siporexin omianisuudet

Älä nyt viitsi siis ihan sama kuin muillakin harkoilla siis millä muilla?no ehkä muillakin kaasubetoni harkoilla.
Lecat sentään uskaltaa ottaa käteen märkänä.Kahit,poltetut ja muut betonituotteet ei vaikuta mitenkään mutta sipohan murenee käsiin märkänä.

höpöhöpö pöö kirjoitti:

Älä nyt viitsi siis ihan sama kuin muillakin harkoilla siis millä muilla?no ehkä muillakin kaasubetoni harkoilla.
Lecat sentään uskaltaa ottaa käteen märkänä.Kahit,poltetut ja muut betonituotteet ei vaikuta mitenkään mutta sipohan murenee käsiin märkänä.

Lue lisää

lecahan ei edes kastu! Vesi valahtaa sitää läpi että solahtaa. Kokeile vaikka. Saman tekee ilmakin, vetää kaikista nurkista, ennen kuin rappaukset saadaan pintaa!

höpöhöpö pöö kirjoitti:

Älä nyt viitsi siis ihan sama kuin muillakin harkoilla siis millä muilla?no ehkä muillakin kaasubetoni harkoilla.
Lecat sentään uskaltaa ottaa käteen märkänä.Kahit,poltetut ja muut betonituotteet ei vaikuta mitenkään mutta sipohan murenee käsiin märkänä.

Lue lisää

Siporexin toimituskosteus on n 30%, maksimi 40%. Sellaisella tavaralla rakennetaan. Ei murene käsiin sen enempää kuin kuivakaan.

Suurin märän rakenteen riski on pakkasvaurio: jos siporexin kosteus on 60% tai yli, siihen saattaa tulla pakkasvaurioita. Näin märkä tavara olisi ollut pitkään veden alla.

Mites sitten kun 30-50 vuoden jälkeen rappaus alkaa poistumaan ja löytyy kohtia missä sitä ei ole. Muut kiviseinät ei rappausta vaadi niin paljoa, mutta jos siporex-seinä vaatii jo kovuuden ja kosteussuojan takia

Toiseksi miten sitten, kun 50vuoden jälkeen rappausta alettaisiin uusimaan niin onkohan vanhan jo rappauksen poistaminen harkon pinnasta vaikeaa kun harkko niin haperaa että välillä lähtee osa seinästä mukaan

epäilijä kirjoitti:

Mites sitten kun 30-50 vuoden jälkeen rappaus alkaa poistumaan ja löytyy kohtia missä sitä ei ole. Muut kiviseinät ei rappausta vaadi niin paljoa, mutta jos siporex-seinä vaatii jo kovuuden ja kosteussuojan takia

Toiseksi miten sitten, kun 50vuoden jälkeen rappausta alettaisiin uusimaan niin onkohan vanhan jo rappauksen poistaminen harkon pinnasta vaikeaa kun harkko niin haperaa että välillä lähtee osa seinästä mukaan

Lue lisää

Meillä on rakenteilla siporex-talo ja enpä ole juurikaan päätäni vaivannut sillä, miten talo 50 vuoden kuluttua toimii. Tuskinpa me nykysukupolvetkaan elämme ikuisesti. Ja seuraavat halunnevat jo ihan jotain muuta.

Jos talo on tarkoitettu takuuvarmasti kestämään 50 vuotta ja ylikin, niin ainoita vamoja valintoja lienevät "vanhanajan" kävinveistetty hirsitalo tai täystiilitalo. Ymmärtääkseni esimerkiksi Lammin ja Maxitin harkoista ei vielä ole kokemuksia vuosikymmenten ajalta. Siporex-rakennuksia on sen sijaan rakennettu jo iät ja ajat. Jos ne ihan surkeita olisivat, niin tuskinpa koko firmaa olisi enää olemassa.

ikuisesti kirjoitti:

Meillä on rakenteilla siporex-talo ja enpä ole juurikaan päätäni vaivannut sillä, miten talo 50 vuoden kuluttua toimii. Tuskinpa me nykysukupolvetkaan elämme ikuisesti. Ja seuraavat halunnevat jo ihan jotain muuta.

Jos talo on tarkoitettu takuuvarmasti kestämään 50 vuotta ja ylikin, niin ainoita vamoja valintoja lienevät "vanhanajan" kävinveistetty hirsitalo tai täystiilitalo. Ymmärtääkseni esimerkiksi Lammin ja Maxitin harkoista ei vielä ole kokemuksia vuosikymmenten ajalta. Siporex-rakennuksia on sen sijaan rakennettu jo iät ja ajat. Jos ne ihan surkeita olisivat, niin tuskinpa koko firmaa olisi enää olemassa.

Lue lisää

No eikö noi täystiili ja hirsitalotkin perusteta nykyään lammin ja maxitin harkkojen päälle, niin eihän nekään sen kestävämpiä silloin?

epäilijä kirjoitti:

Mites sitten kun 30-50 vuoden jälkeen rappaus alkaa poistumaan ja löytyy kohtia missä sitä ei ole. Muut kiviseinät ei rappausta vaadi niin paljoa, mutta jos siporex-seinä vaatii jo kovuuden ja kosteussuojan takia

Toiseksi miten sitten, kun 50vuoden jälkeen rappausta alettaisiin uusimaan niin onkohan vanhan jo rappauksen poistaminen harkon pinnasta vaikeaa kun harkko niin haperaa että välillä lähtee osa seinästä mukaan

Lue lisää

Terppa, olen asunut vuonna 1954 tehdyssä siporex-talossa elämäni ensimmäiset 20 vuotta, sittemmin vuonna 1981 tein talon 15-20sentin harkoista puuvuoraus kaavasyistä ja nyt laajensin sitä 375-harkoilla ja rappaan ensi kesänä. Entisessä kotitalossani (1954) on edelleen sama rappaus, mutta oman 1981-torpan laudat on pitänyt jo pariin kertaan maalailla. Kyllä se niin on, että ihmiset vaihtuu, mutta kivitalo pysyy, vaikka lusikalla sisään kurkistaisikin. Kosteusvaurioita ei ole näkynyt, vaikka seinät näillä keleillä ovatkin märkinä (ulkoa).

epäilijä kirjoitti:

Mites sitten kun 30-50 vuoden jälkeen rappaus alkaa poistumaan ja löytyy kohtia missä sitä ei ole. Muut kiviseinät ei rappausta vaadi niin paljoa, mutta jos siporex-seinä vaatii jo kovuuden ja kosteussuojan takia

Toiseksi miten sitten, kun 50vuoden jälkeen rappausta alettaisiin uusimaan niin onkohan vanhan jo rappauksen poistaminen harkon pinnasta vaikeaa kun harkko niin haperaa että välillä lähtee osa seinästä mukaan

Lue lisää

Uudet sipo-talot ovat vuoden ilman ulkorappausta, parhaat kaksi vuotta. Ei kärsi.

Vai "kovuuden ja kosteussuojan" takia... ulkonäön takia enemmänkin.

Siinä vaiheessa kun rappausta joskus rapsutellaan irti, joku 5cm syvä kolo ei ole mikään katastrofi 37,5cm rakenteessa. Tasotetta päälle.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Uudet sipo-talot ovat vuoden ilman ulkorappausta, parhaat kaksi vuotta. Ei kärsi.

Vai "kovuuden ja kosteussuojan" takia... ulkonäön takia enemmänkin.

Siinä vaiheessa kun rappausta joskus rapsutellaan irti, joku 5cm syvä kolo ei ole mikään katastrofi 37,5cm rakenteessa. Tasotetta päälle.

Lue lisää

Jaa ei tartte rapata siporexia. No sipoperäiset paskapuheet ne vaan jatkaa kasvamistaan.Hetki kun vielä menee niin niitä ei tarvi enää muuratakaan.

löpöpöö kirjoitti:

Jaa ei tartte rapata siporexia. No sipoperäiset paskapuheet ne vaan jatkaa kasvamistaan.Hetki kun vielä menee niin niitä ei tarvi enää muuratakaan.

jos laittaa puuvuorauksen.

löpöpöö kirjoitti:

Jaa ei tartte rapata siporexia. No sipoperäiset paskapuheet ne vaan jatkaa kasvamistaan.Hetki kun vielä menee niin niitä ei tarvi enää muuratakaan.

Ei meillä ainakaan lähtenyt senttiäkään ensimmäisenä vuonna seinän paksuudesta vaikka ei ollut rappausta. Kai se paljas siporex kestäisi vuosikymmeniä, jollei sada suoraan päälle. Eikä ne harkot lumihangessakaan miksikään menneet yhden talven aikana. Ei ainakaan päälle näkynyt mitään.

kunhan olen ensin käynyt varastamassa lähikaupasta liimatuubin.

Erikoista talonrakennusta, jos pitää varautua siihen että seinä lilluu vedessä.

Aika yleinen mielipide on että siporex kestää tavanomaiset olosuhteet ja tavanomaisen käyttöiän. Mutta niinhän kaikki talot kestää. Ajattelisin että kivitalon rakentajilla on kuitenkin vaatimukset aika korkeita. Kaikki autorenkaatkin kestää ja toimii tavanomaisessa olosuhteissa ja käytössä, mutta kun katselee rengastestejä niin haetaan kestävyyttä jossain muualla kuin tavanomaisessa käytössä ja olosuhteissa. Testataan jopa kesärenkaiden pitävyyttä jäällä.

Jos kaikki rungot talossa kestävät normaalisti niin en näkisi sitten järjettömänä vertailla materiaaleja vähemmän odotetuissa olosuhteissa. Jäljempänä joku viittasi taifuuniin tai vedenpaisumukseen. No eivät tunnu kovin järkeviltä odottaa suomessa, mutta kuitenkin mutta kaikenlaisia pienempiä myrskyjä suomessa esintyy jo tänä päivänä. Ja suora vesisade päin seinää on minusta sellainen asia että kivitalon pitäisi se ajoittain kestää. Ehkä siporex kestää, mutta muut kivimateriaalit varmemmin eli minusta materiaaleja vertaillessa siporexille voisi antaa tästää miiinus pisteen.

Käytetäänkö muuten sipoa muualla kuin suomessa yhtä aktiivisesti?

ikuisuutta kirjoitti:

Aika yleinen mielipide on että siporex kestää tavanomaiset olosuhteet ja tavanomaisen käyttöiän. Mutta niinhän kaikki talot kestää. Ajattelisin että kivitalon rakentajilla on kuitenkin vaatimukset aika korkeita. Kaikki autorenkaatkin kestää ja toimii tavanomaisessa olosuhteissa ja käytössä, mutta kun katselee rengastestejä niin haetaan kestävyyttä jossain muualla kuin tavanomaisessa käytössä ja olosuhteissa. Testataan jopa kesärenkaiden pitävyyttä jäällä.

Jos kaikki rungot talossa kestävät normaalisti niin en näkisi sitten järjettömänä vertailla materiaaleja vähemmän odotetuissa olosuhteissa. Jäljempänä joku viittasi taifuuniin tai vedenpaisumukseen. No eivät tunnu kovin järkeviltä odottaa suomessa, mutta kuitenkin mutta kaikenlaisia pienempiä myrskyjä suomessa esintyy jo tänä päivänä. Ja suora vesisade päin seinää on minusta sellainen asia että kivitalon pitäisi se ajoittain kestää. Ehkä siporex kestää, mutta muut kivimateriaalit varmemmin eli minusta materiaaleja vertaillessa siporexille voisi antaa tästää miiinus pisteen.

Käytetäänkö muuten sipoa muualla kuin suomessa yhtä aktiivisesti?

Lue lisää

http://www.siporex.fi/yritys_etusivu

katsos vaikka tuosta. Tuossa on H H Internationalin omistuksessa olevat tehtaat.

Puolassa muistelisin olevan jopa 30 tehdasta, Saksassa on saman verran. Ja googlella varmaa löydät lisää. Eli Suomessa käytettävä siporex määrä itikan on pissi Itämeressä... olisiko n. 10% koko H H konsernin määrästä (laskettu em. sivuilta ilmoitetusta liikevaihosta)

Sipon valmistus: http://www.siporex.fi/kuluttajille_valmistus

Kestoikiä voi vertailla: http://ce.vtt.fi/lifeplan/

ikuisuutta kirjoitti:

Aika yleinen mielipide on että siporex kestää tavanomaiset olosuhteet ja tavanomaisen käyttöiän. Mutta niinhän kaikki talot kestää. Ajattelisin että kivitalon rakentajilla on kuitenkin vaatimukset aika korkeita. Kaikki autorenkaatkin kestää ja toimii tavanomaisessa olosuhteissa ja käytössä, mutta kun katselee rengastestejä niin haetaan kestävyyttä jossain muualla kuin tavanomaisessa käytössä ja olosuhteissa. Testataan jopa kesärenkaiden pitävyyttä jäällä.

Jos kaikki rungot talossa kestävät normaalisti niin en näkisi sitten järjettömänä vertailla materiaaleja vähemmän odotetuissa olosuhteissa. Jäljempänä joku viittasi taifuuniin tai vedenpaisumukseen. No eivät tunnu kovin järkeviltä odottaa suomessa, mutta kuitenkin mutta kaikenlaisia pienempiä myrskyjä suomessa esintyy jo tänä päivänä. Ja suora vesisade päin seinää on minusta sellainen asia että kivitalon pitäisi se ajoittain kestää. Ehkä siporex kestää, mutta muut kivimateriaalit varmemmin eli minusta materiaaleja vertaillessa siporexille voisi antaa tästää miiinus pisteen.

Käytetäänkö muuten sipoa muualla kuin suomessa yhtä aktiivisesti?

Lue lisää

vasta hittituote onkin, koska rakenne on homogeeninen.

ikuisuutta kirjoitti:

Aika yleinen mielipide on että siporex kestää tavanomaiset olosuhteet ja tavanomaisen käyttöiän. Mutta niinhän kaikki talot kestää. Ajattelisin että kivitalon rakentajilla on kuitenkin vaatimukset aika korkeita. Kaikki autorenkaatkin kestää ja toimii tavanomaisessa olosuhteissa ja käytössä, mutta kun katselee rengastestejä niin haetaan kestävyyttä jossain muualla kuin tavanomaisessa käytössä ja olosuhteissa. Testataan jopa kesärenkaiden pitävyyttä jäällä.

Jos kaikki rungot talossa kestävät normaalisti niin en näkisi sitten järjettömänä vertailla materiaaleja vähemmän odotetuissa olosuhteissa. Jäljempänä joku viittasi taifuuniin tai vedenpaisumukseen. No eivät tunnu kovin järkeviltä odottaa suomessa, mutta kuitenkin mutta kaikenlaisia pienempiä myrskyjä suomessa esintyy jo tänä päivänä. Ja suora vesisade päin seinää on minusta sellainen asia että kivitalon pitäisi se ajoittain kestää. Ehkä siporex kestää, mutta muut kivimateriaalit varmemmin eli minusta materiaaleja vertaillessa siporexille voisi antaa tästää miiinus pisteen.

Käytetäänkö muuten sipoa muualla kuin suomessa yhtä aktiivisesti?

Lue lisää

Kävin syksyllä työreissulla Amsterdamissa. Kaikki rakenteilla olevat pientalot mitä näin(omakotitaloista rivitaloihin, yhteensä kymmeniä) oli siporexia.

maailmallakin kirjoitti:

http://www.siporex.fi/yritys_etusivu

katsos vaikka tuosta. Tuossa on H H Internationalin omistuksessa olevat tehtaat.

Puolassa muistelisin olevan jopa 30 tehdasta, Saksassa on saman verran. Ja googlella varmaa löydät lisää. Eli Suomessa käytettävä siporex määrä itikan on pissi Itämeressä... olisiko n. 10% koko H H konsernin määrästä (laskettu em. sivuilta ilmoitetusta liikevaihosta)

Sipon valmistus: http://www.siporex.fi/kuluttajille_valmistus

Kestoikiä voi vertailla: http://ce.vtt.fi/lifeplan/

Lue lisää

Satavuotta oli ennustettu elinikä tuolla. No ei ole paljoa, mutta ei ne enempää anna muillekaan materiaaleille. Myös puurunkoinen talo pääsee samaan kestoikään. Sandwish-elementeillä toteutettu betoni talo taas ei pääse. Millekään ei anneta yli 100v käyttöikää tuolla enkä pitäisi tuota niin hyvänä käyttöiän arviointi paikkana. Siellä on annettu vain jonkinmoinen arvio, minkä määrittämiseen tuskin on käytetty paljoa vaivaa.

Jos 10% maailman suurimman kevytbetonivalmistajan tuotteista suomeen niin on se täällä aika moisessa suosiossa kun vain vähän ihmisiä kuitenkin.Ihmettelen miksei täällä suomessa yksiaineisuuden voohottajat ole innostuneet kennotiilestä. Koko taloa tosin ei tuolla pystytä toteuttamaan mutta siporexillakaan en ole nähnyt että ala ja yläpohja ilman lisäeristeitä tai puurakenteita ja yleensä myös perustukset

ikuisuutta kirjoitti:

Aika yleinen mielipide on että siporex kestää tavanomaiset olosuhteet ja tavanomaisen käyttöiän. Mutta niinhän kaikki talot kestää. Ajattelisin että kivitalon rakentajilla on kuitenkin vaatimukset aika korkeita. Kaikki autorenkaatkin kestää ja toimii tavanomaisessa olosuhteissa ja käytössä, mutta kun katselee rengastestejä niin haetaan kestävyyttä jossain muualla kuin tavanomaisessa käytössä ja olosuhteissa. Testataan jopa kesärenkaiden pitävyyttä jäällä.

Jos kaikki rungot talossa kestävät normaalisti niin en näkisi sitten järjettömänä vertailla materiaaleja vähemmän odotetuissa olosuhteissa. Jäljempänä joku viittasi taifuuniin tai vedenpaisumukseen. No eivät tunnu kovin järkeviltä odottaa suomessa, mutta kuitenkin mutta kaikenlaisia pienempiä myrskyjä suomessa esintyy jo tänä päivänä. Ja suora vesisade päin seinää on minusta sellainen asia että kivitalon pitäisi se ajoittain kestää. Ehkä siporex kestää, mutta muut kivimateriaalit varmemmin eli minusta materiaaleja vertaillessa siporexille voisi antaa tästää miiinus pisteen.

Käytetäänkö muuten sipoa muualla kuin suomessa yhtä aktiivisesti?

Lue lisää

..oikeastaan kaikki talot(kerrostalot,pientalot ym) kivestä ja todella suuri osa siporexista, tosin suurimmat tuotemerkit Celcon ja Ytong....

Jos seinä on märkä, niin isompi ongelma on mistä vesi on tullut kuin hieman kasvanut lämmityslasku.

Mistäköhän keksit, että Sipotalossa alaosat on jotain muuta kuin Sipoa? Myyvät mm. maanpaine- elementtejä, jotka valmistetaan Siposta.

Aivan muuten tiedoksi, että mm. välipohjat on raudoitettu mustalla raudalla.

Talo Espooseen kirjoitti:

Jos seinä on märkä, niin isompi ongelma on mistä vesi on tullut kuin hieman kasvanut lämmityslasku.

Mistäköhän keksit, että Sipotalossa alaosat on jotain muuta kuin Sipoa? Myyvät mm. maanpaine- elementtejä, jotka valmistetaan Siposta.

Aivan muuten tiedoksi, että mm. välipohjat on raudoitettu mustalla raudalla.

Lue lisää

> Jos seinä on märkä, niin isompi ongelma on mistä vesi on tullut kuin hieman kasvanut lämmityslasku.

Totta kai.

Luonnollisia kostuttajia on huoneilman kosteus, ilman lauhtuminen ja viistosade.

Muut kuten räystäiden puute menee idioottimaisen suunnittelun piikkiin. (rappi ei hengittävänä matskuna ole 100% vesitiivis)

Sitä en tiedä mikä taifuuni tai vedenpaisumus oli ketjun aloittajalla mielessä.

>Mistäköhän keksit, että Sipotalossa alaosat on jotain muuta kuin Sipoa? Myyvät mm. maanpaine- elementtejä, jotka valmistetaan Siposta.

Kts. esim. jamera.fi rakenneleikkaukset ja
vaikkapa tuo talo tuolla http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Jamera_Ojansuu_2006/jamera_lahti_ojansuu.asp

Aivan varmasti 95% kaikista sipotaloista tehdään edelleen jollain muulla kuin siporexperustuksilla.

>Aivan muuten tiedoksi, että mm. välipohjat on raudoitettu mustalla raudalla.

Tietenkin.
Tarkoitin ulkoseinän sisäpintaan tulevia kiinnityksiä yms.

((Näkyy ainakin joisaain kohteissa myös puurakenteiden ja sipon väliin laitetun bitumisuikaleen. Mikä sekin hyvä lisäjuttu, etenkin jos räystäät unohtui.))

raksaaja--sh kirjoitti:

> Jos seinä on märkä, niin isompi ongelma on mistä vesi on tullut kuin hieman kasvanut lämmityslasku.

Totta kai.

Luonnollisia kostuttajia on huoneilman kosteus, ilman lauhtuminen ja viistosade.

Muut kuten räystäiden puute menee idioottimaisen suunnittelun piikkiin. (rappi ei hengittävänä matskuna ole 100% vesitiivis)

Sitä en tiedä mikä taifuuni tai vedenpaisumus oli ketjun aloittajalla mielessä.

>Mistäköhän keksit, että Sipotalossa alaosat on jotain muuta kuin Sipoa? Myyvät mm. maanpaine- elementtejä, jotka valmistetaan Siposta.

Kts. esim. jamera.fi rakenneleikkaukset ja
vaikkapa tuo talo tuolla http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Jamera_Ojansuu_2006/jamera_lahti_ojansuu.asp

Aivan varmasti 95% kaikista sipotaloista tehdään edelleen jollain muulla kuin siporexperustuksilla.

>Aivan muuten tiedoksi, että mm. välipohjat on raudoitettu mustalla raudalla.

Tietenkin.
Tarkoitin ulkoseinän sisäpintaan tulevia kiinnityksiä yms.

((Näkyy ainakin joisaain kohteissa myös puurakenteiden ja sipon väliin laitetun bitumisuikaleen. Mikä sekin hyvä lisäjuttu, etenkin jos räystäät unohtui.))

Lue lisää

Rakennekosteus oli tietenkin myös yksi luonnollinen seinäkosteuden/märkyyden kandidaatti. Mutta vain ekana lämmityskautena.

(muistui mieleen että minähän laskinkin sen litramäärän mikä on haihdutettava ekavuonna ... jota kiinnostaa penkokoot vanhat kitinät aiemmista ketjuista viimesyksyltä)

raksaaja--sh kirjoitti:

> Jos seinä on märkä, niin isompi ongelma on mistä vesi on tullut kuin hieman kasvanut lämmityslasku.

Totta kai.

Luonnollisia kostuttajia on huoneilman kosteus, ilman lauhtuminen ja viistosade.

Muut kuten räystäiden puute menee idioottimaisen suunnittelun piikkiin. (rappi ei hengittävänä matskuna ole 100% vesitiivis)

Sitä en tiedä mikä taifuuni tai vedenpaisumus oli ketjun aloittajalla mielessä.

>Mistäköhän keksit, että Sipotalossa alaosat on jotain muuta kuin Sipoa? Myyvät mm. maanpaine- elementtejä, jotka valmistetaan Siposta.

Kts. esim. jamera.fi rakenneleikkaukset ja
vaikkapa tuo talo tuolla http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Jamera_Ojansuu_2006/jamera_lahti_ojansuu.asp

Aivan varmasti 95% kaikista sipotaloista tehdään edelleen jollain muulla kuin siporexperustuksilla.

>Aivan muuten tiedoksi, että mm. välipohjat on raudoitettu mustalla raudalla.

Tietenkin.
Tarkoitin ulkoseinän sisäpintaan tulevia kiinnityksiä yms.

((Näkyy ainakin joisaain kohteissa myös puurakenteiden ja sipon väliin laitetun bitumisuikaleen. Mikä sekin hyvä lisäjuttu, etenkin jos räystäät unohtui.))

Lue lisää

Eli emmeköhän ole samaa mieltä, että Sipon lämmöneristävyys märkänä vs. kuivana lienee asia jolla ei ole merkitystä.

En oikein ymmärtänyt tätä 95% juttua. Jos useimmiten on, niin tämähän ei varmastikaan ole jonkun materiaalin vika/ hyvyys. Varmaan samalla tavalla voitaisiin perustella, että katon alla on puutalo, koska useimmat talot ovat puutaloja.

Sipon suunnittelijan käsikirjasssa luku 9 käsittelee maanpaine- elementtejä. Ole hyvä ja käyppä katsomassa. Näet vaikka noita kuviakin.

Maanpaine- elementtejä myydään, joten tuosta nyt on varmaan turha jankata. Ei toki kaikissa Sipotaloissa tuollaista ole, eikä edes useimmissa.

Vai on kiinnikkeet Sipossa ruostumattomia? Mistäköhän tämän nykykäisit?

Oletko tosiaan nähnyt Sipotalon, niin kuin kirjoituksesi ymmärrän, jossa puusosat on eristetty bitumisuikaleilla kosteuden takia? Eli lattialistat, keittiön tasot, kaapit, komerot ym? Ja kaikki kiinni ruostumattomilla kiinnikkeillä? Ja pidät ilmeisesti tätä yleisenä käytäntönä.


Itse laitoin Leca- harkkojen ja katon puuosien väliin bitumisuikaleen. En kyllä silti ole väittämässä, että Lecaan tulee kiinnittää vain ruostumatonta tavaraa, tai kaikki puuosat tulee eristää bitumilla.

Talo Espooseen kirjoitti:

Eli emmeköhän ole samaa mieltä, että Sipon lämmöneristävyys märkänä vs. kuivana lienee asia jolla ei ole merkitystä.

En oikein ymmärtänyt tätä 95% juttua. Jos useimmiten on, niin tämähän ei varmastikaan ole jonkun materiaalin vika/ hyvyys. Varmaan samalla tavalla voitaisiin perustella, että katon alla on puutalo, koska useimmat talot ovat puutaloja.

Sipon suunnittelijan käsikirjasssa luku 9 käsittelee maanpaine- elementtejä. Ole hyvä ja käyppä katsomassa. Näet vaikka noita kuviakin.

Maanpaine- elementtejä myydään, joten tuosta nyt on varmaan turha jankata. Ei toki kaikissa Sipotaloissa tuollaista ole, eikä edes useimmissa.

Vai on kiinnikkeet Sipossa ruostumattomia? Mistäköhän tämän nykykäisit?

Oletko tosiaan nähnyt Sipotalon, niin kuin kirjoituksesi ymmärrän, jossa puusosat on eristetty bitumisuikaleilla kosteuden takia? Eli lattialistat, keittiön tasot, kaapit, komerot ym? Ja kaikki kiinni ruostumattomilla kiinnikkeillä? Ja pidät ilmeisesti tätä yleisenä käytäntönä.


Itse laitoin Leca- harkkojen ja katon puuosien väliin bitumisuikaleen. En kyllä silti ole väittämässä, että Lecaan tulee kiinnittää vain ruostumatonta tavaraa, tai kaikki puuosat tulee eristää bitumilla.

Lue lisää

>Eli emmeköhän ole samaa mieltä, että Sipon lämmöneristävyys märkänä vs. kuivana lienee asia jolla ei ole merkitystä.

Joop.
Kunhan ei kukaan ala kehumaan siporexia hyvänä lämmöneristeenä tai vastaavaa. ;-)
Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.
Siporexit hyvät puolet on jossain muualla kuin teknisessä erinomaisuudessa.

>En oikein ymmärtänyt tätä 95% juttua. Jos useimmiten on, niin tämähän ei varmastikaan ole jonkun materiaalin vika/ hyvyys. Varmaan samalla tavalla voitaisiin perustella, että katon alla on puutalo, koska useimmat talot ovat puutaloja.

No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,

Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.

>Sipon suunnittelijan käsikirjasssa luku 9 käsittelee maanpaine- elementtejä. Ole hyvä ja käyppä katsomassa. Näet vaikka noita kuviakin.

On tuttu kirja.
Samassa kirjassa oli ainakin syksyllä rakenneleikkauksissa kevytsoraharkot maanpaineseinissä ja sokkeleissa.

Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.

>Vai on kiinnikkeet Sipossa ruostumattomia? Mistäköhän tämän nykykäisit?

jamera.fi

Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.

>Oletko tosiaan nähnyt Sipotalon, niin kuin kirjoituksesi ymmärrän, jossa puusosat on eristetty bitumisuikaleilla kosteuden takia?

Juu. Siitä on joskus täällä jauhettu.
Olen Oulussa taloesittelyissä nuita nähnyt.
Tehköön kukin tyylillään.
Itse ainakin ulkoseinää vasten olevat orgaaniset rakenteet ottaisin irti siposta.

> Eli lattialistat, keittiön tasot, kaapit, komerot ym?

Taisi olla alaslaskun runkoja ja joitain seinässä kiinni olevia kotelointeja.

Esim. lattialistojen taka en kyllä itsekään alkaisi bitumia värkätä. Kunnon lateksikin taitaa ajaa saman asian.

> Ja kaikki kiinni ruostumattomilla kiinnikkeillä? Ja pidät ilmeisesti tätä yleisenä käytäntönä.

Ohjeiden mukainen se ois. Ja tottakai myös järkevää.
Jos jämerä on sen vain vitsiksi ohjeisiin maininnut niin ihmettelen.

>Itse laitoin Leca- harkkojen ja katon puuosien väliin bitumisuikaleen. En kyllä silti ole väittämässä, että Lecaan tulee kiinnittää vain ruostumatonta tavaraa, tai kaikki puuosat tulee eristää bitumilla.

Ei tietenkään. Etenkin jos lecassa on lämmöneriste niin tilanne on täysin eri kuin sipossa.

Rakennesuunnittelijani sanoi että kivi pitää AINA erottaa puusta kapilaarikatkolla.
Mutta mielestäni se lämpimän sisärungon yhteydessä on useinmiten turhaa. (sipon yksiaineisuus poistaa lämpimän sisärungon edun tässä asiassa ulkoseinässä)



PS. Make no mistake: tää on jauhanta ihan pilkunfiilausta ja saivartelua & ajanvietettä, niinkuin on kait tullut jo moneen kertaan selväksi. Siporex on hyvä mutta MIKÄÄn matsku ei ole PARAS kaikessa.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Eli emmeköhän ole samaa mieltä, että Sipon lämmöneristävyys märkänä vs. kuivana lienee asia jolla ei ole merkitystä.

Joop.
Kunhan ei kukaan ala kehumaan siporexia hyvänä lämmöneristeenä tai vastaavaa. ;-)
Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.
Siporexit hyvät puolet on jossain muualla kuin teknisessä erinomaisuudessa.

>En oikein ymmärtänyt tätä 95% juttua. Jos useimmiten on, niin tämähän ei varmastikaan ole jonkun materiaalin vika/ hyvyys. Varmaan samalla tavalla voitaisiin perustella, että katon alla on puutalo, koska useimmat talot ovat puutaloja.

No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,

Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.

>Sipon suunnittelijan käsikirjasssa luku 9 käsittelee maanpaine- elementtejä. Ole hyvä ja käyppä katsomassa. Näet vaikka noita kuviakin.

On tuttu kirja.
Samassa kirjassa oli ainakin syksyllä rakenneleikkauksissa kevytsoraharkot maanpaineseinissä ja sokkeleissa.

Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.

>Vai on kiinnikkeet Sipossa ruostumattomia? Mistäköhän tämän nykykäisit?

jamera.fi

Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.

>Oletko tosiaan nähnyt Sipotalon, niin kuin kirjoituksesi ymmärrän, jossa puusosat on eristetty bitumisuikaleilla kosteuden takia?

Juu. Siitä on joskus täällä jauhettu.
Olen Oulussa taloesittelyissä nuita nähnyt.
Tehköön kukin tyylillään.
Itse ainakin ulkoseinää vasten olevat orgaaniset rakenteet ottaisin irti siposta.

> Eli lattialistat, keittiön tasot, kaapit, komerot ym?

Taisi olla alaslaskun runkoja ja joitain seinässä kiinni olevia kotelointeja.

Esim. lattialistojen taka en kyllä itsekään alkaisi bitumia värkätä. Kunnon lateksikin taitaa ajaa saman asian.

> Ja kaikki kiinni ruostumattomilla kiinnikkeillä? Ja pidät ilmeisesti tätä yleisenä käytäntönä.

Ohjeiden mukainen se ois. Ja tottakai myös järkevää.
Jos jämerä on sen vain vitsiksi ohjeisiin maininnut niin ihmettelen.

>Itse laitoin Leca- harkkojen ja katon puuosien väliin bitumisuikaleen. En kyllä silti ole väittämässä, että Lecaan tulee kiinnittää vain ruostumatonta tavaraa, tai kaikki puuosat tulee eristää bitumilla.

Ei tietenkään. Etenkin jos lecassa on lämmöneriste niin tilanne on täysin eri kuin sipossa.

Rakennesuunnittelijani sanoi että kivi pitää AINA erottaa puusta kapilaarikatkolla.
Mutta mielestäni se lämpimän sisärungon yhteydessä on useinmiten turhaa. (sipon yksiaineisuus poistaa lämpimän sisärungon edun tässä asiassa ulkoseinässä)



PS. Make no mistake: tää on jauhanta ihan pilkunfiilausta ja saivartelua & ajanvietettä, niinkuin on kait tullut jo moneen kertaan selväksi. Siporex on hyvä mutta MIKÄÄn matsku ei ole PARAS kaikessa.

Lue lisää

ja lammi, paitsi portaissa.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Eli emmeköhän ole samaa mieltä, että Sipon lämmöneristävyys märkänä vs. kuivana lienee asia jolla ei ole merkitystä.

Joop.
Kunhan ei kukaan ala kehumaan siporexia hyvänä lämmöneristeenä tai vastaavaa. ;-)
Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.
Siporexit hyvät puolet on jossain muualla kuin teknisessä erinomaisuudessa.

>En oikein ymmärtänyt tätä 95% juttua. Jos useimmiten on, niin tämähän ei varmastikaan ole jonkun materiaalin vika/ hyvyys. Varmaan samalla tavalla voitaisiin perustella, että katon alla on puutalo, koska useimmat talot ovat puutaloja.

No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,

Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.

>Sipon suunnittelijan käsikirjasssa luku 9 käsittelee maanpaine- elementtejä. Ole hyvä ja käyppä katsomassa. Näet vaikka noita kuviakin.

On tuttu kirja.
Samassa kirjassa oli ainakin syksyllä rakenneleikkauksissa kevytsoraharkot maanpaineseinissä ja sokkeleissa.

Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.

>Vai on kiinnikkeet Sipossa ruostumattomia? Mistäköhän tämän nykykäisit?

jamera.fi

Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.

>Oletko tosiaan nähnyt Sipotalon, niin kuin kirjoituksesi ymmärrän, jossa puusosat on eristetty bitumisuikaleilla kosteuden takia?

Juu. Siitä on joskus täällä jauhettu.
Olen Oulussa taloesittelyissä nuita nähnyt.
Tehköön kukin tyylillään.
Itse ainakin ulkoseinää vasten olevat orgaaniset rakenteet ottaisin irti siposta.

> Eli lattialistat, keittiön tasot, kaapit, komerot ym?

Taisi olla alaslaskun runkoja ja joitain seinässä kiinni olevia kotelointeja.

Esim. lattialistojen taka en kyllä itsekään alkaisi bitumia värkätä. Kunnon lateksikin taitaa ajaa saman asian.

> Ja kaikki kiinni ruostumattomilla kiinnikkeillä? Ja pidät ilmeisesti tätä yleisenä käytäntönä.

Ohjeiden mukainen se ois. Ja tottakai myös järkevää.
Jos jämerä on sen vain vitsiksi ohjeisiin maininnut niin ihmettelen.

>Itse laitoin Leca- harkkojen ja katon puuosien väliin bitumisuikaleen. En kyllä silti ole väittämässä, että Lecaan tulee kiinnittää vain ruostumatonta tavaraa, tai kaikki puuosat tulee eristää bitumilla.

Ei tietenkään. Etenkin jos lecassa on lämmöneriste niin tilanne on täysin eri kuin sipossa.

Rakennesuunnittelijani sanoi että kivi pitää AINA erottaa puusta kapilaarikatkolla.
Mutta mielestäni se lämpimän sisärungon yhteydessä on useinmiten turhaa. (sipon yksiaineisuus poistaa lämpimän sisärungon edun tässä asiassa ulkoseinässä)



PS. Make no mistake: tää on jauhanta ihan pilkunfiilausta ja saivartelua & ajanvietettä, niinkuin on kait tullut jo moneen kertaan selväksi. Siporex on hyvä mutta MIKÄÄn matsku ei ole PARAS kaikessa.

