennen tuhopolttoja kunnassa oli neljä näkötornia: Haralanharjulla, Keisarinharjulla, Kirkkoharjulla ja Vehoniemenharjulla. Nyt jäljellä ovat vain Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun tornit.
Noin 170 metriä korkea Haralanharju on lähes kaikille suomalaisille tuttu paikka Kesäpäivä Kangasalla -laulun ansiosta.
Runoilija Sakari Topelius asui vuonna 1853 läheisessä Franssilan talossa ja ihastui harjulta avautuvaan maisemaan. Topeliuksen aikaan paikalla ei ollut näkötornia vaan runoilija joutui katselemaan maisemia oksalta ylimmältä.
Gabriel Linsén sävelsi laulun 1864. Runon on suomentanut P.J. Hannikainen.
Ensimmäinen näkötorni rakennettiin Haralanharjulle ilmeisesti vuonna 1895. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Uusi torni valmistui vuoden 1932 juhannukseksi. Suinulan kylän nuorisoseura rakensi tornin talkoilla kyläläisten luovuttamista hirsistä. Torni remontoitiin talkoilla vuonna 2003.
Peruskorjaukseen käytettiin kymmeniä tuhansia euroja.
(STT)
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Jos tämä tekijä ei saa tekosistaan vähintään sitä tuomiota jonka Porvoon kirkon katon polttaja sai - ja jota tuomiota Porvoon kristillismieliset kirkonmiehet vaativat kovemmaksi - silloin tulen katsomaan, että Porvoon tuhopolttaja sai teostaan ansiotonta "jumalanpilkkalisää" tässä Suomen kirkkovaltiossamme!"
"Noin 170 metriä korkea Haralanharju on lähes kaikille suomalaisille tuttu paikka Kesäpäivä Kangasalla -laulun ansiosta."
Miksi mm. tämä jälkimmäinen asia kiinnostaa mielestäsi ketään?
Kiinnostiko Porvoon kirkko ketään?
Kyllä vain se on ollut kansallismaisema postikorteissa ja jopa suklaarasian kannessa (näin joulun jäljiltä muistan).
Kangasalan Suinulan Haralanharjun näkötorni oli vuodelta 1932. Edellinen paloi (poltettiin?) 1922. Paikalla on ollut torni jo 1800-luvulla.
Tuhopolttajat roviolle?
Miten tähän tultiin? Okei, annetaan tunnustusta, krisseleillä ei ole ollut tapana poltella ketään sitten 1600-luvun...
Muuten, täytynee varmistaa asia, mutta tietääkseni Porvoon kirkon polttaja istuu yhä tuomiotaan, kun taas elokuussa viime vuonna Keisarinharjun tornin polttaneen tuomio oli EHDOLLINEN ja hän vapautui jo marraskuussa - jatkaakseen tekosiaan tammikuussa!
Kysyin eli kritisoin miksi tämä oli mielestäsi kirjoittamisen arvoista, tärkeää ja ketään kiinnostavaa:
"Noin 170 metriä korkea Haralanharju on lähes kaikille suomalaisille tuttu paikka Kesäpäivä Kangasalla -laulun ansiosta."
Vastasit:
"Kiinnostiko Porvoon kirkko ketään?
Kyllä vain se on ollut kansallismaisema postikorteissa ja jopa suklaarasian kannessa (näin joulun jäljiltä muistan)."
No mitenkäs tämä nyt asiaan liittyy?
"Tuhopolttajat roviolle?"
Eikös ne aina?
"krisseleillä ei ole ollut tapana poltella ketään sitten 1600-luvun..."
Mahdatko edes lukea viestejä joihin vastaat?
En tiennyt näistä Kangasalan poltoista, kuvittelin, että otsikko olisi referoinut muualle...
Eli se uskisheppu, joka poltti jonkun kirkon ja hellarisalin jossain Itä-Helsingissä. Se kun oli uutisissa tuossa illalla.
Miten nuo voidaan estää, en tiedä.
"Marraskuussa mies tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa tuhopoltoista vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen."
Luulisi tämänkin olleen lusimassa ? Liekö kiven sisässä Porvoon polttajakaan ?
Eiköhän se ilman jumalalisääkin ole selvää, että kirkon polttaminen on hieman isompi asia kuin näkötornin.
Kärjistettynä: pitäisikö tulla sama tuomio jos joku polttaa naapurin maitolaiturin kuin hänen polttaessaan Tampere-talon?
