olen kyllästynyt ihmisenä oloon, kaikkeen siihen mitättömyyteen ja tuskaisuuteen. joka päivä on samanlainen päivä. Ihmisenä olo ahdistaa.
olen komea 22v mies mutta mitä sitten vaikka olen komea? vaikka mun silmät olisi kullan kiiltävät ja posket hopean kirkkaat en silti nauttisi elämästä.
naiset aina sanoo voi kun sie oot komea mutta mitä sitten? olen tylsistynyt ihmisiin. Meidät on tehty kysymättä meiltä lupaa joten pois voi myös lähteä ilman lupaa.
En kestä ihmisiä en kestä. thanks and bye bye.
Terveisin: Kuoleman opetuslapsi
olen komea 22v mies mutta mitä sitten vaikka olen komea? vaikka mun silmät olisi kullan kiiltävät ja posket hopean kirkkaat en silti nauttisi elämästä.
naiset aina sanoo voi kun sie oot komea mutta mitä sitten? olen tylsistynyt ihmisiin. Meidät on tehty kysymättä meiltä lupaa joten pois voi myös lähteä ilman lupaa.
En kestä ihmisiä en kestä. thanks and bye bye.
Terveisin: Kuoleman opetuslapsi
Vastaukset 22
Vanhimmat
elä nyt mäne tekemmään mittää itelles!Elämä näyttää meille joskus ne synkätkkii kasvosa,mut kun jaksat ellee tämän illan,ensi yön,tulloo tuas uus päivä-mikä sinnuu siellä oottaa-sitä sinä et tiiä muuten,kun elämällä ja kahtomalla!Jokkaisen elämällä on jokkii tarkotus,sekkii selevivvää sinulle jonnaa päivänä.Vaikka oot kyllästynä ihmissiin,niin anna itelles vielä mahollissuus kahttoo huomisen yli-joku voipi tarvita kippeesti sinun appuus-elämä on kallis lahja-elä luovuta nyt!!!
Ennen leikkausta tunti elinaikaa. Ikävä kyllä olen edelleen elossa.
miks sinusta tunttuu,jotta valitettavasti elät vielä?Yrititkö itsaria;vai oletko muuten sairas?Tuli tuossa vanhan ja hyvin sairaalloisen äitini sanat mieleen,kun hän kipujensa keskeltä hennolla äänellä ilmoitti;Kaikki ihanat illat-ihanat aamut,ne Luojalta olen lahjaksi saanut!!!
"Joka päivä on samanlainen päivä"....no mulla EI ole. Joskus tuntuu, että elämä on niin ärsyttävän yllätyksellistä, ettei ole tosikaan!
(Varsinkin jos yllätykset ovat negatiivisia!)
On "tasapaksussa" elämässäkin puolensa, usko pois!
Hyvä jos sinulla on edes ulkonäköä. Muilla ei edes ole sitä ja sitten kun vedän itseni kiikkuun ei kukaan jää kaipaamaan paitsi vanhemmat. Ei rumilusta kukaan jää kaipaamaan. Harmittaa kyllä kohtaloni mutta en voi enää muutakaan kun elämä on pilalla!
elämäsi on pilannu?Mie oon kulukena elämässä aika kivisten polokuloihen kautta ja monta kerttoo tuntuna,jotta mie en jaksa ennee,mut josttaa se elämisen halu on ainnaa löytynä.Jokkainen on oman onnesa seppä,jos sie et oo tyytyväinen elämmääsi,muuta se-keinot löyttyy oman piän sisältä,kuhan maltat funtsailla asioita-mitä unelmmii siulla on ollu,miten voisit ne totteuttoo.Eikä rummii immeisii oo olemassakkaa,ollaan vain suurin osa erinäkössii.Kysäseppä seurraavalta vasttantulijalta,oonko mie ruma?-ja kuuntele vasttaus-suatat yllättyy.Ja kun seurovvaa nuihin kauniihen immeisten elämmee,niin eipä nuo taija onnellisuutta suanneen siitä ulukonäysta.En miekkää mikkää ruusu oo,vain kukka kumminnii!
unohtaisit sen komeutesi, niin ehkä löytäisit elämästäsi elämisen arvoisiakin asioita?
Käypä jossain, missä ei taatusti komeudella ole mitään merkitystä. Mene vaikka vapaaehtoisena jakamaan leipää Pelastusarmeijaan. Takaan, että elämäsi alkaa tuntua mielekkäämmältä!
Jokainen päättäköön halutessaan myös omasta lähdöstään.
Minulla oli komea nuori poika jolla oli unelmia.Tottui kotona köyhytteen, ja itse joutui omat rahansa tienaamaan.Ei hän menestynyt koulussakaan, mutta ei sekään häntä lannistanut.