Lue lisää

raksaaja-sh olisi jo rakentanut monta taloa valmiiksi muutenkin kuin virtuaalisesti.... :-D

raksaaja--sh kirjoitti:

>Eli emmeköhän ole samaa mieltä, että Sipon lämmöneristävyys märkänä vs. kuivana lienee asia jolla ei ole merkitystä.

Joop.
Kunhan ei kukaan ala kehumaan siporexia hyvänä lämmöneristeenä tai vastaavaa. ;-)
Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.
Siporexit hyvät puolet on jossain muualla kuin teknisessä erinomaisuudessa.

>En oikein ymmärtänyt tätä 95% juttua. Jos useimmiten on, niin tämähän ei varmastikaan ole jonkun materiaalin vika/ hyvyys. Varmaan samalla tavalla voitaisiin perustella, että katon alla on puutalo, koska useimmat talot ovat puutaloja.

No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,

Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.

>Sipon suunnittelijan käsikirjasssa luku 9 käsittelee maanpaine- elementtejä. Ole hyvä ja käyppä katsomassa. Näet vaikka noita kuviakin.

On tuttu kirja.
Samassa kirjassa oli ainakin syksyllä rakenneleikkauksissa kevytsoraharkot maanpaineseinissä ja sokkeleissa.

Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.

>Vai on kiinnikkeet Sipossa ruostumattomia? Mistäköhän tämän nykykäisit?

jamera.fi

Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.

>Oletko tosiaan nähnyt Sipotalon, niin kuin kirjoituksesi ymmärrän, jossa puusosat on eristetty bitumisuikaleilla kosteuden takia?

Juu. Siitä on joskus täällä jauhettu.
Olen Oulussa taloesittelyissä nuita nähnyt.
Tehköön kukin tyylillään.
Itse ainakin ulkoseinää vasten olevat orgaaniset rakenteet ottaisin irti siposta.

> Eli lattialistat, keittiön tasot, kaapit, komerot ym?

Taisi olla alaslaskun runkoja ja joitain seinässä kiinni olevia kotelointeja.

Esim. lattialistojen taka en kyllä itsekään alkaisi bitumia värkätä. Kunnon lateksikin taitaa ajaa saman asian.

> Ja kaikki kiinni ruostumattomilla kiinnikkeillä? Ja pidät ilmeisesti tätä yleisenä käytäntönä.

Ohjeiden mukainen se ois. Ja tottakai myös järkevää.
Jos jämerä on sen vain vitsiksi ohjeisiin maininnut niin ihmettelen.

>Itse laitoin Leca- harkkojen ja katon puuosien väliin bitumisuikaleen. En kyllä silti ole väittämässä, että Lecaan tulee kiinnittää vain ruostumatonta tavaraa, tai kaikki puuosat tulee eristää bitumilla.

Ei tietenkään. Etenkin jos lecassa on lämmöneriste niin tilanne on täysin eri kuin sipossa.

Rakennesuunnittelijani sanoi että kivi pitää AINA erottaa puusta kapilaarikatkolla.
Mutta mielestäni se lämpimän sisärungon yhteydessä on useinmiten turhaa. (sipon yksiaineisuus poistaa lämpimän sisärungon edun tässä asiassa ulkoseinässä)



PS. Make no mistake: tää on jauhanta ihan pilkunfiilausta ja saivartelua & ajanvietettä, niinkuin on kait tullut jo moneen kertaan selväksi. Siporex on hyvä mutta MIKÄÄn matsku ei ole PARAS kaikessa.

Lue lisää

tämän raksaaja--sh:n logiikan perusteella kai puutalossa / hirsitalossa sokkelikin pitäisi olla samaa ainetta "että se olisi hyvä seinämateriaali"
Eikai sunkaan tönössä KOKO sokkeli alas asti ole samaa ainetta seinän kanssa?
Enemmän minua näin maalikkona arveluttaa kosteusteknisesti nämä harkot jossa eriste ja myös höyrynsulku on harkon sisällä. Varmaankin toimii mutta faktahan on että ainoat yksiaineiset rakennusmateriaalit ovat hirsi ja sipo.
Nykyään tosiaan saa siposta maanpaine seiniä ja niiden juju on se että niissä on raudoitus valmiina. Sen takia tavallisista siporex-harkoista ei olla tehty aiemmin maanpaineseiniä koska raudoitus on ollut hankalaa / mahdotonta toteuttaa. Ei sen kosteuden vuoksi. On seinämateriaali mitä tahansa maata vasten, se pitää pitää kuivana muilla keinoilla. Sipo maanpaineseinillä on se etu että ne on isoja elementtejä joita asentaa nopeasti. Toki tässä tarvitaan kone apua.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Eli emmeköhän ole samaa mieltä, että Sipon lämmöneristävyys märkänä vs. kuivana lienee asia jolla ei ole merkitystä.

Joop.
Kunhan ei kukaan ala kehumaan siporexia hyvänä lämmöneristeenä tai vastaavaa. ;-)
Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.
Siporexit hyvät puolet on jossain muualla kuin teknisessä erinomaisuudessa.

>En oikein ymmärtänyt tätä 95% juttua. Jos useimmiten on, niin tämähän ei varmastikaan ole jonkun materiaalin vika/ hyvyys. Varmaan samalla tavalla voitaisiin perustella, että katon alla on puutalo, koska useimmat talot ovat puutaloja.

No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,

Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.

>Sipon suunnittelijan käsikirjasssa luku 9 käsittelee maanpaine- elementtejä. Ole hyvä ja käyppä katsomassa. Näet vaikka noita kuviakin.

On tuttu kirja.
Samassa kirjassa oli ainakin syksyllä rakenneleikkauksissa kevytsoraharkot maanpaineseinissä ja sokkeleissa.

Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.

>Vai on kiinnikkeet Sipossa ruostumattomia? Mistäköhän tämän nykykäisit?

jamera.fi

Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.

>Oletko tosiaan nähnyt Sipotalon, niin kuin kirjoituksesi ymmärrän, jossa puusosat on eristetty bitumisuikaleilla kosteuden takia?

Juu. Siitä on joskus täällä jauhettu.
Olen Oulussa taloesittelyissä nuita nähnyt.
Tehköön kukin tyylillään.
Itse ainakin ulkoseinää vasten olevat orgaaniset rakenteet ottaisin irti siposta.

> Eli lattialistat, keittiön tasot, kaapit, komerot ym?

Taisi olla alaslaskun runkoja ja joitain seinässä kiinni olevia kotelointeja.

Esim. lattialistojen taka en kyllä itsekään alkaisi bitumia värkätä. Kunnon lateksikin taitaa ajaa saman asian.

> Ja kaikki kiinni ruostumattomilla kiinnikkeillä? Ja pidät ilmeisesti tätä yleisenä käytäntönä.

Ohjeiden mukainen se ois. Ja tottakai myös järkevää.
Jos jämerä on sen vain vitsiksi ohjeisiin maininnut niin ihmettelen.

>Itse laitoin Leca- harkkojen ja katon puuosien väliin bitumisuikaleen. En kyllä silti ole väittämässä, että Lecaan tulee kiinnittää vain ruostumatonta tavaraa, tai kaikki puuosat tulee eristää bitumilla.

Ei tietenkään. Etenkin jos lecassa on lämmöneriste niin tilanne on täysin eri kuin sipossa.

Rakennesuunnittelijani sanoi että kivi pitää AINA erottaa puusta kapilaarikatkolla.
Mutta mielestäni se lämpimän sisärungon yhteydessä on useinmiten turhaa. (sipon yksiaineisuus poistaa lämpimän sisärungon edun tässä asiassa ulkoseinässä)



PS. Make no mistake: tää on jauhanta ihan pilkunfiilausta ja saivartelua & ajanvietettä, niinkuin on kait tullut jo moneen kertaan selväksi. Siporex on hyvä mutta MIKÄÄn matsku ei ole PARAS kaikessa.

Lue lisää

2.7 Kosteus rakenteissa
Kuten kaikki huokoiset materiaalit, sisältää
rakennekosteutta. Materiaalin toimitettaessa
on n. 30 painoprosenttia.
käyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu lämmityskausien
aikana ns. tasapainokosteuteen, olosuhteista
riippuen on yleensä joka olosuhteista
riippuen on yleensä 3-6 paino-%.
Siporexin tasapainokosteus ympäröivän
ilman lämpötilan ja kosteuden
ominaisuus parantaa siporex-
laatua. Talvella, kun sisäilman lämmityksen
takia pieni, huokoinen luovuttaa
kosteutta sisäilmaan.

HOX: ulkoseinässä on vettä myös sisäpinnassa
- jotta haihtuminen sisäilmaan olisi mahdollista täytyy kosteuden kulkea kapilaarisesti seinän sisäpintaan sillä siporexin sisällä vapautunut höyry virtaa ulospäin (Fysiikan lait & diffuusio)

HOX: "kosteuden tasausominaisuus" on huuhaata ulkoseinässä !!!
- koska siporex on lämmöneristettä ei sen sisältä pääse talvella vesihöyry muualle kuin ulospäin
- jos sisäpinnalla on maali on huokoisrakenne suljettu
- huoneilman vesihöyry pyrkii talvella ulos, diffuusiona seinän läpi ulospäin
- jos pakkasta on -20 tai enemmän tapahtuu myös siporex seinän sisällä höyryn tiivistymistä vedeksi (asiaa voi simuloida esim doflämpö -ohjelmalla)
- kosteus lämmöneristeessä alentaa lämmöneristeen eristävyyttä
- kosteuden haihtuminen sitoo lämpöenergiaa (pitää lämmittää enemmän)

Kapillaarinen vesi
Kosteus voi liikkua siporexissa joko vesihöyrynä tai kapillaarisesti.
Kuivuminen materiaalin normaalista toimituskosteudesta
tapahtuu aluksi pääosin kapillaarisesti.
Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike loppuu ja vesi
pystyy liikkumaan rakenteessa vain höyrymuodossa.
Vesi siirtyy kapillaarisesti myös poikkeavan suurilla
kosteuspitoisuuksilla, kuten silloin, kun katon vuotaminen
tms. tuo paljon vettä rakenteisiin. Koska vesi imeytyy
kapillaarisesti kosteammasta kuivempaan osaan,
ilmiö ehkäisee paikallisten kosteustiivistymien syntymistä,
jolloin esim. materiaalin pakkasvaurioriski vähenee
ja kuivuminen nopeutuu.

HOX:
- kapilaarinen liike ei lopu, mikään ei sitä estä siporexissa !!
- koska kapilaarinen imu tasaa rakenteen vesipitoisuuden se MYÖS kuljettaa vettä seinän ulkopinnalta sisemmäksi seinään
- edellisestä johtuen kuivuminen tuskin nopeutuu niinkuin väitetään


34.2 Kiinnikkeiden
korroosionkestävyys
Kiinnikkeiden tulee olla riittävän korroosionkestäviä. Siporex
itsessään ei ole aggressiivista, [b]mutta kosteus ja
ilman happi voivat varsin vapaasti liikkua huokoisessa
materiaalissa ja aiheuttaa korroosiota.[/b] Tässä mielessä
rasitetuimpia ovat ulkoseinien ulkopintoihin ja kylmiin rakenteisiin
tehtävät kiinnitykset, joissa varsinkin suoraan
siporexiin kiinnitettävien naulojen ja ruuvien tulee olla korroosion
kestäviä, esimerkiksi vahvasti kuumasinkittyjä tai
syöpymätöntä materiaalia. Normaaleissa kuivissa sisätiloissa
voidaan yleensä turvallisesti käyttää tavallisia sisäkäyttöön
tarkoitettuja kiinnikkeitä, [b]kuitenkin suoraan siporexiin
kiinnittyviin nauloihin ja ruuveihin suositellaan vähintään
sähkösinkityksen tasoista käsittelyä.[/b]

HOX:
- siporexissa on aina vettä siksi ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö on (HIEMAN) tärkeämpää kuin muissa rakenteissa, myös rakenteen sisäpinnoilla.
- 6% = 11,25 litraa vettä per seinä m2

Kuvassa A2 lämmönjohtavuudet kosteuspitoisuuden mukaan.



- raksaaja

lettas sentään kirjoitti:

tämän raksaaja--sh:n logiikan perusteella kai puutalossa / hirsitalossa sokkelikin pitäisi olla samaa ainetta "että se olisi hyvä seinämateriaali"
Eikai sunkaan tönössä KOKO sokkeli alas asti ole samaa ainetta seinän kanssa?
Enemmän minua näin maalikkona arveluttaa kosteusteknisesti nämä harkot jossa eriste ja myös höyrynsulku on harkon sisällä. Varmaankin toimii mutta faktahan on että ainoat yksiaineiset rakennusmateriaalit ovat hirsi ja sipo.
Nykyään tosiaan saa siposta maanpaine seiniä ja niiden juju on se että niissä on raudoitus valmiina. Sen takia tavallisista siporex-harkoista ei olla tehty aiemmin maanpaineseiniä koska raudoitus on ollut hankalaa / mahdotonta toteuttaa. Ei sen kosteuden vuoksi. On seinämateriaali mitä tahansa maata vasten, se pitää pitää kuivana muilla keinoilla. Sipo maanpaineseinillä on se etu että ne on isoja elementtejä joita asentaa nopeasti. Toki tässä tarvitaan kone apua.

Lue lisää

>tämän raksaaja--sh:n logiikan perusteella kai puutalossa / hirsitalossa sokkelikin pitäisi olla samaa ainetta "että se olisi hyvä seinämateriaali"

No ei tosiaan.
Tässä oli keskustelussa että mitkä on siporexin kosteusominaisuudet.
Sokkeli joutuu kovalle koetukselle kosteuden kanssa, siksi puutaloissakaan ei 95% ole puista sokkelia.

>Eikai sunkaan tönössä KOKO sokkeli alas asti ole samaa ainetta seinän kanssa?

On. AIVAN samaa tavaraa.

>Enemmän minua näin maalikkona arveluttaa kosteusteknisesti nämä harkot jossa eriste ja myös höyrynsulku on harkon sisällä.

Sellainen lienee vain Leca Design jossa on uretaani harkon sisässä.
Muut harkot on hengittäviä. Ja kyllä leca designkin hengittää ellei saumoihin spruutata uretaania eristeen kohdalle.

>Varmaankin toimii mutta faktahan on että ainoat yksiaineiset rakennusmateriaalit ovat hirsi ja sipo.

Yksiaineista my ass. Se ei ole pelkkä etu. Siitä on myös haittaa (sen lisäksi että sipo on huono eriste ja pehmoinen).

>Nykyään tosiaan saa siposta maanpaine seiniä ja niiden juju on se että niissä on raudoitus valmiina. Sen takia tavallisista siporex-harkoista ei olla tehty aiemmin maanpaineseiniä koska raudoitus on ollut hankalaa / mahdotonta toteuttaa. Ei sen kosteuden vuoksi.

HÖPÖHÖPÖ!!!!

Lecaharkkoseinissä ei TÄNÄKÄÄN päivänä ole muuta kuin siellä täällä vaakateräksiä maanpaineseinistä.
Lue vaikka Jämeränm ohjeista ne kun käsittelevät kattavasti papanaharkkorakentamista maanvastaisissa osissa.

> On seinämateriaali mitä tahansa maata vasten, se pitää pitää kuivana muilla keinoilla.

Toki. Täydellisessä maailmassa seinä ei koskaan kastu.

> Sipo maanpaineseinillä on se etu että ne on isoja elementtejä joita asentaa nopeasti. Toki tässä tarvitaan kone apua.   

En kiistä.

ottaa selvää kirjoitti:

2.7 Kosteus rakenteissa
Kuten kaikki huokoiset materiaalit, sisältää
rakennekosteutta. Materiaalin toimitettaessa
on n. 30 painoprosenttia.
käyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu lämmityskausien
aikana ns. tasapainokosteuteen, olosuhteista
riippuen on yleensä joka olosuhteista
riippuen on yleensä 3-6 paino-%.
Siporexin tasapainokosteus ympäröivän
ilman lämpötilan ja kosteuden
ominaisuus parantaa siporex-
laatua. Talvella, kun sisäilman lämmityksen
takia pieni, huokoinen luovuttaa
kosteutta sisäilmaan.

HOX: ulkoseinässä on vettä myös sisäpinnassa
- jotta haihtuminen sisäilmaan olisi mahdollista täytyy kosteuden kulkea kapilaarisesti seinän sisäpintaan sillä siporexin sisällä vapautunut höyry virtaa ulospäin (Fysiikan lait & diffuusio)

HOX: "kosteuden tasausominaisuus" on huuhaata ulkoseinässä !!!
- koska siporex on lämmöneristettä ei sen sisältä pääse talvella vesihöyry muualle kuin ulospäin
- jos sisäpinnalla on maali on huokoisrakenne suljettu
- huoneilman vesihöyry pyrkii talvella ulos, diffuusiona seinän läpi ulospäin
- jos pakkasta on -20 tai enemmän tapahtuu myös siporex seinän sisällä höyryn tiivistymistä vedeksi (asiaa voi simuloida esim doflämpö -ohjelmalla)
- kosteus lämmöneristeessä alentaa lämmöneristeen eristävyyttä
- kosteuden haihtuminen sitoo lämpöenergiaa (pitää lämmittää enemmän)

Kapillaarinen vesi
Kosteus voi liikkua siporexissa joko vesihöyrynä tai kapillaarisesti.
Kuivuminen materiaalin normaalista toimituskosteudesta
tapahtuu aluksi pääosin kapillaarisesti.
Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike loppuu ja vesi
pystyy liikkumaan rakenteessa vain höyrymuodossa.
Vesi siirtyy kapillaarisesti myös poikkeavan suurilla
kosteuspitoisuuksilla, kuten silloin, kun katon vuotaminen
tms. tuo paljon vettä rakenteisiin. Koska vesi imeytyy
kapillaarisesti kosteammasta kuivempaan osaan,
ilmiö ehkäisee paikallisten kosteustiivistymien syntymistä,
jolloin esim. materiaalin pakkasvaurioriski vähenee
ja kuivuminen nopeutuu.

HOX:
- kapilaarinen liike ei lopu, mikään ei sitä estä siporexissa !!
- koska kapilaarinen imu tasaa rakenteen vesipitoisuuden se MYÖS kuljettaa vettä seinän ulkopinnalta sisemmäksi seinään
- edellisestä johtuen kuivuminen tuskin nopeutuu niinkuin väitetään


34.2 Kiinnikkeiden
korroosionkestävyys
Kiinnikkeiden tulee olla riittävän korroosionkestäviä. Siporex
itsessään ei ole aggressiivista, [b]mutta kosteus ja
ilman happi voivat varsin vapaasti liikkua huokoisessa
materiaalissa ja aiheuttaa korroosiota.[/b] Tässä mielessä
rasitetuimpia ovat ulkoseinien ulkopintoihin ja kylmiin rakenteisiin
tehtävät kiinnitykset, joissa varsinkin suoraan
siporexiin kiinnitettävien naulojen ja ruuvien tulee olla korroosion
kestäviä, esimerkiksi vahvasti kuumasinkittyjä tai
syöpymätöntä materiaalia. Normaaleissa kuivissa sisätiloissa
voidaan yleensä turvallisesti käyttää tavallisia sisäkäyttöön
tarkoitettuja kiinnikkeitä, [b]kuitenkin suoraan siporexiin
kiinnittyviin nauloihin ja ruuveihin suositellaan vähintään
sähkösinkityksen tasoista käsittelyä.[/b]

HOX:
- siporexissa on aina vettä siksi ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö on (HIEMAN) tärkeämpää kuin muissa rakenteissa, myös rakenteen sisäpinnoilla.
- 6% = 11,25 litraa vettä per seinä m2

Kuvassa A2 lämmönjohtavuudet kosteuspitoisuuden mukaan.



- raksaaja

Lue lisää

0,375m*1m*1m*400kg/m3*0,06=9kg

eli yhdessä ULKOseinäneliössä on 6% kosteudella 9 litraa ja vastaavasti 3 % kosteudella 4,5 litraa vettä.

laskusi kirjoitti:

0,375m*1m*1m*400kg/m3*0,06=9kg

eli yhdessä ULKOseinäneliössä on 6% kosteudella 9 litraa ja vastaavasti 3 % kosteudella 4,5 litraa vettä.

Muistin siporexin kuivapainon olevan 500kg.
Mutta se 500Kg onkin vain niille pienemmille harkoille yms.

375 harkot on tosiaan kuivana 400kg/m3 massaa.

ottaa selvää kirjoitti:

2.7 Kosteus rakenteissa
Kuten kaikki huokoiset materiaalit, sisältää
rakennekosteutta. Materiaalin toimitettaessa
on n. 30 painoprosenttia.
käyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu lämmityskausien
aikana ns. tasapainokosteuteen, olosuhteista
riippuen on yleensä joka olosuhteista
riippuen on yleensä 3-6 paino-%.
Siporexin tasapainokosteus ympäröivän
ilman lämpötilan ja kosteuden
ominaisuus parantaa siporex-
laatua. Talvella, kun sisäilman lämmityksen
takia pieni, huokoinen luovuttaa
kosteutta sisäilmaan.

HOX: ulkoseinässä on vettä myös sisäpinnassa
- jotta haihtuminen sisäilmaan olisi mahdollista täytyy kosteuden kulkea kapilaarisesti seinän sisäpintaan sillä siporexin sisällä vapautunut höyry virtaa ulospäin (Fysiikan lait & diffuusio)

HOX: "kosteuden tasausominaisuus" on huuhaata ulkoseinässä !!!
- koska siporex on lämmöneristettä ei sen sisältä pääse talvella vesihöyry muualle kuin ulospäin
- jos sisäpinnalla on maali on huokoisrakenne suljettu
- huoneilman vesihöyry pyrkii talvella ulos, diffuusiona seinän läpi ulospäin
- jos pakkasta on -20 tai enemmän tapahtuu myös siporex seinän sisällä höyryn tiivistymistä vedeksi (asiaa voi simuloida esim doflämpö -ohjelmalla)
- kosteus lämmöneristeessä alentaa lämmöneristeen eristävyyttä
- kosteuden haihtuminen sitoo lämpöenergiaa (pitää lämmittää enemmän)

Kapillaarinen vesi
Kosteus voi liikkua siporexissa joko vesihöyrynä tai kapillaarisesti.
Kuivuminen materiaalin normaalista toimituskosteudesta
tapahtuu aluksi pääosin kapillaarisesti.
Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike loppuu ja vesi
pystyy liikkumaan rakenteessa vain höyrymuodossa.
Vesi siirtyy kapillaarisesti myös poikkeavan suurilla
kosteuspitoisuuksilla, kuten silloin, kun katon vuotaminen
tms. tuo paljon vettä rakenteisiin. Koska vesi imeytyy
kapillaarisesti kosteammasta kuivempaan osaan,
ilmiö ehkäisee paikallisten kosteustiivistymien syntymistä,
jolloin esim. materiaalin pakkasvaurioriski vähenee
ja kuivuminen nopeutuu.

HOX:
- kapilaarinen liike ei lopu, mikään ei sitä estä siporexissa !!
- koska kapilaarinen imu tasaa rakenteen vesipitoisuuden se MYÖS kuljettaa vettä seinän ulkopinnalta sisemmäksi seinään
- edellisestä johtuen kuivuminen tuskin nopeutuu niinkuin väitetään


34.2 Kiinnikkeiden
korroosionkestävyys
Kiinnikkeiden tulee olla riittävän korroosionkestäviä. Siporex
itsessään ei ole aggressiivista, [b]mutta kosteus ja
ilman happi voivat varsin vapaasti liikkua huokoisessa
materiaalissa ja aiheuttaa korroosiota.[/b] Tässä mielessä
rasitetuimpia ovat ulkoseinien ulkopintoihin ja kylmiin rakenteisiin
tehtävät kiinnitykset, joissa varsinkin suoraan
siporexiin kiinnitettävien naulojen ja ruuvien tulee olla korroosion
kestäviä, esimerkiksi vahvasti kuumasinkittyjä tai
syöpymätöntä materiaalia. Normaaleissa kuivissa sisätiloissa
voidaan yleensä turvallisesti käyttää tavallisia sisäkäyttöön
tarkoitettuja kiinnikkeitä, [b]kuitenkin suoraan siporexiin
kiinnittyviin nauloihin ja ruuveihin suositellaan vähintään
sähkösinkityksen tasoista käsittelyä.[/b]

HOX:
- siporexissa on aina vettä siksi ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö on (HIEMAN) tärkeämpää kuin muissa rakenteissa, myös rakenteen sisäpinnoilla.
- 6% = 11,25 litraa vettä per seinä m2

Kuvassa A2 lämmönjohtavuudet kosteuspitoisuuden mukaan.



- raksaaja

Lue lisää

Korjaus:

Taulukossa A2 lämmönjohtavuudet kosteuspitoisuuden mukaan.

Kuvassa A2 kosteuspitoisuus ilman suhteellisen kosteuden mukaan
(talvella ulkona ilman suhteellinen kosteus 90-100% sisällä 20-45%)

********************
Lisukkeita kosteuskäyttäytymiseen liittyen....

2.9.2 Liittyvät rakenteet
Metallit
Siporex on kemialliselta rakenteeltaan emäksinen eikä
se ole aggressiivinen muita materiaaleja kohtaan. Koska
siporex on huokoinen materiaali, voisivat kuitenkin
happi ja mahdollinen kosteus suhteellisen helposti
kulkeutua siporexissa olevien suojaamattomien epäjalojen
metallien ympärille ja aiheuttaa niissä korroosiota.
Siksi valmistaja edellyttää, että varsinkin pitkään
kosteina pysyviin ja/tai kastumisriskin alaisiin siporexrakenteisiin
kosketuksissa olevat syöpymisalttiit metallit
on korroosiosuojattava. Normaali teräs on siis suojattava
ruostumiselta tai on käytettävä esim. ruostumatonta
terästä tai muita syöpymättömiä materiaaleja. (kts.
myös luku 34, Kiinnikkeet)
Puu
Haihtuva rakennusajan kosteus saattaa vaikuttaa esimerkiksi
tiiviisti siporexin yhteyteen asennettuihin kuivattuihin
puurakenteisiin. Tarvittaessa on varmistettava,
että siporex on riittävän kuivaa, tai mahdollinen
haitallinen kosteusvaikutus on katkaistava sopivalla
eristeellä (kts. myös luku 33).

****************
"Kun siporexin keskinmääräinen
kosteus pinnasta 50 mm syvyyteen on alle 15 paino-%,
ei siinä enää tapahdu kapillaarista veden liikkumista,
joka saattaisi esim. heikentää joidenkin pinnoitteiden
tartuntaa."

HOX:
Eli kun talvella on noin 100% ulkoilman kosteus niin 50mm siporex ulkokuorta sisältää 15% vettä, mikähän on silloin sen eristävyys?
Myös Siporextalon rappaus imee hieman sadevettä:
"vedenimukyvystä laskettu vedenimukerroin W ei saa ylittää arvoa 0,5 kg/m2h0,5."
Ja sehän (vaikkakaan ei ole kamalan iso litramäärä) menee suoraan eristeeseen.

*********
"Rakennusajan kosteutta sisältäviä siporex-seiniä paneloitaessa
on muistettava, että varsinkin kuivattuun puutavaraan
voi syntyä muodonmuutoksia. Tarvittaessa voidaan
paneelin taakse asentaa kosteussuoja, jolloin
välitilan riittävästä tuulettumisesta on huolehdittava."

********

hassuja detskuja:

"Vahvistustarve. Esimerkiksi rappauksen on lujitettava mekaaniselle rasitukselle altista ulkokuorta."

"- Maalattavissa tai normaalisti tapetoitavissa väliseinissä
käytetään ensimmäisen ja toisen tasoitekerroksen
väliin levitettävää pintavahvistuskangasta.
Mikäli maalattavissa pinnoissa käytetään lasikuitukangasta
tai lasikuituhuopaa, voidaan pintavahvistuskangas
jättää pois.
Sisäseinien ulkokulmat ja oviaukon kulmat vahvistetaan
metallisilla kulmalistoilla."

*******
"Seinän
kuivumisen jälkeen sen läpi kulkeutuvan vesihöyryn aiheuttama
ulkopinnan rasitus on huomattavasti kuivumisvaihetta
vähäisempi."

HOX:
Tässäkohden on hyvä huomata että hengittävän rakenteen huono puoli on aina se että se hengittävyys RASITTAA ulkokuorta.
Hengittämätön on aina turvallisenpi.
Eli latexia pintaan myös kivitaloissa!

************
"Kosteat tilat ja muut erikoisolosuhteet.
Tiloissa, joissa jatkuvasti on korkea suhteellinen kosteus,
ulkoseinien sisäpinnat on saatava riittävän höyrytiiviiksi,
jotta seinään ei tunkeudu liian suuria kosteusmääriä.
Mekaaninen kestävyys ja mahdolliset kemialliset
pinnoitteeseen ja seinämateriaaliin kohdistuvat rasitukset
on myös otettava huomioon.
Useimmilla maaleilla antaa esimerkiksi kaksi käsittelykertaa
sellaisenaan riittävän tiiviin tuloksen. Pinta
voidaan myös tasoittaa, jolloin maalin menekki saadaan
vähenemään.
Kun on kyse pelkästä sisätilojen korkeasta kosteudesta,
riittää, että seinään tunkeutuva vesihöyrymäärä
pysyy kohtuullisena ulkopinnoitteen läpäisykykyyn nähden,
kun otetaan huomioon myös seinään kohdistuva
saderasitus."

HOX:
Latexi onkin paras vedeneriste. (joo, tää on sarkasmia)

************
kiinnityksistä:
esim Palotikkaat Injektiohartsi kierretanko, poraus valu kierretanko.

HOX:
Aika rajua. Meillä laitettiin lammissa muovitulpat sinkityt ruuvit.


*************


MUUTA:
Siporexin ohjeistus on ylivertainen verrattuna esim Lammiin. Ja esim. HB priiman ohjeistus saa lähinnä hymyilemään....

Ohjeita noudattamalla saa varmasti hyvän talon vaikka matsku ja sen "yksiaineisuusvouhotus" markkinointi ei ookkaan henk koht mun mieleen.

raksaaja--sh kirjoitti:

Korjaus:

Taulukossa A2 lämmönjohtavuudet kosteuspitoisuuden mukaan.

Kuvassa A2 kosteuspitoisuus ilman suhteellisen kosteuden mukaan
(talvella ulkona ilman suhteellinen kosteus 90-100% sisällä 20-45%)

********************
Lisukkeita kosteuskäyttäytymiseen liittyen....

2.9.2 Liittyvät rakenteet
Metallit
Siporex on kemialliselta rakenteeltaan emäksinen eikä
se ole aggressiivinen muita materiaaleja kohtaan. Koska
siporex on huokoinen materiaali, voisivat kuitenkin
happi ja mahdollinen kosteus suhteellisen helposti
kulkeutua siporexissa olevien suojaamattomien epäjalojen
metallien ympärille ja aiheuttaa niissä korroosiota.
Siksi valmistaja edellyttää, että varsinkin pitkään
kosteina pysyviin ja/tai kastumisriskin alaisiin siporexrakenteisiin
kosketuksissa olevat syöpymisalttiit metallit
on korroosiosuojattava. Normaali teräs on siis suojattava
ruostumiselta tai on käytettävä esim. ruostumatonta
terästä tai muita syöpymättömiä materiaaleja. (kts.
myös luku 34, Kiinnikkeet)
Puu
Haihtuva rakennusajan kosteus saattaa vaikuttaa esimerkiksi
tiiviisti siporexin yhteyteen asennettuihin kuivattuihin
puurakenteisiin. Tarvittaessa on varmistettava,
että siporex on riittävän kuivaa, tai mahdollinen
haitallinen kosteusvaikutus on katkaistava sopivalla
eristeellä (kts. myös luku 33).

****************
"Kun siporexin keskinmääräinen
kosteus pinnasta 50 mm syvyyteen on alle 15 paino-%,
ei siinä enää tapahdu kapillaarista veden liikkumista,
joka saattaisi esim. heikentää joidenkin pinnoitteiden
tartuntaa."

HOX:
Eli kun talvella on noin 100% ulkoilman kosteus niin 50mm siporex ulkokuorta sisältää 15% vettä, mikähän on silloin sen eristävyys?
Myös Siporextalon rappaus imee hieman sadevettä:
"vedenimukyvystä laskettu vedenimukerroin W ei saa ylittää arvoa 0,5 kg/m2h0,5."
Ja sehän (vaikkakaan ei ole kamalan iso litramäärä) menee suoraan eristeeseen.

*********
"Rakennusajan kosteutta sisältäviä siporex-seiniä paneloitaessa
on muistettava, että varsinkin kuivattuun puutavaraan
voi syntyä muodonmuutoksia. Tarvittaessa voidaan
paneelin taakse asentaa kosteussuoja, jolloin
välitilan riittävästä tuulettumisesta on huolehdittava."

********

hassuja detskuja:

"Vahvistustarve. Esimerkiksi rappauksen on lujitettava mekaaniselle rasitukselle altista ulkokuorta."

"- Maalattavissa tai normaalisti tapetoitavissa väliseinissä
käytetään ensimmäisen ja toisen tasoitekerroksen
väliin levitettävää pintavahvistuskangasta.
Mikäli maalattavissa pinnoissa käytetään lasikuitukangasta
tai lasikuituhuopaa, voidaan pintavahvistuskangas
jättää pois.
Sisäseinien ulkokulmat ja oviaukon kulmat vahvistetaan
metallisilla kulmalistoilla."

*******
"Seinän
kuivumisen jälkeen sen läpi kulkeutuvan vesihöyryn aiheuttama
ulkopinnan rasitus on huomattavasti kuivumisvaihetta
vähäisempi."

HOX:
Tässäkohden on hyvä huomata että hengittävän rakenteen huono puoli on aina se että se hengittävyys RASITTAA ulkokuorta.
Hengittämätön on aina turvallisenpi.
Eli latexia pintaan myös kivitaloissa!

************
"Kosteat tilat ja muut erikoisolosuhteet.
Tiloissa, joissa jatkuvasti on korkea suhteellinen kosteus,
ulkoseinien sisäpinnat on saatava riittävän höyrytiiviiksi,
jotta seinään ei tunkeudu liian suuria kosteusmääriä.
Mekaaninen kestävyys ja mahdolliset kemialliset
pinnoitteeseen ja seinämateriaaliin kohdistuvat rasitukset
on myös otettava huomioon.
Useimmilla maaleilla antaa esimerkiksi kaksi käsittelykertaa
sellaisenaan riittävän tiiviin tuloksen. Pinta
voidaan myös tasoittaa, jolloin maalin menekki saadaan
vähenemään.
Kun on kyse pelkästä sisätilojen korkeasta kosteudesta,
riittää, että seinään tunkeutuva vesihöyrymäärä
pysyy kohtuullisena ulkopinnoitteen läpäisykykyyn nähden,
kun otetaan huomioon myös seinään kohdistuva
saderasitus."

HOX:
Latexi onkin paras vedeneriste. (joo, tää on sarkasmia)

************
kiinnityksistä:
esim Palotikkaat Injektiohartsi kierretanko, poraus valu kierretanko.

HOX:
Aika rajua. Meillä laitettiin lammissa muovitulpat sinkityt ruuvit.


*************


MUUTA:
Siporexin ohjeistus on ylivertainen verrattuna esim Lammiin. Ja esim. HB priiman ohjeistus saa lähinnä hymyilemään....

Ohjeita noudattamalla saa varmasti hyvän talon vaikka matsku ja sen "yksiaineisuusvouhotus" markkinointi ei ookkaan henk koht mun mieleen.

Lue lisää

Joten toistan sen:

Ohjeita noudattamalla saa varmasti hyvän talon vaikka matsku ja sen "yksiaineisuusvouhotus" markkinointi ei ookkaan henk koht mun mieleen.


C U on another thread. Another day.

raksaaja--sh kirjoitti:

Joten toistan sen:

Ohjeita noudattamalla saa varmasti hyvän talon vaikka matsku ja sen "yksiaineisuusvouhotus" markkinointi ei ookkaan henk koht mun mieleen.


C U on another thread. Another day.

Lue lisää

Noin kattavaa opasta jossa kerrottaisi ominaisuuksista...Kertoo jostakin ?!?!?

raksaaja--sh kirjoitti:

Korjaus:

Taulukossa A2 lämmönjohtavuudet kosteuspitoisuuden mukaan.

Kuvassa A2 kosteuspitoisuus ilman suhteellisen kosteuden mukaan
(talvella ulkona ilman suhteellinen kosteus 90-100% sisällä 20-45%)

********************
Lisukkeita kosteuskäyttäytymiseen liittyen....

2.9.2 Liittyvät rakenteet
Metallit
Siporex on kemialliselta rakenteeltaan emäksinen eikä
se ole aggressiivinen muita materiaaleja kohtaan. Koska
siporex on huokoinen materiaali, voisivat kuitenkin
happi ja mahdollinen kosteus suhteellisen helposti
kulkeutua siporexissa olevien suojaamattomien epäjalojen
metallien ympärille ja aiheuttaa niissä korroosiota.
Siksi valmistaja edellyttää, että varsinkin pitkään
kosteina pysyviin ja/tai kastumisriskin alaisiin siporexrakenteisiin
kosketuksissa olevat syöpymisalttiit metallit
on korroosiosuojattava. Normaali teräs on siis suojattava
ruostumiselta tai on käytettävä esim. ruostumatonta
terästä tai muita syöpymättömiä materiaaleja. (kts.
myös luku 34, Kiinnikkeet)
Puu
Haihtuva rakennusajan kosteus saattaa vaikuttaa esimerkiksi
tiiviisti siporexin yhteyteen asennettuihin kuivattuihin
puurakenteisiin. Tarvittaessa on varmistettava,
että siporex on riittävän kuivaa, tai mahdollinen
haitallinen kosteusvaikutus on katkaistava sopivalla
eristeellä (kts. myös luku 33).

****************
"Kun siporexin keskinmääräinen
kosteus pinnasta 50 mm syvyyteen on alle 15 paino-%,
ei siinä enää tapahdu kapillaarista veden liikkumista,
joka saattaisi esim. heikentää joidenkin pinnoitteiden
tartuntaa."

HOX:
Eli kun talvella on noin 100% ulkoilman kosteus niin 50mm siporex ulkokuorta sisältää 15% vettä, mikähän on silloin sen eristävyys?
Myös Siporextalon rappaus imee hieman sadevettä:
"vedenimukyvystä laskettu vedenimukerroin W ei saa ylittää arvoa 0,5 kg/m2h0,5."
Ja sehän (vaikkakaan ei ole kamalan iso litramäärä) menee suoraan eristeeseen.

*********
"Rakennusajan kosteutta sisältäviä siporex-seiniä paneloitaessa
on muistettava, että varsinkin kuivattuun puutavaraan
voi syntyä muodonmuutoksia. Tarvittaessa voidaan
paneelin taakse asentaa kosteussuoja, jolloin
välitilan riittävästä tuulettumisesta on huolehdittava."

********

hassuja detskuja:

"Vahvistustarve. Esimerkiksi rappauksen on lujitettava mekaaniselle rasitukselle altista ulkokuorta."

"- Maalattavissa tai normaalisti tapetoitavissa väliseinissä
käytetään ensimmäisen ja toisen tasoitekerroksen
väliin levitettävää pintavahvistuskangasta.
Mikäli maalattavissa pinnoissa käytetään lasikuitukangasta
tai lasikuituhuopaa, voidaan pintavahvistuskangas
jättää pois.
Sisäseinien ulkokulmat ja oviaukon kulmat vahvistetaan
metallisilla kulmalistoilla."

*******
"Seinän
kuivumisen jälkeen sen läpi kulkeutuvan vesihöyryn aiheuttama
ulkopinnan rasitus on huomattavasti kuivumisvaihetta
vähäisempi."

HOX:
Tässäkohden on hyvä huomata että hengittävän rakenteen huono puoli on aina se että se hengittävyys RASITTAA ulkokuorta.
Hengittämätön on aina turvallisenpi.
Eli latexia pintaan myös kivitaloissa!

************
"Kosteat tilat ja muut erikoisolosuhteet.
Tiloissa, joissa jatkuvasti on korkea suhteellinen kosteus,
ulkoseinien sisäpinnat on saatava riittävän höyrytiiviiksi,
jotta seinään ei tunkeudu liian suuria kosteusmääriä.
Mekaaninen kestävyys ja mahdolliset kemialliset
pinnoitteeseen ja seinämateriaaliin kohdistuvat rasitukset
on myös otettava huomioon.
Useimmilla maaleilla antaa esimerkiksi kaksi käsittelykertaa
sellaisenaan riittävän tiiviin tuloksen. Pinta
voidaan myös tasoittaa, jolloin maalin menekki saadaan
vähenemään.
Kun on kyse pelkästä sisätilojen korkeasta kosteudesta,
riittää, että seinään tunkeutuva vesihöyrymäärä
pysyy kohtuullisena ulkopinnoitteen läpäisykykyyn nähden,
kun otetaan huomioon myös seinään kohdistuva
saderasitus."

HOX:
Latexi onkin paras vedeneriste. (joo, tää on sarkasmia)

************
kiinnityksistä:
esim Palotikkaat Injektiohartsi kierretanko, poraus valu kierretanko.

HOX:
Aika rajua. Meillä laitettiin lammissa muovitulpat sinkityt ruuvit.


*************


MUUTA:
Siporexin ohjeistus on ylivertainen verrattuna esim Lammiin. Ja esim. HB priiman ohjeistus saa lähinnä hymyilemään....

Ohjeita noudattamalla saa varmasti hyvän talon vaikka matsku ja sen "yksiaineisuusvouhotus" markkinointi ei ookkaan henk koht mun mieleen.

Lue lisää

Mistä sää sen tempasit, että Siporexissa olisi talvella 15% vettä? Ja vaikka Sipossa olisi pikkuisen vettä, miksi eristäisi huonommin, se vesi kun on kaasuna.

Lainaus samasta lähteestä:
"Kuten kaikki huokoiset materiaalit, myös siporex sisältää
rakennekosteutta. Materiaalin kosteus tehtaalta toimitettaessa
on n. 30 painoprosenttia. Normaaleissa
käyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu ensimmäisten lämmityskausien
aikana ns. tasapainokosteuteen, joka olosuhteista
riippuen on yleensä 3-6 paino-%. (kts. kuva
A2)
Siporexin tasapainokosteus muuttuu hitaasti ympäröivän
ilman lämpötilan ja kosteuden muuttuessa. Tämä
ominaisuus parantaa siporex-rakennuksen sisäilman
laatua. Talvella, kun sisäilman kosteuspitoisuus on lämmityksen
takia pieni, huokoinen siporex-pinta luovuttaa
kosteutta sisäilmaan."

Tota viimeistä lausetta minun on kyllä vaikea uskoa.

ottaa selvää kirjoitti:

2.7 Kosteus rakenteissa
Kuten kaikki huokoiset materiaalit, sisältää
rakennekosteutta. Materiaalin toimitettaessa
on n. 30 painoprosenttia.
käyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu lämmityskausien
aikana ns. tasapainokosteuteen, olosuhteista
riippuen on yleensä joka olosuhteista
riippuen on yleensä 3-6 paino-%.
Siporexin tasapainokosteus ympäröivän
ilman lämpötilan ja kosteuden
ominaisuus parantaa siporex-
laatua. Talvella, kun sisäilman lämmityksen
takia pieni, huokoinen luovuttaa
kosteutta sisäilmaan.

HOX: ulkoseinässä on vettä myös sisäpinnassa
- jotta haihtuminen sisäilmaan olisi mahdollista täytyy kosteuden kulkea kapilaarisesti seinän sisäpintaan sillä siporexin sisällä vapautunut höyry virtaa ulospäin (Fysiikan lait & diffuusio)

HOX: "kosteuden tasausominaisuus" on huuhaata ulkoseinässä !!!
- koska siporex on lämmöneristettä ei sen sisältä pääse talvella vesihöyry muualle kuin ulospäin
- jos sisäpinnalla on maali on huokoisrakenne suljettu
- huoneilman vesihöyry pyrkii talvella ulos, diffuusiona seinän läpi ulospäin
- jos pakkasta on -20 tai enemmän tapahtuu myös siporex seinän sisällä höyryn tiivistymistä vedeksi (asiaa voi simuloida esim doflämpö -ohjelmalla)
- kosteus lämmöneristeessä alentaa lämmöneristeen eristävyyttä
- kosteuden haihtuminen sitoo lämpöenergiaa (pitää lämmittää enemmän)

Kapillaarinen vesi
Kosteus voi liikkua siporexissa joko vesihöyrynä tai kapillaarisesti.
Kuivuminen materiaalin normaalista toimituskosteudesta
tapahtuu aluksi pääosin kapillaarisesti.
Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike loppuu ja vesi
pystyy liikkumaan rakenteessa vain höyrymuodossa.
Vesi siirtyy kapillaarisesti myös poikkeavan suurilla
kosteuspitoisuuksilla, kuten silloin, kun katon vuotaminen
tms. tuo paljon vettä rakenteisiin. Koska vesi imeytyy
kapillaarisesti kosteammasta kuivempaan osaan,
ilmiö ehkäisee paikallisten kosteustiivistymien syntymistä,
jolloin esim. materiaalin pakkasvaurioriski vähenee
ja kuivuminen nopeutuu.

HOX:
- kapilaarinen liike ei lopu, mikään ei sitä estä siporexissa !!
- koska kapilaarinen imu tasaa rakenteen vesipitoisuuden se MYÖS kuljettaa vettä seinän ulkopinnalta sisemmäksi seinään
- edellisestä johtuen kuivuminen tuskin nopeutuu niinkuin väitetään


34.2 Kiinnikkeiden
korroosionkestävyys
Kiinnikkeiden tulee olla riittävän korroosionkestäviä. Siporex
itsessään ei ole aggressiivista, [b]mutta kosteus ja
ilman happi voivat varsin vapaasti liikkua huokoisessa
materiaalissa ja aiheuttaa korroosiota.[/b] Tässä mielessä
rasitetuimpia ovat ulkoseinien ulkopintoihin ja kylmiin rakenteisiin
tehtävät kiinnitykset, joissa varsinkin suoraan
siporexiin kiinnitettävien naulojen ja ruuvien tulee olla korroosion
kestäviä, esimerkiksi vahvasti kuumasinkittyjä tai
syöpymätöntä materiaalia. Normaaleissa kuivissa sisätiloissa
voidaan yleensä turvallisesti käyttää tavallisia sisäkäyttöön
tarkoitettuja kiinnikkeitä, [b]kuitenkin suoraan siporexiin
kiinnittyviin nauloihin ja ruuveihin suositellaan vähintään
sähkösinkityksen tasoista käsittelyä.[/b]

HOX:
- siporexissa on aina vettä siksi ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö on (HIEMAN) tärkeämpää kuin muissa rakenteissa, myös rakenteen sisäpinnoilla.
- 6% = 11,25 litraa vettä per seinä m2

Kuvassa A2 lämmönjohtavuudet kosteuspitoisuuden mukaan.



- raksaaja

Lue lisää

Pitää olla niin paljon nestettä yhdessä paikassa, että on pintajännitystä, sitten rupeaa olemaan kapillaarista liikkumista (muistaakseni). Vesi on sipon sisällä kaasuna.

Kaasumainen vesi voi kulkeutua myös sisäilmaan päin, kysehän on vain kaasun osapaineista ja suhteellisesta kosteudesta.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Eli emmeköhän ole samaa mieltä, että Sipon lämmöneristävyys märkänä vs. kuivana lienee asia jolla ei ole merkitystä.

Joop.
Kunhan ei kukaan ala kehumaan siporexia hyvänä lämmöneristeenä tai vastaavaa. ;-)
Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.
Siporexit hyvät puolet on jossain muualla kuin teknisessä erinomaisuudessa.

>En oikein ymmärtänyt tätä 95% juttua. Jos useimmiten on, niin tämähän ei varmastikaan ole jonkun materiaalin vika/ hyvyys. Varmaan samalla tavalla voitaisiin perustella, että katon alla on puutalo, koska useimmat talot ovat puutaloja.

No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,

Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.

>Sipon suunnittelijan käsikirjasssa luku 9 käsittelee maanpaine- elementtejä. Ole hyvä ja käyppä katsomassa. Näet vaikka noita kuviakin.

On tuttu kirja.
Samassa kirjassa oli ainakin syksyllä rakenneleikkauksissa kevytsoraharkot maanpaineseinissä ja sokkeleissa.

Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.

>Vai on kiinnikkeet Sipossa ruostumattomia? Mistäköhän tämän nykykäisit?

jamera.fi

Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.

>Oletko tosiaan nähnyt Sipotalon, niin kuin kirjoituksesi ymmärrän, jossa puusosat on eristetty bitumisuikaleilla kosteuden takia?

Juu. Siitä on joskus täällä jauhettu.
Olen Oulussa taloesittelyissä nuita nähnyt.
Tehköön kukin tyylillään.
Itse ainakin ulkoseinää vasten olevat orgaaniset rakenteet ottaisin irti siposta.

> Eli lattialistat, keittiön tasot, kaapit, komerot ym?

Taisi olla alaslaskun runkoja ja joitain seinässä kiinni olevia kotelointeja.

Esim. lattialistojen taka en kyllä itsekään alkaisi bitumia värkätä. Kunnon lateksikin taitaa ajaa saman asian.

> Ja kaikki kiinni ruostumattomilla kiinnikkeillä? Ja pidät ilmeisesti tätä yleisenä käytäntönä.

Ohjeiden mukainen se ois. Ja tottakai myös järkevää.
Jos jämerä on sen vain vitsiksi ohjeisiin maininnut niin ihmettelen.

>Itse laitoin Leca- harkkojen ja katon puuosien väliin bitumisuikaleen. En kyllä silti ole väittämässä, että Lecaan tulee kiinnittää vain ruostumatonta tavaraa, tai kaikki puuosat tulee eristää bitumilla.

Ei tietenkään. Etenkin jos lecassa on lämmöneriste niin tilanne on täysin eri kuin sipossa.

Rakennesuunnittelijani sanoi että kivi pitää AINA erottaa puusta kapilaarikatkolla.
Mutta mielestäni se lämpimän sisärungon yhteydessä on useinmiten turhaa. (sipon yksiaineisuus poistaa lämpimän sisärungon edun tässä asiassa ulkoseinässä)



PS. Make no mistake: tää on jauhanta ihan pilkunfiilausta ja saivartelua & ajanvietettä, niinkuin on kait tullut jo moneen kertaan selväksi. Siporex on hyvä mutta MIKÄÄn matsku ei ole PARAS kaikessa.

Lue lisää

>>Kunhan ei kukaan ala kehumaan siporexia hyvänä lämmöneristeenä tai vastaavaa. ;-)

Empä nyt ole sitä mielestäni tehnytkään. Riittävä se kyllä on, mutta tuskimpa pedanteille ihmisille kelpaa, kuten harva muukaan asia. Alunperin kyse oli Sipon ominaisuuksista märkänä. Mielestäni tuolla ei edelleenkään ole mitään merkitystä.

>>Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.

Tai sitten toisinpäin. Se on paras homogeeninen harkkoratkaisu. Voihan Sipostakin tehdä sandwich- rakenteen, jos haluaa pedantti olla. Tavallisille tallaajille kuitenkin ajan haaskausta.

>>No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,

No täältä ainakin löytyy yksi, jolla kellarillinen talo, eikä koko talon rungosta löydy muuta kuin Sipoa (kellari mukaanlukien, poislukien alapohja). Et muuten sitten ilmeisesti viitsinyt katsoa tuota lukua 9 kyseisestä eeppoksesta, niin olisi valjennut.

>>Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.

Ehkä pitäisi hieman viitsiä tarkistamaan myös noita toisen lähteitä, eikä olettaa jo tietävänsä kaikkea?

>>Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.

Tätäkään en ole väittänyt. Väitän kuitenkin, että Siposta tehdän taloja, mitä sinä nyt et näytä uskovan.

>>Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.

Hoh, hoijaa. Voisimpa esitellä esim. mökkini, joka on yli 100v vanha. Hirsistä tehty ja muutama naula seinässä tavaroita kannattelemassa jo n. 100v. Tienaanko tästä ihmeestä jo toisen kaljakorin?

>>Rakennesuunnittelijani sanoi että kivi pitää AINA erottaa puusta kapilaarikatkolla.
Mutta mielestäni se lämpimän sisärungon yhteydessä on useinmiten turhaa. (sipon yksiaineisuus poistaa lämpimän sisärungon edun tässä asiassa ulkoseinässä)

Itse laitan/ laitoin mahdollisimman moneen kohtaan bitumia väliin. Lattialistoja en toki viitsinyt alkaa vuoraamaan ;).

Ilmeisesti tässä juuri teilaat Sipo- ja hirsitalot vettyviksi rötisköiksi jos en erehtynyt? Saat kyllä olla vapaasti sitä mieltä jos haluat.

>>Siporex on hyvä mutta MIKÄÄn matsku ei ole PARAS kaikessa.

No empä taida olla Sipoa mielestäni mitenkään kehunut. Itselle oikeasti aivan sama mitä nuo seinät ovat sisältä syöneet, joten eipä oikeasti mitään intohimoja erityisemmin herätä. Löytyy myös Lecaa, sekä betoniakin yli 60 kuutiota, enkä noita mitenkään huonoina, tai hyvinä pidä. Kaikki hyviä materiaaleja omiin tarkoituksiinsa.

ottaa selvää kirjoitti:

2.7 Kosteus rakenteissa
Kuten kaikki huokoiset materiaalit, sisältää
rakennekosteutta. Materiaalin toimitettaessa
on n. 30 painoprosenttia.
käyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu lämmityskausien
aikana ns. tasapainokosteuteen, olosuhteista
riippuen on yleensä joka olosuhteista
riippuen on yleensä 3-6 paino-%.
Siporexin tasapainokosteus ympäröivän
ilman lämpötilan ja kosteuden
ominaisuus parantaa siporex-
laatua. Talvella, kun sisäilman lämmityksen
takia pieni, huokoinen luovuttaa
kosteutta sisäilmaan.

HOX: ulkoseinässä on vettä myös sisäpinnassa
- jotta haihtuminen sisäilmaan olisi mahdollista täytyy kosteuden kulkea kapilaarisesti seinän sisäpintaan sillä siporexin sisällä vapautunut höyry virtaa ulospäin (Fysiikan lait & diffuusio)

HOX: "kosteuden tasausominaisuus" on huuhaata ulkoseinässä !!!
- koska siporex on lämmöneristettä ei sen sisältä pääse talvella vesihöyry muualle kuin ulospäin
- jos sisäpinnalla on maali on huokoisrakenne suljettu
- huoneilman vesihöyry pyrkii talvella ulos, diffuusiona seinän läpi ulospäin
- jos pakkasta on -20 tai enemmän tapahtuu myös siporex seinän sisällä höyryn tiivistymistä vedeksi (asiaa voi simuloida esim doflämpö -ohjelmalla)
- kosteus lämmöneristeessä alentaa lämmöneristeen eristävyyttä
- kosteuden haihtuminen sitoo lämpöenergiaa (pitää lämmittää enemmän)

Kapillaarinen vesi
Kosteus voi liikkua siporexissa joko vesihöyrynä tai kapillaarisesti.
Kuivuminen materiaalin normaalista toimituskosteudesta
tapahtuu aluksi pääosin kapillaarisesti.
Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike loppuu ja vesi
pystyy liikkumaan rakenteessa vain höyrymuodossa.
Vesi siirtyy kapillaarisesti myös poikkeavan suurilla
kosteuspitoisuuksilla, kuten silloin, kun katon vuotaminen
tms. tuo paljon vettä rakenteisiin. Koska vesi imeytyy
kapillaarisesti kosteammasta kuivempaan osaan,
ilmiö ehkäisee paikallisten kosteustiivistymien syntymistä,
jolloin esim. materiaalin pakkasvaurioriski vähenee
ja kuivuminen nopeutuu.

HOX:
- kapilaarinen liike ei lopu, mikään ei sitä estä siporexissa !!
- koska kapilaarinen imu tasaa rakenteen vesipitoisuuden se MYÖS kuljettaa vettä seinän ulkopinnalta sisemmäksi seinään
- edellisestä johtuen kuivuminen tuskin nopeutuu niinkuin väitetään


34.2 Kiinnikkeiden
korroosionkestävyys
Kiinnikkeiden tulee olla riittävän korroosionkestäviä. Siporex
itsessään ei ole aggressiivista, [b]mutta kosteus ja
ilman happi voivat varsin vapaasti liikkua huokoisessa
materiaalissa ja aiheuttaa korroosiota.[/b] Tässä mielessä
rasitetuimpia ovat ulkoseinien ulkopintoihin ja kylmiin rakenteisiin
tehtävät kiinnitykset, joissa varsinkin suoraan
siporexiin kiinnitettävien naulojen ja ruuvien tulee olla korroosion
kestäviä, esimerkiksi vahvasti kuumasinkittyjä tai
syöpymätöntä materiaalia. Normaaleissa kuivissa sisätiloissa
voidaan yleensä turvallisesti käyttää tavallisia sisäkäyttöön
tarkoitettuja kiinnikkeitä, [b]kuitenkin suoraan siporexiin
kiinnittyviin nauloihin ja ruuveihin suositellaan vähintään
sähkösinkityksen tasoista käsittelyä.[/b]

HOX:
- siporexissa on aina vettä siksi ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö on (HIEMAN) tärkeämpää kuin muissa rakenteissa, myös rakenteen sisäpinnoilla.
- 6% = 11,25 litraa vettä per seinä m2

Kuvassa A2 lämmönjohtavuudet kosteuspitoisuuden mukaan.



- raksaaja

Lue lisää

>> HOX: ulkoseinässä on vettä myös sisäpinnassa
- jotta haihtuminen sisäilmaan olisi mahdollista täytyy kosteuden kulkea kapilaarisesti seinän sisäpintaan sillä siporexin sisällä vapautunut höyry virtaa ulospäin (Fysiikan lait & diffuusio)

kapillaarisesti vesi kulkee silloin, kun huokosen koko on "sopiva", eli ei liian iso. ja vettä on RIITTÄVÄSTI, kosteuden vähetessä liike muuttuu diffuusioksi...

>> HOX: "kosteuden tasausominaisuus" on huuhaata ulkoseinässä !!!
- koska siporex on lämmöneristettä ei sen sisältä pääse talvella vesihöyry muualle kuin ulospäin
- jos sisäpinnalla on maali on huokoisrakenne suljettu
- huoneilman vesihöyry pyrkii talvella ulos, diffuusiona seinän läpi ulospäin
- jos pakkasta on -20 tai enemmän tapahtuu myös siporex seinän sisällä höyryn tiivistymistä vedeksi (asiaa voi simuloida esim doflämpö -ohjelmalla)
- kosteus lämmöneristeessä alentaa lämmöneristeen eristävyyttä
- kosteuden haihtuminen sitoo lämpöenergiaa (pitää lämmittää enemmän)


kosteuden siirtyminen ulkosisäänpäin on todellakin teoreettista ja tietyissa olosuhteissa saattaa vähäisissä määrin syntyä. 6...8 kertainen lateksi vastaa höyrynsulkua.

>> HOX:
- kapilaarinen liike ei lopu, mikään ei sitä estä siporexissa !!
- koska kapilaarinen imu tasaa rakenteen vesipitoisuuden se MYÖS kuljettaa vettä seinän ulkopinnalta sisemmäksi seinään
- edellisestä johtuen kuivuminen tuskin nopeutuu niinkuin väitetään

katsopa edeltä... kosteuden määrän vähetessä liike muuttuu diffuusioksi

>> HOX:
- siporexissa on aina vettä siksi ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö on (HIEMAN) tärkeämpää kuin muissa rakenteissa, myös rakenteen sisäpinnoilla.
- 6% = 11,25 litraa vettä per seinä m2

Ja paljonkohan tuo (HIEMAN) on? joka toinen, vaiko joka kolmas kiinnike? vai jopa harvemmin? yläkerrassa vai lattian rajassa?


Väittäisin, että ennen kuin noita juttuja valmistajat julkaisee, niin on niitä testattu enemmän ja useammin kuin fyysikko-raksaaja on koskaan edes lukenut....

raksaaja--sh kirjoitti:

Joten toistan sen:

Ohjeita noudattamalla saa varmasti hyvän talon vaikka matsku ja sen "yksiaineisuusvouhotus" markkinointi ei ookkaan henk koht mun mieleen.


C U on another thread. Another day.

Lue lisää

Väittäisin, että ennen kuin noita juttuja valmistajat julkaisee, niin on niitä testattu enemmän ja useammin kuin fyysikko-raksaaja on koskaan edes lukenut....

Onkos miten kerrosrakenteita testattu ja julkaistu faktaa? vai onko niin, että kuluttujia huijataan 10..20 vuotta ja todetaan, että rakenne on ihan pa**a ja että voe voe...

Ja esim. rakennusalalla raamattuna pidettävä RIL kertoo, että kerrosrakenteiset ulkoseinärakenteet tulee tehdä tuulettuvina. Ellei, niin tulee varmistua muuten rakenteen tuulettuvuudesta ja eristeen ja ulkokuoren väliin menevän veden poistumisesta.

Lisäksi kaikissa rappatuissa rakenteissa käytetään saman tyyppisiä rapapusmateriaaleja.

Ja edelleen sipolla on ollut tuollainen kerrosrakenteinen harkko pientalorakentamiseen. Poistettu markkinoilta juuri tuon kerrosrakenteisuuden ongelmien takia.

Ja vielä, kävelepä raksaaja ympäriinsä tuolla teollisuusalueilla... montako siporex-hallia näet? Ovat olleet VUOSIKYMMENIÄ pinnoittamatta.

Tosin kumoat myös nämä omilla tutkimuksillasi, eihän ne hallit oikeasti ole siporexia tmv. Onnea elämiseen itseluodussa täydellisessä rinnakkaismaailassa, kupla puhkeaa joskus :-)

raksaaja--sh kirjoitti:

>tämän raksaaja--sh:n logiikan perusteella kai puutalossa / hirsitalossa sokkelikin pitäisi olla samaa ainetta "että se olisi hyvä seinämateriaali"

No ei tosiaan.
Tässä oli keskustelussa että mitkä on siporexin kosteusominaisuudet.
Sokkeli joutuu kovalle koetukselle kosteuden kanssa, siksi puutaloissakaan ei 95% ole puista sokkelia.

>Eikai sunkaan tönössä KOKO sokkeli alas asti ole samaa ainetta seinän kanssa?

On. AIVAN samaa tavaraa.

>Enemmän minua näin maalikkona arveluttaa kosteusteknisesti nämä harkot jossa eriste ja myös höyrynsulku on harkon sisällä.

Sellainen lienee vain Leca Design jossa on uretaani harkon sisässä.
Muut harkot on hengittäviä. Ja kyllä leca designkin hengittää ellei saumoihin spruutata uretaania eristeen kohdalle.

>Varmaankin toimii mutta faktahan on että ainoat yksiaineiset rakennusmateriaalit ovat hirsi ja sipo.

Yksiaineista my ass. Se ei ole pelkkä etu. Siitä on myös haittaa (sen lisäksi että sipo on huono eriste ja pehmoinen).

>Nykyään tosiaan saa siposta maanpaine seiniä ja niiden juju on se että niissä on raudoitus valmiina. Sen takia tavallisista siporex-harkoista ei olla tehty aiemmin maanpaineseiniä koska raudoitus on ollut hankalaa / mahdotonta toteuttaa. Ei sen kosteuden vuoksi.

HÖPÖHÖPÖ!!!!

Lecaharkkoseinissä ei TÄNÄKÄÄN päivänä ole muuta kuin siellä täällä vaakateräksiä maanpaineseinistä.
Lue vaikka Jämeränm ohjeista ne kun käsittelevät kattavasti papanaharkkorakentamista maanvastaisissa osissa.

> On seinämateriaali mitä tahansa maata vasten, se pitää pitää kuivana muilla keinoilla.

Toki. Täydellisessä maailmassa seinä ei koskaan kastu.

> Sipo maanpaineseinillä on se etu että ne on isoja elementtejä joita asentaa nopeasti. Toki tässä tarvitaan kone apua.   

En kiistä.

Lue lisää

--- lainaus ----
>Nykyään tosiaan saa siposta maanpaine seiniä ja niiden juju on se että niissä on raudoitus valmiina. Sen takia tavallisista siporex-harkoista ei olla tehty aiemmin maanpaineseiniä koska raudoitus on ollut hankalaa / mahdotonta toteuttaa. Ei sen kosteuden vuoksi.

HÖPÖHÖPÖ!!!!

Lecaharkkoseinissä ei TÄNÄKÄÄN päivänä ole muuta kuin siellä täällä vaakateräksiä maanpaineseinistä.
Lue vaikka Jämeränm ohjeista ne kun käsittelevät kattavasti papanaharkkorakentamista maanvastaisissa osissa.

--- /lainaus ----

Siporex-harkkorakenteita EI OLE tyypitetty suurille vaakakuormille, esim. maanpaineelle. Sen vuoksi harkkorakenteita ei voi käyttää kellarissa.
Kellarin pystyelementit on raudoitettuja ja toimivat alapäästään ja yläpäästään tuettuina

Papanaharkkot raudoitetaan käytännössä vähintään jokaiseen saumaan kahdella 8 mm harjateräksella, yleensä kuitenkin teräs on 10 mm. Eli vaakaraudoitus.

Lammin seinä toimiikin toisella tavalla. Lammin seinät pystyraudoitetaan. Yleensä 2 harjaterästä n. 200...300 mm välein. Tartunnat anturasta. Vaakarautaa joka toiseen saumaan 2 kpl 8 mm harjaterästä.

lettas sentään kirjoitti:

tämän raksaaja--sh:n logiikan perusteella kai puutalossa / hirsitalossa sokkelikin pitäisi olla samaa ainetta "että se olisi hyvä seinämateriaali"
Eikai sunkaan tönössä KOKO sokkeli alas asti ole samaa ainetta seinän kanssa?
Enemmän minua näin maalikkona arveluttaa kosteusteknisesti nämä harkot jossa eriste ja myös höyrynsulku on harkon sisällä. Varmaankin toimii mutta faktahan on että ainoat yksiaineiset rakennusmateriaalit ovat hirsi ja sipo.
Nykyään tosiaan saa siposta maanpaine seiniä ja niiden juju on se että niissä on raudoitus valmiina. Sen takia tavallisista siporex-harkoista ei olla tehty aiemmin maanpaineseiniä koska raudoitus on ollut hankalaa / mahdotonta toteuttaa. Ei sen kosteuden vuoksi. On seinämateriaali mitä tahansa maata vasten, se pitää pitää kuivana muilla keinoilla. Sipo maanpaineseinillä on se etu että ne on isoja elementtejä joita asentaa nopeasti. Toki tässä tarvitaan kone apua.

Lue lisää

sanoit että yksiaineisia ovat sipo ja hirsi. Miksei kennotiili. Ainut millä helposti u-arvo saadaan alhaiseksi. Myös kevytsoraharkon voisi joku lukea yksiaineisten eristävien sienien materiaaliksi. Kevytsoraharkko yksiaineisena ei paljoa hirttä huonompi eriste. Eli onko se nyt niinkään fakta tuo väitteesi?

Talo Espooseen kirjoitti:

>>Kunhan ei kukaan ala kehumaan siporexia hyvänä lämmöneristeenä tai vastaavaa. ;-)

Empä nyt ole sitä mielestäni tehnytkään. Riittävä se kyllä on, mutta tuskimpa pedanteille ihmisille kelpaa, kuten harva muukaan asia. Alunperin kyse oli Sipon ominaisuuksista märkänä. Mielestäni tuolla ei edelleenkään ole mitään merkitystä.

>>Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.

Tai sitten toisinpäin. Se on paras homogeeninen harkkoratkaisu. Voihan Sipostakin tehdä sandwich- rakenteen, jos haluaa pedantti olla. Tavallisille tallaajille kuitenkin ajan haaskausta.

>>No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,

No täältä ainakin löytyy yksi, jolla kellarillinen talo, eikä koko talon rungosta löydy muuta kuin Sipoa (kellari mukaanlukien, poislukien alapohja). Et muuten sitten ilmeisesti viitsinyt katsoa tuota lukua 9 kyseisestä eeppoksesta, niin olisi valjennut.

>>Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.

Ehkä pitäisi hieman viitsiä tarkistamaan myös noita toisen lähteitä, eikä olettaa jo tietävänsä kaikkea?

>>Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.

Tätäkään en ole väittänyt. Väitän kuitenkin, että Siposta tehdän taloja, mitä sinä nyt et näytä uskovan.

>>Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.

Hoh, hoijaa. Voisimpa esitellä esim. mökkini, joka on yli 100v vanha. Hirsistä tehty ja muutama naula seinässä tavaroita kannattelemassa jo n. 100v. Tienaanko tästä ihmeestä jo toisen kaljakorin?

>>Rakennesuunnittelijani sanoi että kivi pitää AINA erottaa puusta kapilaarikatkolla.
Mutta mielestäni se lämpimän sisärungon yhteydessä on useinmiten turhaa. (sipon yksiaineisuus poistaa lämpimän sisärungon edun tässä asiassa ulkoseinässä)

Itse laitan/ laitoin mahdollisimman moneen kohtaan bitumia väliin. Lattialistoja en toki viitsinyt alkaa vuoraamaan ;).

Ilmeisesti tässä juuri teilaat Sipo- ja hirsitalot vettyviksi rötisköiksi jos en erehtynyt? Saat kyllä olla vapaasti sitä mieltä jos haluat.

>>Siporex on hyvä mutta MIKÄÄn matsku ei ole PARAS kaikessa.

No empä taida olla Sipoa mielestäni mitenkään kehunut. Itselle oikeasti aivan sama mitä nuo seinät ovat sisältä syöneet, joten eipä oikeasti mitään intohimoja erityisemmin herätä. Löytyy myös Lecaa, sekä betoniakin yli 60 kuutiota, enkä noita mitenkään huonoina, tai hyvinä pidä. Kaikki hyviä materiaaleja omiin tarkoituksiinsa.

Lue lisää

>Alunperin kyse oli Sipon ominaisuuksista märkänä.

Kosteana.

>>Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.
>Tai sitten toisinpäin. Se on paras homogeeninen harkkoratkaisu. Voihan Sipostakin tehdä sandwich- rakenteen, jos haluaa pedantti olla. Tavallisille tallaajille kuitenkin ajan haaskausta.

Jep. Aina voi tyytyä vähempään.

>>No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,
>No täältä ainakin löytyy yksi, jolla kellarillinen talo, eikä koko talon rungosta löydy muuta kuin Sipoa (kellari mukaanlukien, poislukien alapohja). Et muuten sitten ilmeisesti viitsinyt katsoa tuota lukua 9 kyseisestä eeppoksesta, niin olisi valjennut.

Ei mitään uutta.

>>>Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.
>Ehkä pitäisi hieman viitsiä tarkistamaan myös noita toisen lähteitä, eikä olettaa jo tietävänsä kaikkea?

Pyrin tekemään sen aina.
Mikä on jäänyt huomaamatta?

>>Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.
>Tätäkään en ole väittänyt. Väitän kuitenkin, että Siposta tehdän taloja, mitä sinä nyt et näytä uskovan.

En ole väittänyt etteikö voisi.
Voi siitä tehdä vaikka uima-altaankin vaikka se ei ole paras materiaali siihen.

>>>Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.
>Hoh, hoijaa. Voisimpa esitellä esim. mökkini, joka on yli 100v vanha. Hirsistä tehty ja muutama naula seinässä tavaroita kannattelemassa jo n. 100v. Tienaanko tästä ihmeestä jo toisen kaljakorin?

Hirttä ei pidä verrata sipoon. Se toimii lämpö ja kosteusteknisesti täysin toisin.

Ja siitä huolimatta on syytä käyttää sinkittyä matskua. Myös hisitalossa.

ja ihan omia päätelmiä taas kirjoitti:

>> HOX: ulkoseinässä on vettä myös sisäpinnassa
- jotta haihtuminen sisäilmaan olisi mahdollista täytyy kosteuden kulkea kapilaarisesti seinän sisäpintaan sillä siporexin sisällä vapautunut höyry virtaa ulospäin (Fysiikan lait & diffuusio)

kapillaarisesti vesi kulkee silloin, kun huokosen koko on "sopiva", eli ei liian iso. ja vettä on RIITTÄVÄSTI, kosteuden vähetessä liike muuttuu diffuusioksi...