Kummassakaan tapauksessa ei rakennuksissa ollut ihmisuhreja. Nimenomaan toisin päin. Uudehkon kirkon polttaminen varmaan pienempi menetys kuin historiallisesti arvokkaan paikan polttaminen.
Kirkon voi aina rakentaa uudesti toisinkuin historiallisesti merkittävän paikan.
Kärjistettynäkin vertauksesi oli vähintäänkin ontuva.
Näytön paikka tuomioistuimille: Kaivokselan kirkon polttaja saa kohta myös tuomionsa. Luulenpa että vähintään kolme vuotta ehdotonta.
Vaikka lähiökirkko 60-luvulta ei olekaan sellainen kulttuurikohde kuin Topeliuksen ikuistama näkötorni.
Jumalanpilkkalisää tuomioon on tulossa, sanokaa minun sanoneen.
röttelöt on röttelöitä
Onhan kirkko isompi rakennus kuin näkötorni. Tosin pitää myös arvioida rakennuksen ikä ja kulttuurihistoriallinen arvo tuomioita jaeltaessa, ja tässä jälkimmäisessä arviointikriteerissä sitten tuleekin erilaisia näkemyksiä melkein yhtä paljon kuin on ihmisiä.
Kuitenkin toi tuomio oli ihan naurettavan lyhyt, ja kun kyseessä on vielä yhteiskunnallisesti todella vaarallinen rikoksenuusija, olisi jo ensimmäisestä kerrasta pitänyt toimittaa tyyppi suljettuun laitokseen psykiatriseen hoitoon. Vapautumisen jälkeen jatkuva tiivis seuranta ja avohoito olisivat ihan välttämättömiä. Miksei tätä tehdä? Ei ole rahaa? No paljonko tappioita tulee kun pyromaani uusii rikoksensa? :p
Ensimmäinen lauseesi oli aika älytön. Ei rakennuksen koko voi olla edes kovin merkittävä peruste tuomiosta päätettäessä. Tärkeintä 1. Oliko ihmisiä vaarassa 2. Oliko kesyjä eläimiä tai muuta omaisuutta vaarassa jne. 3. Kulttuurihistoriallinen arvo, harvinaisuus jne.
Yhteismitallisuutta on vaikea arvioida.
Pitäisi olla kaksi samankokoista latoa, jotka molemmat tuhopoltettaisiin. Toisessa olisi risti seinässä koska siellä on joskus pidetty hartaustilaisuus ja toisessa ei.
Katsotaan sitten tuleeko polttajille tasapuoliset tuomiot. Varsinkin sen jälkeen kun paikallinen kirkonmies käy puhumassa sen toisen ladon tunnearvosta kun se oli vihitty Herran temppeliksi.
"Kärjistettynä: pitäisikö tulla sama tuomio jos joku polttaa naapurin maitolaiturin kuin hänen polttaessaan Tampere-talon?"
Ehkä vertailukelpoisia olisivat poltettu lähiökirjasto versus poltettu lähiökirkko.
Ensinmainitussa tuhoutuisi tuhansia niteitä kirjoja, jälkimmäisessä huomattavasti vähemmän - kirjoja olisi ollut vain kahta sorttia: Raamattuja ja virsikirjoja.
Kumpi näistä teoista olisi pahempi tuomarin edessä?
Sekä kirjastonhoitaja että pappi olisivat menettäneet työpaikkansa. Lapsille ei olisi enää lukemista kun kirjasto paloi. Kummasta syntyi enemmän mielipahaa? Kumman poltosta tulee kovempi tuomio?
Veikkaan että edelleen jälkimmäisestä. Siinä uhattiin Jumalan terveyttä.
saanen huomauttaa, että tuhopolttajan ja pyromaanin välillä on ero. PYROMAANI on henkilö joka tuntee himoa tuhopolttoihin. pyromania on psyykkinen sairaus, jossa on viehtymystä tulipaloihin ja tarkoituksellista tulipalojen sytyttelyä niiden tuottaman (yleensä seksuaalisen) mielihyvän vuoksi.
TUHOPOLTTAJA sen sijaan toimii tunneperäisistä syistä. (esim. viha, kosto...ym) EIKÄ hän saa tästä minkään näköistä seksuaalista nautintoa.
Tunnen tämän kangasalan tuhopolttajan ja voin sanoa varmuudella, että tässä tapauksessa on kyseessä tuhopolttaja.
Ei sattus oleen mitään hajua missä kaveri on kun ei enään saa puhelimella kiinni ja on kai Liittymäkin kiinni tai vaan puhelin ettei olis taas Kylmiksellä ???