Hän näki kaikessa aina jotain hyvää.Suunnitteli kaikkea asioita ja elämäänsä, joka oli huippuhyvää ja mahtavaa.Kysýin joskus miten kaikki tuo olisi mahdollista.Hän vastasi-Kuule äiti se on niin yksinkertaista, pitää vaan keksiä ratkaissut.Hän oli kiitollinen kaikesta minkä sai ja sanoi usein minullekkin että- älä välitä äiti, anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja usein voi ottaa asioita huumorilla.
Minun täydellinen poikani joka eli niin kuin minä opetin ja niin kuin olisin itse halunnut osata elää ja suhtautua elämään.Täydellinen poikani kuoli, ja takaan että silloin olisin toivonut voivani tehdä vaihtokauppaa sellaisten ihmisten kanssa jotka todellakin syystä tai toisesta haluaa pois täältä maan päältä elämästä.
Jos minä olisin voinnut valita, olisin valinnut pedofiilin, murhaajan , kiduttajan, tai raiskaajan enkelin matkaan, mutta enpä sannut päättää tästä asiasta.
On vaan elettävä kunnoittaakseni poikaani ja kuvittelevan elävänsä niin kuin hän olisi halunnut minun elävän.
on itsekästä ajattelluu tuommonen,jotta mie piätän,millon mie tästä mualimasta lähen!Siinäpä ei lähheistten ja ystävien tunteita jakseta ymmärttee millääntavalla-itsekästä oman navan ympärillä pyörimista koko homma.Olin 15v.,kun setäni hirtti itsesä-puhui monta vuotta;että hän ei jaksa elää enää,äitini yritti auttaa,otti lääkäriin yhtryttä,joka vain määräsi unilääkkeet.Setäni oli todella ahdistunut-muistan eräänkin keskustelun,kun setäni tuli yöllä äidin luo ja sanoi;että Jumalakin on hänet hyjännyt.Äiti yritti parhaansa mukaan lohduttaa,ettei Jumala hylkää lapsiaan-täytyy vain jaksaa rukoilla-apu tulee aina ylhäältä päin.NO,äiti hommasi setäni kääkäriin,jossa hän sai Vain unilääkkeet ja viinan kanssa-hAn päätti elämänsä unilääkkeitten kanssa!Voi HYVÄ juMALA sitä syyllisyyden tunnetta,mikä meille omaisillejäi:mitä olisimme noineet tehdä toisin-kuinka olisimme voineet auttaa.Hän oli KUOLLESSAAN SAMANIKÄINRN,KUIM MIE NYT-eli periaatteessa parhaassa iässä.Miettikää hyvät ihmiset,mitä olette tekemässä/suunnittelemassa.tuollaise päätökset eivät koske vain teitä ihtteeny-niinmonijoutuu elämmään sen syyllisyyden kanssa,jonka te heille aiheutatte vain oman turhautuneeseenne kanssa
Pitäisikö ihmisten siis vaan jaksaa elää oman tuskansa kanssa vaan sen takia että läheiset eivät ymmärtäisi tätä lopullista ratkaisua? Mitä järkeä tässä ylipäätään on jos elämänpolulla kuljetaan alusta loppuun ns. jalat rakoilla.
Eikö sen vertaa saa päättää elämästään että voisi lopettaa maallisen taivalluksen jos ei kertakaikkiaan vaan jaksa enää?
Ymmärrän kyllä että selittämättä lähteminen saa aikaan syyllisyydentunteita ja arvailua siitä mikä meni pieleen. Mutta jos aikoo lähteä niin selventää ainakin muille että heissä ei ollut mitään vikaan vaan tämä oli ihan oma tahto.
kanttaa vasttuun omasta elämästtään-vaikkeesti sairraat eivät voi valita kuolinhetkkeesä,mutta tämän ketjun kirjottajilla tunttuu olevan kova halu muan alle siihen pienneen yksijjöön ja kuitennii tunttuu,jotta ois niinku avunpyyntö,kun itsemurha-aikkeistaan tänne palstalle kirjutellaan.Mittee se on?Itesiällii,huomionkerjuuta vai ilimotus vain toisille,jotta mie lähen nyt?No,mikäpäs siinä sitten-eikun hellurei,naru kaullaan ja kiikkummaan.Eikö kuitennii kannattas harkita vielä ja männä asiantuntijalta appuu pyytämmään!!
elämän sie kuvittelet alakavan kuoleman jäläkkeen...?