>> HOX: "kosteuden tasausominaisuus" on huuhaata ulkoseinässä !!!
- koska siporex on lämmöneristettä ei sen sisältä pääse talvella vesihöyry muualle kuin ulospäin
- jos sisäpinnalla on maali on huokoisrakenne suljettu
- huoneilman vesihöyry pyrkii talvella ulos, diffuusiona seinän läpi ulospäin
- jos pakkasta on -20 tai enemmän tapahtuu myös siporex seinän sisällä höyryn tiivistymistä vedeksi (asiaa voi simuloida esim doflämpö -ohjelmalla)
- kosteus lämmöneristeessä alentaa lämmöneristeen eristävyyttä
- kosteuden haihtuminen sitoo lämpöenergiaa (pitää lämmittää enemmän)


kosteuden siirtyminen ulkosisäänpäin on todellakin teoreettista ja tietyissa olosuhteissa saattaa vähäisissä määrin syntyä. 6...8 kertainen lateksi vastaa höyrynsulkua.

>> HOX:
- kapilaarinen liike ei lopu, mikään ei sitä estä siporexissa !!
- koska kapilaarinen imu tasaa rakenteen vesipitoisuuden se MYÖS kuljettaa vettä seinän ulkopinnalta sisemmäksi seinään
- edellisestä johtuen kuivuminen tuskin nopeutuu niinkuin väitetään

katsopa edeltä... kosteuden määrän vähetessä liike muuttuu diffuusioksi

>> HOX:
- siporexissa on aina vettä siksi ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö on (HIEMAN) tärkeämpää kuin muissa rakenteissa, myös rakenteen sisäpinnoilla.
- 6% = 11,25 litraa vettä per seinä m2

Ja paljonkohan tuo (HIEMAN) on? joka toinen, vaiko joka kolmas kiinnike? vai jopa harvemmin? yläkerrassa vai lattian rajassa?


Väittäisin, että ennen kuin noita juttuja valmistajat julkaisee, niin on niitä testattu enemmän ja useammin kuin fyysikko-raksaaja on koskaan edes lukenut....

Lue lisää

>>> HOX: ulkoseinässä on vettä myös sisäpinnassa
>- jotta haihtuminen sisäilmaan olisi mahdollista täytyy kosteuden kulkea kapilaarisesti seinän sisäpintaan sillä siporexin sisällä vapautunut höyry virtaa ulospäin (Fysiikan lait & diffuusio)
>kapillaarisesti vesi kulkee silloin, kun huokosen koko on "sopiva", eli ei liian iso. ja vettä on RIITTÄVÄSTI, kosteuden vähetessä liike muuttuu diffuusioksi...

Hmmm... jos veden olomuoto on nestemäinen niin eihän se silloin duffuusiolla liiku.

Onko antaa viitettä fysiikan lakeihin josta tuon voin kerrata?

...
>kosteuden siirtyminen ulkosisäänpäin on todellakin teoreettista ja tietyissa olosuhteissa saattaa vähäisissä määrin syntyä. 6...8 kertainen lateksi vastaa höyrynsulkua.

Jos harkon ulkopinnassa on nestemäistä vettä niin kapilaarisestihan se lähtee liikkeelle. Ei sitä mikään estä.

Tai jos estää niin mielelläni oppisin senkin fysiikan.


>>> HOX:
- siporexissa on aina vettä siksi ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö on (HIEMAN) tärkeämpää kuin muissa rakenteissa, myös rakenteen sisäpinnoilla.
- 6% = 11,25 litraa vettä per seinä m2
>Ja paljonkohan tuo (HIEMAN) on? joka toinen, vaiko joka kolmas kiinnike? vai jopa harvemmin? yläkerrassa vai lattian rajassa?

Ulkoseinissä kaikki kiinnikkeet.

Mutta hei, kiinnittäkää ihan millä lystäätte.

Minä laitoin kapilaarikatkon.

>Väittäisin, että ennen kuin noita juttuja valmistajat julkaisee, niin on niitä testattu enemmän ja useammin kuin fyysikko-raksaaja on koskaan edes lukenut....

Höpönlöpön. Markkinointimiehet niitä on sinne veivanneet ja porukka otta todesta kuin pyhää kjirjaa lukisivat.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Mistä sää sen tempasit, että Siporexissa olisi talvella 15% vettä? Ja vaikka Sipossa olisi pikkuisen vettä, miksi eristäisi huonommin, se vesi kun on kaasuna.

Lainaus samasta lähteestä:
"Kuten kaikki huokoiset materiaalit, myös siporex sisältää
rakennekosteutta. Materiaalin kosteus tehtaalta toimitettaessa
on n. 30 painoprosenttia. Normaaleissa
käyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu ensimmäisten lämmityskausien
aikana ns. tasapainokosteuteen, joka olosuhteista
riippuen on yleensä 3-6 paino-%. (kts. kuva
A2)
Siporexin tasapainokosteus muuttuu hitaasti ympäröivän
ilman lämpötilan ja kosteuden muuttuessa. Tämä
ominaisuus parantaa siporex-rakennuksen sisäilman
laatua. Talvella, kun sisäilman kosteuspitoisuus on lämmityksen
takia pieni, huokoinen siporex-pinta luovuttaa
kosteutta sisäilmaan."

Tota viimeistä lausetta minun on kyllä vaikea uskoa.

Lue lisää

" Mistä sää sen tempasit, että Siporexissa olisi talvella 15% vettä?"

Suunnittelijan käsikirjassa se sanotaan.

1) ""Kun siporexin keskinmääräinen
kosteus pinnasta 50 mm syvyyteen on alle 15 paino-%,"

Ja talvellahan ulkona ilman suhteellinen kosteus 90-100%. Oulussa nyt 99%.

Kuva A2 siporex suunnittelijan käsikirjassa esittää miten rakennekosteus muuttuu suhteessa ympäröivän ilman kosteuteen.

" Ja vaikka Sipossa olisi pikkuisen vettä, miksi eristäisi huonommin, se vesi kun on kaasuna. "

On siellä muutakin vettä kuin pelkkää kaasua.
Rappaus ei ole 100% vesitiivis yms..

Ja jos ulkoseinän tasapainokosteus on keskimäärin 6% luokkaa niin se tekee 9 litraa per seinä m2. Ei 9 kiloa vettä kerta kaikkiaan mahdu kaasumuodossa siihen seinään....

(ilmeisestikin sisäpinnassa kosteus on pienempi ja ulkopinnassa suurempi)

"miksi eristäisi huonommin"

Siporexin eristävyys muuttuu kosteuspitoisuuden muuttuessa. Taulukko A2.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Pitää olla niin paljon nestettä yhdessä paikassa, että on pintajännitystä, sitten rupeaa olemaan kapillaarista liikkumista (muistaakseni). Vesi on sipon sisällä kaasuna.

Kaasumainen vesi voi kulkeutua myös sisäilmaan päin, kysehän on vain kaasun osapaineista ja suhteellisesta kosteudesta.

Lue lisää

>Pitää olla niin paljon nestettä yhdessä paikassa, että on pintajännitystä, sitten rupeaa olemaan kapillaarista liikkumista (muistaakseni).

No joo, pitää kerata. Tuntuu kyllä että pintajännitys on liikettä vastustava voima eikä sitä aikaansaava voima.

>Vesi on sipon sisällä kaasuna.

Ei kaikki vesi ole kaaua. 6% siporexin painosta on jo niin paljon vettä että semmoinen kaasumäärä ei mielestäni mahdu seinän sisään kaasuna normaalissa paineessa vaan sen täytyy olla nesteenä tai sitoutuneena huokoisrakenteeseen. (hirsitaloissahan se on solurakenteessa)

>Kaasumainen vesi voi kulkeutua myös sisäilmaan päin, kysehän on vain kaasun osapaineista ja suhteellisesta kosteudesta.

Kaasumainen vesi kulkee sinnepäin missä vettä on vähemmän. (jos en ole täysin dementoitunut)

Kylmässä ilmatilassa voi olla vettä vähemmän kuin lämpimässä. Siksi virtaus lämmöneristeen sisällä tapahtuu talvella aina ulospäin.

Rakennesuunnittelija kirjoitti:

--- lainaus ----
>Nykyään tosiaan saa siposta maanpaine seiniä ja niiden juju on se että niissä on raudoitus valmiina. Sen takia tavallisista siporex-harkoista ei olla tehty aiemmin maanpaineseiniä koska raudoitus on ollut hankalaa / mahdotonta toteuttaa. Ei sen kosteuden vuoksi.

HÖPÖHÖPÖ!!!!

Lecaharkkoseinissä ei TÄNÄKÄÄN päivänä ole muuta kuin siellä täällä vaakateräksiä maanpaineseinistä.
Lue vaikka Jämeränm ohjeista ne kun käsittelevät kattavasti papanaharkkorakentamista maanvastaisissa osissa.

--- /lainaus ----

Siporex-harkkorakenteita EI OLE tyypitetty suurille vaakakuormille, esim. maanpaineelle. Sen vuoksi harkkorakenteita ei voi käyttää kellarissa.
Kellarin pystyelementit on raudoitettuja ja toimivat alapäästään ja yläpäästään tuettuina

Papanaharkkot raudoitetaan käytännössä vähintään jokaiseen saumaan kahdella 8 mm harjateräksella, yleensä kuitenkin teräs on 10 mm. Eli vaakaraudoitus.

Lammin seinä toimiikin toisella tavalla. Lammin seinät pystyraudoitetaan. Yleensä 2 harjaterästä n. 200...300 mm välein. Tartunnat anturasta. Vaakarautaa joka toiseen saumaan 2 kpl 8 mm harjaterästä.

Lue lisää

" Siporex-harkkorakenteita EI OLE tyypitetty suurille vaakakuormille, esim. maanpaineelle. Sen vuoksi harkkorakenteita ei voi käyttää kellarissa. "

Eli sille ei ole haettu "jotain" hyväksyntää, muutoinhan rakennelujuuden puolesta sen voisi raudoittaa kuten papanankin.

Miksiköhän sitä tyypitystä ei ole tehty?
Onko siporex niin paljon papanaa kalliimpaa että Jämerä on 70 vuotta katsonut paremmaksi käyttää papanaa kellareissa?

esim. lammista kirjoitti:

Noin kattavaa opasta jossa kerrottaisi ominaisuuksista...Kertoo jostakin ?!?!?

"Kertoo jostakin ?!?!?"

Siitä että on tarve selitellä?
Se on vaikea suunnitella ja rakentaa?



Ei vaiskaan.

Se vaan kertoo siitä kuinka hyvin on Siporex tuotteistettu 70 vuoden kuluessa !!!!!!!!!!!!!!!!!

Muilla on PALJON kiinniotettavaa.

yksiaineinen kirjoitti:

sanoit että yksiaineisia ovat sipo ja hirsi. Miksei kennotiili. Ainut millä helposti u-arvo saadaan alhaiseksi. Myös kevytsoraharkon voisi joku lukea yksiaineisten eristävien sienien materiaaliksi. Kevytsoraharkko yksiaineisena ei paljoa hirttä huonompi eriste. Eli onko se nyt niinkään fakta tuo väitteesi?

Lue lisää

Kotona on yksiaineisesta papanasta tehty navetta. Pirun kylmä. ;-)

Tiedän että suomeen on rakennettu myös papanatalo jossa on 2x280mm harkoista tehdyt seinät. Välissä ilmatila.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Alunperin kyse oli Sipon ominaisuuksista märkänä.

Kosteana.

>>Se on huonoin lämmöneriste kivitaloissa, myös kosteusteknisesti.
>Tai sitten toisinpäin. Se on paras homogeeninen harkkoratkaisu. Voihan Sipostakin tehdä sandwich- rakenteen, jos haluaa pedantti olla. Tavallisille tallaajille kuitenkin ajan haaskausta.

Jep. Aina voi tyytyä vähempään.

>>No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,
>No täältä ainakin löytyy yksi, jolla kellarillinen talo, eikä koko talon rungosta löydy muuta kuin Sipoa (kellari mukaanlukien, poislukien alapohja). Et muuten sitten ilmeisesti viitsinyt katsoa tuota lukua 9 kyseisestä eeppoksesta, niin olisi valjennut.

Ei mitään uutta.

>>>Jos tää logiikka on sulle vierasta niin olkoon.
>Ehkä pitäisi hieman viitsiä tarkistamaan myös noita toisen lähteitä, eikä olettaa jo tietävänsä kaikkea?

Pyrin tekemään sen aina.
Mikä on jäänyt huomaamatta?

>>Turha vääntää peistä. Jos joku luulee että siporex on paras ratkaisu maanpaineseinään niin luulkoon.
>Tätäkään en ole väittänyt. Väitän kuitenkin, että Siposta tehdän taloja, mitä sinä nyt et näytä uskovan.

En ole väittänyt etteikö voisi.
Voi siitä tehdä vaikka uima-altaankin vaikka se ei ole paras materiaali siihen.

>>>Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.
>Hoh, hoijaa. Voisimpa esitellä esim. mökkini, joka on yli 100v vanha. Hirsistä tehty ja muutama naula seinässä tavaroita kannattelemassa jo n. 100v. Tienaanko tästä ihmeestä jo toisen kaljakorin?

Hirttä ei pidä verrata sipoon. Se toimii lämpö ja kosteusteknisesti täysin toisin.

Ja siitä huolimatta on syytä käyttää sinkittyä matskua. Myös hisitalossa.

Lue lisää

>>Alunperin kyse oli Sipon ominaisuuksista märkänä.

>Kosteana.

Eiköhän tämä nyt ole jo aika semantiikkaa. Kerrothan, kun ilmeiesti haluat tämänkin määritellä, koska Sipo on kosteaa ja koska märkää. Vaikka kosteusprosentit kelpaavat. Alkuperäinen kirjoitti tulvalle, tai pitkäaikaiselle koesteudelle alttiina olemisesta. Itse määrittelisin, että materiaali on tuolloin märkää.

>>Tai sitten toisinpäin. Se on paras homogeeninen harkkoratkaisu. Voihan Sipostakin tehdä sandwich- rakenteen, jos haluaa pedantti olla. Tavallisille tallaajille kuitenkin ajan haaskausta.

>Jep. Aina voi tyytyä vähempään.

Eli tyydyit vähempään ja otit jonkin muun kuin sandwichrakenteisen Sipon ;)?

>Ei mitään uutta.

Ilmeisesti kuitenkin on, koska kirjoitat hieman aikaisemmin. ">>No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,
". Ja kyseinen suunnittelijan käsikirja kuitenkin kyseisen rakenteen selvittää ja sinun väittämäsi mukaan sellaista ei ole.

>Pyrin tekemään sen aina.
>Mikä on jäänyt huomaamatta?

Katso yllä.

>En ole väittänyt etteikö voisi.
>Voi siitä tehdä vaikka uima-altaankin vaikka se >ei ole paras materiaali siihen.

Et siis ole väittänyt? Lueppa tekstisi uudestaan.

>Hirttä ei pidä verrata sipoon. Se toimii lämpö >ja kosteusteknisesti täysin toisin.

Ei nuo nyt minusta niin hirveän erilaisia ole. Lämpö käsitetään usein eristävyydeksi ja molempien U- arvot ovat samaa luokkaa. Kosteusteknisesti molemmat hengittävät suunnilleen saman verran.

>Ja siitä huolimatta on syytä käyttää sinkittyä matskua. Myös hisitalossa.

Varmaan tarkoitat, että on syytä käyttää sinkittyä matskua kaikissa taloissa?

Betonin ja puun väliin on syytä laittaa bitumia. Jos kerran puuhun riittää kosteutta, niin silloin riittää myös rautaan, joka alkaa ruostua.

Jotenkin tässä tuntuu siltä, että katselet maailmaa suodattimet silmien edessä.

Talo Espooseen kirjoitti:

>>Alunperin kyse oli Sipon ominaisuuksista märkänä.

>Kosteana.

Eiköhän tämä nyt ole jo aika semantiikkaa. Kerrothan, kun ilmeiesti haluat tämänkin määritellä, koska Sipo on kosteaa ja koska märkää. Vaikka kosteusprosentit kelpaavat. Alkuperäinen kirjoitti tulvalle, tai pitkäaikaiselle koesteudelle alttiina olemisesta. Itse määrittelisin, että materiaali on tuolloin märkää.

>>Tai sitten toisinpäin. Se on paras homogeeninen harkkoratkaisu. Voihan Sipostakin tehdä sandwich- rakenteen, jos haluaa pedantti olla. Tavallisille tallaajille kuitenkin ajan haaskausta.

>Jep. Aina voi tyytyä vähempään.

Eli tyydyit vähempään ja otit jonkin muun kuin sandwichrakenteisen Sipon ;)?

>Ei mitään uutta.

Ilmeisesti kuitenkin on, koska kirjoitat hieman aikaisemmin. ">>No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,
". Ja kyseinen suunnittelijan käsikirja kuitenkin kyseisen rakenteen selvittää ja sinun väittämäsi mukaan sellaista ei ole.

>Pyrin tekemään sen aina.
>Mikä on jäänyt huomaamatta?

Katso yllä.

>En ole väittänyt etteikö voisi.
>Voi siitä tehdä vaikka uima-altaankin vaikka se >ei ole paras materiaali siihen.

Et siis ole väittänyt? Lueppa tekstisi uudestaan.

>Hirttä ei pidä verrata sipoon. Se toimii lämpö >ja kosteusteknisesti täysin toisin.

Ei nuo nyt minusta niin hirveän erilaisia ole. Lämpö käsitetään usein eristävyydeksi ja molempien U- arvot ovat samaa luokkaa. Kosteusteknisesti molemmat hengittävät suunnilleen saman verran.

>Ja siitä huolimatta on syytä käyttää sinkittyä matskua. Myös hisitalossa.

Varmaan tarkoitat, että on syytä käyttää sinkittyä matskua kaikissa taloissa?

Betonin ja puun väliin on syytä laittaa bitumia. Jos kerran puuhun riittää kosteutta, niin silloin riittää myös rautaan, joka alkaa ruostua.

Jotenkin tässä tuntuu siltä, että katselet maailmaa suodattimet silmien edessä.

Lue lisää

.... kappale 9 ...
>>Ei mitään uutta.
>Ilmeisesti kuitenkin on, koska kirjoitat hieman aikaisemmin.

">>No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,
".


>Ja kyseinen suunnittelijan käsikirja kuitenkin kyseisen rakenteen selvittää ja sinun väittämäsi mukaan sellaista ei ole.

Et ole ymmärtänyt kirjoittamaani.
Kyllähän minä tiedän että on mahdollista tehdä maanpaineseinä siporex elementeistä.

Mutta se nyt vaan on FAKTA että se on erittäin harvinaista. Eli 95 % sipotaloista on tehty papanaharkkoperustalle.

Sitä tarkoitin.

Monasti kirjoitan ja puhun sekavasti. Mutta nyt oli kyllä lukijassakin vikaa.

>>Hirttä ei pidä verrata sipoon. Se toimii lämpö >>ja kosteusteknisesti täysin toisin.
>Ei nuo nyt minusta niin hirveän erilaisia ole.

FYI:
Toisesssa on solurakenne ja toisessa huokoisrakenne.
Toisessa vesihöyry ja lämpö luikertelee puiden syiden suuntaisesti toisessa lineaarisesti.

>>Ja siitä huolimatta on syytä käyttää sinkittyä matskua. Myös hisitalossa.
>Varmaan tarkoitat, että on syytä käyttää sinkittyä matskua kaikissa taloissa?

Jos talon sisävaippa on lämmin ja normaalissa huoneilman kosteudessa niin aivan hyvin voi käyttää ruostuvia rautanauloja yms..

>Jotenkin tässä tuntuu siltä, että katselet maailmaa suodattimet silmien edessä.

Joskus mulla on lammin keltaiset lasit päässä. Myönnän. Myönnätkö itse omaavasi vihreät piilarit?

Suurempi juttu tässä on nyt se että me ei ymmärretä toisiamme.

raksaaja--sh kirjoitti:

.... kappale 9 ...
>>Ei mitään uutta.
>Ilmeisesti kuitenkin on, koska kirjoitat hieman aikaisemmin.

">>No jos siporex olisi erinomainen sokkelimateriaali niin kait nyt EDES siporex taloissa olisi sokkelit siporexia. Mutta ei ole,
".


>Ja kyseinen suunnittelijan käsikirja kuitenkin kyseisen rakenteen selvittää ja sinun väittämäsi mukaan sellaista ei ole.

Et ole ymmärtänyt kirjoittamaani.
Kyllähän minä tiedän että on mahdollista tehdä maanpaineseinä siporex elementeistä.

Mutta se nyt vaan on FAKTA että se on erittäin harvinaista. Eli 95 % sipotaloista on tehty papanaharkkoperustalle.

Sitä tarkoitin.

Monasti kirjoitan ja puhun sekavasti. Mutta nyt oli kyllä lukijassakin vikaa.

>>Hirttä ei pidä verrata sipoon. Se toimii lämpö >>ja kosteusteknisesti täysin toisin.
>Ei nuo nyt minusta niin hirveän erilaisia ole.

FYI:
Toisesssa on solurakenne ja toisessa huokoisrakenne.
Toisessa vesihöyry ja lämpö luikertelee puiden syiden suuntaisesti toisessa lineaarisesti.

>>Ja siitä huolimatta on syytä käyttää sinkittyä matskua. Myös hisitalossa.
>Varmaan tarkoitat, että on syytä käyttää sinkittyä matskua kaikissa taloissa?

Jos talon sisävaippa on lämmin ja normaalissa huoneilman kosteudessa niin aivan hyvin voi käyttää ruostuvia rautanauloja yms..

>Jotenkin tässä tuntuu siltä, että katselet maailmaa suodattimet silmien edessä.

Joskus mulla on lammin keltaiset lasit päässä. Myönnän. Myönnätkö itse omaavasi vihreät piilarit?

Suurempi juttu tässä on nyt se että me ei ymmärretä toisiamme.

Lue lisää

>Kyllähän minä tiedän että on mahdollista tehdä maanpaineseinä siporex elementeistä.

Tietämisestäsi ei ole minulla hajuakaan, mutta kirjoitit kyllä toisin.

>Monasti kirjoitan ja puhun sekavasti. Mutta nyt oli kyllä lukijassakin vikaa.

Yritin kumota väitteesi, että Siposta ei voi rakentaa perusteita, kuten kirjoitti. Sinä sitä vastoin mollasit Sipoa.

>FYI:
Toisesssa on solurakenne ja toisessa huokoisrakenne.
Toisessa vesihöyry ja lämpö luikertelee puiden syiden suuntaisesti toisessa lineaarisesti.

Tiedän kyllä hirren ja puun välisen eron. En väittänyt niitä samoiksi materiaaleiksi.

>Jos talon sisävaippa on lämmin ja normaalissa huoneilman kosteudessa niin aivan hyvin voi käyttää ruostuvia rautanauloja yms..

Ja aikaisemmin väitit, että Sipossa tulee käyttää galvanoituja kiinnikkeitä. Kokeile nyt päättää mitä mieltä olet. Tässä lainasu tekstistasi "Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.
"

>Joskus mulla on lammin keltaiset lasit päässä. Myönnän. Myönnätkö itse omaavasi vihreät piilarit?

Empä itse harkkomateriaaliin omaa niin kiihkeätä suhdetta, että minun pitäisi tuon perusteella mitään suodattimia hankkia. Materiaalivalintaa kun tein, niin olisin yhtä hyvin voinut rungon puolesta pääty papanaharkkoonkin. Lammiin en kyllä missään tapauksessa, koska se olisi tuollut huomattavan paljon kalliimmaksi.

Talo Espooseen kirjoitti:

>Kyllähän minä tiedän että on mahdollista tehdä maanpaineseinä siporex elementeistä.

Tietämisestäsi ei ole minulla hajuakaan, mutta kirjoitit kyllä toisin.

>Monasti kirjoitan ja puhun sekavasti. Mutta nyt oli kyllä lukijassakin vikaa.

Yritin kumota väitteesi, että Siposta ei voi rakentaa perusteita, kuten kirjoitti. Sinä sitä vastoin mollasit Sipoa.

>FYI:
Toisesssa on solurakenne ja toisessa huokoisrakenne.
Toisessa vesihöyry ja lämpö luikertelee puiden syiden suuntaisesti toisessa lineaarisesti.

Tiedän kyllä hirren ja puun välisen eron. En väittänyt niitä samoiksi materiaaleiksi.

>Jos talon sisävaippa on lämmin ja normaalissa huoneilman kosteudessa niin aivan hyvin voi käyttää ruostuvia rautanauloja yms..

Ja aikaisemmin väitit, että Sipossa tulee käyttää galvanoituja kiinnikkeitä. Kokeile nyt päättää mitä mieltä olet. Tässä lainasu tekstistasi "Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.
"

>Joskus mulla on lammin keltaiset lasit päässä. Myönnän. Myönnätkö itse omaavasi vihreät piilarit?

Empä itse harkkomateriaaliin omaa niin kiihkeätä suhdetta, että minun pitäisi tuon perusteella mitään suodattimia hankkia. Materiaalivalintaa kun tein, niin olisin yhtä hyvin voinut rungon puolesta pääty papanaharkkoonkin. Lammiin en kyllä missään tapauksessa, koska se olisi tuollut huomattavan paljon kalliimmaksi.

Lue lisää

>Yritin kumota väitteesi, että Siposta ei voi rakentaa perusteita, kuten kirjoitti.


Sanoin vain...
"
>Mistäköhän keksit, että Sipotalossa alaosat on jotain muuta kuin Sipoa? Myyvät mm. maanpaine- elementtejä, jotka valmistetaan Siposta.

Kts. esim. jamera.fi rakenneleikkaukset ja
vaikkapa tuo talo tuolla http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Ja mera_Ojansuu_2006/jamera_lahti_ojansuu.asp

Aivan varmasti 95% kaikista sipotaloista tehdään edelleen jollain muulla kuin siporexperustuksilla. "

>>Jos talon sisävaippa on lämmin ja normaalissa huoneilman kosteudessa niin aivan hyvin voi käyttää ruostuvia rautanauloja yms..

>Ja aikaisemmin väitit, että Sipossa tulee käyttää galvanoituja kiinnikkeitä. Kokeile nyt päättää mitä mieltä olet.

Samaa mieltä kuin ennenkin.

Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja lammi talo on eri planeetoilta.

Lammissa ulkoseinän sisäosa on lämmin, erillinen kerros 100% lämmöneristeen lämpimällä puolella.

Koska se on huoneen lämmössä ei sen vesipitoisuus ole niin korkea kuin siporexin jonka ulkopinnassa on talvella ilmankosteus 100% (eli siellä on vettä niinkuin tässä ketjussa on moneen kertaan käynyt ilmi)

Eli lammisaa voisi aivan hyvin käyttää ruostuvia kiinnikkeitä seinissä ja vaikka puukaton alapinnassakin.

> Tässä lainasu tekstistasi "Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.
"


Pysyn sanojeni takana. (ainakin nuiden sanojen)


"Lammiin en kyllä missään tapauksessa, koska se olisi tuollut huomattavan paljon kalliimmaksi."

Itsellänikin huomattavan suuri stekijä oli se että 2003 Lammi teki tuloaan ouluun ja kampanjahinnat oli edukkaat. Vain papanaharkot ois olleet halvemmat.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Yritin kumota väitteesi, että Siposta ei voi rakentaa perusteita, kuten kirjoitti.


Sanoin vain...
"
>Mistäköhän keksit, että Sipotalossa alaosat on jotain muuta kuin Sipoa? Myyvät mm. maanpaine- elementtejä, jotka valmistetaan Siposta.

Kts. esim. jamera.fi rakenneleikkaukset ja
vaikkapa tuo talo tuolla http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Ja mera_Ojansuu_2006/jamera_lahti_ojansuu.asp

Aivan varmasti 95% kaikista sipotaloista tehdään edelleen jollain muulla kuin siporexperustuksilla. "

>>Jos talon sisävaippa on lämmin ja normaalissa huoneilman kosteudessa niin aivan hyvin voi käyttää ruostuvia rautanauloja yms..

>Ja aikaisemmin väitit, että Sipossa tulee käyttää galvanoituja kiinnikkeitä. Kokeile nyt päättää mitä mieltä olet.

Samaa mieltä kuin ennenkin.

Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja lammi talo on eri planeetoilta.

Lammissa ulkoseinän sisäosa on lämmin, erillinen kerros 100% lämmöneristeen lämpimällä puolella.

Koska se on huoneen lämmössä ei sen vesipitoisuus ole niin korkea kuin siporexin jonka ulkopinnassa on talvella ilmankosteus 100% (eli siellä on vettä niinkuin tässä ketjussa on moneen kertaan käynyt ilmi)

Eli lammisaa voisi aivan hyvin käyttää ruostuvia kiinnikkeitä seinissä ja vaikka puukaton alapinnassakin.

> Tässä lainasu tekstistasi "Ja terve maalaisjärki jos on niin käyttää toki vähintään sinkittyä matskua. Siporexissa kosteus kulkee vapaasti kapilaarisesti niin miksi ottaa riskiä.
"


Pysyn sanojeni takana. (ainakin nuiden sanojen)


"Lammiin en kyllä missään tapauksessa, koska se olisi tuollut huomattavan paljon kalliimmaksi."

Itsellänikin huomattavan suuri stekijä oli se että 2003 Lammi teki tuloaan ouluun ja kampanjahinnat oli edukkaat. Vain papanaharkot ois olleet halvemmat.

Lue lisää

Koska se on huoneen lämmössä ei sen vesipitoisuus ole niin korkea kuin siporexin jonka ulkopinnassa on talvella ilmankosteus 100% (eli siellä on vettä niinkuin tässä ketjussa on moneen kertaan käynyt ilmi)

Lisuke:

Oleellinen hoxio siis että sipossa ei ole kapilaarikatkoa joka estäisi ulkopinnassa olevan nestemäisen veden kulkeutumisen sisäpintaan.

Tai en ainakaan vielä ole saanut viitettä niihin fysiikan seikkoihin jotka estävät veden kapilaarista virtausta sipossa.
(sen sijaan suunnittelijan käsikirja mainitsee kosteuden vapaan liikkumisen siporexissa moneen kertaan yms.)

Lammissä märän/kostean ulkokuoren ja kuivan sisäkuoren välissä on kapilaarikatko & lämmöneriste.

raksaaja--sh kirjoitti:

Koska se on huoneen lämmössä ei sen vesipitoisuus ole niin korkea kuin siporexin jonka ulkopinnassa on talvella ilmankosteus 100% (eli siellä on vettä niinkuin tässä ketjussa on moneen kertaan käynyt ilmi)

Lisuke:

Oleellinen hoxio siis että sipossa ei ole kapilaarikatkoa joka estäisi ulkopinnassa olevan nestemäisen veden kulkeutumisen sisäpintaan.

Tai en ainakaan vielä ole saanut viitettä niihin fysiikan seikkoihin jotka estävät veden kapilaarista virtausta sipossa.
(sen sijaan suunnittelijan käsikirja mainitsee kosteuden vapaan liikkumisen siporexissa moneen kertaan yms.)

Lammissä märän/kostean ulkokuoren ja kuivan sisäkuoren välissä on kapilaarikatko & lämmöneriste.

Lue lisää

>Sanoin vain...

Empä tiedä mitä sanoit siellä näpiksen takana, mutta kirjoitit mm. näin

"(mm tästä syystä siporex talossa alaosat on jotain muuta kuin sipoa ja ruostumattomat kiinnikkeet on tarpeen runkoseinän sisäpuolellakin)"

Minä käsitän tuon niin, että Sipotalossa sinun mukaasi alaosat ovat jotain muuta kuin Sipoa. Oma mielipiteeni on, että alaosat voivat olla myös Sipoa. Vaikka kuinka heität lähteitä taloista missä alaosa on jotain muuta, niin ei kai se nyt kumoa sitä tosiasiaa, että myös alaosa voi olla Sipoa.

>Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja lammi talo on eri planeetoilta.

Niin. Empä tainnut Lammia edes mainita kuin siinä kohtaa missä jätin Lammin itselläni pois (kustannusyistä). _En_ siis ole puhunut Lammista. Koita ymmärtää!

>Koska se on huoneen lämmössä ei sen vesipitoisuus ole niin korkea kuin siporexin jonka ulkopinnassa on talvella ilmankosteus 100% (eli siellä on vettä niinkuin tässä ketjussa on moneen kertaan käynyt ilmi)

Siis alat verrata Lammiin. Olen jo ymmärtänyt, että Lammi on se ainoa oikea, joten muut ovat paskoja, siis sinun mielestäsi.

On tullut muuten aika vähän nähtyä noita Sipotaloja, joista vesi valuu ulkoseinästä alas talvisin. Näinhän toki tapahtuisi, jos ulkoseinään tiivistyisi vettä, kuten kirjoitat.

>Oleellinen hoxio siis että sipossa ei ole kapilaarikatkoa joka estäisi ulkopinnassa olevan nestemäisen veden kulkeutumisen sisäpintaan.

Tämän takia Sipotaloissa onkin ulkoseinissä valumareiät ja putkitus vedelle lattiakaivoon ;) Herää nyt jo. Rakennusvaiheeessa kun taloa kuivataan, niin Sipotalossa ilmeisesti ulkopintaa pyyhitään lastalla kuivaksi ja minä kun tyhmä lämmitin sähköllä ja käytin kuivainta sisällä.

>Tai en ainakaan vielä ole saanut viitettä niihin fysiikan seikkoihin jotka estävät veden kapilaarista virtausta sipossa.
(sen sijaan suunnittelijan käsikirja mainitsee kosteuden vapaan liikkumisen siporexissa moneen kertaan yms.)

Ehkäpä olisi syytä hieman perehtyä kuinka kapillaari- ilmiö toimii. Samaten olisi ehkä hyvä tutustua käsityksiin kastepiste, höyrynpaine ja diffuusio.

Otampa esimerkin.

Käytän vaatteita, joissa ei ole kapillaarikatkoa. Silti pysyn kuivana. Vaatteideni ulkopinnat eivät valu vettä. Vaatteeni eivät ole Lammia.

Ehkäpä syytä lopettaa tämä keskustelu. Voit minun puolestani tulla autuaaksi Lammitalossasi. Itse pidän Lammiakin hyvänä materiaalina, eikä minulla ole tarvetta sitä mollata, enkä sitä teekkään.

Talo Espooseen kirjoitti:

>Sanoin vain...

Empä tiedä mitä sanoit siellä näpiksen takana, mutta kirjoitit mm. näin

"(mm tästä syystä siporex talossa alaosat on jotain muuta kuin sipoa ja ruostumattomat kiinnikkeet on tarpeen runkoseinän sisäpuolellakin)"

Minä käsitän tuon niin, että Sipotalossa sinun mukaasi alaosat ovat jotain muuta kuin Sipoa. Oma mielipiteeni on, että alaosat voivat olla myös Sipoa. Vaikka kuinka heität lähteitä taloista missä alaosa on jotain muuta, niin ei kai se nyt kumoa sitä tosiasiaa, että myös alaosa voi olla Sipoa.

>Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja lammi talo on eri planeetoilta.

Niin. Empä tainnut Lammia edes mainita kuin siinä kohtaa missä jätin Lammin itselläni pois (kustannusyistä). _En_ siis ole puhunut Lammista. Koita ymmärtää!

>Koska se on huoneen lämmössä ei sen vesipitoisuus ole niin korkea kuin siporexin jonka ulkopinnassa on talvella ilmankosteus 100% (eli siellä on vettä niinkuin tässä ketjussa on moneen kertaan käynyt ilmi)

Siis alat verrata Lammiin. Olen jo ymmärtänyt, että Lammi on se ainoa oikea, joten muut ovat paskoja, siis sinun mielestäsi.

On tullut muuten aika vähän nähtyä noita Sipotaloja, joista vesi valuu ulkoseinästä alas talvisin. Näinhän toki tapahtuisi, jos ulkoseinään tiivistyisi vettä, kuten kirjoitat.

>Oleellinen hoxio siis että sipossa ei ole kapilaarikatkoa joka estäisi ulkopinnassa olevan nestemäisen veden kulkeutumisen sisäpintaan.

Tämän takia Sipotaloissa onkin ulkoseinissä valumareiät ja putkitus vedelle lattiakaivoon ;) Herää nyt jo. Rakennusvaiheeessa kun taloa kuivataan, niin Sipotalossa ilmeisesti ulkopintaa pyyhitään lastalla kuivaksi ja minä kun tyhmä lämmitin sähköllä ja käytin kuivainta sisällä.

>Tai en ainakaan vielä ole saanut viitettä niihin fysiikan seikkoihin jotka estävät veden kapilaarista virtausta sipossa.
(sen sijaan suunnittelijan käsikirja mainitsee kosteuden vapaan liikkumisen siporexissa moneen kertaan yms.)

Ehkäpä olisi syytä hieman perehtyä kuinka kapillaari- ilmiö toimii. Samaten olisi ehkä hyvä tutustua käsityksiin kastepiste, höyrynpaine ja diffuusio.

