päivä parahin!
Olen tämän sapattirunon kirjoittanut täällä joskus ennenkin,mutta haluaisin sen taas Luojamme ja Lunastajamme kunniaksi kirjoittaa:
Minä olin sapatinpäivänä 17.09-05,kävelemässä Jumalan kauniissa luonnossa.Tunsin sydämessäni suurta rauhaa,kiitollisuutta ja iloa.
Kaikki oli niin kaunista ja täydellistä,kuin vain Luojan kädestä lähtenyt voi olla!
Siinä kulkiessani huokaisin Taivaan Isän puoleen,että:"Voisinpa kirjoittaa runon,siunatusta lepopäivästä Luojani kunniaksi."
Samassa alkoi mielestäni nousta sanoja ja lauseitakin.Kotiin tultuani aloin kirjoittaa niitä paperille ja tällainen siitä sitten tuli:
******************************************************************
IANKAIKKISEN LUOJAN KUNNIAKSI.kirj.Sirkka Kreivi.
-Jumala Sanallansa loi tämän maailman,
suuressa rakkaudessaan soi sapatin ihanan.
Se meitä muistuttaa,iäti Luojasta,
lapsiaan saamme olla,on meillä Jumala.
Ei silloin vielä ollut juutalaisia,ei pakanoitakaan,
kun ensimäisen ihmisparin loi Luoja maailmaan.
Seitsemännen päivän Hän,Luoja lepäsi,
merkiksi luomisesta sen sitten eroitti,
lepopäiväksi luoduillensa sen Isä siunasi.
Päiviä muita voimme siis vapaasti valita,
vaan LEPOPÄIVÄN SIUNATUN antoi Jumala.
Merkiksi luomisesta,etemme eksyisi,
vaan AINA muistaisimme Hänet Luojaksi.
Minutkin armostasi,oi Jeesus lunastit,
kun pyhän kalliin veres ristiläs vuodatit.
En armoa niin suurta voi koskaan unohtaa,
vaan neuvojasi Jeesus,mä tahdon noudattaa.
En tietoisesti halua valita syntiä,
kun sydämeni pesty on pyhällä verellä.
Ei omat voimani riitä,en jaksa taistella,
suo Herra että Henkesi on voimana matkalla.
Uudesti syntymässä loit minut uudeksi,
kun silloin sydämeeni kirjoitit tahtosi.
Nyt päiviä ei minun tarvitse valita,
KUN LEPOPÄIVÄN siunatun,sain lahjaksi Luojalta.
Jumala lapsenasi suo minun iloita
ja Sanastasi löytää totuuden valoa,
niin että sapattisi Herra,riemulla pyhitän
ja nimeäsi JEESUS iäti ylistän.
**********************************************************
Siunattua lepopäivää kaikille!tv.Sirkka Iita.
Olen tämän sapattirunon kirjoittanut täällä joskus ennenkin,mutta haluaisin sen taas Luojamme ja Lunastajamme kunniaksi kirjoittaa:
Minä olin sapatinpäivänä 17.09-05,kävelemässä Jumalan kauniissa luonnossa.Tunsin sydämessäni suurta rauhaa,kiitollisuutta ja iloa.
Kaikki oli niin kaunista ja täydellistä,kuin vain Luojan kädestä lähtenyt voi olla!
Siinä kulkiessani huokaisin Taivaan Isän puoleen,että:"Voisinpa kirjoittaa runon,siunatusta lepopäivästä Luojani kunniaksi."
Samassa alkoi mielestäni nousta sanoja ja lauseitakin.Kotiin tultuani aloin kirjoittaa niitä paperille ja tällainen siitä sitten tuli:
******************************************************************
IANKAIKKISEN LUOJAN KUNNIAKSI.kirj.Sirkka Kreivi.
-Jumala Sanallansa loi tämän maailman,
suuressa rakkaudessaan soi sapatin ihanan.
Se meitä muistuttaa,iäti Luojasta,
lapsiaan saamme olla,on meillä Jumala.
Ei silloin vielä ollut juutalaisia,ei pakanoitakaan,
kun ensimäisen ihmisparin loi Luoja maailmaan.
Seitsemännen päivän Hän,Luoja lepäsi,
merkiksi luomisesta sen sitten eroitti,
lepopäiväksi luoduillensa sen Isä siunasi.
Päiviä muita voimme siis vapaasti valita,
vaan LEPOPÄIVÄN SIUNATUN antoi Jumala.
Merkiksi luomisesta,etemme eksyisi,
vaan AINA muistaisimme Hänet Luojaksi.
Minutkin armostasi,oi Jeesus lunastit,
kun pyhän kalliin veres ristiläs vuodatit.
En armoa niin suurta voi koskaan unohtaa,
vaan neuvojasi Jeesus,mä tahdon noudattaa.
