Kun autoverotuksen muuri murtui!

Kun autoverotuksen Berliinin muuri murtuu:

Valtiovarainministeriön autoverokäsittelijät ovat ryhmittyneet epätoivoiseen viivytystaisteluun lainvastaisen autoveronsa puolesta kuin saarroksiin jääneet saksalaisjoukot Stalingradissa. Kun lainvastainen autoverojärjestelmä vihdoin murtuu, vallitsee valtioneuvoston linnakkeessakin melkoinen hämmennys ja huoli. Kuten Stalingradin taistelu oli eräs toisen maailmansodan käännekohdista, on myös autoverotuksen eurooppalaistuminen yksi demarimafian kohtalonhetkistä. Mukailen seuraavassa katkelmaa Olavi Paavolaisen “Synkästä yksinpuhelusta” ja laitan hakasulkuihin alkuperäistekstin osia:

“Kierrän kello 23.15 sattumalta auki radion ja kuulen tällöin ilmoituksen, että vvm:n kaikkien autoverokäsittelijöiden [Stalingradin kaikkien saksalaisjoukkojen] tuho on nyt sinetöity. Radioyhteys pohjoisenkin ryhmän miehiin oli katkennut iltapäivällä…Koskaan ei Kuitusen [Goebbelsin] propaganda ole osoittanut sellaista taitavuutta kuin tämän Verohelvetille [Saksalle] niin kohtalokkaan tiedon lavastuksessa. Tiedoitusta seurasi musiikkirapsodia, jonka pääteema oli “Jumala ompi linnamme”. Huusin vaistomaisesti Liisalle: “Nyt on Verohelvetissä [Saksassa] totisesti hätä!”. Sekä Jumala että Luther marssitettiin lohduttamaan murhenäytelmässä, johon Lipposen [Hitlerin] “intuition” sanelema strategia oli johtanut…

Tämän jälkeen alkoi lähetyksen tavallaan vaikuttavin osa, joka mahtoi tehdä efektin Vehossakin [Lontoossakin]. Seurasi näet pitkä surumusiikki, suorastaan karmaiseva klassillisuudessaan ja ylevässä tuskassaan. Se alkoi Vivaldin H-molli konsertilla. Georg Kuhlenkampf soitti sitten osan Bachin E-duuri konsertista, jota seurasivat kaksi Gluckin kappaletta, Händelin Concerto Grosso, hidas osa Mozartin A-duuri viulukonsertista sekä Haydnin G-duuri sinfonian ensimmäinen osa. Kansakunta turvautui hädän hetkellä menneisyyden suurmiehiin.
2449
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

ilmaista.
Itse en näe tässä asiassa valtionvarainministeriön virkamiehiä mitenkään autoveron puolustajina. He vain hoitavat valtiontaloutta politiikojen antaman kehyksen mukaan.

AUTOVERON KAATUMINEN ON JO LÄHTENYT LIIKKEELLE. Kun ihmiset lopettavat uusien autojen ostamisen veronalennusta odottaen, syntyy itsensä toteuttava ennuste: AUTOVERON TODELLINEN BUNKKERI AUTOKAUPPA-ALA joutuu uusien autojen myynnin pysähtyessä kääntämään autoveroasiassa kelkkansa saadakseen myynnin jälleen käyntiin.

Äänestä
  • Poliitikoilla on tietysti oma roolinsa päätöksentekijöinä, mutta sitä on ihan turha liioitella. Autoverolle ei ole koskaan ollut taloudellista, saati sitten kansantaloudellista perustetta ja valmistelijoiden vastuu on tuoda tosiasiat päättäjille. Nyt kaikki suurimmat virheet on julkisuudessa kasattu yhdelle miehelle, Heikki Kuituselle. Varmaan joskus tutkitaan, kuka oikeasti on ollut se älyn tonava, jonka virheistä kärsimme sekä valtion-, yksityis että kansantaloudellisesti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


L. Apio kirjoitti:

Kun autoverotuksen Berliinin muuri murtuu:

Valtiovarainministeriön autoverokäsittelijät ovat ryhmittyneet epätoivoiseen viivytystaisteluun lainvastaisen autoveronsa puolesta kuin saarroksiin jääneet saksalaisjoukot Stalingradissa. Kun lainvastainen autoverojärjestelmä vihdoin murtuu, vallitsee valtioneuvoston linnakkeessakin melkoinen hämmennys ja huoli. Kuten Stalingradin taistelu oli eräs toisen maailmansodan käännekohdista, on myös autoverotuksen eurooppalaistuminen yksi demarimafian kohtalonhetkistä. Mukailen seuraavassa katkelmaa Olavi Paavolaisen “Synkästä yksinpuhelusta” ja laitan hakasulkuihin alkuperäistekstin osia:

“Kierrän kello 23.15 sattumalta auki radion ja kuulen tällöin ilmoituksen, että vvm:n kaikkien autoverokäsittelijöiden [Stalingradin kaikkien saksalaisjoukkojen] tuho on nyt sinetöity. Radioyhteys pohjoisenkin ryhmän miehiin oli katkennut iltapäivällä…Koskaan ei Kuitusen [Goebbelsin] propaganda ole osoittanut sellaista taitavuutta kuin tämän Verohelvetille [Saksalle] niin kohtalokkaan tiedon lavastuksessa. Tiedoitusta seurasi musiikkirapsodia, jonka pääteema oli “Jumala ompi linnamme”. Huusin vaistomaisesti Liisalle: “Nyt on Verohelvetissä [Saksassa] totisesti hätä!”. Sekä Jumala että Luther marssitettiin lohduttamaan murhenäytelmässä, johon Lipposen [Hitlerin] “intuition” sanelema strategia oli johtanut…

Tämän jälkeen alkoi lähetyksen tavallaan vaikuttavin osa, joka mahtoi tehdä efektin Vehossakin [Lontoossakin]. Seurasi näet pitkä surumusiikki, suorastaan karmaiseva klassillisuudessaan ja ylevässä tuskassaan. Se alkoi Vivaldin H-molli konsertilla. Georg Kuhlenkampf soitti sitten osan Bachin E-duuri konsertista, jota seurasivat kaksi Gluckin kappaletta, Händelin Concerto Grosso, hidas osa Mozartin A-duuri viulukonsertista sekä Haydnin G-duuri sinfonian ensimmäinen osa. Kansakunta turvautui hädän hetkellä menneisyyden suurmiehiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu