Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat. Rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä parjaavat. (luuk.6:27-28)
Eikö niin, että nämä ovat elämän, jossa seurataan raamatunsanaa, ohjeita. Ihminen on monisärmäinen olento ja eräs uloke meissä on persoona. Jos me kuunnellaan tätä kohtaa ja mietitään ihmissuhdeongelmiamme vinkkelistä, vihamieheni vihaavat minua persoonana, minun on lähestyttävä heitä ja tehtävä heille jokin hyvätyö, ollaan hiukkasen hakoteillä.
Jos ihmiset kiroavat minua siksi kuka henkilönä olen, se ei liene sama asia kuin evankeliumin julistus. Saahan sitä toki rukoilla eri henkilökemiaan kuuluvien ihmisten puolesta, kyllä Jumala sen kuulee yhtähyvin ja saattaa hyvinkin pelastaa lapsensa kinkkisistä tilanteista. Mutta siitäkään huolimatta ei ole vaivaksi osasta erottaa pelkän oman persoonan vaikutus, joka on eri asia kuin Kristuksen persoonan vaikutus toiseen ihmiseen.
On asioita joille emme mahda mitään ja eräs niistä on oma olemus. Sen sijaan jos meitä vihataan siksi, että emme mene mukaan kapakoihin, emme lähde vääriin suhteisiin, olemme rehellisiä, emmekä harrasta ihmisten solvaamista, vetoamme näissä raamatun sanaan. Silloin tulee tuo Luukaksen sanan kohta meille ajankohtaiseksi.
Psalmi 35 on hyvää luettavaa myös. Tässä Daavid pyytää Jumalaa tuomitsemaan itsensä vanhurskauden mukaan, vastapuolen piinan alaisena. Hän ei pyydä, että hän ihmisenä ja persoonallisena olemuksena hyväksytään, ja siksi häntä käsitellään kuin kultahanskoin, koska hän on uskovainen. Vaan hänellä on halu palvella Jumalan Sanaa ja pyytää armontuomiota sen mukaan, että hän on elänyt Jumalan Sanan mukaista elämää.
Tämä sana alkoi tuossa illalla minulle elää, toivottavasti sain sen tähän präntättyä edes hiukka ymmärrettävällä tavalla
Jatkoa hyvää :-)
Eikö niin, että nämä ovat elämän, jossa seurataan raamatunsanaa, ohjeita. Ihminen on monisärmäinen olento ja eräs uloke meissä on persoona. Jos me kuunnellaan tätä kohtaa ja mietitään ihmissuhdeongelmiamme vinkkelistä, vihamieheni vihaavat minua persoonana, minun on lähestyttävä heitä ja tehtävä heille jokin hyvätyö, ollaan hiukkasen hakoteillä.
Jos ihmiset kiroavat minua siksi kuka henkilönä olen, se ei liene sama asia kuin evankeliumin julistus. Saahan sitä toki rukoilla eri henkilökemiaan kuuluvien ihmisten puolesta, kyllä Jumala sen kuulee yhtähyvin ja saattaa hyvinkin pelastaa lapsensa kinkkisistä tilanteista. Mutta siitäkään huolimatta ei ole vaivaksi osasta erottaa pelkän oman persoonan vaikutus, joka on eri asia kuin Kristuksen persoonan vaikutus toiseen ihmiseen.
On asioita joille emme mahda mitään ja eräs niistä on oma olemus. Sen sijaan jos meitä vihataan siksi, että emme mene mukaan kapakoihin, emme lähde vääriin suhteisiin, olemme rehellisiä, emmekä harrasta ihmisten solvaamista, vetoamme näissä raamatun sanaan. Silloin tulee tuo Luukaksen sanan kohta meille ajankohtaiseksi.
Psalmi 35 on hyvää luettavaa myös. Tässä Daavid pyytää Jumalaa tuomitsemaan itsensä vanhurskauden mukaan, vastapuolen piinan alaisena. Hän ei pyydä, että hän ihmisenä ja persoonallisena olemuksena hyväksytään, ja siksi häntä käsitellään kuin kultahanskoin, koska hän on uskovainen. Vaan hänellä on halu palvella Jumalan Sanaa ja pyytää armontuomiota sen mukaan, että hän on elänyt Jumalan Sanan mukaista elämää.
Tämä sana alkoi tuossa illalla minulle elää, toivottavasti sain sen tähän präntättyä edes hiukka ymmärrettävällä tavalla
Jatkoa hyvää :-)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.