En tietoisesti halua valita syntiä,
kun sydämeni pesty on pyhällä verellä.
Ei omat voimani riitä,en jaksa taistella,
suo Herra että Henkesi on voimana matkalla.
Uudesti syntymässä loit minut uudeksi,
kun silloin sydämeeni kirjoitit tahtosi.
Nyt päiviä ei minun tarvitse valita,
KUN LEPOPÄIVÄN siunatun,sain lahjaksi Luojalta.
Jumala lapsenasi suo minun iloita
ja Sanastasi löytää totuuden valoa,
niin että sapattisi Herra,riemulla pyhitän
ja nimeäsi JEESUS iäti ylistän.
**********************************************************
Siunattua lepopäivää kaikille!tv.Sirkka Iita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua
suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta
pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän
jumalanpelkonsa on vain opittuja IHMISKÄSKYJÄ,
sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle
kummia tekoja — kummia ja ihmeitä, ja sen
viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten
ymmärrys katoaa. (Jes. 29:13-14)
Enemmän tulee totella Jumalaa,kuin ihmisiä.Jeesushan nimenomaan itse sanoi että ihmiset ovat tottelemattomia,kaikkeen hyvään ja oikeaan taipumattomia ja valitsevat ihmiskäskyn ja ihmisoppien mukaan sitä opettavat,noudattavat isiltä oppimiaan perinnäissäädöksiä ja hylkäävät Jumalan käskyn.(Sunnuntai on pelkästään isiltä opittu perinnäissääntö.)
Rakkaus Jumalaan on se,että pidämme HÄNEN käskynsä.Emmekä mene kaikkien laittomuuden tuulten mukana,vaan pidämme SEN mikä on ALUSTA OLLUT.
Jeesus itse käski niin tehdä:"Pitäkää SE mikä on ALUSTA ollut."
Mikään muu käsky ei ole ollut alusta,luomisesta saakka,kuin tämä rakkauden käsky,josta ilmenee Jumalan rakkaus ja välittäminen jo luomisesta saakka.
JUMALA RAKASTI MEITÄ ENSIN!
Me vain heijastamme takaisin sitä,mitä olemme häneltä saaneet.
Jumala rakasti niinpaljon luomaansa maailmaa ja luotujaan ihmisiä,että antoi ainokaisen poikansa,niin ettei YKSIKÄÄN,joka HÄNEEN USKOO hukkuisi,vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Sinäkin olet Raamatun vääntelijä ja valehtelija
Alkuajankin seurakuntien elämän eräs kipeistä ongelmista oli keskinäisen rakkauden vähäisyys. Uskovat olivat kohdanneet Jeesuksessa Kristuksessa totuuden. Jeesus on Isältä saatu totuus. Mutta he tarvitsivat toistuvasti muistutuksen ALUSTA ASTI uskoon kuuluvasta Jumalan tahdosta. "Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut."
Johanneksen kirje
3:11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette ALUSTA ASTI kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme
2.Johanneksen kirje:
1:5 Ja nyt, rouva, minulla on sinulle pyyntö, ei niinkuin kirjoittaisin sinulle UUDEN käskyn, vaan minä kirjoitan sen, joka meillä ALUSTA ASTI on ollut: ETTÄ MEIDÄN TULEE RAKASTAA TOINEN TOISTAMME
22:36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
22:37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.'
22:38 Tämä on suurin ja ENSIMMÄINEN käsky.
22:39 TOINEN, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.'
Markuksen evankeliumi:
12:29 Jeesus vastasi: "ENSIMMÄINEN on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
12:30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.'
12:31 TOINEN on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.' EI OLE MITÄÄN KÄSKYÄ, suurempaa kuin nämä."
tuosta kauniista runosta siinä olit todella kauniit sanat,
älä välitä vaikka saat pilkkaa ihmisiltä, niinhän pilkkasi Jeesustakin, emmekä me ole Herraamme parempia, mutta kyllä Jumala meistä huolen pitää.Siunausta sinulle uskon siskolta.En ole keksinyt viellä itselleni nimimerkkiä joten en voi kirjoittaa viellä nimimerkillä.
kun siinä oli tismalleen minun nimimerki,mutta sitten huomasin,että eipä ollutkaan tismalleen,nimittäin piste puuttui.Sinä olet vielä varmaankin niin uusi täällä,että et ole tullut sitä ajatelleeksi,että on mukavampi jos laittaa tuohon nimimerkki paikkaan jonkin muun sanan,kuin toisen nimimerkin,sekaannuksen välttämiseksi.Älä pahoita mieltäsi,en nuhtele enkä sano tätä pahassa mielessä.Siunausta sinulle uskon sisareni.tv.Sirkka Iita.