Otampa esimerkin.

Käytän vaatteita, joissa ei ole kapillaarikatkoa. Silti pysyn kuivana. Vaatteideni ulkopinnat eivät valu vettä. Vaatteeni eivät ole Lammia.

Ehkäpä syytä lopettaa tämä keskustelu. Voit minun puolestani tulla autuaaksi Lammitalossasi. Itse pidän Lammiakin hyvänä materiaalina, eikä minulla ole tarvetta sitä mollata, enkä sitä teekkään.

Lue lisää

>Empä tiedä mitä sanoit siellä näpiksen takana, mutta kirjoitit mm. näin
>>"(mm tästä syystä siporex talossa alaosat on jotain muuta kuin sipoa ja ruostumattomat kiinnikkeet on tarpeen runkoseinän sisäpuolellakin)"
>Minä käsitän tuon niin, että Sipotalossa sinun mukaasi alaosat ovat jotain muuta kuin Sipoa. Oma mielipiteeni on, että alaosat voivat olla myös Sipoa. Vaikka kuinka heität lähteitä taloista missä alaosa on jotain muuta, niin ei kai se nyt kumoa sitä tosiasiaa, että myös alaosa voi olla Sipoa.

Minähän selitin tarkoitusperäni heti seuraavassa kommentissani. (jonka sinä ilmeisesti missasit)

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000022823480

>>Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja lammi talo on eri planeetoilta.
>Niin. Empä tainnut Lammia edes mainita kuin siinä kohtaa missä jätin Lammin itselläni pois (kustannusyistä). _En_ siis ole puhunut Lammista. Koita ymmärtää!

Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja (melkein) kaikki muut talot on eri planeetoilta. ;-)

Eli yleensä kaikissa muissa taloissa paitsi sipotaloissa on KAPILAARIKATKO tai jokin muu rakenne seinässä joka ESTÄÄ seinän ulkopinnassa oleven veden pääsyn ULKOSEINÄN sisäpintaan.

Lammi oli vain (äkki)pikainen esimerkki.


>>Koska se on huoneen lämmössä ei sen vesipitoisuus ole niin korkea kuin siporexin jonka ulkopinnassa on talvella ilmankosteus 100% (eli siellä on vettä niinkuin tässä ketjussa on moneen kertaan käynyt ilmi)
>Siis alat verrata Lammiin. Olen jo ymmärtänyt, että Lammi on se ainoa oikea, joten muut ovat paskoja, siis sinun mielestäsi.

Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja kaikki muut talot on eri planeetoilta. ;-)

Eli yleensä kaikissa muissa taloissa paitsi sipotaloissa on KAPILAARIKATKO tai jokin muu rakenne seinässä joka ESTÄÄ seinän ulkopinnassa oleven veden pääsyn ULKOSEINÄN sisäpintaan.

Lammi oli vain pikainen esimerkki.

>On tullut muuten aika vähän nähtyä noita Sipotaloja, joista vesi valuu ulkoseinästä alas talvisin. Näinhän toki tapahtuisi, jos ulkoseinään tiivistyisi vettä, kuten kirjoitat.

Kun seinä on kyllin huokoinen niin vesi ei valu siinä. Ei lammisaakaan valu. Villaseinissä vesi voi valua villassa.

>>Oleellinen hoxio siis että sipossa ei ole kapilaarikatkoa joka estäisi ulkopinnassa olevan nestemäisen veden kulkeutumisen sisäpintaan.
>Tämän takia Sipotaloissa onkin ulkoseinissä valumareiät ja putkitus vedelle lattiakaivoon ;) Herää nyt jo. Rakennusvaiheeessa kun taloa kuivataan, niin Sipotalossa ilmeisesti ulkopintaa pyyhitään lastalla kuivaksi ja minä kun tyhmä lämmitin sähköllä ja käytin kuivainta sisällä.

Kannattaa perehtyä asioihin.

www.jamera.fi ja suunnittelijan käsikirja kertoo jo paljon.

>>Tai en ainakaan vielä ole saanut viitettä niihin fysiikan seikkoihin jotka estävät veden kapilaarista virtausta sipossa.
(sen sijaan suunnittelijan käsikirja mainitsee kosteuden vapaan liikkumisen siporexissa moneen kertaan yms.)
>Ehkäpä olisi syytä hieman perehtyä kuinka kapillaari- ilmiö toimii.

Samat sanat.

En käsitä miksi vesi ei liikkuisi siporexissa.
Näyttä se fysiikkan kohta joka pysäyttää kapilaarisen veden liikkeen.

Ulkorappaus läpäisee vettä! (lähde: www.jamera.fi)
Ilman vesisadettakin (kuivan) siporex seinän ulkopinnassa (5cm syvälle) on talvella 15 painoprosenttia vettä. (lähde: www.jamera.fi)



>Samaten olisi ehkä hyvä tutustua käsityksiin kastepiste, höyrynpaine ja diffuusio.

Kastepiste syntyy kun ilmatilassa on vesihöyryä enemmän kuin ilma kykenee sitomaan.
Tästä syystä siporex seinänkin (myös lammiseinän) sisällä sataa kovalla pakkasella vettä mikäli sisäpinta on hengittävä. (lateksit estää kaiken hengittävyyden, silloin ei sada)

Yksinkertaisinta asia on kokeilla doflämpö simulaatio ohjelmalla jossa on mukana valmiit laskentamallitkin siporex seinille.


Höyrynpaine liikuttaa vettä ilmassa siten että veden määrä pyrkii tasaantumaan.

Esim:
jos hengittävä eristekerroksen sisäpuolella on suhteellinen ilmankosteus 50% 20 asteen lämpötilassa
ja ulkona on pakkasta -20 ja ilman suhteellinen kosteus tyypillinen 99%, on sisätilan ilmassa enemmän vettä
kuin ulkona. Sisäilman vesi pyrkii liikkumaan ulospäin.

Diffuusioksi kutsutaan sitä ilmiötä kun (esim) vesi siirtyy höyrynä huokoisrakenteen tai solurakenteen läpi. kts höyrynpaine.

jne... uskonpa hallitsevani ihan kohtalaisesti fysiikkaa... vaikkakaan en kaikkea. Opin mielelläni lisää.



Sitten mennään kunnolla metsään:

>Käytän vaatteita, joissa ei ole kapillaarikatkoa. Silti pysyn kuivana. Vaatteideni ulkopinnat eivät valu vettä. Vaatteeni eivät ole Lammia.

Tuollako osoitat fysiikan tietämyksesi?

Kehostasi on yli 90% vettä, olet siis sangen märkä, tarkoittaako se että myös talossasi on yhtä paljon vettä?


Jos menet hengittävine vaatteinesi vesisateeseen, miten käy?
Jos juokset itsesi hikeen ja pysähdyt pakkaseen, miten käy?
Miltä tuntuu kun vesi haihtuu vaatteistasi?
Miksi käytetään kerrospukeutumista?


Juuei. Fysiikkaa oppii jossain muualla kuin täällä tai Jämerän rakentajapäivillä/kursseilla.


Mielestäni (mm. fysiikan lakeihin pohjautuen) siporex ei ole täydellinen rakennusmateriaali jokapaikkaan.

Anteksi jos loukkasin pyhää siporexia.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Empä tiedä mitä sanoit siellä näpiksen takana, mutta kirjoitit mm. näin
>>"(mm tästä syystä siporex talossa alaosat on jotain muuta kuin sipoa ja ruostumattomat kiinnikkeet on tarpeen runkoseinän sisäpuolellakin)"
>Minä käsitän tuon niin, että Sipotalossa sinun mukaasi alaosat ovat jotain muuta kuin Sipoa. Oma mielipiteeni on, että alaosat voivat olla myös Sipoa. Vaikka kuinka heität lähteitä taloista missä alaosa on jotain muuta, niin ei kai se nyt kumoa sitä tosiasiaa, että myös alaosa voi olla Sipoa.

Minähän selitin tarkoitusperäni heti seuraavassa kommentissani. (jonka sinä ilmeisesti missasit)

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000022823480

>>Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja lammi talo on eri planeetoilta.
>Niin. Empä tainnut Lammia edes mainita kuin siinä kohtaa missä jätin Lammin itselläni pois (kustannusyistä). _En_ siis ole puhunut Lammista. Koita ymmärtää!

Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja (melkein) kaikki muut talot on eri planeetoilta. ;-)

Eli yleensä kaikissa muissa taloissa paitsi sipotaloissa on KAPILAARIKATKO tai jokin muu rakenne seinässä joka ESTÄÄ seinän ulkopinnassa oleven veden pääsyn ULKOSEINÄN sisäpintaan.

Lammi oli vain (äkki)pikainen esimerkki.


>>Koska se on huoneen lämmössä ei sen vesipitoisuus ole niin korkea kuin siporexin jonka ulkopinnassa on talvella ilmankosteus 100% (eli siellä on vettä niinkuin tässä ketjussa on moneen kertaan käynyt ilmi)
>Siis alat verrata Lammiin. Olen jo ymmärtänyt, että Lammi on se ainoa oikea, joten muut ovat paskoja, siis sinun mielestäsi.

Koeta nyt ymmärtää että sipotalo ja kaikki muut talot on eri planeetoilta. ;-)

Eli yleensä kaikissa muissa taloissa paitsi sipotaloissa on KAPILAARIKATKO tai jokin muu rakenne seinässä joka ESTÄÄ seinän ulkopinnassa oleven veden pääsyn ULKOSEINÄN sisäpintaan.

Lammi oli vain pikainen esimerkki.

>On tullut muuten aika vähän nähtyä noita Sipotaloja, joista vesi valuu ulkoseinästä alas talvisin. Näinhän toki tapahtuisi, jos ulkoseinään tiivistyisi vettä, kuten kirjoitat.

Kun seinä on kyllin huokoinen niin vesi ei valu siinä. Ei lammisaakaan valu. Villaseinissä vesi voi valua villassa.

>>Oleellinen hoxio siis että sipossa ei ole kapilaarikatkoa joka estäisi ulkopinnassa olevan nestemäisen veden kulkeutumisen sisäpintaan.
>Tämän takia Sipotaloissa onkin ulkoseinissä valumareiät ja putkitus vedelle lattiakaivoon ;) Herää nyt jo. Rakennusvaiheeessa kun taloa kuivataan, niin Sipotalossa ilmeisesti ulkopintaa pyyhitään lastalla kuivaksi ja minä kun tyhmä lämmitin sähköllä ja käytin kuivainta sisällä.

Kannattaa perehtyä asioihin.

www.jamera.fi ja suunnittelijan käsikirja kertoo jo paljon.

>>Tai en ainakaan vielä ole saanut viitettä niihin fysiikan seikkoihin jotka estävät veden kapilaarista virtausta sipossa.
(sen sijaan suunnittelijan käsikirja mainitsee kosteuden vapaan liikkumisen siporexissa moneen kertaan yms.)
>Ehkäpä olisi syytä hieman perehtyä kuinka kapillaari- ilmiö toimii.

Samat sanat.

En käsitä miksi vesi ei liikkuisi siporexissa.
Näyttä se fysiikkan kohta joka pysäyttää kapilaarisen veden liikkeen.

Ulkorappaus läpäisee vettä! (lähde: www.jamera.fi)
Ilman vesisadettakin (kuivan) siporex seinän ulkopinnassa (5cm syvälle) on talvella 15 painoprosenttia vettä. (lähde: www.jamera.fi)



>Samaten olisi ehkä hyvä tutustua käsityksiin kastepiste, höyrynpaine ja diffuusio.

Kastepiste syntyy kun ilmatilassa on vesihöyryä enemmän kuin ilma kykenee sitomaan.
Tästä syystä siporex seinänkin (myös lammiseinän) sisällä sataa kovalla pakkasella vettä mikäli sisäpinta on hengittävä. (lateksit estää kaiken hengittävyyden, silloin ei sada)

Yksinkertaisinta asia on kokeilla doflämpö simulaatio ohjelmalla jossa on mukana valmiit laskentamallitkin siporex seinille.


Höyrynpaine liikuttaa vettä ilmassa siten että veden määrä pyrkii tasaantumaan.

Esim:
jos hengittävä eristekerroksen sisäpuolella on suhteellinen ilmankosteus 50% 20 asteen lämpötilassa
ja ulkona on pakkasta -20 ja ilman suhteellinen kosteus tyypillinen 99%, on sisätilan ilmassa enemmän vettä
kuin ulkona. Sisäilman vesi pyrkii liikkumaan ulospäin.

Diffuusioksi kutsutaan sitä ilmiötä kun (esim) vesi siirtyy höyrynä huokoisrakenteen tai solurakenteen läpi. kts höyrynpaine.

jne... uskonpa hallitsevani ihan kohtalaisesti fysiikkaa... vaikkakaan en kaikkea. Opin mielelläni lisää.



Sitten mennään kunnolla metsään:

>Käytän vaatteita, joissa ei ole kapillaarikatkoa. Silti pysyn kuivana. Vaatteideni ulkopinnat eivät valu vettä. Vaatteeni eivät ole Lammia.

Tuollako osoitat fysiikan tietämyksesi?

Kehostasi on yli 90% vettä, olet siis sangen märkä, tarkoittaako se että myös talossasi on yhtä paljon vettä?


Jos menet hengittävine vaatteinesi vesisateeseen, miten käy?
Jos juokset itsesi hikeen ja pysähdyt pakkaseen, miten käy?
Miltä tuntuu kun vesi haihtuu vaatteistasi?
Miksi käytetään kerrospukeutumista?


Juuei. Fysiikkaa oppii jossain muualla kuin täällä tai Jämerän rakentajapäivillä/kursseilla.


Mielestäni (mm. fysiikan lakeihin pohjautuen) siporex ei ole täydellinen rakennusmateriaali jokapaikkaan.

Anteksi jos loukkasin pyhää siporexia.

Lue lisää

>Eli yleensä kaikissa muissa taloissa paitsi sipotaloissa on KAPILAARIKATKO tai jokin muu rakenne seinässä joka ESTÄÄ seinän ulkopinnassa oleven veden pääsyn ULKOSEINÄN sisäpintaan.

Taisi mennä taas väärin. Siposeinässähän on juuri tuo muu rakenne, eikö? Jos ei, niin kerroppa nyt mitä tuolla muulla rakenteella tarkoitat?

>www.jamera.fi ja suunnittelijan käsikirja kertoo jo paljon

Luettu. En tosin tuota hirveän puolueettomana pidä joten aika huono referenssi.

>En käsitä miksi vesi ei liikkuisi siporexissa.
Näyttä se fysiikkan kohta joka pysäyttää kapilaarisen veden liikkeen.

Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö. Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa). Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin. Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin. Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso. Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä. Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Ja aivan sama tarina missä tahansa missä on kylmempi ja lämpimämpi pinta. Myös niissä vaatteissa, joita useimmat pitävät päällänsä.

>Tuollako osoitat fysiikan tietämyksesi?

Etpä tainnut esimerkkiäkään tajuta. En yksinkertaisesti jaksa enää vääntää.

>Juuei. Fysiikkaa oppii jossain muualla kuin täällä tai Jämerän rakentajapäivillä/kursseilla.

Jos tällä tarkoitit meikäläisen fysiikantaitoja, niin ne kyllä on opittu jossain aivan muualla.

>Mielestäni (mm. fysiikan lakeihin pohjautuen) siporex ei ole täydellinen rakennusmateriaali jokapaikkaan.

En oikein tätä käsittääkseni ole missään väittänytkään.

>Anteksi jos loukkasin pyhää siporexia.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin eipä meikäläisellä ole oikein sen kummempia intohimoja mitään harkkoa kohtaan. Mielestäni ne ovat vain ja pelkästään harkkoja.

Talo Espooseen kirjoitti:

>Eli yleensä kaikissa muissa taloissa paitsi sipotaloissa on KAPILAARIKATKO tai jokin muu rakenne seinässä joka ESTÄÄ seinän ulkopinnassa oleven veden pääsyn ULKOSEINÄN sisäpintaan.

Taisi mennä taas väärin. Siposeinässähän on juuri tuo muu rakenne, eikö? Jos ei, niin kerroppa nyt mitä tuolla muulla rakenteella tarkoitat?

>www.jamera.fi ja suunnittelijan käsikirja kertoo jo paljon

Luettu. En tosin tuota hirveän puolueettomana pidä joten aika huono referenssi.

>En käsitä miksi vesi ei liikkuisi siporexissa.
Näyttä se fysiikkan kohta joka pysäyttää kapilaarisen veden liikkeen.

Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö. Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa). Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin. Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin. Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso. Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä. Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Ja aivan sama tarina missä tahansa missä on kylmempi ja lämpimämpi pinta. Myös niissä vaatteissa, joita useimmat pitävät päällänsä.

>Tuollako osoitat fysiikan tietämyksesi?

Etpä tainnut esimerkkiäkään tajuta. En yksinkertaisesti jaksa enää vääntää.

>Juuei. Fysiikkaa oppii jossain muualla kuin täällä tai Jämerän rakentajapäivillä/kursseilla.

Jos tällä tarkoitit meikäläisen fysiikantaitoja, niin ne kyllä on opittu jossain aivan muualla.

>Mielestäni (mm. fysiikan lakeihin pohjautuen) siporex ei ole täydellinen rakennusmateriaali jokapaikkaan.

En oikein tätä käsittääkseni ole missään väittänytkään.

>Anteksi jos loukkasin pyhää siporexia.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin eipä meikäläisellä ole oikein sen kummempia intohimoja mitään harkkoa kohtaan. Mielestäni ne ovat vain ja pelkästään harkkoja.

Lue lisää

olisko itua vaihtaa hoksaajan kanssa sähköpostiosoitteita, että pääsette ihan yksityisesti kuhertelemaan keskenänne?

Talo Espooseen kirjoitti:

>Eli yleensä kaikissa muissa taloissa paitsi sipotaloissa on KAPILAARIKATKO tai jokin muu rakenne seinässä joka ESTÄÄ seinän ulkopinnassa oleven veden pääsyn ULKOSEINÄN sisäpintaan.

Taisi mennä taas väärin. Siposeinässähän on juuri tuo muu rakenne, eikö? Jos ei, niin kerroppa nyt mitä tuolla muulla rakenteella tarkoitat?

>www.jamera.fi ja suunnittelijan käsikirja kertoo jo paljon

Luettu. En tosin tuota hirveän puolueettomana pidä joten aika huono referenssi.

>En käsitä miksi vesi ei liikkuisi siporexissa.
Näyttä se fysiikkan kohta joka pysäyttää kapilaarisen veden liikkeen.

Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö. Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa). Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin. Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin. Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso. Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä. Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Ja aivan sama tarina missä tahansa missä on kylmempi ja lämpimämpi pinta. Myös niissä vaatteissa, joita useimmat pitävät päällänsä.

>Tuollako osoitat fysiikan tietämyksesi?

Etpä tainnut esimerkkiäkään tajuta. En yksinkertaisesti jaksa enää vääntää.

>Juuei. Fysiikkaa oppii jossain muualla kuin täällä tai Jämerän rakentajapäivillä/kursseilla.

Jos tällä tarkoitit meikäläisen fysiikantaitoja, niin ne kyllä on opittu jossain aivan muualla.

>Mielestäni (mm. fysiikan lakeihin pohjautuen) siporex ei ole täydellinen rakennusmateriaali jokapaikkaan.

En oikein tätä käsittääkseni ole missään väittänytkään.

>Anteksi jos loukkasin pyhää siporexia.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin eipä meikäläisellä ole oikein sen kummempia intohimoja mitään harkkoa kohtaan. Mielestäni ne ovat vain ja pelkästään harkkoja.

Lue lisää

>Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö.

Ihan tallessa se on.

Ja tuossa on aika hyvää kertausmatskua:
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=50

>Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

>Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa).

Jep kunnes tasapainokosteus saavutetaan.

> Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin.

Jep adheesiovoima vetää vettä sen mukaan minkä kokoisia huokosia on. Betoneissa ja sipossa on "kaikenkokoisia" huokosia joten ne kykenevät kuljettamaan hyvin vettä. Adheesiovoimaa tietääkseni vastustaa koheesiovoima ja maan vetovoima. Sivusuunnassa maan vetovoima ei vaikuta eli aina kun adheesio>koheesio lähtee vesi liikkeelle, periaatteessa.

Esim EPS:ssä on veden koheesiovoima suurempi kuin veden ja muovin välinen adheesiovoima, siksi kapilaari-ilmiö ei toimi EPS:ssä.

Sen sijaan veden höyryn diffuusio toimii molemmissa.

>Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin.

Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

>Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso.
>Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä.
>Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Sipomantroja latelet ilman faktaa.

Kuivassa siporexissa on about 9 litraa vettä per seinäneliö. (ulkopinnassa 15% ja sisäpinnassa 4% tjsp)

En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Siporex edustajat / myyjät / puolestapuhujat on vain toistelleet samoja mantrojaan.
Esim. "Kapilaarinen veden siirtyminen siporexissa loppuu kun vesipitoisuus on kyllin alhainen."

Kuitenkaan mitään täsmällistä tietoa en ole löytänyt.

Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

jne...

Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.


btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Ps. saatoin muistaa joitain termejä väärin, but anyway....

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö.

Ihan tallessa se on.

Ja tuossa on aika hyvää kertausmatskua:
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=50

>Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

>Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa).

Jep kunnes tasapainokosteus saavutetaan.

> Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin.

Jep adheesiovoima vetää vettä sen mukaan minkä kokoisia huokosia on. Betoneissa ja sipossa on "kaikenkokoisia" huokosia joten ne kykenevät kuljettamaan hyvin vettä. Adheesiovoimaa tietääkseni vastustaa koheesiovoima ja maan vetovoima. Sivusuunnassa maan vetovoima ei vaikuta eli aina kun adheesio>koheesio lähtee vesi liikkeelle, periaatteessa.

Esim EPS:ssä on veden koheesiovoima suurempi kuin veden ja muovin välinen adheesiovoima, siksi kapilaari-ilmiö ei toimi EPS:ssä.

Sen sijaan veden höyryn diffuusio toimii molemmissa.

>Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin.

Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

>Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso.
>Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä.
>Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Sipomantroja latelet ilman faktaa.

Kuivassa siporexissa on about 9 litraa vettä per seinäneliö. (ulkopinnassa 15% ja sisäpinnassa 4% tjsp)

En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Siporex edustajat / myyjät / puolestapuhujat on vain toistelleet samoja mantrojaan.
Esim. "Kapilaarinen veden siirtyminen siporexissa loppuu kun vesipitoisuus on kyllin alhainen."

Kuitenkaan mitään täsmällistä tietoa en ole löytänyt.

Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

jne...

Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.


btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Ps. saatoin muistaa joitain termejä väärin, but anyway....

Lue lisää

"Teoriassa vaakasuorassa äärettömän pitkässä tasapaksussa kapillaarissa virtaus etenisi loputtomiin kuitenkin jatkuvasti hidastuen. Kitkavoiman vuoksi virtaus hidastuisi jatkuvasti sitä mukaan kun matka pitenee. Tämä siis yksinkertaisen kapillaarivirtauskaavan mukaan, mutta sekin on vain idealisoitu malli, äärettömän pitkässä kapillaarissa voi tulla muitakin ilmiöitä mitä ko. malli ei huomioi.
Veden sitoutuessa kapillaariin sen energiasisältö alenee, olisiko jotenkin niin, että kapillaarin seinämän lähellä olevat vesimolekyylit ovat alemmassa energiatilassa. Vapautuva energia voi muuttua esim. lämmöksi, näin käy kun kastellaan kuivaa kapillaarista materiaalia."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000021039813

Edelleenkään ei näyttöä siitä mihin se kapilaarivirtaus tökkää. ;)

- raksaaja

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö.

Ihan tallessa se on.

Ja tuossa on aika hyvää kertausmatskua:
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=50

>Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

>Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa).

Jep kunnes tasapainokosteus saavutetaan.

> Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin.

Jep adheesiovoima vetää vettä sen mukaan minkä kokoisia huokosia on. Betoneissa ja sipossa on "kaikenkokoisia" huokosia joten ne kykenevät kuljettamaan hyvin vettä. Adheesiovoimaa tietääkseni vastustaa koheesiovoima ja maan vetovoima. Sivusuunnassa maan vetovoima ei vaikuta eli aina kun adheesio>koheesio lähtee vesi liikkeelle, periaatteessa.

Esim EPS:ssä on veden koheesiovoima suurempi kuin veden ja muovin välinen adheesiovoima, siksi kapilaari-ilmiö ei toimi EPS:ssä.

Sen sijaan veden höyryn diffuusio toimii molemmissa.

>Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin.

Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

>Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso.
>Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä.
>Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Sipomantroja latelet ilman faktaa.

Kuivassa siporexissa on about 9 litraa vettä per seinäneliö. (ulkopinnassa 15% ja sisäpinnassa 4% tjsp)

En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Siporex edustajat / myyjät / puolestapuhujat on vain toistelleet samoja mantrojaan.
Esim. "Kapilaarinen veden siirtyminen siporexissa loppuu kun vesipitoisuus on kyllin alhainen."

Kuitenkaan mitään täsmällistä tietoa en ole löytänyt.

Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

jne...

Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.


btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Ps. saatoin muistaa joitain termejä väärin, but anyway....

Lue lisää

Pariin asiaan täytyy ottaa kantaa jottei käytäntö unohtuisi.

Täällä puhutaan yleisesti että siporex-seinässä olisi paljon kosteutta. Tämä ajatus on ilmeisesti lähtöisin siitä että materiaalivalmistajan ohjeissa lukee mitä luokkaa kosteusprosentit siporex-rakenteissa voivat olla. Toisaalta muut valmistajat eivät ole omia tuotteita ohjeistaneet niin hyvin että näin yksityiskohtaisiin asioihin olisi tarvinnut ottaa kantaa. Tämä ei mielestäni tarkoita sitä ettei muissa tuotteissa kosteutta olisi.

Jos siporex-ulkoseinässä (kuivapaino 400 kg/m3) kosteusprosentti ulkopinnassa olisi 15 % ja sisäpinnassa 4 % niin esim. betonirakenteessa (kuivapaino 2400 kg/m3) vastaavat vesimäärät tarkoittaisivat kosteusprosentteina 2,5 % ja 0,7 %, jotka siis kuulostavat paljon pienemmiltä mutta tarkoittavat samaa vesimäärää. Lisäksi esim. betonissa on huomattavan paljon vähemmän tilaa tälle vedelle.

Omassa siporex-talossani en ole nähnyt veden tulevan sisälle kuin hanasta, vaikka minulla on mm. olohuoneen päälle rakennettu parveke joka on vain puoliksi katettu (samanlaisen, tosin ilmeisesti kokonaan katetun, rakenteen vuotoja betonilla toteutettuna on ihmetelty naapuripalstalla).

jiii kirjoitti:

Pariin asiaan täytyy ottaa kantaa jottei käytäntö unohtuisi.

Täällä puhutaan yleisesti että siporex-seinässä olisi paljon kosteutta. Tämä ajatus on ilmeisesti lähtöisin siitä että materiaalivalmistajan ohjeissa lukee mitä luokkaa kosteusprosentit siporex-rakenteissa voivat olla. Toisaalta muut valmistajat eivät ole omia tuotteita ohjeistaneet niin hyvin että näin yksityiskohtaisiin asioihin olisi tarvinnut ottaa kantaa. Tämä ei mielestäni tarkoita sitä ettei muissa tuotteissa kosteutta olisi.

Jos siporex-ulkoseinässä (kuivapaino 400 kg/m3) kosteusprosentti ulkopinnassa olisi 15 % ja sisäpinnassa 4 % niin esim. betonirakenteessa (kuivapaino 2400 kg/m3) vastaavat vesimäärät tarkoittaisivat kosteusprosentteina 2,5 % ja 0,7 %, jotka siis kuulostavat paljon pienemmiltä mutta tarkoittavat samaa vesimäärää. Lisäksi esim. betonissa on huomattavan paljon vähemmän tilaa tälle vedelle.

Omassa siporex-talossani en ole nähnyt veden tulevan sisälle kuin hanasta, vaikka minulla on mm. olohuoneen päälle rakennettu parveke joka on vain puoliksi katettu (samanlaisen, tosin ilmeisesti kokonaan katetun, rakenteen vuotoja betonilla toteutettuna on ihmetelty naapuripalstalla).

Lue lisää

>Täällä puhutaan yleisesti että siporex-seinässä olisi paljon kosteutta. Tämä ajatus on ilmeisesti lähtöisin siitä että materiaalivalmistajan ohjeissa lukee mitä luokkaa kosteusprosentit siporex-rakenteissa voivat olla. Toisaalta muut valmistajat eivät ole omia tuotteita ohjeistaneet niin hyvin että näin yksityiskohtaisiin asioihin olisi tarvinnut ottaa kantaa. Tämä ei mielestäni tarkoita sitä ettei muissa tuotteissa kosteutta olisi.

Ei tietenkään.

Erona on vaan se että muilla:
1) kosteus ei ole lämmöneristeessä
2) ulkokuoren kosteus ei pääse sisäkuoreen
jne...

>Jos siporex-ulkoseinässä (kuivapaino 400 kg/m3) kosteusprosentti ulkopinnassa olisi 15 % ja sisäpinnassa 4 % niin esim. betonirakenteessa (kuivapaino 2400 kg/m3) vastaavat vesimäärät tarkoittaisivat kosteusprosentteina 2,5 % ja 0,7 %, jotka siis kuulostavat paljon pienemmiltä mutta tarkoittavat samaa vesimäärää. Lisäksi esim. betonissa on huomattavan paljon vähemmän tilaa tälle vedelle.

Toki.
Lämmöneristeen ulkopuolella olevassa betonissa varmasti on paljon vettä. (vaikka myöskään betoni seinät ei valu vettä, ei edes ulospäin)
Mutta se vesi ei pääse kulkemaan kapilaarisesti sisäänpäin. Eikä se heikennä lämmönpitävyyttä. Eikä sen haihtuminen jäähdytä lämmöneristeen sisäpuolista osaa.
Lämmöneristeen sisäpuolella oleva betoni on miltei huoneen lämmössä. Eli siihen ei voi tulla sellaista kosteutta joka siinä liikkuisi minnekään.

>Omassa siporex-talossani en ole nähnyt veden tulevan sisälle kuin hanasta, vaikka minulla on mm. olohuoneen päälle rakennettu parveke joka on vain puoliksi katettu (samanlaisen, tosin ilmeisesti kokonaan katetun, rakenteen vuotoja betonilla toteutettuna on ihmetelty naapuripalstalla).

Jep.
Niinkuin sanoinkin siellä.
Siporexista se rakenne on mielestäni helpompi toteuttaa ilman kylmäsiltoja ja vuotoja. Jos se vesi jostain siporexiin vuotaisi niin se ei valuisi sisään (niinkuin ei valunut siinä toisessakaan ketjussa) mutta lämmöneristävyys kärsisis ja seinä voisi kostua.

Viime keväänä oman talon seinsätä tuli vesi ulkopintaan hukoisten kannasten kohdalta niin että harkon pinta oli siltäkohdin kosteudesta tumman harmaja. Eli kosteus kulki kapilaarisesti siinä hukoisessa aineessa (kuten siporex) paljon nopeanpaan kuin betonissa.




Pilkunfiilaustahan tämä koko homma on koska rakenteet toimii.

Mutta sen kyllä haluan tietää mikä estää veden pääsyn siporex seinässä sinne sisämaalin lateksin (höyrynsulun) taakse.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö.

Ihan tallessa se on.

Ja tuossa on aika hyvää kertausmatskua:
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=50

>Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

>Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa).

Jep kunnes tasapainokosteus saavutetaan.

> Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin.

Jep adheesiovoima vetää vettä sen mukaan minkä kokoisia huokosia on. Betoneissa ja sipossa on "kaikenkokoisia" huokosia joten ne kykenevät kuljettamaan hyvin vettä. Adheesiovoimaa tietääkseni vastustaa koheesiovoima ja maan vetovoima. Sivusuunnassa maan vetovoima ei vaikuta eli aina kun adheesio>koheesio lähtee vesi liikkeelle, periaatteessa.

Esim EPS:ssä on veden koheesiovoima suurempi kuin veden ja muovin välinen adheesiovoima, siksi kapilaari-ilmiö ei toimi EPS:ssä.

Sen sijaan veden höyryn diffuusio toimii molemmissa.

>Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin.

Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

>Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso.
>Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä.
>Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Sipomantroja latelet ilman faktaa.

Kuivassa siporexissa on about 9 litraa vettä per seinäneliö. (ulkopinnassa 15% ja sisäpinnassa 4% tjsp)

En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Siporex edustajat / myyjät / puolestapuhujat on vain toistelleet samoja mantrojaan.
Esim. "Kapilaarinen veden siirtyminen siporexissa loppuu kun vesipitoisuus on kyllin alhainen."

Kuitenkaan mitään täsmällistä tietoa en ole löytänyt.

Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

jne...

Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.


btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Ps. saatoin muistaa joitain termejä väärin, but anyway....

Lue lisää

"Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?"

Jos talon ulkoseinässä on kosteutta se normaalisti poistuu siitä ulospäin haihtumalla. On aivan sama tapahtuuko haihtuminen lämmöneristeen sisä- tai ulkopuolella, tai vaikka lämmöneristeessä. Se joka tapauksessa viilentää ulkoseinää ja vaatii saman lämmitysenergialisäyksen talon lämmitykseen. Poikkeuksena saattaisi olla tuuletusraollinen julkisivu? Ratkaisevaa energian kulutuksen kannalta on mielestäni haihtuvan vesimäärän suuruus. Siporexin eduksi laskisin sen että se ollessaan lämmöneristettä on lämmityskaudella myös ulkopinnasta aavistuksen eristeharkkoja lämpöisempi, ainakin vaikka sentin päässä ulkopinnasta, joten se ei kerää ilmasta niin suurta määrää kosteutta kuin eriteharkot.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö.

Ihan tallessa se on.

Ja tuossa on aika hyvää kertausmatskua:
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=50

>Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

>Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa).

Jep kunnes tasapainokosteus saavutetaan.

> Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin.

Jep adheesiovoima vetää vettä sen mukaan minkä kokoisia huokosia on. Betoneissa ja sipossa on "kaikenkokoisia" huokosia joten ne kykenevät kuljettamaan hyvin vettä. Adheesiovoimaa tietääkseni vastustaa koheesiovoima ja maan vetovoima. Sivusuunnassa maan vetovoima ei vaikuta eli aina kun adheesio>koheesio lähtee vesi liikkeelle, periaatteessa.

Esim EPS:ssä on veden koheesiovoima suurempi kuin veden ja muovin välinen adheesiovoima, siksi kapilaari-ilmiö ei toimi EPS:ssä.

Sen sijaan veden höyryn diffuusio toimii molemmissa.

>Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin.

Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

>Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso.
>Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä.
>Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Sipomantroja latelet ilman faktaa.

Kuivassa siporexissa on about 9 litraa vettä per seinäneliö. (ulkopinnassa 15% ja sisäpinnassa 4% tjsp)

En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Siporex edustajat / myyjät / puolestapuhujat on vain toistelleet samoja mantrojaan.
Esim. "Kapilaarinen veden siirtyminen siporexissa loppuu kun vesipitoisuus on kyllin alhainen."

Kuitenkaan mitään täsmällistä tietoa en ole löytänyt.

Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

jne...

Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.


btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Ps. saatoin muistaa joitain termejä väärin, but anyway....

Lue lisää

>No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

Minusta kyllä näin tunnut ymmärtävän edelleen. Ja veden määrän ymmärrät edelleen on/ off ilmiöksi. Kun vettä on, niin sitä on paljon.

Muistaakseni 25 asteen lämpötilassa 100% ilmankosteudessa vetta on n. 20g/kg. "Tavallisessa" 50% vetta on 10g/kg. Eli vettä on 1%. Jos Siposeinässä on tuo 4%, niin aika lailla samassa suhteessa liikutaan. Ei siis mitään hälyttävää.

>Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Tämä taisi mennä kotifyysikolta hieman harhaan. Jos vesi tuolla seinän sisällä tiivistyy ja höyrystyy ja taas uudestaan, niin kyllä se on suljettu systeemi, joka ei ota eikä luovuta energiaa.

>Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Siis miten niin ei ole varmaa? Kyllähän toki kosteus on helposti mitattavissa. Eihän tuossa nyt mitään ihmeellistä ole, mantrasta puhumattakaan.

>Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

Luonnostaankin? Tarkoitatko silloin kun se valmistetaan, tahi toimitetaan? Tällä nyt ei varmaan liene mitään merkitystä mitä jokin tuote on valmistushetkellä, tahi heti sen jälkeen.

