sinus pilonidalis kertomus

harmi kun pääsi tulehtumaan,sellainen likainen aluehan se pakaravako on, Sorbact on siihen kyllä ihna ykkösjuttu. Sitkeestivaan hoitelet niin kyllä varmasti saat hyvän lopputuloksen. Aina kun ei voi tietää sitä kannattaisiko haava jättää alunperin auki. Itse teen työkseni näitä leikkauksia,hoitjan roolissa,kiva kuulla potilaan näkemystä asiasta.

7.1 huomasin oudon pahkuran pakaravaossa..kävin 11.1 näyttämässä sitä terveyskeskuksessa ja he laittoivat lähetteen lähi kaupunkiin,jossa lääkäri puhkaisi sen ja laittoi kumiliuskan sinne haavaan(siinähän on uusiutumisvaara,jos haavaan ei laiteta mitään,mikä pitää sen auki).Nyt kohta viikko mennyt puhkaisusta ja ei satu enään,mutta sattui kyllä silloin,kun lääkäri puhkaisi paiseen ilman mitään puudutuksia tai nukutuksia..On kuulemma yleisiä nuo paiseet 15-25.v..

Minulta leikattiin sinus talvella 05. Leikkauksen jälkeen meni noin 3kuukautta, että olin täysin parantunut.

Tosi ikävää toi sun tapaus. Itse kävin samaisessa leikkauksessa 2.1.

Minulla 02 tammikuun alussa alkoi takalistaan koskemaan mielettömästi, enkä heti mennyt lääkäriin. Sinne menin vasta kun oli pakko! Ensin ajattelin että on vaan joku lihas revähtänyt tai jotain. Sitten alkoikin lääkärissä juoksu, lääkärillä, ultratutkimuksissa, lääkärillä... Eikä tässä vaiheessa kerrottu edes, että mikä siellä mahtaa olla. Lääkäri määräsi Kefeksin-kuurin päälle, koska en antanut sitä puhkaista, ajattelin että sillä se menee ohi. Mutta ei mennyt, tulehdus oli päällä edelleen ja nostatti sitten kuumeen, ja ei ollut vaihtoehtoja kuin puhkaista, koska pakaravaon keskelle oli muodostunut peukalonpäänkokoinen märkäonkalo tai vastaava, äitini ei sitä uskaltanut puhkaista vaikka pyysin. Kuurin vaihto tuli eteen, kuuriksi tuli Dalacin 300mg, ja tällä se lähti paranemaan. Tässä vaiheessa toinen lääkäri kertoi, että epäilynä oli ollut paise, ja sehän se oli. Kumikiuskahoito ei onnistunut, koska alue oli niin tulehtunut etten kestänyt sitä kipua. Siitä sitten noin vuoden päästä se tuli uudestaan, tällä kertaa puhkesi itsestään, eikun kuuria päälle. Nyt viimeisen puolen vuoden aikana tulehduksia oli 3, lääkärit ei enää antaneet muuta vaihtoehtoa kuin leikkaus. Kirurgian polikliniikalla vierailin joulukuussa 05, mutta silloin en leikkauslupaa antanut, olin edelleen sitä mieltä, että kyllä se paranee muuten kuin leikkaamalla.

Syyskuussa 06 soitin sitten kirralle ja sanoin haluavani leikkaukseen, koska muuta vaihtoehtoa ei enää ollut..

Toimenpide tehtiin nukutuksessa, koska anestesian lääkäri ei saanut laitettua selkäpuudutusta, kerrasta vintti pimeäksi. Seuraava havainto oli heräämössä, jossa verenpainemittari alkoi mitata verenpainetta, sitten olikin kaamea kipu persuksissa. Kotia pääsin illasta, ja 5vk sairaslomaa.. Apteekin kautta kotia, panacodia ja buranaa..
Leikkauksen jälkeisenä aamuna totesin, että vessanpöntölle taipuminen on täyttä tuskaa, eikun kuntoutuksesta koroke lainaa. Johan asiointi helpottui.. Istumista olen välttänyt kaikin mahdollisin tavoin, jotta toi paranisi mahdollisimman nopeasti, koska en ole sängyssä makaaja tyyppiä ollenkaan.
Haava on n.9cm pitkä, nätisti oli 5 tikillä laitettu kiinni, ja hyvin oli parantunutkin reilun viikon. Mutta 4pv ennen tikkien poistoa äitini sanoi että täältä tulee märkää, eikun päivystykseen ja kuuria hakemaan päälle. Kefeksin kuuri määrättiin, koska on yleinen lääke kuulemma jota ihotulehduksiin määrätään, en tällä kertaa itse määrännyt lääkkeitä, jota kerkesin tekemään useamman vuoden. Lähes kokonaan söin kuurin, päivän verran jäi syömättä, kun edelleen märkää tuli ulos. Ja taas kuurin vaihto edessä. Nyt on menossa sitten taas Dalacin kuuri, toivottavasti nyt alkaa puremaan ja menemään tuo pieni onneton onkalo kiinni. Siis ala haavasta on tulehtunut, ei kuulemma näytä tulehtuneelta, ja ylähaava on todella hyvän näköinen.
Päivää ennen tulehtumisen ilmenemistä kävin terv.hoitajalle näyttämässä haavaa, koska haava eritti veren sekaista. Hoitaja oli sitä mieltä, että se on pelkkää haavanestettä, mutta otti varmuuden vuoksi viljelyn. Tässä ei tosin löytynyt taaskaan mitään, niin kuin ei milloinkaan aikaisemminkaan. Ihmetyttää vaan se, että märkää tulee, niin täytyisihän siihen jokin aiheuttaja löytyä, mutta ei..
Täytyy olla onnellinen siitä, ettei ole aloitettu sorbact-hoitoa, pelkkä pumpilitikulla tökkiminenkin on ollut kivuliasta, entä sitten kuin sinne laitettaisi jotain ylimääräistä..

Alkaa pikkuhiljaa mitta olla täynnä tätä makaamista, kohta 3vk sängyssä oloa.. Jos jo ensiviikolla alkaisi istumista harjoittelemaan.. Istumiskielto jatkui tikkien poiston yhteydessä, suurin vaara haavan repeämiseen on kuulemma juuri tikkien poiston jälkeen.. Ja onneksi nyt alkaa näyttä siltä, että istuminen voisi alkaa maanantaina, kivutkin ovat jo vähentyneet!

Paranemisia myös sinulle!! Täytyy toivoa vaan parasta sulle, jotta se sorbact-hoito auttaa ja kiinni kasvu tapahtuu ilman mitään muita harmeja!!

Ajattelin itse kertoa myös oman kokemukseni asiasta. Siitä on reilu vuosi (joulukuu -05)kun huomasin melkoisen kivun häntäluun kohdalla, ja ihmettelen sitä että mistä moinen johtuu, istuminen teki melko kipeää. Yhtenä iltana sitten kokeilin että mistä kohtaa se on kipeimmillään ja tunsin sellaisen patin tuolla pakaravaossa. Se sai sitten soittamaan lääkärille. Siellä todettiin tuo sp johon sain antib.kuurin (en muista minkä niminen lääke oli kyseessä). Sillä kipu lähtikin, silti lähettivät lähetteen sairaalaan josta sitten aika pian otettiinkin yhteyttä. Varsinaiseen leikkaukseen pääsin helmikuussa.

Leikkaus tehtiin selkäpuudutuksella päiväkirurgisella. Pääsin samana päivänä kotiinkin sen jälkeen kun vessassa käynti "onnistui" ja ruoka maistui ja muutenkin olo oli taas suht normaali (mitä nyt tuollaisen jälkeen voi olla). Sain lääkkeeksi Panacodia ja Ibuxinia. Saikkua sain aluksi 4 viikkoa. Haava jätettiin auki joten sitä hoidettiin keittosuolaliuoksella kostutetuilla sidetaitoksilla ja myöhemmin Sorbactilla. Haava oli jotain n. 4-5cm pitkä, syvyydestä en tarkkaan osaa sanoa mutta ehkä joku 2-3 cm.