Jos sä multa kysyt niin en minkäänlaisen. Luulen/toivon että lakkaan olemasta ilman mitään jälkipelejä sitten kun joku päivä kuolen.
tämän kysymys oli tarkotettu ketjun alottaneelle!Minkäänlaisen auttuuven sie ajattelet koittavan kuoleman jäläkkeen?Jospa lyöttäivyt minun remmiin,ja autettaan niitä,joilla ei ou mittää.Siullakkii on mahollissuus männä vappaehtostyöhön Sri Lankaan,siellä näkisit,mitä on taistelu elämästä ja jokapäiväsestä ruuasta.Otappa yhtteys Lotus Hill kamppanjaan,siinä välleen unohtuu murhe kommeuvesta ja omista vaivoista,kun piäset konkreettiseti auttammaan ihmissii,joilla ei ou mittää!!
jos siun ainut ongelma on elämässä se,jotta oot kommee,niin miks sie et käytä hyövyks sitä ommiinaisuuttas:ruppee vaikka valokuvamalliks,niin myökkii suahhaa ihailla sinnuu ja sillon sulla on elämäntehtävä:ilahuttoo meitä nelikymppissii naissii!!Vai rottako sie halluisit olla,kun oot kyllästynnä ihmisenä olemisseen?No,kyllähän jotkut rotistakkii tykkeevät-en mie sillä....
olet jo kerennyt kokea elämäsi varrella? Mikä mättää ihmisenä olemisessa...muistelen että kirjoitit jo aiemminkin palstalle? Olet vasta 22v ja sulla on elämä edessä, jos niin itse haluat! Entä miksi oletkaan niin tylsistynyt ihmisiin? Mä oon kuules utelias. Et sä ole ainoa jota ahdistaa mutta järki käteen kuoleman opetuslapsi. Thanks and bye! I hope you answer to me.....
Mittepä mieltä sie out tänäpäivänä nuista kirjutuksistas?Mualima on täynnä todellista hättee ja sie voit olla se auttaja,joka viepi sen avun perille.Ootko sie tosissaan nuin itsekäs,jotta siun kommeutes männöö kaiken sen hädän ohi,mitä mualimassa on?Herree tähän päivvään,kato ympärilles-ihmisillä on hätä hengessttään-eikä kommeuvesttaan.Oon ihan mykkä,kun mietin,miten ihmmeen kommee sie ootkkaa,ku ihan mainosttoo pittää!!!
tosi ilikijö immeisille,kun sille piälle ruppeen-miten paljo tässä mualimassa on hättee ja kurjjuutta-immeisillä ei ou mittää arvvoo;niitä ammuttaan kuin koirrii kadulla,ei oo vettä,ei oo ruokkoo muusta elämisen mahollisuuksista puhumattakkaa,ja sit tää "kuoleman oppilaps"surroo,kun on liian kommee tähän mualimmaan!Halloo-herree nuista harhoistas elämmään tätä normmaallii immeisen arkipäivvee!!Mie oon mukana Lotus Hill-kamppanjassa,joka Pentti-Oskari Kankaan ja Marja-vaimon kanssa yrittää ruohonjuuritasolla auttaa näitä tsunami-uhreja,jotka maailma on hylännyt!Unoha se ylimaailmallinen kommeeutes ja keskity olennaiseen-auta niitä-jotka muut ovat jo unohtaneet!Siinäpä siulle elämänsarka kynnettäväks-ole ihminen ihmiselle,vain niin saat oman ihmisarvosi takaisin.Yritä edes-et tiiedä,miten paljon se sinulle anttaa ja voin taata,että tämän kokemuksen jälkeen et ole kuoleman oppipoika-olet uuden elämän perustaja niille,joilla ei ole mitään!!!
Aikuisten oikeesti sinä Karjalan Heili, yrittäisit kirjoittaa sellaista tekstiä, että muutkin ymmärtävät!
Tuota mongerrusta yrittäessään seurata ja lukea menee silmätkin ristiin.
Vaikka se heitukka Karjalasta oletkin, niin osaat varmaan kirjoittaa kirja/yleiskielellä, eikä tuota harrastamaasi kammottavaa möngerrystä!
suosiolla miun kirjutusten yli-ei niitä ou pakko lukkee ja selevynneks siulle-heitukka on naikkonen,mikä mie en ou,mut heili tarkottaa vain yksinkertasesti Karjalan neito.Mie jatkan mongerrusta-yritä olla välittämätä!!
poistun suosiolla tältä palstalta häirihtemästä teijän sivistynyttä keskustelluu ja mänen tuonne panniikkihäiriöisten palstalla-sinne mie oun kokena olleeni tervetullut.Anteeksi,että olen kiusannut teitä mongerruksellani,mutta nyt ootte vapaat minusta.toivon kaikkea hyvää palstalaisille ja iloa ja valoa elämäänne-lämmöllä-Karjalan Heili-