On sillä toki sen verran, että tästä syystä (eli harkon kosteudesta toimitushetkellä) johtuen suositellaan käytettäväksi galvanoitua rautaa esim. palkeissa. Jos palkit eivät olisi galvanoitua saattaisivat ne saada väriä ennen kuin seinä on ehtinyt kuivua.

>En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Suunnittelijan käsikirjassa mainitaan (tämä on nyt sitä mantraa), että "Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike vähitellen lakkaa ja vesi liikkuu materiaalissa pelkästään höyrymuodossa, kun kosteus on vähentynyt 15-20 painoprosenttiin." Enpä tuota ole mitenkään itse tutkinut/ mittaillut. Kapillaari- ilmiöhän edellyttää sitä, että vettä on ns. tarpeeksi. Jos vettä on vain vähän, niin käytännössä kaikki liike on höyryn liikettä, eli ulospäin.

>Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

Jos vettä ei ole tarpeeksi, niin kapillaarisesti vettä ei käytännössä enään liiku. Koska sitten vesi ei kapillaarisesti liiku ollenkaan, onkin jo aika hankala. Arvo riippuu täysin siitä mikä on ei ollenkaan.

>Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.

Eihän kapillarikatkossa mitään vikaa ole. Erittäin fiksu ajatushan tuo on. Se ei kuitenkaan tee jostain muusta ratkaisusta huonoa, tai huonompaa. Aivan hyvä muistaa sekin, että pitkäikäisiä taloja on tehty jo kauan ennen kuin muoveja oli keksitty, tahi niitä talon väliin laitettu.

>btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Sipohan on emäksinen aine. Ph muistaakseni aivan sama kuin betonin. Siposeinään laitetaan edelleen kutistumateräksiksi mustaa rautaa, myös lähemmäksi ulkopintaa.

Talo Espooseen kirjoitti:

>No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

Minusta kyllä näin tunnut ymmärtävän edelleen. Ja veden määrän ymmärrät edelleen on/ off ilmiöksi. Kun vettä on, niin sitä on paljon.

Muistaakseni 25 asteen lämpötilassa 100% ilmankosteudessa vetta on n. 20g/kg. "Tavallisessa" 50% vetta on 10g/kg. Eli vettä on 1%. Jos Siposeinässä on tuo 4%, niin aika lailla samassa suhteessa liikutaan. Ei siis mitään hälyttävää.

>Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Tämä taisi mennä kotifyysikolta hieman harhaan. Jos vesi tuolla seinän sisällä tiivistyy ja höyrystyy ja taas uudestaan, niin kyllä se on suljettu systeemi, joka ei ota eikä luovuta energiaa.

>Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Siis miten niin ei ole varmaa? Kyllähän toki kosteus on helposti mitattavissa. Eihän tuossa nyt mitään ihmeellistä ole, mantrasta puhumattakaan.

>Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

Luonnostaankin? Tarkoitatko silloin kun se valmistetaan, tahi toimitetaan? Tällä nyt ei varmaan liene mitään merkitystä mitä jokin tuote on valmistushetkellä, tahi heti sen jälkeen.

On sillä toki sen verran, että tästä syystä (eli harkon kosteudesta toimitushetkellä) johtuen suositellaan käytettäväksi galvanoitua rautaa esim. palkeissa. Jos palkit eivät olisi galvanoitua saattaisivat ne saada väriä ennen kuin seinä on ehtinyt kuivua.

>En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Suunnittelijan käsikirjassa mainitaan (tämä on nyt sitä mantraa), että "Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike vähitellen lakkaa ja vesi liikkuu materiaalissa pelkästään höyrymuodossa, kun kosteus on vähentynyt 15-20 painoprosenttiin." Enpä tuota ole mitenkään itse tutkinut/ mittaillut. Kapillaari- ilmiöhän edellyttää sitä, että vettä on ns. tarpeeksi. Jos vettä on vain vähän, niin käytännössä kaikki liike on höyryn liikettä, eli ulospäin.

>Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

Jos vettä ei ole tarpeeksi, niin kapillaarisesti vettä ei käytännössä enään liiku. Koska sitten vesi ei kapillaarisesti liiku ollenkaan, onkin jo aika hankala. Arvo riippuu täysin siitä mikä on ei ollenkaan.

>Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.

Eihän kapillarikatkossa mitään vikaa ole. Erittäin fiksu ajatushan tuo on. Se ei kuitenkaan tee jostain muusta ratkaisusta huonoa, tai huonompaa. Aivan hyvä muistaa sekin, että pitkäikäisiä taloja on tehty jo kauan ennen kuin muoveja oli keksitty, tahi niitä talon väliin laitettu.

>btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Sipohan on emäksinen aine. Ph muistaakseni aivan sama kuin betonin. Siposeinään laitetaan edelleen kutistumateräksiksi mustaa rautaa, myös lähemmäksi ulkopintaa.

Lue lisää

>>No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.
>Minusta kyllä näin tunnut ymmärtävän edelleen. Ja veden määrän ymmärrät edelleen on/ off ilmiöksi. Kun vettä on, niin sitä on paljon.
>Muistaakseni 25 asteen lämpötilassa 100% ilmankosteudessa vetta on n. 20g/kg. "Tavallisessa" 50% vetta on 10g/kg. Eli vettä on 1%. Jos Siposeinässä on tuo 4%, niin aika lailla samassa suhteessa liikutaan. Ei siis mitään hälyttävää.

HALOO! Katosiko viimeinenkin järjen valo!!!

Kyseessä on monituhatkertainen ero!!!!!!!!!!!!

>>Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.
>Tämä taisi mennä kotifyysikolta hieman harhaan. Jos vesi tuolla seinän sisällä tiivistyy ja höyrystyy ja taas uudestaan, niin kyllä se on suljettu systeemi, joka ei ota eikä luovuta energiaa.

Voi vitun pöljä. (anteeksi)
Ainakin sata kertaa on tullut esille että lateksimaali estää hengittävyyden.
Sen sijaan vettä tulee rappauksen läpi sateesta ja joka ikisen pakkasyön jälkeen.

>>Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".
>Siis miten niin ei ole varmaa? Kyllähän toki kosteus on helposti mitattavissa. Eihän tuossa nyt mitään ihmeellistä ole, mantrasta puhumattakaan.

Voi jeesus!!

>>Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...
>Luonnostaankin? Tarkoitatko silloin kun se valmistetaan, tahi toimitetaan? Tällä nyt ei varmaan liene mitään merkitystä mitä jokin tuote on valmistushetkellä, tahi heti sen jälkeen.

Koeta nyt tajuta.

Tehtaalta tulevassa siporexissa on 30 painoprosenttia vettä.

Kuivassa siporexissa on 4-15 painoprosenttia vettä.

Lue edes siporexin alkeet niin tiedät.


Tää paskanjauhanta loppui osaltani tähän.

Et ymmärrä fysiikasta pierun siementäkään.


Anteeksi taas ja näkemiin.


- raksaaja

jiii kirjoitti:

"Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?"

Jos talon ulkoseinässä on kosteutta se normaalisti poistuu siitä ulospäin haihtumalla. On aivan sama tapahtuuko haihtuminen lämmöneristeen sisä- tai ulkopuolella, tai vaikka lämmöneristeessä. Se joka tapauksessa viilentää ulkoseinää ja vaatii saman lämmitysenergialisäyksen talon lämmitykseen. Poikkeuksena saattaisi olla tuuletusraollinen julkisivu? Ratkaisevaa energian kulutuksen kannalta on mielestäni haihtuvan vesimäärän suuruus. Siporexin eduksi laskisin sen että se ollessaan lämmöneristettä on lämmityskaudella myös ulkopinnasta aavistuksen eristeharkkoja lämpöisempi, ainakin vaikka sentin päässä ulkopinnasta, joten se ei kerää ilmasta niin suurta määrää kosteutta kuin eriteharkot.

Lue lisää

Jos haihtuminen tapahtuu ulkokuoressa lämmöneristeen ulkopuolella se ottaa osan hahtumisenergiasta ulkoilmasta/auringonpaisteesta.

Talo Espooseen kirjoitti:

>No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

Minusta kyllä näin tunnut ymmärtävän edelleen. Ja veden määrän ymmärrät edelleen on/ off ilmiöksi. Kun vettä on, niin sitä on paljon.

Muistaakseni 25 asteen lämpötilassa 100% ilmankosteudessa vetta on n. 20g/kg. "Tavallisessa" 50% vetta on 10g/kg. Eli vettä on 1%. Jos Siposeinässä on tuo 4%, niin aika lailla samassa suhteessa liikutaan. Ei siis mitään hälyttävää.

>Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Tämä taisi mennä kotifyysikolta hieman harhaan. Jos vesi tuolla seinän sisällä tiivistyy ja höyrystyy ja taas uudestaan, niin kyllä se on suljettu systeemi, joka ei ota eikä luovuta energiaa.

>Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Siis miten niin ei ole varmaa? Kyllähän toki kosteus on helposti mitattavissa. Eihän tuossa nyt mitään ihmeellistä ole, mantrasta puhumattakaan.

>Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

Luonnostaankin? Tarkoitatko silloin kun se valmistetaan, tahi toimitetaan? Tällä nyt ei varmaan liene mitään merkitystä mitä jokin tuote on valmistushetkellä, tahi heti sen jälkeen.

On sillä toki sen verran, että tästä syystä (eli harkon kosteudesta toimitushetkellä) johtuen suositellaan käytettäväksi galvanoitua rautaa esim. palkeissa. Jos palkit eivät olisi galvanoitua saattaisivat ne saada väriä ennen kuin seinä on ehtinyt kuivua.

>En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Suunnittelijan käsikirjassa mainitaan (tämä on nyt sitä mantraa), että "Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike vähitellen lakkaa ja vesi liikkuu materiaalissa pelkästään höyrymuodossa, kun kosteus on vähentynyt 15-20 painoprosenttiin." Enpä tuota ole mitenkään itse tutkinut/ mittaillut. Kapillaari- ilmiöhän edellyttää sitä, että vettä on ns. tarpeeksi. Jos vettä on vain vähän, niin käytännössä kaikki liike on höyryn liikettä, eli ulospäin.

>Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

Jos vettä ei ole tarpeeksi, niin kapillaarisesti vettä ei käytännössä enään liiku. Koska sitten vesi ei kapillaarisesti liiku ollenkaan, onkin jo aika hankala. Arvo riippuu täysin siitä mikä on ei ollenkaan.

>Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.

Eihän kapillarikatkossa mitään vikaa ole. Erittäin fiksu ajatushan tuo on. Se ei kuitenkaan tee jostain muusta ratkaisusta huonoa, tai huonompaa. Aivan hyvä muistaa sekin, että pitkäikäisiä taloja on tehty jo kauan ennen kuin muoveja oli keksitty, tahi niitä talon väliin laitettu.

>btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Sipohan on emäksinen aine. Ph muistaakseni aivan sama kuin betonin. Siposeinään laitetaan edelleen kutistumateräksiksi mustaa rautaa, myös lähemmäksi ulkopintaa.

Lue lisää

>>btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?
>Sipohan on emäksinen aine. Ph muistaakseni aivan sama kuin betonin. Siposeinään laitetaan edelleen kutistumateräksiksi mustaa rautaa, myös lähemmäksi ulkopintaa.

Huomaat varmaan että se laitetaan liimalaastin sisään.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö.

Ihan tallessa se on.

Ja tuossa on aika hyvää kertausmatskua:
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=50

>Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

>Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa).

Jep kunnes tasapainokosteus saavutetaan.

> Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin.

Jep adheesiovoima vetää vettä sen mukaan minkä kokoisia huokosia on. Betoneissa ja sipossa on "kaikenkokoisia" huokosia joten ne kykenevät kuljettamaan hyvin vettä. Adheesiovoimaa tietääkseni vastustaa koheesiovoima ja maan vetovoima. Sivusuunnassa maan vetovoima ei vaikuta eli aina kun adheesio>koheesio lähtee vesi liikkeelle, periaatteessa.

Esim EPS:ssä on veden koheesiovoima suurempi kuin veden ja muovin välinen adheesiovoima, siksi kapilaari-ilmiö ei toimi EPS:ssä.

Sen sijaan veden höyryn diffuusio toimii molemmissa.

>Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin.

Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

>Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso.
>Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä.
>Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Sipomantroja latelet ilman faktaa.

Kuivassa siporexissa on about 9 litraa vettä per seinäneliö. (ulkopinnassa 15% ja sisäpinnassa 4% tjsp)

En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Siporex edustajat / myyjät / puolestapuhujat on vain toistelleet samoja mantrojaan.
Esim. "Kapilaarinen veden siirtyminen siporexissa loppuu kun vesipitoisuus on kyllin alhainen."

Kuitenkaan mitään täsmällistä tietoa en ole löytänyt.

Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

jne...

Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.


btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Ps. saatoin muistaa joitain termejä väärin, but anyway....

Lue lisää

Fysiikan mutua on seuraava: ilmeisesti kapilaarinen liike loppuu silloin kun kapilaarinen imu ei enään voi vetää perässään "vesipatsasta" eli sitten kun veden alaisia materiaalin hiushuokoisia on enemmän kuin vettä.


Harmi ettei kenelläkään ollut esittää faktaa asiasta. Varmaan asiaa on jossain tutkittu oikeastikin. Joskus sen löydän...


t. raksaaja

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulta näyttää olevan kadoksissa kapillaari- ilmiö.

Ihan tallessa se on.

Ja tuossa on aika hyvää kertausmatskua:
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=50

>Eihän se toki tarkoita sitä, että seinässä on jotain putkia ulkopinnasta suoraan sisäpinnalle. Ei kosteus muutenkaan ole mikään on/off- ilmiö, niin kuin sen käsität.

No en minä niin käsitä.
Jämerän opuksesta käy ilmi että "kuivassa" siporexissa on vettä paljon, eli se on aina kostea.

>Siposeinässä (kuten kaikissa muissakin seinissä)höyrynpaine vie kosteutta seinän ulkopintaa kohden (useimmissa tapauksissa).

Jep kunnes tasapainokosteus saavutetaan.

> Sipossa kapillari- ilmiö kuljettaa vettä takaisin sisäänpäin.

Jep adheesiovoima vetää vettä sen mukaan minkä kokoisia huokosia on. Betoneissa ja sipossa on "kaikenkokoisia" huokosia joten ne kykenevät kuljettamaan hyvin vettä. Adheesiovoimaa tietääkseni vastustaa koheesiovoima ja maan vetovoima. Sivusuunnassa maan vetovoima ei vaikuta eli aina kun adheesio>koheesio lähtee vesi liikkeelle, periaatteessa.

Esim EPS:ssä on veden koheesiovoima suurempi kuin veden ja muovin välinen adheesiovoima, siksi kapilaari-ilmiö ei toimi EPS:ssä.

Sen sijaan veden höyryn diffuusio toimii molemmissa.

>Kapillaarisesti sisäänpäin siirtyvä vesi höyrystyy ja alkaa kulkeutua ulospäin.

Ei se itsestään höyrysty.
Höyrystyminen vaatii energiaa 0.7kW per vesilitra, mistäköhän siporex seinä ottaa sen energian?
No seinästä itsestään tietenkin, eli seinä jäähtyy, höyrystyminen vähenee, kastepiste siirtyy sisäänpäin, eli lämpöä tarvitaan lisää tai vesi tulee sisäpintaan.... ei hyvä.

Ei ole mitenkään varmaa että vesi kerkiää höyrystyä seinän sisässä. Se on vaan "mantraa".

Ja kun sipossa on sitä vettä jo luonnostaankin PALJON niin ...

>Se, että vesi kapillarisesti kulkeutuisi seinän sisäpintaan tarkoittaisi sitä, että seinän kosteus olisi todella iso.
>Iso tarkoittaa tässä tapauksessa radikaalia suunnittelu-, tai toteutusvirhettä.
>Vesi ei siis ikinä pääse sisäpintaan, vaan suuntautuu ulospäin, kuten kaikissa muissakin seinissä.

Sipomantroja latelet ilman faktaa.

Kuivassa siporexissa on about 9 litraa vettä per seinäneliö. (ulkopinnassa 15% ja sisäpinnassa 4% tjsp)

En ole mistään löytänyt todennusta sille että mikä on se raja milloin kapilaarinen veden siirtyminen loppuu siporexissa.

Siporex edustajat / myyjät / puolestapuhujat on vain toistelleet samoja mantrojaan.
Esim. "Kapilaarinen veden siirtyminen siporexissa loppuu kun vesipitoisuus on kyllin alhainen."

Kuitenkaan mitään täsmällistä tietoa en ole löytänyt.

Mitä isompia huokoset on niin sitä huonommin kapilaarinen imu toimii. Mutta siporexihan sisältää kaikenkokoisia huokosia, eli ... mikä sen kapilaarisen veden siirtymisen sitten pysäyttää? Ja mihin syvyyteen?

jne...

Koska siporex suunnittelijan käsikirjakin sisältää ne huomautukset ja varoitukset joista on puhuttu, mielestäni kapilaarikatkon sisältävä rakenne on vaan varmenpi.


btw. mikä estää ettei kuivassa siporexissa oleva 9 litraa vettä ruostuta naulaa seinässä?

Ps. saatoin muistaa joitain termejä väärin, but anyway....

Lue lisää

>Kyseessä on monituhatkertainen ero!!!!!!!!!!!!

Eli kun sisäilma on kosteampaa kuin harkko, niin vettä imeytyy harkkoon. Kun ulkoilma on kuivempaa kuin harkko, niin harkosta höyrystyy vettä ulkoilmaan.

Kerrotko kumpi on monituhatkertainen? Harkkooon ei siis imeydy vettä ilmasta, vai se ei haihduta vettä?

>Voi vitun pöljä. (anteeksi)
Ainakin sata kertaa on tullut esille että lateksimaali estää hengittävyyden.
Sen sijaan vettä tulee rappauksen läpi sateesta ja joka ikisen pakkasyön jälkeen.

Eli harkossa oleva vesi tulee kaikki ulkoapäin?

>Voi jeesus!!

Häneltäkö saat vastauksesi? Veikkaan, että sinulla on nyt kyllä yhteys väärään Jeesukseen.

>Tehtaalta tulevassa siporexissa on 30 painoprosenttia vettä.

>Kuivassa siporexissa on 4-15 painoprosenttia vettä.

>Lue edes siporexin alkeet niin tiedät.

Mikä tässä oli uutta? Terminologiasi hieman hämää. Eli luonnostaan = toimituspaino? Ei kai tuo nyt mikään Sipon vesiprosenttipitoisuus ole mihinkä se tahtoo hakeutua?

>Et ymmärrä fysiikasta pierun siementäkään.

Näinhän tämä menee. Kun ei ymmärrys riitä, niin alkaa nimittely. Jos et tajua kuinka fysiikka toimii Sipoharkossa, niin ei se kai muiden vika ole.

>Jos haihtuminen tapahtuu ulkokuoressa lämmöneristeen ulkopuolella se ottaa osan hahtumisenergiasta ulkoilmasta/auringonpaisteesta.

Sinun fysiikkasi ei selvästi tiedä mitä tarkoittaa suljettu systeemi. Jos todella väität, että Sipon sisällä tapahtuva haihtuminen ja höyrystyminen jäähdyttää harkkoa, niin meillä varmaan on kohta joka jääkaapin sisälläkin Sipoharkko kylmää luomassa.

Eli nyt siis ollaan sinun mukaasi tilanteessa jossa Lateksin takia harkkoon pääsee vettä pelkästään ulkokautta. Veden päästyä harkkoon se harkon sisällä haihtuu ja tiivistyy kylmentäen harkkoa. Eron ollessa tuhatkertainen harkosta ei vesi enään pääse pois. (Vai menikö tämä ero monituhatkertaisuudesta toisinpäin. Minulle jäi epäselväksi.)

>Fysiikan mutua on seuraava: ilmeisesti kapilaarinen liike loppuu silloin kun kapilaarinen imu ei enään voi vetää perässään "vesipatsasta" eli sitten kun veden alaisia materiaalin hiushuokoisia on enemmän kuin vettä.


>Harmi ettei kenelläkään ollut esittää faktaa asiasta. Varmaan asiaa on jossain tutkittu oikeastikin. Joskus sen löydän...


Kirjoitin alunperin, että et ymmärrä kapillaari- ilmiötä. Nyt alat päästä hieman kartalle. Lueppas vielä hieman lisää, niin ymmärtänet loputkin. Ajatteluun auttaa esimerkiksi tiskirätin toimintaperiaatteen ymmärtäminen. Rätti kastellaan että se imisi vettä.

PS Se, että ei ymmärrä, ei oikeuta nimittelemään toista. Minulle on sinänsä aivan sama mikä sinun tietämyksesi taso on. Se tosin harmittaa, että kirjoitat väärää tietoa totuutena ja ikävä kyllä moni sitten sen täältä lukeneena uskoo. Tämä lienee kai nykyversio Esson Baarista.

Talo Espooseen kirjoitti:

>Kyseessä on monituhatkertainen ero!!!!!!!!!!!!

Eli kun sisäilma on kosteampaa kuin harkko, niin vettä imeytyy harkkoon. Kun ulkoilma on kuivempaa kuin harkko, niin harkosta höyrystyy vettä ulkoilmaan.

Kerrotko kumpi on monituhatkertainen? Harkkooon ei siis imeydy vettä ilmasta, vai se ei haihduta vettä?

>Voi vitun pöljä. (anteeksi)
Ainakin sata kertaa on tullut esille että lateksimaali estää hengittävyyden.
Sen sijaan vettä tulee rappauksen läpi sateesta ja joka ikisen pakkasyön jälkeen.

Eli harkossa oleva vesi tulee kaikki ulkoapäin?

>Voi jeesus!!

Häneltäkö saat vastauksesi? Veikkaan, että sinulla on nyt kyllä yhteys väärään Jeesukseen.

>Tehtaalta tulevassa siporexissa on 30 painoprosenttia vettä.

>Kuivassa siporexissa on 4-15 painoprosenttia vettä.

>Lue edes siporexin alkeet niin tiedät.

Mikä tässä oli uutta? Terminologiasi hieman hämää. Eli luonnostaan = toimituspaino? Ei kai tuo nyt mikään Sipon vesiprosenttipitoisuus ole mihinkä se tahtoo hakeutua?

>Et ymmärrä fysiikasta pierun siementäkään.

Näinhän tämä menee. Kun ei ymmärrys riitä, niin alkaa nimittely. Jos et tajua kuinka fysiikka toimii Sipoharkossa, niin ei se kai muiden vika ole.

>Jos haihtuminen tapahtuu ulkokuoressa lämmöneristeen ulkopuolella se ottaa osan hahtumisenergiasta ulkoilmasta/auringonpaisteesta.

Sinun fysiikkasi ei selvästi tiedä mitä tarkoittaa suljettu systeemi. Jos todella väität, että Sipon sisällä tapahtuva haihtuminen ja höyrystyminen jäähdyttää harkkoa, niin meillä varmaan on kohta joka jääkaapin sisälläkin Sipoharkko kylmää luomassa.

Eli nyt siis ollaan sinun mukaasi tilanteessa jossa Lateksin takia harkkoon pääsee vettä pelkästään ulkokautta. Veden päästyä harkkoon se harkon sisällä haihtuu ja tiivistyy kylmentäen harkkoa. Eron ollessa tuhatkertainen harkosta ei vesi enään pääse pois. (Vai menikö tämä ero monituhatkertaisuudesta toisinpäin. Minulle jäi epäselväksi.)

>Fysiikan mutua on seuraava: ilmeisesti kapilaarinen liike loppuu silloin kun kapilaarinen imu ei enään voi vetää perässään "vesipatsasta" eli sitten kun veden alaisia materiaalin hiushuokoisia on enemmän kuin vettä.


>Harmi ettei kenelläkään ollut esittää faktaa asiasta. Varmaan asiaa on jossain tutkittu oikeastikin. Joskus sen löydän...


Kirjoitin alunperin, että et ymmärrä kapillaari- ilmiötä. Nyt alat päästä hieman kartalle. Lueppas vielä hieman lisää, niin ymmärtänet loputkin. Ajatteluun auttaa esimerkiksi tiskirätin toimintaperiaatteen ymmärtäminen. Rätti kastellaan että se imisi vettä.

PS Se, että ei ymmärrä, ei oikeuta nimittelemään toista. Minulle on sinänsä aivan sama mikä sinun tietämyksesi taso on. Se tosin harmittaa, että kirjoitat väärää tietoa totuutena ja ikävä kyllä moni sitten sen täältä lukeneena uskoo. Tämä lienee kai nykyversio Esson Baarista.

Lue lisää

> >Kyseessä on monituhatkertainen ero!!!!!!!!!!!!
>Eli kun sisäilma on kosteampaa kuin harkko, niin vettä imeytyy harkkoon. Kun ulkoilma on kuivempaa kuin harkko, niin harkosta höyrystyy vettä ulkoilmaan.
>Kerrotko kumpi on monituhatkertainen? Harkkooon ei siis imeydy vettä ilmasta, vai se ei haihduta vettä?

Älä sekoita puuroja ja vellejä.

Vertaa sen sijaan paljonko kuutiossa märkää ilmaa on vettä (grammoja) ja sitä paljonko "kuivassa" siporexissa on vettä (kilogrammoja).

>>Tehtaalta tulevassa siporexissa on 30 painoprosenttia vettä.
>>Kuivassa siporexissa on 4-15 painoprosenttia vettä.
>>Lue edes siporexin alkeet niin tiedät.

> Ei kai tuo nyt mikään Sipon vesiprosenttipitoisuus ole mihinkä se tahtoo hakeutua?

Kyllä on.

Talo Espooseen kirjoitti:

>Kyseessä on monituhatkertainen ero!!!!!!!!!!!!

Eli kun sisäilma on kosteampaa kuin harkko, niin vettä imeytyy harkkoon. Kun ulkoilma on kuivempaa kuin harkko, niin harkosta höyrystyy vettä ulkoilmaan.

Kerrotko kumpi on monituhatkertainen? Harkkooon ei siis imeydy vettä ilmasta, vai se ei haihduta vettä?

>Voi vitun pöljä. (anteeksi)
Ainakin sata kertaa on tullut esille että lateksimaali estää hengittävyyden.
Sen sijaan vettä tulee rappauksen läpi sateesta ja joka ikisen pakkasyön jälkeen.

Eli harkossa oleva vesi tulee kaikki ulkoapäin?

>Voi jeesus!!

Häneltäkö saat vastauksesi? Veikkaan, että sinulla on nyt kyllä yhteys väärään Jeesukseen.

>Tehtaalta tulevassa siporexissa on 30 painoprosenttia vettä.

>Kuivassa siporexissa on 4-15 painoprosenttia vettä.

>Lue edes siporexin alkeet niin tiedät.

Mikä tässä oli uutta? Terminologiasi hieman hämää. Eli luonnostaan = toimituspaino? Ei kai tuo nyt mikään Sipon vesiprosenttipitoisuus ole mihinkä se tahtoo hakeutua?

>Et ymmärrä fysiikasta pierun siementäkään.

Näinhän tämä menee. Kun ei ymmärrys riitä, niin alkaa nimittely. Jos et tajua kuinka fysiikka toimii Sipoharkossa, niin ei se kai muiden vika ole.

>Jos haihtuminen tapahtuu ulkokuoressa lämmöneristeen ulkopuolella se ottaa osan hahtumisenergiasta ulkoilmasta/auringonpaisteesta.

Sinun fysiikkasi ei selvästi tiedä mitä tarkoittaa suljettu systeemi. Jos todella väität, että Sipon sisällä tapahtuva haihtuminen ja höyrystyminen jäähdyttää harkkoa, niin meillä varmaan on kohta joka jääkaapin sisälläkin Sipoharkko kylmää luomassa.

Eli nyt siis ollaan sinun mukaasi tilanteessa jossa Lateksin takia harkkoon pääsee vettä pelkästään ulkokautta. Veden päästyä harkkoon se harkon sisällä haihtuu ja tiivistyy kylmentäen harkkoa. Eron ollessa tuhatkertainen harkosta ei vesi enään pääse pois. (Vai menikö tämä ero monituhatkertaisuudesta toisinpäin. Minulle jäi epäselväksi.)

>Fysiikan mutua on seuraava: ilmeisesti kapilaarinen liike loppuu silloin kun kapilaarinen imu ei enään voi vetää perässään "vesipatsasta" eli sitten kun veden alaisia materiaalin hiushuokoisia on enemmän kuin vettä.


>Harmi ettei kenelläkään ollut esittää faktaa asiasta. Varmaan asiaa on jossain tutkittu oikeastikin. Joskus sen löydän...


Kirjoitin alunperin, että et ymmärrä kapillaari- ilmiötä. Nyt alat päästä hieman kartalle. Lueppas vielä hieman lisää, niin ymmärtänet loputkin. Ajatteluun auttaa esimerkiksi tiskirätin toimintaperiaatteen ymmärtäminen. Rätti kastellaan että se imisi vettä.

PS Se, että ei ymmärrä, ei oikeuta nimittelemään toista. Minulle on sinänsä aivan sama mikä sinun tietämyksesi taso on. Se tosin harmittaa, että kirjoitat väärää tietoa totuutena ja ikävä kyllä moni sitten sen täältä lukeneena uskoo. Tämä lienee kai nykyversio Esson Baarista.

Lue lisää

>Taitaa siellä mennä hieman nämä vellit sekaisin.

Kai nyt ymmärrät, että mikään ei ime vettä, jos siinä on valmiiksi vettä enemmän kuin ympäristössä. No, osmoosin avulla kyllä, mutta tästähän ei ole kysymys. Älä katso mitä osmoosi tarkoitaa. Menet vain enemmän sekaisin.

Aine pyrkii aina kohti pienempää pitoisuutta, märästä kuivaan (diffuusio). Ei siis toisinpäin. Ei varsinkaan jos ero on monituhatkertainen.


>> Ei kai tuo nyt mikään Sipon vesiprosenttipitoisuus ole mihinkä se tahtoo hakeutua?

>Kyllä on.

Eli jos Sipon jättää omaan rauhaansa katoksen alle, niin siinä tulee olemaan 30% vettä? Jotta Sipo pysyisi kuivana (4-6%) niin sitä tulee lämmittää jatkuvasti. Kun lämmitys lopetetaan, niin Sipo alkaa vettyä?

Keski- Euroopassa olevat Sipotalot siis ovat litimärkiä suurimman osan ajastaan kun niitä ei lämmitetä?

Toivoisin, että keskittyisit kirjoittamisessasi rakentamisen vinkkien antamiseen ja jättäisit nämä fysiikat joillekkin toisille. Aivan varmasti kaikista harkoista syntyy hyviä taloja. Ei sitä omaa täydy puolustaa noin verisesti. Jos jokin materiaali käyttäytyisi kuten olet kuvannut, niin se olisi talonrakentamiseen varmasti erittäin huono, mutta maailman monta muuta isoa ongelmaa se oli ratkaissut.

Sorry, mutta nyt olet jo niin syvällä metsässä, että taidan lopettaa tähän.

Toivottelen hyviä rakenteluja sinne ja kokeile saada talosi valmiiksi.

>Siporex on pisimpään markkinoilla ollut kiviainesratkaisu. Muistaakseni siitä on rakennettu jo ennen sotia. Ota selvää kokemuksista, niitä kyllä on.

Luonnonkivet, sementit, poltetutsavet ja kovatbetonit on olleet käytössä paljon pitenpään.

Vaikka luonnonkivet on vanhinta rakennusmateriaalia ei luolataloja pidetä enään kovinkaan hyvinä. ;-)

>Kuten kertyneistä vastauksista huomaat, aniharvassa ovat ne joilla on tietoa tai edellytyksiä selittää rakennusfysikaalisia seikkoja. Suomessa rakentamisen paras tekninen tieto on Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan osastolla, jonka julkaisuista kannattaa sitä faktaa hakea.

Oisko antaa linkki jonninmoiseen hakemistoon?

>Ps. Miten paljon pirtin pitää painaa, että se on 'jämerä'?

Lienee turha tehdä keinotekoista rajaa.
Siporex taitaa olla painoltaan lähellä kuivan puun painoa.

Omaan näköökantaan ei ainakaan sen keveämpien ratkaisujen kohdalla ole tolkkua puhua massiivisesta talosta.

>Miten tulva koettelee muita harkkotekniikoita?

Tästäkin on joskus jauhettu.
Jos pelkää tulvia niin seinät kannattaa valaa betonista. Valubetoniharkko on paras tulvaa vastaan. Järkevänpää on kuitenkin nostaa taloa ylöäspäin niin ettei tulva kastele sitä. Ja paalujen päälle on helpompi&edullisenpi rakentaa kevytta taloa kuin betonitaloa -> sipo on mielestäni helpompi myös tuulettuvaan alapohjaan.


- raksaaja

Oletko varma noiden väitteidesi kanssa siitä että siporex vanhin markkinoilla ollut kivitalo. Siporex keksinnön vuosiluku löytyy helposti, mutta sitä en tiedä koska se aktiivisesti tuli markkinoille ja missä olisi näitä vanhoja siporex-taloja. Ja jos pitkää kokemusta mainostetaan niin pitäisi myös tietää että millaisia ongelmia näissä vanhoissa on ollut vai onko todella niin ettei sitten minkään näköisiä, vaan kaikki siporex-talot ongelmattomia rakenneratkaisuista riippumatta. Tiili on ainakin ollut markkinoilla todella pitkään ja pidempään kuin kaasubetoni. Itse betoni on myös ollut siporexia pidempään ja on noita valettuja ja eristettyhä betonitaloja tehty myös pitkään. Kennotiilen ikä pyörii myös siporexin kanssa samassa.

mikä olet kirjoitti:

Oletko varma noiden väitteidesi kanssa siitä että siporex vanhin markkinoilla ollut kivitalo. Siporex keksinnön vuosiluku löytyy helposti, mutta sitä en tiedä koska se aktiivisesti tuli markkinoille ja missä olisi näitä vanhoja siporex-taloja. Ja jos pitkää kokemusta mainostetaan niin pitäisi myös tietää että millaisia ongelmia näissä vanhoissa on ollut vai onko todella niin ettei sitten minkään näköisiä, vaan kaikki siporex-talot ongelmattomia rakenneratkaisuista riippumatta. Tiili on ainakin ollut markkinoilla todella pitkään ja pidempään kuin kaasubetoni. Itse betoni on myös ollut siporexia pidempään ja on noita valettuja ja eristettyhä betonitaloja tehty myös pitkään. Kennotiilen ikä pyörii myös siporexin kanssa samassa.

Lue lisää

niin ei tarvitse lukea kuin piru raamattua. Kyse on tietysti kiviainesHARKKOrakenteesta. Ja Siporex on muutamia kymmeniä vuosia vanhempi systeemin kuin muovibetoniharkot.

Tehtaalta tullessaan siporexissa on 30% vettä.
Eli kuution läjässä on 300 litraa vettä!

Eikä se tehtaalta tullut harkko mene rikki jäätyessään (olen kokeillut ;P ).

Jämerän suunnitteluohjeessa sanotaan että harkossa Ssaa olla 60% vettä eikä se silloinkaan vaurioidu jäätyessään. Normaalissa ulkoseinässä kosteus % on 4-15%.

Mutta jos laiturin tekee siporexista on veden pinnan läheisyydessä olevat harkot syytä nostaa talveksi rannalle.


Esim. papanaharkkoja testataan niin että ne upotetaan veteen & nostetaan jäätymään & sulatetaan & upotetaan & jäädytetään & sulatetaan & ... 50 kertaa eikä ne vielä silloin ala murentua.

Voi siis olettaa että 50 talvitulvaa kestää tulla ja tavara onb vielä priimaa. (suolavesi tietenki voi aiheuttaa jotain muuta)


Tiiviit Betonirakenteet eivät kestä vettä niin hyvin kuin huokoiset betonirakenteet. Siksi rakennustekniikassa on alettu käyttämään huokoistettuja betonilaatuja siellä missä betoni joutuu eniten sään rasituksille alttiiksi (esim. talojen ulkopinnat).

äärinkäsitys kirjoitti:

Tehtaalta tullessaan siporexissa on 30% vettä.
Eli kuution läjässä on 300 litraa vettä!

Eikä se tehtaalta tullut harkko mene rikki jäätyessään (olen kokeillut ;P ).

Jämerän suunnitteluohjeessa sanotaan että harkossa Ssaa olla 60% vettä eikä se silloinkaan vaurioidu jäätyessään. Normaalissa ulkoseinässä kosteus % on 4-15%.

Mutta jos laiturin tekee siporexista on veden pinnan läheisyydessä olevat harkot syytä nostaa talveksi rannalle.


Esim. papanaharkkoja testataan niin että ne upotetaan veteen & nostetaan jäätymään & sulatetaan & upotetaan & jäädytetään & sulatetaan & ... 50 kertaa eikä ne vielä silloin ala murentua.