Parantuminen lähti sujumaan mukavasti, lähinnä makasin sängyssä päivät. Viimeisellä kontrollikäynnillä lääkäri antoi vielä yhden viikon saikkua että haava olisi kunnolla parantunut ennen töihin menoa. Kaikki meni tuolloin ihan kivasti. Kunnes haavan kanssa alkoi tulla ongelmia. Se ei mennytkään aivan kiinni ja menin leikkauksen tehneen lääkärin vastaanotolle sitä näyttämään. Tässä vaiheessa oli varmaan huhtikuu (en tarkkaan muista). Sain antibioottikuurin, Tavanicia. Tämän jälkeen huhti-kesäkuun välinen aika oli lähinnä sitä että kävin kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa lääkärin vastaanotolla, joko sovittuna aikana tai soitin itse kun ongelmia tuli. Söin luultavasti 3-4 antibioottikuuria Tavanicia tuona aikana, haava myös avattiin 2 kertaa lääkärin vastaanotolla, ekan kerran ilman puudutusta ja toisella kerralla puudutuksen kanssa. Haava hoidettiin Sorbactilla. Muistan kun tänä aikana soitin kerran päiväkirurgiselle puolelle kun yritin saada leikkauksen tehneen lääkärin kiinni. Kerroin että haava vuotaa verta ja on kipeä. Sieltä kuitenkin neuvottiin että ota buranaa ja jos ei mene ohi, pitäisi mennä terv.keskukseen.
Sain onneksi lääkärin kiinni vaihteen kautta myöhemmin. Huomasin aika monestikin että oli parempi soittaa suoraan leikkauksen tehneelle lääkärille joka tiesi asiasta enemmän, kuin että olisin mennyt terv.keskukseen.

Tätä jatkui kunnes kaikki näytti taas menevän hyvin. Kunnes heinäkuun alkupuolella menin taas lääkäriin kun haava ei tuntunutkaan menevän kiinni. Se oli maanantai päivä. Lääkäri määräsi jälleen antib.kuurin (Tavanic) ja heti keskiviikkona pääsin toiseen leikkaukseen. Tällä kertaa jouduin jäämään yöksi sairaalaan ja haavaan laitettiin tikit. Lääkkeeksi sain Buranaa. Kipu ei tuolloin ollut kova, toisin kuin helmikuussa olevan leikkauksen jälkeen.

Noin viikko leikkauksen jälkeen, tikit poistettiin. Haavan alaosa oli ihan vähän auki tikkien poiston jälkeen (siis tosi vähän) ja muuten kaikki näytti hyvältä. Samana päivänä lähdin kesämökille. Siellä olo oli yhtä tuskaa. Lähtöpäivänä haava kipeytyi ja seuraavana päivänä se oli vielä kipeämpi. Huomasin myös että haava alkoi vuotamaan, oli pakko pitää siteitä sillä haava vuoti veren sekaista nestettä melko paljonkin.

Heti viikonlopun jälkeen menin takaisin sairaalaan ja todettiin että haava oli tulehtunut. Jäin sairaalaan kahdeksi yöksi ja sain jälleen antib.kuurin. Se oli melkoista tuskaa kun lääkäri puristi kaikki märät pois haavan sisältä, kaiken lisäksi haava oli auennut enemmän, eli se alaosa oli vain pieni alku joka oli sitten avautunut kunnolla. Ja taas haava hoidettiin sorbactilla.

Pikku hiljaa haava alkoi parantua. Kun antib.kuuri loppui ja kävin lääkärillä, niin sen jälkeen sovittiin että tulisin joka viikko näyttämään haavan kunnes se on varmasti ok. Kaikki menikin hyvin. Kunnes jossain vaiheessa se taas kipeytyi. Tällöin jouduin varjoainekuvaukseen ja sain taas antib.kuurin. Jonkunlainen onkalo ilmeisesti löytyi mutta se ei mitään tulehdusta aiheuttanut joten esim. leikkausta ei lähdetty tekemään. Kävin jopa erikoislääkärin puheilla joka suositteli että leikkaus pitäisi tehdä. Oma leikkaava lääkäri kuitenkin sanoi että se ei välttämättä paranna haavaa ja niin kauan kun se ei tulehdu tai ala märkimään, leikkaus on turha vaihtoehto. Söin vielä myöhemmin syksyllä 06 varmaan 2 antib.kuuria.

Nyt kävin vielä tämän vuoden alussa näyttämässä haavaa ja kaikki on ok. Pikku hiljaa tuntuu että ehkä se ei enää tuota ongelmaa, ainakaan vähään aikaan. Välillä haava kyllä ärtyy istumisesta mutta se menee aina ohi. Lääkärin kanssa kuitenkin sovittiin että jos jotain tulee, lähiaikoina tai vielä myöhemminkin niin ottaisin suoraan häneen yhteyttä eikä niin että menen terv.keskukseen ja sieltä laitetaan taas lähete ja menee ties miten kauan ennen kuin pääsee leikkaukseen.

Että näin mulle on tämän ongelman kanssa käynyt. Pakko myöntää että tuo sp on melkoinen riesa, etenkin jos se ei heti ekalla kerralla parane.

Eilen kävin viimeisen kerran takamustani näyttämässä terveydenhoitajalle. Oli mennyt viikonlopun aikana täysin umpeen. Kokonaisuutena sairausloma kesti 7vk ja toipuminen ollut yllättävän nopeaa. Nyt pääsee sitten kunnolla kiinni ns. normaalielämään, ei tarvitse enää pahemmin varoa liikkeitään ja tekemisiään! Jos olisin aikaisemmin tiennyt, että näin helposti asiat menevät niin varmaankin olisin aikasemmin suostunut leikkaukseen! Mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan!! Nyt täytyy vaan toivoa, ettei se enää koskaan tule!!

Paranemisia sulle saikkulainen, jos paranemisesi on vielä menossa! Kyllä se siitä vielä joku päivä on ummessa!!

suomeksi

Niin ensiksi SP on lyhennys sanasta Sinus Pilonidalis ja on latinaa ja suomeksi tarkoittaa varmaan jotain kystaa tms.

Nyt olis sitten työpäiviä takana kaksi ja tyynyn päällä täällä istutaan. Haavan paraneminen vei siin kokonaisuudessaan noin kaksi ja puoli kuukautta. Loppu vaiheessa otti vielä sen verran takapakkia, että juuri kun se oli mennyt kiinni niin se aukesi vielä tuolta pakaravaosta pari milliä. Nyt on siis kokonaan ummessa. Täytyy myös myöntää, että nyt on sen puolesta parempi kun se paukuran tihkuminen on poissa ja normaali elämä on taas alkanut. Suosittelen kaikille asiasta kärsiville, että leikkaukseen vaan ja mielellään sydäntalvella niin saa huilailla pimeimmän kaamoksen yli. Autossa istuessa tuntuu vielä, että 100 kilometriä on maksimi ja sen jälkeen alkaa takapuolessa tuntumaan, mutta toivottavasti toi takamus alkaa tosta parkkiintumaan ja kestämään.

Kiitos kaikille kivoista kommenteista ja tsemppiä niille ketkä asiasta kärsivät tai on leikkaus tehty. Kirjoitelkaa tänne kokemuksia niin niitä on sitten hauska lukea kun tämä tapaus varmaan pysyy mielessä pitkään.

T: ei enää saikkulainen

olen 15v poika ja olen huomannut että peräaukon ympärille on tullut toiselle puolelle semmoinen paukama.. ja muutenkin peräreikä tuntuu tiukalta ja punoittaa vähän..paskalla kun käy niin joutuu aina pesemään suihkulla kun ei muuten puhtaaksi lähde.. huomasin sen noin 2vk sitten.. ja sitä ennenkin oli jtn vaivoja siellä mutta en pahemmin välittänyt.. olen käyttänyt nyt semmoista voidetta mitä levittää niin se helpottaa..voide on tarkoitettu peräpukamiin, tulehduksiin peräaukossa jne.. alussa kun ei ollut voidetta perseeseen koko ajan tuntu semmoselta oudolta..ei koskenut mutta kaivoi ja oli epämukava.. en usko että tämä on peräpukama olisiko tämä sitten tämä "sinus pilondilis" kannattaisiko mennä heti lääkärille?? ... ei ole silleen viellä kovin paha..eikä tunnu kauheasti kun ostin tuota voidetta.. mutta vituttaa vaan tuo tuolla perseessä..ja nyt kun luin näitä teidän kirjotuksia nii alko vähä mietityttämään..
auttakaapas nyt vähän.. :(

itellä oli sama vaiva 2-3 vuotta sitte ja nukutuksessa leikattii, paraneminen meni hyvin mut nyt 2viikkoa sit huomasin että on uusiutumassa :( vituttaa..

Multa puhkastiin tuo paise torstaina ja nyt ei oo edes kovin kipeä enää. Arka vaan. Sorbact sidettä taiteillu sinne koloon että pysyy avoimena. Sitä kyselisin että uskaltaakohan sitä jo kankulla istua? vai pysynkö vielä makuulla. Ikinä ole tehny näin paljon mieli istua :D viikon makoillu vaan..

Mitä akrobaattisia asentoja käytätte pönöllä käydessä?

Itse juuri toiseen kertaan puhkaistu ja nyt tehty puhkaisu on 0.5 cm päässä peräaukosta. Tortun kun käy vääntämässä niin varmasti menee likaa haavaan. Niin lähellä peräaukkoa tuo ongelma, että kun sorbact on sisässä ja lappu päällä niin hikoilemalla irtoaa tuo lappun reuna tai viimeistään kun tortulla käy. Sorbact ei pysy sisässä ilman lappua päällä, sillä sen verran erittää moskaa.

Tuntuu että ei tee mieli käydä vessassa kun pelkää että heti pöpöt haavassa. Toisaalta eipä tässä pysty 2-3 kk oikein pidättelemään.

WC paperilla olen koittanut suojella parhaani mukaan, mutta onko muita vinkkejä?

On tämä melkonen työmaa... Pari viikkoa sitten leikattiin monta vuotta muhinut paise ja oli yli kymmenen käytävää kerinnyt rakentamaan.. selkäydin puudutus oli kivuton mutta pelottihan se helvetisti aluks kun eka kerta leikkauksessa. Yön yli sairaalassa ja paaritaksilla kottiin 6viikkoa istumiskieltoa ja sairaslomaa. Viikko meni hyvin mutta kenkiä laittaessa rapsahti yks tikki poikki ja piti ottaa pois. Sorbak nauha sisään ja 2päivän välein vaiheltava. Nyt pakaravaon alimmasta tikistä vuotaa verta ja ehkä vähän märkää niin saas nähdä mitä tästä tulee taas kun käy lääkärillä. Pirullinen patti tuo kyllä on mutta kannattaa leikata! Ei se muuten sieltä mihinkään lähde muutakun leviää vaan syvemmälle.. Pitkä kestonen hoito mutta talvella ihan kannattavaa niin voipi olla talviunilla kuin karhut ja kesällä koko patti poissa :)

Itselläni leikattiin 22.3 sp. N. 7cm pitkä leikkaushaava ja 4 päälitikkiä. Sisällä sulavat tikit. Ylihuomenna, eli 3.4, olisi tikkien poisto. Kaikki on muuten mennyt ok, mutta alimman tikin ympärystö/tikkien reiät tuntuu kivuliailta. Istumista en oo vielä edes yrittänyt muuta kuin vessassa. Vessassa käyminen ei ole itselle ollut mitenkään kivuliasta, sillä leikkaushaava päättyy n.5cm peräaukon yläpuolelle.
Pelkään nyt vain, että alin tikki tulehtuu/ on kerännyt mätää tai muuten vain hidastaa paranemista :-/ no, kaitpa sen sitten ylihuomenna näkee..

Joo, kiusallinen vaiva tuo on ☹️

Itsellä tuo leikkaus vasta tulossa 4vk:n päästä. tässä sitä jännitellään. Harmittaa tuo saikku, kun olen urheilija ja 3vk kuulostaa aika pahalta.

Itsellä leikattu viikko sitten 11 tikkiä ja nukutuksessa tehtiin. Jos kellään kysyttävää niin laittakaa kysymyksiä tulemaan.