Voi siis olettaa että 50 talvitulvaa kestää tulla ja tavara onb vielä priimaa. (suolavesi tietenki voi aiheuttaa jotain muuta)


Tiiviit Betonirakenteet eivät kestä vettä niin hyvin kuin huokoiset betonirakenteet. Siksi rakennustekniikassa on alettu käyttämään huokoistettuja betonilaatuja siellä missä betoni joutuu eniten sään rasituksille alttiiksi (esim. talojen ulkopinnat).

Lue lisää

t. raksaaja

jälkitoimituksessa kirjoitti:

t. raksaaja

Tuonhan perusteella siporexin käyttöikä normaaleissa käyttökohteissa on suomessa parempi kuin tuon betonin. Betonin käyttöikähän on paljon kiinni siitä kun se jäätyy kosteana, mutta jos siporexin ikää ei tämä heikennä niin voi olla pidempi-ikäisempääkin. Onko mitään mikä heikenteisäisi siporexia pysyvästi? Poislukien tietenkin lekavasra tai kaivinkone.

materiaali suomen olosuhtei... kirjoitti:

Tuonhan perusteella siporexin käyttöikä normaaleissa käyttökohteissa on suomessa parempi kuin tuon betonin. Betonin käyttöikähän on paljon kiinni siitä kun se jäätyy kosteana, mutta jos siporexin ikää ei tämä heikennä niin voi olla pidempi-ikäisempääkin. Onko mitään mikä heikenteisäisi siporexia pysyvästi? Poislukien tietenkin lekavasra tai kaivinkone.

Lue lisää

"Tuonhan perusteella siporexin käyttöikä normaaleissa käyttökohteissa on suomessa parempi kuin tuon betonin."

Normaaleissa käyttökohteissa ei lutrata vedellä.

Kovaa betoniahan ei ole kuin betonielementtitaloissa ja niissäkin taitaa olla nykyisin jo huokoistettuakin pintaa.

Ainakin kaikissa valuharkoissa on huokoistettu pinta.

Eli olen varma että meidän aikana ja lastemme aikana ei talojen rapautumisesta voi päätellä onko talo lammia, sipoa vai papanaa.

"Betonin käyttöikähän on paljon kiinni siitä kun se jäätyy kosteana, mutta jos siporexin ikää ei tämä heikennä niin voi olla pidempi-ikäisempääkin."

Joo. Riippuu siitä paljonko sitä vettä tulee siihen rakenteeseen.

"Onko mitään mikä heikenteisäisi siporexia pysyvästi?"

Se on jo alunperin niin haperoa ettei se enään pehmene. (sarkasmia mutta hyvällä tavalla tottakin)

Tietääkseni teräkset on paremmin suojassa betonin sisällä kuin siporexion liiman sisällä.

Mutta olen varma että nykyisissä omakotitaloissa eroa ei ensimmäiseen 100 vuoteen huomaa, ainakaan. Teräkset on niin syvällä ja niitä on niin harvassa että ruoste ei posauta seinää auki.

"Poislukien tietenkin lekavasra tai kaivinkone."

Siporex ei kestä tulta.

Itseäni on joskus askarruttanut että miten siporex voi selvitä siitä että seinän ulkopinta ja sisäpinta laajenevat ja supistuvat eri tahtiin lämpövaihteluiden johdosta. Eli sisäpinta voi olla 20 kun ulkopinta on -20 ... silloin se talon ulkokehän pitäisi kutistua aika paljon sisäkehään verrattuna. ... Lammissa EPS joustaa siinä välissä mutta kaipa sit siporexin joustaa....

....

Onko kukaan koettanut imeyttää bensaa tai dieseliä siporexiin?
Tuleeko siitä komia "jätkänkynttilä"?

raksaaja--sh kirjoitti:

"Tuonhan perusteella siporexin käyttöikä normaaleissa käyttökohteissa on suomessa parempi kuin tuon betonin."

Normaaleissa käyttökohteissa ei lutrata vedellä.

Kovaa betoniahan ei ole kuin betonielementtitaloissa ja niissäkin taitaa olla nykyisin jo huokoistettuakin pintaa.

Ainakin kaikissa valuharkoissa on huokoistettu pinta.

Eli olen varma että meidän aikana ja lastemme aikana ei talojen rapautumisesta voi päätellä onko talo lammia, sipoa vai papanaa.

"Betonin käyttöikähän on paljon kiinni siitä kun se jäätyy kosteana, mutta jos siporexin ikää ei tämä heikennä niin voi olla pidempi-ikäisempääkin."

Joo. Riippuu siitä paljonko sitä vettä tulee siihen rakenteeseen.

"Onko mitään mikä heikenteisäisi siporexia pysyvästi?"

Se on jo alunperin niin haperoa ettei se enään pehmene. (sarkasmia mutta hyvällä tavalla tottakin)

Tietääkseni teräkset on paremmin suojassa betonin sisällä kuin siporexion liiman sisällä.

Mutta olen varma että nykyisissä omakotitaloissa eroa ei ensimmäiseen 100 vuoteen huomaa, ainakaan. Teräkset on niin syvällä ja niitä on niin harvassa että ruoste ei posauta seinää auki.

"Poislukien tietenkin lekavasra tai kaivinkone."

Siporex ei kestä tulta.

Itseäni on joskus askarruttanut että miten siporex voi selvitä siitä että seinän ulkopinta ja sisäpinta laajenevat ja supistuvat eri tahtiin lämpövaihteluiden johdosta. Eli sisäpinta voi olla 20 kun ulkopinta on -20 ... silloin se talon ulkokehän pitäisi kutistua aika paljon sisäkehään verrattuna. ... Lammissa EPS joustaa siinä välissä mutta kaipa sit siporexin joustaa....

....

Onko kukaan koettanut imeyttää bensaa tai dieseliä siporexiin?
Tuleeko siitä komia "jätkänkynttilä"?

Lue lisää

Ei kestä tulta jämerä-kivitalo? No jopas jotain jos paikkaansa pitää. Minua ei ole häirinnyt kivitalomääritelmässä se ettei siporex ole vettä painavampaa, koska pelkkä paino argumenttina ei ole kuin haittana. Mutta, jos kivitalo ei kestä tulipaloa, niin kysyn jo minäkin että mikä kivitalo se sitten enää on? No en kyllä tätä heti usko. Huomioivatko vakuutusyhtiötkään tätä, kun kivitalot halvempi vakuuttaa yleensä?

Niin ja onhan tuo siporex saanut muita materiaaleja enemmän huomiota seinien halkeilusta.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Tuonhan perusteella siporexin käyttöikä normaaleissa käyttökohteissa on suomessa parempi kuin tuon betonin."

Normaaleissa käyttökohteissa ei lutrata vedellä.

Kovaa betoniahan ei ole kuin betonielementtitaloissa ja niissäkin taitaa olla nykyisin jo huokoistettuakin pintaa.

Ainakin kaikissa valuharkoissa on huokoistettu pinta.

Eli olen varma että meidän aikana ja lastemme aikana ei talojen rapautumisesta voi päätellä onko talo lammia, sipoa vai papanaa.

"Betonin käyttöikähän on paljon kiinni siitä kun se jäätyy kosteana, mutta jos siporexin ikää ei tämä heikennä niin voi olla pidempi-ikäisempääkin."

Joo. Riippuu siitä paljonko sitä vettä tulee siihen rakenteeseen.

"Onko mitään mikä heikenteisäisi siporexia pysyvästi?"

Se on jo alunperin niin haperoa ettei se enään pehmene. (sarkasmia mutta hyvällä tavalla tottakin)

Tietääkseni teräkset on paremmin suojassa betonin sisällä kuin siporexion liiman sisällä.

Mutta olen varma että nykyisissä omakotitaloissa eroa ei ensimmäiseen 100 vuoteen huomaa, ainakaan. Teräkset on niin syvällä ja niitä on niin harvassa että ruoste ei posauta seinää auki.

"Poislukien tietenkin lekavasra tai kaivinkone."

Siporex ei kestä tulta.

Itseäni on joskus askarruttanut että miten siporex voi selvitä siitä että seinän ulkopinta ja sisäpinta laajenevat ja supistuvat eri tahtiin lämpövaihteluiden johdosta. Eli sisäpinta voi olla 20 kun ulkopinta on -20 ... silloin se talon ulkokehän pitäisi kutistua aika paljon sisäkehään verrattuna. ... Lammissa EPS joustaa siinä välissä mutta kaipa sit siporexin joustaa....

....

Onko kukaan koettanut imeyttää bensaa tai dieseliä siporexiin?
Tuleeko siitä komia "jätkänkynttilä"?

Lue lisää

>>> Siporex ei kestä tulta.

Itseäni on joskus askarruttanut että miten siporex voi selvitä siitä että seinän ulkopinta ja sisäpinta laajenevat ja supistuvat eri tahtiin lämpövaihteluiden johdosta. Eli sisäpinta voi olla 20 kun ulkopinta on -20 ... silloin se talon ulkokehän pitäisi kutistua aika paljon sisäkehään verrattuna. ... Lammissa EPS joustaa siinä välissä mutta kaipa sit siporexin joustaa....

Onko kukaan koettanut imeyttää bensaa tai dieseliä siporexiin?
Tuleeko siitä komia "jätkänkynttilä"?



Tässä kohtaa meni kahvit näppikselle! Voiko "mies" tosissaan tullaista kirjoittaa :-DDDD

se oon minä ite kirjoitti:

>>> Siporex ei kestä tulta.

Itseäni on joskus askarruttanut että miten siporex voi selvitä siitä että seinän ulkopinta ja sisäpinta laajenevat ja supistuvat eri tahtiin lämpövaihteluiden johdosta. Eli sisäpinta voi olla 20 kun ulkopinta on -20 ... silloin se talon ulkokehän pitäisi kutistua aika paljon sisäkehään verrattuna. ... Lammissa EPS joustaa siinä välissä mutta kaipa sit siporexin joustaa....

Onko kukaan koettanut imeyttää bensaa tai dieseliä siporexiin?
Tuleeko siitä komia "jätkänkynttilä"?



Tässä kohtaa meni kahvit näppikselle! Voiko "mies" tosissaan tullaista kirjoittaa :-DDDD

Lue lisää

olkatoppaukset on näemmä taas tänään hytkyneet..

kivitalo??? kirjoitti:

Ei kestä tulta jämerä-kivitalo? No jopas jotain jos paikkaansa pitää. Minua ei ole häirinnyt kivitalomääritelmässä se ettei siporex ole vettä painavampaa, koska pelkkä paino argumenttina ei ole kuin haittana. Mutta, jos kivitalo ei kestä tulipaloa, niin kysyn jo minäkin että mikä kivitalo se sitten enää on? No en kyllä tätä heti usko. Huomioivatko vakuutusyhtiötkään tätä, kun kivitalot halvempi vakuuttaa yleensä?

Niin ja onhan tuo siporex saanut muita materiaaleja enemmän huomiota seinien halkeilusta.

Lue lisää

Siporex murenee jos sitä "poltetaan".

Se on aivan yhtä vakavaa kuin se että siporex vettyy vedenpaisumuksessa. (huomaa ketjun aloitus)

se oon minä ite kirjoitti:

>>> Siporex ei kestä tulta.

Itseäni on joskus askarruttanut että miten siporex voi selvitä siitä että seinän ulkopinta ja sisäpinta laajenevat ja supistuvat eri tahtiin lämpövaihteluiden johdosta. Eli sisäpinta voi olla 20 kun ulkopinta on -20 ... silloin se talon ulkokehän pitäisi kutistua aika paljon sisäkehään verrattuna. ... Lammissa EPS joustaa siinä välissä mutta kaipa sit siporexin joustaa....

Onko kukaan koettanut imeyttää bensaa tai dieseliä siporexiin?
Tuleeko siitä komia "jätkänkynttilä"?



Tässä kohtaa meni kahvit näppikselle! Voiko "mies" tosissaan tullaista kirjoittaa :-DDDD

Lue lisää

"Voiko "mies" tosissaan tullaista kirjoittaa"


Mikä on ongelma?

Tekeekö heikkoa?


Siporex murenee jos sitä "poltetaan". Mutta eihän se estä sitä että siitä voisi tehdä näyttävän jätkänkynttilän?

Ei ne puisetkaan jätkänkynttilät kestä kuin yhden polton.

Eli mikä mättää?

kivitalo??? kirjoitti:

Ei kestä tulta jämerä-kivitalo? No jopas jotain jos paikkaansa pitää. Minua ei ole häirinnyt kivitalomääritelmässä se ettei siporex ole vettä painavampaa, koska pelkkä paino argumenttina ei ole kuin haittana. Mutta, jos kivitalo ei kestä tulipaloa, niin kysyn jo minäkin että mikä kivitalo se sitten enää on? No en kyllä tätä heti usko. Huomioivatko vakuutusyhtiötkään tätä, kun kivitalot halvempi vakuuttaa yleensä?

Niin ja onhan tuo siporex saanut muita materiaaleja enemmän huomiota seinien halkeilusta.

Lue lisää

nuotion laidalla raksalla ja eipä nuo miksikään menneet, tummuivat vain. Eivät palaneet, eivät halkeilleet.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Voiko "mies" tosissaan tullaista kirjoittaa"


Mikä on ongelma?

Tekeekö heikkoa?


Siporex murenee jos sitä "poltetaan". Mutta eihän se estä sitä että siitä voisi tehdä näyttävän jätkänkynttilän?

Ei ne puisetkaan jätkänkynttilät kestä kuin yhden polton.

Eli mikä mättää?

Lue lisää

Ulkoseinien osalta Lammi - maxit - Jämerä :o)

paloluokat kirjoitti:

Ulkoseinien osalta Lammi - maxit - Jämerä :o)

kysehän ei ole siitä.
palamattomiahan ne on kaikki.

Mutta kaikki ne murenee jos niistä esim. tekee tulisijan. Eli ne ei kestä isoja lämpömuutoksia.

Tiedän että betonista on tehty tulisijoja joten oletan sen olevan myös aika luja siinä käytössä vaikkakaan ei savelle pärjää.



Onko kukaan tehnyt jätkänkynttilää papanaharkosta?

Se voisi kestää monet poltot.

Pitääpä alkaa kokeilla... ;-)

siporex-harkkoja kirjoitti:

nuotion laidalla raksalla ja eipä nuo miksikään menneet, tummuivat vain. Eivät palaneet, eivät halkeilleet.

kokeiltava tämäkin ;-)

raksaaja--sh kirjoitti:

"Voiko "mies" tosissaan tullaista kirjoittaa"


Mikä on ongelma?

Tekeekö heikkoa?


Siporex murenee jos sitä "poltetaan". Mutta eihän se estä sitä että siitä voisi tehdä näyttävän jätkänkynttilän?

Ei ne puisetkaan jätkänkynttilät kestä kuin yhden polton.

Eli mikä mättää?

Lue lisää

Kun tuossa on tullut tuota faktaa ihan täpönä, nin nyt varmaan pitäisi tehdä se kuuluisa takinkääntö :-DDD

raksaaja--sh kirjoitti:

kysehän ei ole siitä.
palamattomiahan ne on kaikki.

Mutta kaikki ne murenee jos niistä esim. tekee tulisijan. Eli ne ei kestä isoja lämpömuutoksia.

Tiedän että betonista on tehty tulisijoja joten oletan sen olevan myös aika luja siinä käytössä vaikkakaan ei savelle pärjää.



Onko kukaan tehnyt jätkänkynttilää papanaharkosta?

Se voisi kestää monet poltot.

Pitääpä alkaa kokeilla... ;-)

Lue lisää

Olen käynyt parinkin eri firman takkoja katsomassa ja siposta tekevät nykyään ainakin vähän persoonallisemmat takat, kun on helpompi työstää.

sipotakka kirjoitti:

Olen käynyt parinkin eri firman takkoja katsomassa ja siposta tekevät nykyään ainakin vähän persoonallisemmat takat, kun on helpompi työstää.

Annappa linkki.

Moisia ois hupaista päästä näkemään !!!

;-)

raksaaja--sh kirjoitti:

"Tuonhan perusteella siporexin käyttöikä normaaleissa käyttökohteissa on suomessa parempi kuin tuon betonin."

Normaaleissa käyttökohteissa ei lutrata vedellä.

Kovaa betoniahan ei ole kuin betonielementtitaloissa ja niissäkin taitaa olla nykyisin jo huokoistettuakin pintaa.

Ainakin kaikissa valuharkoissa on huokoistettu pinta.

Eli olen varma että meidän aikana ja lastemme aikana ei talojen rapautumisesta voi päätellä onko talo lammia, sipoa vai papanaa.

"Betonin käyttöikähän on paljon kiinni siitä kun se jäätyy kosteana, mutta jos siporexin ikää ei tämä heikennä niin voi olla pidempi-ikäisempääkin."

Joo. Riippuu siitä paljonko sitä vettä tulee siihen rakenteeseen.

"Onko mitään mikä heikenteisäisi siporexia pysyvästi?"

Se on jo alunperin niin haperoa ettei se enään pehmene. (sarkasmia mutta hyvällä tavalla tottakin)

Tietääkseni teräkset on paremmin suojassa betonin sisällä kuin siporexion liiman sisällä.

Mutta olen varma että nykyisissä omakotitaloissa eroa ei ensimmäiseen 100 vuoteen huomaa, ainakaan. Teräkset on niin syvällä ja niitä on niin harvassa että ruoste ei posauta seinää auki.

"Poislukien tietenkin lekavasra tai kaivinkone."

Siporex ei kestä tulta.

Itseäni on joskus askarruttanut että miten siporex voi selvitä siitä että seinän ulkopinta ja sisäpinta laajenevat ja supistuvat eri tahtiin lämpövaihteluiden johdosta. Eli sisäpinta voi olla 20 kun ulkopinta on -20 ... silloin se talon ulkokehän pitäisi kutistua aika paljon sisäkehään verrattuna. ... Lammissa EPS joustaa siinä välissä mutta kaipa sit siporexin joustaa....

....

Onko kukaan koettanut imeyttää bensaa tai dieseliä siporexiin?
Tuleeko siitä komia "jätkänkynttilä"?

Lue lisää

200 mm siporex-seinän paloluokka on REI240 eli kantavuus, eristävyys ja tiiveys kestävät riittävästi 240 min. REI240 on kovin paloluokka.

Esimerkkejä: 200 mm ontelolaatan paloluokka on vähintään REI30 kun taas 200 mm siporex-elementin paloluokka on REI60.

Palotilanteessahan teräs- tai jännebetonin (ja siporexin) rikkoo
a) Huokosissa oleva vesi nopeasti kuumentuessaan ja laajentuessaan poksauttaa pintaa irti (siporexissa huokosia enemmän, eli tilaa laajentua enemmän ja lisäksi lämpötila nousee hitaammin)
b) Laatoilla ja palkeilla betonin hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi teräkset kuumenevat ja myötäävät jo muutaman sadan asteen lämpötilassa ja rakenne tulee syliin (siporexissa lämpötila nousee hitaammin.

raksaaja--sh kirjoitti:

Annappa linkki.

Moisia ois hupaista päästä näkemään !!!

;-)

No monihan ei tätä tietenkään takkana pidä, mutta minulla on kiertoilmatakan kotelo tehty siporexista. Ei ole vielä neljässä vuodessa murentunut reikää 100 mm väliseinälaattoihin.

jiii kirjoitti:

200 mm siporex-seinän paloluokka on REI240 eli kantavuus, eristävyys ja tiiveys kestävät riittävästi 240 min. REI240 on kovin paloluokka.

Esimerkkejä: 200 mm ontelolaatan paloluokka on vähintään REI30 kun taas 200 mm siporex-elementin paloluokka on REI60.

Palotilanteessahan teräs- tai jännebetonin (ja siporexin) rikkoo
a) Huokosissa oleva vesi nopeasti kuumentuessaan ja laajentuessaan poksauttaa pintaa irti (siporexissa huokosia enemmän, eli tilaa laajentua enemmän ja lisäksi lämpötila nousee hitaammin)
b) Laatoilla ja palkeilla betonin hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi teräkset kuumenevat ja myötäävät jo muutaman sadan asteen lämpötilassa ja rakenne tulee syliin (siporexissa lämpötila nousee hitaammin.

Lue lisää

sillä kun raksaaja kastelee rakenteen bensalla, niin johan sipo räjähtää palasiksi :-)

Lammiinhan ei bensaa pääse roiskumaan...

raksaaja--sh kirjoitti:

Annappa linkki.

Moisia ois hupaista päästä näkemään !!!

;-)

Keltaisten Takkien hupiviikot, niin eihän noita teryleenejä tulen lähelle uskalla päästää. Odottakaa Stokkan Hulluja Päiviä, siellä on hubaa ja paljon keltaista.

jiii kirjoitti:

200 mm siporex-seinän paloluokka on REI240 eli kantavuus, eristävyys ja tiiveys kestävät riittävästi 240 min. REI240 on kovin paloluokka.

Esimerkkejä: 200 mm ontelolaatan paloluokka on vähintään REI30 kun taas 200 mm siporex-elementin paloluokka on REI60.

Palotilanteessahan teräs- tai jännebetonin (ja siporexin) rikkoo
a) Huokosissa oleva vesi nopeasti kuumentuessaan ja laajentuessaan poksauttaa pintaa irti (siporexissa huokosia enemmän, eli tilaa laajentua enemmän ja lisäksi lämpötila nousee hitaammin)
b) Laatoilla ja palkeilla betonin hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi teräkset kuumenevat ja myötäävät jo muutaman sadan asteen lämpötilassa ja rakenne tulee syliin (siporexissa lämpötila nousee hitaammin.

Lue lisää

Eli siporex talot ovatkin loppujen lopuksi parhaimpia taloja tulipalon varalta.

jiii kirjoitti:

200 mm siporex-seinän paloluokka on REI240 eli kantavuus, eristävyys ja tiiveys kestävät riittävästi 240 min. REI240 on kovin paloluokka.

Esimerkkejä: 200 mm ontelolaatan paloluokka on vähintään REI30 kun taas 200 mm siporex-elementin paloluokka on REI60.

Palotilanteessahan teräs- tai jännebetonin (ja siporexin) rikkoo
a) Huokosissa oleva vesi nopeasti kuumentuessaan ja laajentuessaan poksauttaa pintaa irti (siporexissa huokosia enemmän, eli tilaa laajentua enemmän ja lisäksi lämpötila nousee hitaammin)
b) Laatoilla ja palkeilla betonin hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi teräkset kuumenevat ja myötäävät jo muutaman sadan asteen lämpötilassa ja rakenne tulee syliin (siporexissa lämpötila nousee hitaammin.

Lue lisää

Selvähän se on että eristetyn matskun läpi lämpö tulee hitaammin.

>Palotilanteessahan teräs- tai jännebetonin (ja siporexin) rikkoo
>a) Huokosissa oleva vesi nopeasti kuumentuessaan ja laajentuessaan poksauttaa pintaa irti (siporexissa huokosia enemmän, eli tilaa laajentua enemmän ja lisäksi lämpötila nousee hitaammin)

Vastaavasti vettä lienee sipossa enemmän. Mutta luultavimmin eristävyys antaa aikaa höyrylle poistua.

>b) Laatoilla ja palkeilla betonin hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi teräkset kuumenevat ja myötäävät jo muutaman sadan asteen lämpötilassa ja rakenne tulee syliin (siporexissa lämpötila nousee hitaammin.

Laatoissa ja palkeissa on raudoitteet alapinnalla joten ne toki pettää ensimmäisenä.

Mutta kait teräksen lämpö pitää lähestyä 1000 astetta ennen kuin lujuus loppuu?

Laskin tuossa että esimerkiksi meillä on takkahuoneessa 40 000 kiloa massaa takan ympärillä. Vaikeaa kuvitella että esim. valubetoniseinät kuumuisivat montaa sataa astetta vaikka kaikki huonekalut palaisivat.



Onko kellään linkkiä tilastoihin palaneista kivitaloista?

turha fakta kirjoitti:

sillä kun raksaaja kastelee rakenteen bensalla, niin johan sipo räjähtää palasiksi :-)

Lammiinhan ei bensaa pääse roiskumaan...

siihen saa sangen vähän imeytettyä polttoöljyä tai bensaa, lisäksi EPS käryää.


kas, ihan asiallinen postaus

- raksaaja

on se vaan niin hyvä materi... kirjoitti:

Eli siporex talot ovatkin loppujen lopuksi parhaimpia taloja tulipalon varalta.

kysyjä kysyi:
"Onko mitään mikä heikenteisäisi siporexia pysyvästi? Poislukien tietenkin lekavasra tai kaivinkone."

raksaaja sanoi: Siporex ei kestä tulta.

raksaaja sanoi: " Siporex murenee jos sitä "poltetaan".

Se on aivan yhtä vakavaa kuin se että siporex vettyy vedenpaisumuksessa. (huomaa ketjun aloitus)"


Mutta joo.

Jos Lammi selviytyy paremmin vedenpaisumuksesta niin siporex voi selvitä paremmin tulipalosta. Tosin tulipalon jälkeen puskutraktori voidaan tarvita molempiin ja tulvan jälkeen molemmissa riittää korjaukseksi kuivatus.


- raksaaja

raksaaja--sh kirjoitti:

Selvähän se on että eristetyn matskun läpi lämpö tulee hitaammin.

>Palotilanteessahan teräs- tai jännebetonin (ja siporexin) rikkoo
>a) Huokosissa oleva vesi nopeasti kuumentuessaan ja laajentuessaan poksauttaa pintaa irti (siporexissa huokosia enemmän, eli tilaa laajentua enemmän ja lisäksi lämpötila nousee hitaammin)

Vastaavasti vettä lienee sipossa enemmän. Mutta luultavimmin eristävyys antaa aikaa höyrylle poistua.

>b) Laatoilla ja palkeilla betonin hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi teräkset kuumenevat ja myötäävät jo muutaman sadan asteen lämpötilassa ja rakenne tulee syliin (siporexissa lämpötila nousee hitaammin.

Laatoissa ja palkeissa on raudoitteet alapinnalla joten ne toki pettää ensimmäisenä.

Mutta kait teräksen lämpö pitää lähestyä 1000 astetta ennen kuin lujuus loppuu?

Laskin tuossa että esimerkiksi meillä on takkahuoneessa 40 000 kiloa massaa takan ympärillä. Vaikeaa kuvitella että esim. valubetoniseinät kuumuisivat montaa sataa astetta vaikka kaikki huonekalut palaisivat.



Onko kellään linkkiä tilastoihin palaneista kivitaloista?

Lue lisää

Pälähti mieleen jotta jos kattotuolien alapinnassa on 50mm kivivillaa niin sehän vois olla melkoinen kingi tulipalossa. ;-)

raksaaja--sh kirjoitti:

Pälähti mieleen jotta jos kattotuolien alapinnassa on 50mm kivivillaa niin sehän vois olla melkoinen kingi tulipalossa. ;-)

romahtavat 8 minutin päästä tulipalon alusta. Puukapuloita yhtedessä pitävät naulalevyt menettävät lujuutensa.

kattoristikot kirjoitti:

romahtavat 8 minutin päästä tulipalon alusta. Puukapuloita yhtedessä pitävät naulalevyt menettävät lujuutensa.

Kysymys olikin rakenteesta jonka alapinnassa on 50mm palovillaa.

raksaaja--sh kirjoitti:

Kysymys olikin rakenteesta jonka alapinnassa on 50mm palovillaa.

poistaa ullakkopalon mahdollisuuden? Vai antaako 50 mm palovilla vain hyvän olontunteen, jotta kaikki on kunnossa?

Tämä on ihan sama kuin tulvan mahdollisuus muutaman kerran vuosisataan...

mitenkäs se kirjoitti:

poistaa ullakkopalon mahdollisuuden? Vai antaako 50 mm palovilla vain hyvän olontunteen, jotta kaikki on kunnossa?

Tämä on ihan sama kuin tulvan mahdollisuus muutaman kerran vuosisataan...

Lue lisää

>mitenkäs se poistaa ullakkopalon mahdollisuuden?

Ei mitenkään. Siellä on muut paloesteet ja sprinklerit. ;)

>Vai antaako 50 mm palovilla vain hyvän olontunteen, jotta kaikki on kunnossa?

Täh?

Eiköhän ullakkopaloja yleisenpää ole se että tulipalo alkaa sisältäpäin.

Ilmeisesti kellään ei ollut antaa palonkestävyystietoa tuolle rakenteelle.

Palataanpa asiaan joskus.

>Tämä on ihan sama kuin tulvan mahdollisuus muutaman kerran vuosisataan...

Jep.



PS. eilen tuli muuten tarkistettua että Tapiolan lisäksi myös Lähivakuutus vakuuttaa puukattoisen talon kivitalona.

raksaaja--sh kirjoitti:

Pälähti mieleen jotta jos kattotuolien alapinnassa on 50mm kivivillaa niin sehän vois olla melkoinen kingi tulipalossa. ;-)

Teräksen lujuudesta on viimeinenkin hitunen haihtunut tuhannessa asteessa. Lujuus lähtee putoamaan jyrkästi jossain 4-500 asteen hujakoilla (tämä on nyt muistin varaista tietoa, joku voi tarkistaa jos haluaa). Eri teräslaadut käyttäytyvät hiukan eri tavalla. Tapauskohtaista on sitten se miten suuren lujuuskadon rakenne sietää sortumatta.

Tulipalojen energiamäärät ovat niin kovia ettei siinä juurikaan rakenteen massiivisuudesta ole hyötyä. Harvinaista lienee että palanut talo kannattaisi korjata. Lähinnä palonkestoajoilla hidastetaan palon leviämistä ja mahdollistetaan rakennuksesta poistuminen palon alettua.

Pikaisella googlettamisella löytyi esim. 21 mm mäntypanelin palossa vapautuva energiamäärä on 160 MJ/m2. Jos laskin oiken, niin alaslaskun panelin palaminen nostaisi yläpuolisen ontelolaatan (245 kg/m2, betonin ominaislämpö 0,9 kJ/(kg astetta)) lämpötilaa 725 asteella jos energia siirtyisi kaikki laattaan. Tähän kun vielä lisätään sohva, telkkari, verhot, matto, muutama vaatteita täynnä oleva lastulevykaappi...

Huh huh. Ei näköjään kannata leikkiä tulella.

Paloeristeillä päästään ilman muuta parempaan lopputulokseen kuin ilman eristeitä. Epäilen kyllä ettei ristikon alapuolen villoittaminen ole vielä varsinaista palosuojausta koska palo voi aivan hyvin alkaa myös yläpuolelta, mutta on siitä tietysti etua jos palo alkaa alapuolelta.

jiii kirjoitti:

Teräksen lujuudesta on viimeinenkin hitunen haihtunut tuhannessa asteessa. Lujuus lähtee putoamaan jyrkästi jossain 4-500 asteen hujakoilla (tämä on nyt muistin varaista tietoa, joku voi tarkistaa jos haluaa). Eri teräslaadut käyttäytyvät hiukan eri tavalla. Tapauskohtaista on sitten se miten suuren lujuuskadon rakenne sietää sortumatta.

Tulipalojen energiamäärät ovat niin kovia ettei siinä juurikaan rakenteen massiivisuudesta ole hyötyä. Harvinaista lienee että palanut talo kannattaisi korjata. Lähinnä palonkestoajoilla hidastetaan palon leviämistä ja mahdollistetaan rakennuksesta poistuminen palon alettua.

Pikaisella googlettamisella löytyi esim. 21 mm mäntypanelin palossa vapautuva energiamäärä on 160 MJ/m2. Jos laskin oiken, niin alaslaskun panelin palaminen nostaisi yläpuolisen ontelolaatan (245 kg/m2, betonin ominaislämpö 0,9 kJ/(kg astetta)) lämpötilaa 725 asteella jos energia siirtyisi kaikki laattaan. Tähän kun vielä lisätään sohva, telkkari, verhot, matto, muutama vaatteita täynnä oleva lastulevykaappi...

Huh huh. Ei näköjään kannata leikkiä tulella.

Paloeristeillä päästään ilman muuta parempaan lopputulokseen kuin ilman eristeitä. Epäilen kyllä ettei ristikon alapuolen villoittaminen ole vielä varsinaista palosuojausta koska palo voi aivan hyvin alkaa myös yläpuolelta, mutta on siitä tietysti etua jos palo alkaa alapuolelta.

Lue lisää

On tullut tosiaan värkättyä villat kattotuolien alapintaan, lisäksi ekovillat on osastoitu lokeroihin ja ylijäämä cyprokkia on vielä sen verran että ne villat saavat myös kannen ullakolla, siinäpä tulee myös säilytystilalle pohja... jokainen huone on "osastoitu" vähintään 50mm villalla ... ilmanvaihtokoneeseen laitan automaattisammutuksen palotilanteessa (ihme ettei niissä sitä vakiona ole) ... perfektionisti tietenkin virittäisi huoneisiin lisäksi hiilidioksidisprinklerit ...

raksaaja--sh kirjoitti:

"Tuonhan perusteella siporexin käyttöikä normaaleissa käyttökohteissa on suomessa parempi kuin tuon betonin."

Normaaleissa käyttökohteissa ei lutrata vedellä.

Kovaa betoniahan ei ole kuin betonielementtitaloissa ja niissäkin taitaa olla nykyisin jo huokoistettuakin pintaa.

Ainakin kaikissa valuharkoissa on huokoistettu pinta.

Eli olen varma että meidän aikana ja lastemme aikana ei talojen rapautumisesta voi päätellä onko talo lammia, sipoa vai papanaa.

"Betonin käyttöikähän on paljon kiinni siitä kun se jäätyy kosteana, mutta jos siporexin ikää ei tämä heikennä niin voi olla pidempi-ikäisempääkin."

Joo. Riippuu siitä paljonko sitä vettä tulee siihen rakenteeseen.

"Onko mitään mikä heikenteisäisi siporexia pysyvästi?"

Se on jo alunperin niin haperoa ettei se enään pehmene. (sarkasmia mutta hyvällä tavalla tottakin)

Tietääkseni teräkset on paremmin suojassa betonin sisällä kuin siporexion liiman sisällä.

Mutta olen varma että nykyisissä omakotitaloissa eroa ei ensimmäiseen 100 vuoteen huomaa, ainakaan. Teräkset on niin syvällä ja niitä on niin harvassa että ruoste ei posauta seinää auki.

"Poislukien tietenkin lekavasra tai kaivinkone."

Siporex ei kestä tulta.

Itseäni on joskus askarruttanut että miten siporex voi selvitä siitä että seinän ulkopinta ja sisäpinta laajenevat ja supistuvat eri tahtiin lämpövaihteluiden johdosta. Eli sisäpinta voi olla 20 kun ulkopinta on -20 ... silloin se talon ulkokehän pitäisi kutistua aika paljon sisäkehään verrattuna. ... Lammissa EPS joustaa siinä välissä mutta kaipa sit siporexin joustaa....

....

Onko kukaan koettanut imeyttää bensaa tai dieseliä siporexiin?
Tuleeko siitä komia "jätkänkynttilä"?

Lue lisää

..mielenkiintoista....tiedätkö muuten, mistä vtt:n polttokoe-uunit on tehty?

Suomessahan ei ole mitään hätää ainakaan kivitalorakentamisen tulevaisuuden suhteen, kun kymmenvuotiaat nassikat ovat näin kiinnostuneita rakentamisesta. Eikö iskä ole ostanut pleikkaria, vai eikö se ole tarpeeksi haastava? Jatkakaa samaan malliin, naperot, ja lukekaa välillä muutakin kuin sarjakuvia, niin voitte kehittyä kirjoittamisessakin, oi tulevat rakentajat tai kirjailijat.

kun se leikkii kirjoitti:

Suomessahan ei ole mitään hätää ainakaan kivitalorakentamisen tulevaisuuden suhteen, kun kymmenvuotiaat nassikat ovat näin kiinnostuneita rakentamisesta. Eikö iskä ole ostanut pleikkaria, vai eikö se ole tarpeeksi haastava? Jatkakaa samaan malliin, naperot, ja lukekaa välillä muutakin kuin sarjakuvia, niin voitte kehittyä kirjoittamisessakin, oi tulevat rakentajat tai kirjailijat.

Lue lisää

kivitaloinsinööri!

Nyt jo leikin siporex-leegoilla... Lammit ja papanat on valeltu bemsaan ja roihuaa seuraavat 10 sekunttia jätkän kynttilöinä, EPS ja urtsi vain savuaa....ouh jee...

Olen kuullut lammitalon palosta jossa EPS säilyi vaurioitumatta seinän sisällä.
Lähde: Lammin edustaja & Tampereella palanut lammitalo.

Onko muilla tietoa Lammipaloista?

raksaaja--sh kirjoitti:

Olen kuullut lammitalon palosta jossa EPS säilyi vaurioitumatta seinän sisällä.
Lähde: Lammin edustaja & Tampereella palanut lammitalo.

Onko muilla tietoa Lammipaloista?

Lue lisää

nettibulvaani, näppiksen neropatti.

"Väitän, että materiaalimääriä prosentuaalisesti tarkasteltuna Siporex-talon runko- ja kattorakenteet eristeineen ovat jämerämpää materiaalia kuin minkään muun markkinoilla yleisesti käytettävän rakenteen:)"

En ymmärrä väitettäsi. Missä seikassa siposeinä on muita lujempi? Jos vaikka otetaan vaikka yleisesti käytetyistä kiviseinistä ohuin eli tiiliseinä (130)mm vertailuksi. Tiilen puristuslujuus on n.30-45 N/mm2 ja sipon n.2N/mm2. Eli siporex seinä saisi olla n. 20 kertaa paksumpi että yltäisi samaan eli jotain 2500mm. Lisäksi täystiilitaloissa voidaan halutessa käyttää molempia sekä sisä että ulkoseinää runkona, jolloin kantavaa osuutta voi olla 260mm seinästä. Ero on vieläkin isompi jos veraillaan vaikka betoniseinään

Toki nämä ei ole niin merkityksellisiä muualla kuin suunnittelijan pöydällä. Suunnittelijan on otettava huomioon ettei siporex kanna isoja kuormia. Voidaan vertailla jotain miten sitten käytännössä meteriaalien kestävyys eroaisi. Joku voisi sanoa että kaikki talot kestää, mutta jos jotain väitetään jämeräksi on sen minusta kestettävä muita enemmän ja oltava muita kestävämpi.

Jos lekalla kokeiltaisiin mikä kestää niin ei siporex kovin haperana päjäisi mitenkään ja olisi kaikkea muuta kuin joukon jämerää. Sama olisi maanjäristyksessä. Ja ei sekään ihan tuulesta temmattua ole että lusikalla pystyy kaivertamaan jämerää.

Luin myös tänään Panu kailan kirjaa missä minusta puolueettomasti materiaalje vertailtiin ja niiden kestävyyttä pitkällä ajalla. Siporexin yksi heikkous on juuri siinä ettei se olekaan yksiaineista. Siporex-seinä pinnoitellaan tiivimmällä rappauksella, kun oikeaoppisesti seinän pitäisi harventua ulospäin.

ei ole jämerää kirjoitti:

"Väitän, että materiaalimääriä prosentuaalisesti tarkasteltuna Siporex-talon runko- ja kattorakenteet eristeineen ovat jämerämpää materiaalia kuin minkään muun markkinoilla yleisesti käytettävän rakenteen:)"

En ymmärrä väitettäsi. Missä seikassa siposeinä on muita lujempi? Jos vaikka otetaan vaikka yleisesti käytetyistä kiviseinistä ohuin eli tiiliseinä (130)mm vertailuksi. Tiilen puristuslujuus on n.30-45 N/mm2 ja sipon n.2N/mm2. Eli siporex seinä saisi olla n. 20 kertaa paksumpi että yltäisi samaan eli jotain 2500mm. Lisäksi täystiilitaloissa voidaan halutessa käyttää molempia sekä sisä että ulkoseinää runkona, jolloin kantavaa osuutta voi olla 260mm seinästä. Ero on vieläkin isompi jos veraillaan vaikka betoniseinään

Toki nämä ei ole niin merkityksellisiä muualla kuin suunnittelijan pöydällä. Suunnittelijan on otettava huomioon ettei siporex kanna isoja kuormia. Voidaan vertailla jotain miten sitten käytännössä meteriaalien kestävyys eroaisi. Joku voisi sanoa että kaikki talot kestää, mutta jos jotain väitetään jämeräksi on sen minusta kestettävä muita enemmän ja oltava muita kestävämpi.

Jos lekalla kokeiltaisiin mikä kestää niin ei siporex kovin haperana päjäisi mitenkään ja olisi kaikkea muuta kuin joukon jämerää. Sama olisi maanjäristyksessä. Ja ei sekään ihan tuulesta temmattua ole että lusikalla pystyy kaivertamaan jämerää.

Luin myös tänään Panu kailan kirjaa missä minusta puolueettomasti materiaalje vertailtiin ja niiden kestävyyttä pitkällä ajalla. Siporexin yksi heikkous on juuri siinä ettei se olekaan yksiaineista. Siporex-seinä pinnoitellaan tiivimmällä rappauksella, kun oikeaoppisesti seinän pitäisi harventua ulospäin.

Lue lisää

Tarkasteleppa lisää alkuperäistä väitettä ja mieti muita rakenteita kokonaisuutena. Tuo oli lähinnä tarkoitettu pieneksi pähkinäksi purtavaksi ja se ei ratkea pelkästään muiden rakenteiden kantavia osia tuijottamalla:)

Ei kyseisellä väitteellä myöskään ole mitään tekemistä rakentamisen tai materiaalien laadun kanssa, kuten ei useimmillakaan muillakaan tällä palstalla käsiteltävillä asioilla.

lisää kirjoitti:

Tarkasteleppa lisää alkuperäistä väitettä ja mieti muita rakenteita kokonaisuutena. Tuo oli lähinnä tarkoitettu pieneksi pähkinäksi purtavaksi ja se ei ratkea pelkästään muiden rakenteiden kantavia osia tuijottamalla:)

Ei kyseisellä väitteellä myöskään ole mitään tekemistä rakentamisen tai materiaalien laadun kanssa, kuten ei useimmillakaan muillakaan tällä palstalla käsiteltävillä asioilla.

Lue lisää

Kyllä ymmärrän että sipossa on omat puolensa, mutta jämeryys ei ole se hyvä puoli. Tuskin kukaan puolueeton väittää että siporex olisi sieltä jämerämmästä päästä. Minun tietojen pohjalta se on ihan jotain muuta. Mutta korostan että siporex ei ole mikään huono materiaali. En vain kuvailisi sitä jämräksi. Minä sanoisin jämeräksi teräsbetonirunkoa ja hirsiseinää. Kummastakaan en ole kuitenkaan ajatellut rakentaa. Arvostan myös rakenteen yleensä vähäpätöistä seikkaa eli hengittävyyttä ja siinä mielessä on kolme hyvää runkoa: sipo, hirsi, täystiili, niin ja joku voisi lisätä kennotiilen mutta se on suomessa erikoisratkaisu ja en sitä itse ole pitänyt laskuissa mukana. Hirsiseinää en taas arvosta sen takia että epäilen että se on näistä kaikista lyhytikäisin ja siinä ongelmat on kosteuden suhteen. Eli tässä loppusuoralla minulla on tässä enää kaksi vaihtoehtoa: tiili tai sipo. Tiileen olen päätymässä mutta lopullista päätöstä en ole tehnyt. Tiili selvästi jälkeen rakentamisen helppoudessa, mutta muuten hyvä valinta

"No mikäs se siinä jämerä-sanassa niin ärsyttää? Väitän, että materiaalimääriä prosentuaalisesti tarkasteltuna Siporex-talon runko- ja kattorakenteet eristeineen ovat jämerämpää materiaalia kuin minkään muun markkinoilla yleisesti käytettävän rakenteen:)"

Valubetoniharkkotalossa on enemmän kiveä kuin sipotalossa. (esim meillä noin 6 kertaa enemmän kuin jos saman talon olisi tehnyt siposta, sipo kun sisältää niin paljon ilmaa)

jämerä ei ole jämerä kirjoitti:

Kyllä ymmärrän että sipossa on omat puolensa, mutta jämeryys ei ole se hyvä puoli. Tuskin kukaan puolueeton väittää että siporex olisi sieltä jämerämmästä päästä. Minun tietojen pohjalta se on ihan jotain muuta. Mutta korostan että siporex ei ole mikään huono materiaali. En vain kuvailisi sitä jämräksi. Minä sanoisin jämeräksi teräsbetonirunkoa ja hirsiseinää. Kummastakaan en ole kuitenkaan ajatellut rakentaa. Arvostan myös rakenteen yleensä vähäpätöistä seikkaa eli hengittävyyttä ja siinä mielessä on kolme hyvää runkoa: sipo, hirsi, täystiili, niin ja joku voisi lisätä kennotiilen mutta se on suomessa erikoisratkaisu ja en sitä itse ole pitänyt laskuissa mukana. Hirsiseinää en taas arvosta sen takia että epäilen että se on näistä kaikista lyhytikäisin ja siinä ongelmat on kosteuden suhteen. Eli tässä loppusuoralla minulla on tässä enää kaksi vaihtoehtoa: tiili tai sipo. Tiileen olen päätymässä mutta lopullista päätöstä en ole tehnyt. Tiili selvästi jälkeen rakentamisen helppoudessa, mutta muuten hyvä valinta

Lue lisää

Siporexi-seinän hengittävyys ei ole usein niin hyvä kuin vaikka täystiiliseinän tai hirsiseinän. Itse siporex on hengittävä, mutta tilanne muuttuu huonommaksi kun se rapataan molemmin puolin

hengitä kirjoitti:

Siporexi-seinän hengittävyys ei ole usein niin hyvä kuin vaikka täystiiliseinän tai hirsiseinän. Itse siporex on hengittävä, mutta tilanne muuttuu huonommaksi kun se rapataan molemmin puolin

Lue lisää

Harvoin näkee käsittelemättömiä hirsiseiniä.... Yleensä niissä on joku maali tai puunsuoja joka kans osaltaan vähentää hengittävyyttä. Lisäksi nykyään hirsi on monesti liimattu monesta osasta ja nämä liimakerrokset vähentää kans.
Samoin, ei tule mieleen yhtään tiilitaloa jossa sisäpinnat olisi jätetty tasoittamatta.... ja maalaamatta.... Lisäksi ihmetyttää se että jos tehdään nykyaikainen "täystiilitalo" jossa on siis villa ilmarako tiilien välissä, niin sehän periaatteessa vaatisi höyrynsulun väliin. Sitä ei kuitenkaan laiteta koska sisempi tiilikerros tasoitus maali on jo riittävä... Hengittääkö?????

...... kirjoitti:

Harvoin näkee käsittelemättömiä hirsiseiniä.... Yleensä niissä on joku maali tai puunsuoja joka kans osaltaan vähentää hengittävyyttä. Lisäksi nykyään hirsi on monesti liimattu monesta osasta ja nämä liimakerrokset vähentää kans.
Samoin, ei tule mieleen yhtään tiilitaloa jossa sisäpinnat olisi jätetty tasoittamatta.... ja maalaamatta.... Lisäksi ihmetyttää se että jos tehdään nykyaikainen "täystiilitalo" jossa on siis villa ilmarako tiilien välissä, niin sehän periaatteessa vaatisi höyrynsulun väliin. Sitä ei kuitenkaan laiteta koska sisempi tiilikerros tasoitus maali on jo riittävä... Hengittääkö?????

Lue lisää

että ilmarako kuorimuurauksen ja eristeen välissä on tarkoitettu tuulettamaan mahdollisesti eristeeseen muodostuvaa kosteutta.

hengitä kirjoitti:

Siporexi-seinän hengittävyys ei ole usein niin hyvä kuin vaikka täystiiliseinän tai hirsiseinän. Itse siporex on hengittävä, mutta tilanne muuttuu huonommaksi kun se rapataan molemmin puolin

Lue lisää

kun lusikalla kaivaa riittävän suuren aukon, mieluimmin seinän yläosaan.

...... kirjoitti:

Harvoin näkee käsittelemättömiä hirsiseiniä.... Yleensä niissä on joku maali tai puunsuoja joka kans osaltaan vähentää hengittävyyttä. Lisäksi nykyään hirsi on monesti liimattu monesta osasta ja nämä liimakerrokset vähentää kans.
Samoin, ei tule mieleen yhtään tiilitaloa jossa sisäpinnat olisi jätetty tasoittamatta.... ja maalaamatta.... Lisäksi ihmetyttää se että jos tehdään nykyaikainen "täystiilitalo" jossa on siis villa ilmarako tiilien välissä, niin sehän periaatteessa vaatisi höyrynsulun väliin. Sitä ei kuitenkaan laiteta koska sisempi tiilikerros tasoitus maali on jo riittävä... Hengittääkö?????

Lue lisää

Olen käynyt parissa täystiilitalossa tässä puolenvuoden aikana ja molemmissa sisällä puhtaaksi muurattua ulkoseinää. Toisessa kaikki seinät ja toisessa osa. Oma mielipiteeni että täystiilitaloa ei pidä pilata maalilla tai muilla pinnoitteilla.

Täystiilitalon runko on ihnateellinen kosteusteknisesti. Rungon pitää harventua ulospäin mennessä ja täystiilitalossa tiivein eli tiili ensin ja sitten huokoisemmat eli eristys, jonka jälkeen tulee tuuletettu ilmarako.

...... kirjoitti:

Harvoin näkee käsittelemättömiä hirsiseiniä.... Yleensä niissä on joku maali tai puunsuoja joka kans osaltaan vähentää hengittävyyttä. Lisäksi nykyään hirsi on monesti liimattu monesta osasta ja nämä liimakerrokset vähentää kans.
Samoin, ei tule mieleen yhtään tiilitaloa jossa sisäpinnat olisi jätetty tasoittamatta.... ja maalaamatta.... Lisäksi ihmetyttää se että jos tehdään nykyaikainen "täystiilitalo" jossa on siis villa ilmarako tiilien välissä, niin sehän periaatteessa vaatisi höyrynsulun väliin. Sitä ei kuitenkaan laiteta koska sisempi tiilikerros tasoitus maali on jo riittävä... Hengittääkö?????

Lue lisää

Useimmissa taloissa tämän hengittävyyden vaikutus myös pieni johtuen koneellisesta tuuletuksesta. Kaippa kaikki kivitalot vähän hengittää vähän, mutta kyllä sipon hengittävyys heikkenee rappauksessa. Mahtaakohan tuo liimaus juurikaan vaikuttaa puun kosteustekniseen toimintaan? Moni maali ja muu pinnoite kyllä, mutta mutta pinnoittamaton hirsitalo kyllä hengittää. Tosin jos ei tuulensuojaa niin taitaapi helposti vuotaa aina jostain sen verran että hengityksen merkitys laskee.

on käsitys, kirjoitti:

että ilmarako kuorimuurauksen ja eristeen välissä on tarkoitettu tuulettamaan mahdollisesti eristeeseen muodostuvaa kosteutta.

Vielä 60-90-luvulla tehtiin täystiilitaloja ilman tuuletusta ja pääsääntöisesti toimineet, koska ulkoverhouksen tiili hengittää myös, mutta on näissä ongelmiakin ollut, mutta useimmiten kosteus tullut jostakin rakennepuutteesta, kuten vuotavista ikkunoista, tällöin tuuletusrako auttaa paljon tulevan kostuden haihtumisessa.

hengittää, kirjoitti:

kun lusikalla kaivaa riittävän suuren aukon, mieluimmin seinän yläosaan.

Kannattaisiko vähän lusikalla avittaa tuuletusta myös alasyrjästä? Eikä se olisi ainakin silloin hyvä jos kaivaa kunnon tuuletusta eli läpi saakka niin saisi sitten sieltä alhaalta korvausilmaa. Toki ongelmaksi voi tulla seinän lujuus alhaalla missä isoin kuormitus. Onko monella hyviä kokemuksia?

neuvo kirjoitti:

Kannattaisiko vähän lusikalla avittaa tuuletusta myös alasyrjästä? Eikä se olisi ainakin silloin hyvä jos kaivaa kunnon tuuletusta eli läpi saakka niin saisi sitten sieltä alhaalta korvausilmaa. Toki ongelmaksi voi tulla seinän lujuus alhaalla missä isoin kuormitus. Onko monella hyviä kokemuksia?

Lue lisää

Joo mitä enemmän tekee reikiä ja koloja sipo-seinään sitä hengittävämpi siitä tulee. Sipo seinän eristävyys on sen verran huono ettei reiät ja kolot sitä sitten enää niin paljoa heikennä kuin muita seinä materiaalja heikentäisi. Kannattaa vaan tukea teräsrakenteilla ja kysyä suunnittelijalta neuvoa. Teräksillä kun tukee niin ei ole väliä vaikka innostuisi lusikoimaan vähän liikaakin ja seinä romahtaisi. Sen jälkeen hengittävyys on ainakin kohdallaan. JA sipo rakentajathan sanoo että seinät ovat 25% talon energiakulutuksesta, niin ei niillä seinillä niin väliä, kun ei energiakulutus niistä kiinni eli parempi kun poistaa vaan kokonaan.

kannattaa lusikoida kirjoitti:

Joo mitä enemmän tekee reikiä ja koloja sipo-seinään sitä hengittävämpi siitä tulee. Sipo seinän eristävyys on sen verran huono ettei reiät ja kolot sitä sitten enää niin paljoa heikennä kuin muita seinä materiaalja heikentäisi. Kannattaa vaan tukea teräsrakenteilla ja kysyä suunnittelijalta neuvoa. Teräksillä kun tukee niin ei ole väliä vaikka innostuisi lusikoimaan vähän liikaakin ja seinä romahtaisi. Sen jälkeen hengittävyys on ainakin kohdallaan. JA sipo rakentajathan sanoo että seinät ovat 25% talon energiakulutuksesta, niin ei niillä seinillä niin väliä, kun ei energiakulutus niistä kiinni eli parempi kun poistaa vaan kokonaan.

Lue lisää

aivonäiviöitä oikein sikiää? Ensin on laiskoteltu koulussa ja jääty vaille yleissivistystä (ei ole edellytyksiä ottaa faktoista selvää) ja sitten mennään kirjoittelemaan asioista joista ei tiedetä tippaakaan. Vieläpä ns. huumorin varjolla lauotaan poskettomia. Mikä lienee se voima joka saa kirjoittamaan, kateusko... Rakentajana nämä ovat oikeita paiseita ammattilaisten persiissä. Ei käy kateeksi kyllä työkavereitakaan tai perhettä.

näitä kirjoitti:

aivonäiviöitä oikein sikiää? Ensin on laiskoteltu koulussa ja jääty vaille yleissivistystä (ei ole edellytyksiä ottaa faktoista selvää) ja sitten mennään kirjoittelemaan asioista joista ei tiedetä tippaakaan. Vieläpä ns. huumorin varjolla lauotaan poskettomia. Mikä lienee se voima joka saa kirjoittamaan, kateusko... Rakentajana nämä ovat oikeita paiseita ammattilaisten persiissä. Ei käy kateeksi kyllä työkavereitakaan tai perhettä.

Lue lisää

Spermasta ja munasolusta tämä otus on ainakin tullut. Tietääkseni ihan perinteisellä tavalla.

En tiedä kuinka ahkera olen ollut koulussa. Laiskaksi ei ole haukuttu ja arvosanat on ollut kiitettäviä ja ihan korkeakoulutasolta vielä. Ehkä sinä pärjäät koulutuksessa minulle silti, mutta minusta on jokatapauksessa alatasoista keskustelua, jos sitä kautta toista mollataan.

Kukaan tuskin olettaa että vastaukseni olisi kovin vakavalla pohjalla kirjoitettu tuossa. En kuitenkaan mielestäni kirjoittanut mitään perätöntä tai väärää. Siporexin hengittävyys paranee jos siitä poistaa rappauksen ja talosta tulee hengittävämpi kun seinän poistaa, jos kyllä minusta voi sanoa että talo jossa ei ole seiniä on hengittävämpi kuin seinällinen. Siporex talosta ei seiniä varmaankaan oikeasti kannata poistaa, mutta jos vankkumattomia siporexin puolestapuhujia kuuntelee niin seinän u-arvo on merkityksen, aina kun puhe siirtyy u-arvoon. Jos tätä heidän ajatustaan kuuntelee niin se silloin seinän poisto kuulostaa järkevältä.

Niin ja mikä fakta tuossa kenenkään vastauksessa oli selvittämättä? Lusikka väite on jo monen todistama. Toki ymmärrän sen ettei se talon kestävyyteen tavanomaisessa käytössä oletettavsti vaikuta, mutta silti ymmärrän myös niitä jotka näkevät sen merkityksellisenä heikkoutena että siporex ei ole materiaalina niin kovaa kuin aito kivi tai lähelläkään tiilen ja betonin tasoa, joihin ei lusikka pysty.

eli kosteuden sitominen ja ... kirjoitti:

Useimmissa taloissa tämän hengittävyyden vaikutus myös pieni johtuen koneellisesta tuuletuksesta. Kaippa kaikki kivitalot vähän hengittää vähän, mutta kyllä sipon hengittävyys heikkenee rappauksessa. Mahtaakohan tuo liimaus juurikaan vaikuttaa puun kosteustekniseen toimintaan? Moni maali ja muu pinnoite kyllä, mutta mutta pinnoittamaton hirsitalo kyllä hengittää. Tosin jos ei tuulensuojaa niin taitaapi helposti vuotaa aina jostain sen verran että hengityksen merkitys laskee.

Lue lisää

"Kaippa kaikki kivitalot vähän hengittää vähän, mutta kyllä sipon hengittävyys heikkenee rappauksessa."

Rappi on sipoa tiiviinpää. Mutta se läpäisee kuitenkin hieman höyryä ja vettä.

Todellinen hengittävyyden stoppari on sisäpuolen maalipinta.

Esim meillä on hengittävän lammiseinän sisäpinnassa 4 kerrosta latexia tai vedeneriste.
Hengittää kuin pullo.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Kaippa kaikki kivitalot vähän hengittää vähän, mutta kyllä sipon hengittävyys heikkenee rappauksessa."

Rappi on sipoa tiiviinpää. Mutta se läpäisee kuitenkin hieman höyryä ja vettä.

Todellinen hengittävyyden stoppari on sisäpuolen maalipinta.

Esim meillä on hengittävän lammiseinän sisäpinnassa 4 kerrosta latexia tai vedeneriste.
Hengittää kuin pullo.

Lue lisää

Ainakin tiilitalo voi olla pinnoittamaton ja näin hyvin hengittävä.

Näetkö kuitenkin tarkoituksenmukaisena omassa talossasi että rakenteen hengittävyys on poistettu?

JA eikö tuo lammi seinä ole muutoinkin aika heikosti hengittävä. Eikö styroksikin ole hengittämätöntä?

raksaaja--sh kirjoitti:

"Kaippa kaikki kivitalot vähän hengittää vähän, mutta kyllä sipon hengittävyys heikkenee rappauksessa."

Rappi on sipoa tiiviinpää. Mutta se läpäisee kuitenkin hieman höyryä ja vettä.

Todellinen hengittävyyden stoppari on sisäpuolen maalipinta.

Esim meillä on hengittävän lammiseinän sisäpinnassa 4 kerrosta latexia tai vedeneriste.
Hengittää kuin pullo.

Lue lisää

Niin tuo sandwitch-rakennehan on tuplapuollo. Vesieriste-betoni-EPS-betoni-pintatasoitteet tai maalipinta-betoni-EPS-betoni-pintatasoitteet.

Eli Lammi ja Sipon tapauksessa puhutaan rakenteellisesti ja kosteusteknisesti täysin eriluontoisista tuotteista.

sandwitch-rakenne kirjoitti:

Niin tuo sandwitch-rakennehan on tuplapuollo. Vesieriste-betoni-EPS-betoni-pintatasoitteet tai maalipinta-betoni-EPS-betoni-pintatasoitteet.

Eli Lammi ja Sipon tapauksessa puhutaan rakenteellisesti ja kosteusteknisesti täysin eriluontoisista tuotteista.

Lue lisää

ensin kirjoittamaan kun alku kiihkostasi ehdit...puollo...pohdi sitten vähän myöhemmin noita rakenne juttuja...aika paljon myöhemmin..

lammisti-07 kirjoitti:

ensin kirjoittamaan kun alku kiihkostasi ehdit...puollo...pohdi sitten vähän myöhemmin noita rakenne juttuja...aika paljon myöhemmin..

...alkukiihkoltasi... (tai) alkukiihkostasi selviät...rakennejuttuja...

hengittäjä kirjoitti:

Ainakin tiilitalo voi olla pinnoittamaton ja näin hyvin hengittävä.

Näetkö kuitenkin tarkoituksenmukaisena omassa talossasi että rakenteen hengittävyys on poistettu?

JA eikö tuo lammi seinä ole muutoinkin aika heikosti hengittävä. Eikö styroksikin ole hengittämätöntä?

Lue lisää

"inakin tiilitalo voi olla pinnoittamaton ja näin hyvin hengittävä."

Jos tiilipinta on pinnoittamaton.
Sisäpuolen tiilivaipan taakse on syytä kuitenkin laittaa vesihöyrynvastusta lisäävä matsku ennen lämmöneristettä.
Silloin rakenne toimii paremmin & on vermenpi.

>Näetkö kuitenkin tarkoituksenmukaisena omassa talossasi että rakenteen hengittävyys on poistettu?

Sillä hengittävyydellä ei ole mitään oikeaa hyötyä.
Seinään sisälle mennyt kosteus tiivistyy kovalla pakkasella sinne seinän sisään ja kuivattaa sisäilmaa.
Siksi mielestäni lateksi on erinomainen asia seinässä.

>JA eikö tuo lammi seinä ole muutoinkin aika heikosti hengittävä. Eikö styroksikin ole hengittämätöntä?

Styroxi läpäisee vesihöyryä. Ja se on ainoa hengittävyys mistä kivitaloissa vois oikeasti olla.

Mutta siis styroxin läpi pääsee kosteus poistumaan jos seinä joskus kastuu.

Valubetoni on tiivistä mutta koska esim. lammissa on harkon rungossa kevennyksenä lecasorapapanaa niin se läpäisee kuorensa osalta veshihöyryä ja vettä kapilaarisesti todella hyvin.

Mun mielestä optimaalinen rakenne.

sandwitch-rakenne kirjoitti:

Niin tuo sandwitch-rakennehan on tuplapuollo. Vesieriste-betoni-EPS-betoni-pintatasoitteet tai maalipinta-betoni-EPS-betoni-pintatasoitteet.

Eli Lammi ja Sipon tapauksessa puhutaan rakenteellisesti ja kosteusteknisesti täysin eriluontoisista tuotteista.

Lue lisää

Lammi:
vesieriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäiseväeriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäisevärappaus

Siporex:
vesieriste-höyryäläpäiseväeristebetoni-höyryäläpäisevärappaus


Sama paska mutta toisessa lahkeessa.

raksaaja--sh kirjoitti:

Lammi:
vesieriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäiseväeriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäisevärappaus

Siporex:
vesieriste-höyryäläpäiseväeristebetoni-höyryäläpäisevärappaus


Sama paska mutta toisessa lahkeessa.

Lue lisää

Lammi:
vesieriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäiseväeriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäisevärappaus

Siporex:
vesieriste-höyryäläpäiseväeristebetoni-höyryäläpäisevärappaus

-------------------

Tosin tarkoittanet sitä paljon kehumaasi lateksimaalia? Siitähän et saa vesieristettä (siis se puolihimmeä, millä maalataan sisäseiniä) yrittämälläkään.... Höyrynsulkunkin vain maalaammalla seinän 6...8 kertaa.

Kuukauden kysymys?
Mikä ero on vesieristeellä, kosteussululla ja höyrynsululla?

vesieriste... kirjoitti:

Lammi:
vesieriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäiseväeriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäisevärappaus

Siporex:
vesieriste-höyryäläpäiseväeristebetoni-höyryäläpäisevärappaus

-------------------

Tosin tarkoittanet sitä paljon kehumaasi lateksimaalia? Siitähän et saa vesieristettä (siis se puolihimmeä, millä maalataan sisäseiniä) yrittämälläkään.... Höyrynsulkunkin vain maalaammalla seinän 6...8 kertaa.

Kuukauden kysymys?
Mikä ero on vesieristeellä, kosteussululla ja höyrynsululla?

Lue lisää

"Kosteat tilat ja muut erikoisolosuhteet.
Tiloissa, joissa jatkuvasti on korkea suhteellinen kosteus,
ulkoseinien sisäpinnat on saatava riittävän höyrytiiviiksi,
jotta seinään ei tunkeudu liian suuria kosteusmääriä.
Mekaaninen kestävyys ja mahdolliset kemialliset
pinnoitteeseen ja seinämateriaaliin kohdistuvat rasitukset
on myös otettava huomioon.
Useimmilla maaleilla antaa esimerkiksi kaksi käsittelykertaa
sellaisenaan riittävän tiiviin tuloksen. Pinta
voidaan myös tasoittaa, jolloin maalin menekki saadaan
vähenemään."

raksaaja--sh kirjoitti:

Lammi:
vesieriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäiseväeriste-höyryäläpäiseväbetoni-höyryäläpäisevärappaus

Siporex:
vesieriste-höyryäläpäiseväeristebetoni-höyryäläpäisevärappaus


Sama paska mutta toisessa lahkeessa.

Lue lisää

Missähän määrin vesi(höyry) liikkuu tuossa 167 mm:iä paksussa EPS-eristeessä?

Mm. halkaistu sokkeli mukailee samaista sandwitch-rakennetta, kyseiseen rakenteeseen muuten suositellaan putkitusta vedelle. Näin siis perustuksessa.

En muuten allekirjoita tuota paskaa lahkeessa kommenttia:)

lammisti-07 kirjoitti:

ensin kirjoittamaan kun alku kiihkostasi ehdit...puollo...pohdi sitten vähän myöhemmin noita rakenne juttuja...aika paljon myöhemmin..

Nooh nooh poju, rakenna se talo ensiksi valmiiksi, niin sinullakin on jotakin sanottavaa:)

palataan asiaan myöhemmin kirjoitti:

Nooh nooh poju, rakenna se talo ensiksi valmiiksi, niin sinullakin on jotakin sanottavaa:)

nyt sattuu olemaan Tosimies kysees...pappaseni

lammisti-07 kirjoitti:

nyt sattuu olemaan Tosimies kysees...pappaseni

Ok, tulkitsin asian toisin kommenttisi perusteella.

Jatketaampa välillä keskustelua itse asiasta.

allekirjoituksesta kirjoitti:

Missähän määrin vesi(höyry) liikkuu tuossa 167 mm:iä paksussa EPS-eristeessä?

Mm. halkaistu sokkeli mukailee samaista sandwitch-rakennetta, kyseiseen rakenteeseen muuten suositellaan putkitusta vedelle. Näin siis perustuksessa.

En muuten allekirjoita tuota paskaa lahkeessa kommenttia:)

Lue lisää

>Missähän määrin vesi(höyry) liikkuu tuossa 167 mm:iä paksussa EPS-eristeessä?

Siinämäärin että rakenne tarvitsee erillisen höyrynsulun mikäli se sisältää materiaaleja jotka eivät siedä vettä/vesihöyryä. kts. http://www.eps-eriste.fi/

>Mm. halkaistu sokkeli mukailee samaista sandwitch-rakennetta, kyseiseen rakenteeseen muuten suositellaan putkitusta vedelle. Näin siis perustuksessa.

Jos vähääkään perehdyt asiaan niin huomaat että sen putken on tarkoitus johtaa vettä pois sokkelin sisäpuolelta. Eli rakenne ei läpäise vettä mutta se läpäisee vesihöyryä.

rock! kirjoitti:

Olen käynyt parissa täystiilitalossa tässä puolenvuoden aikana ja molemmissa sisällä puhtaaksi muurattua ulkoseinää. Toisessa kaikki seinät ja toisessa osa. Oma mielipiteeni että täystiilitaloa ei pidä pilata maalilla tai muilla pinnoitteilla.

Täystiilitalon runko on ihnateellinen kosteusteknisesti. Rungon pitää harventua ulospäin mennessä ja täystiilitalossa tiivein eli tiili ensin ja sitten huokoisemmat eli eristys, jonka jälkeen tulee tuuletettu ilmarako.

Lue lisää

>Täystiilitalon runko on ihnateellinen kosteusteknisesti. Rungon pitää harventua ulospäin mennessä ja täystiilitalossa tiivein eli tiili ensin ja sitten huokoisemmat eli eristys, jonka jälkeen tulee tuuletettu ilmarako.

Tarkalleen ottaen se menee niin että lämmöneristeen alettua ei höyrynpitävyys saa kasvaa ulospäin mentäessä. Parempi jos pienenee.

Jos itselle täystiilitaloa miettisin niin ainakin tervapaperia harkitsisisn sisäpuolen tiiliseinän ja villan väliin. Tai eristeeksi jotain muuta kuin villaa. Tai ainakin hemmetin hyvä slammaus sisäkuoren ulkopintaan. Saisi ilmatiiviyttä ja vesihöyryn vastusta himpun isommaksi.


Ulospäin harvenemisesta kivitaloissa...
Siporex seinä on ulospäin harveneva mikäli seinän sisäpinnassa on 2x Lateksimaali.
Myöskin muissa lämpö harkkoseinissä (ja valubetoni-lämpö-harkkoseinissä) lateksimaalattu sisäpinta todennäköisesti on rakenteen tiivein kohta.
Mutta mikäli sisäpinta on jotain muuta on rakenne homogeeninen lämmöneristeeseen asti jolloin vesihöyryn vastus kasvaa rajusti, eli vesihöyryä pääsee erittäin vähän lämmöneristeen sisään. Sen jälkeen eristeen sisällä pysyy vesihöyryn vastus koko ajan samana (kuten esim. villan ja siporexinkin sisällä) ja viimeisenä kerroksena on taas vesihöyryä enemmän läpäisevä kevytsoravaippa tai kevytsoralla kevennetty valubetonikuori.



RakMk sisältää lukuisia kohtia jotka eivät ole ajan tasalla esim. kivitalorakentamista ajatellen. Siellä esim. sanotaan että kantava runko pitää olla lämmöneristeen sisäpuolella vaikka se monissa hyväksyttävissä seinä ja maanpaineseinäratkaisuissa ei toteudu.

Samaten sitten se rakenteen ulospäin harvenemisen vaatimus sotii mm. hirsitaloja vastaan.

Lisäksi siellä annetaan ymmärtää että katossa pitää aina olla höyrynsulku. Kuitenkin suomessa saa rakentaa yläpohjia ilman höyrynsylkua.

jne.......

"K.4.1 Veden kapillaarinen siirtyminen

Vesi imeytyy kapillaarisesti huokoiseen materiaaliin, jos se on kosketuksissa vapaaseen veteen tai materiaaliin, jonka huokosissa on vettä. Kapillaarinen siirtyminen johtuu kapillaaristen voimien aiheuttamasta huokosalipaineesta, jonka suuruus riippuu huokosen koosta siten, että mitä pienempi huokonen on, sitä suurempi on huokosalipaine.

........

Esimerkiksi sadeveden kohdatessa julkisivun vesi voi imeytyä rakenteeseen kapillaarivoimien vaikutuksesta tai samaan aikaan myös painovoiman ja tuulenpaineen vaikutuksesta.

Myös materiaalin pintaan tiivistynyt vesi voi imeytyä kapillaarisesti materiaalien huokosiin. Myös perustusrakenteissa kapillaarista siirtymistä voi esiintyä eri suunnissa

Veden kapillaarinen siirtymisnopeus riippuu huokosalipaineesta ja veden virtausta vastustavista kitkavoimista, jotka kasvavat huokoskoon pienetessä tai virtausmatkan kasvaessa. Sitä syvyyttä X veden kanssa kosketuksissa olevasta materiaalin pinnasta, johon asti huokoset ovat vedellä täyttyneet ajassa t , sanotaan veden tunkeutumissyvyydeksi. "

Jos alkuunkaan laskin oikein niin on mahdollista että rappauksen läpi viistosateella pääsevä vesi ei koskaan pääse sisäpintaan asti.

(riippuu sateen pituudesta, rappauksen tiiviydestä, ilman suhteellisesta kosteudesta, lämpötiloista, kosteudesta ennen sadetta, jne...)

Vaan toteen näyttämiseen ei keltatakkina mielenkiinto enään riitä. Lääh! ;)



Jos joku muu(kin) on kiinnostunut rakennusopinnoista & betonien käyttäytymisestä, suosittelen esim. betoni.com:n koulumateriaaleja. ... Aika jännää esim että betonin sisällä oleva vesi voi olla nestemäisenä jopa -60 asteessa! Ja että vesi jääryessään pyrkii kulkeutumaan isompiin onkaloihin ja sulattuaaan palaa takaisin pieneiin huokosiin. SIKSI NIISSÄ TIILISSÄ ON NE REIÄT! hehehehhehehehehehehehehehehehhhohohohohohoo