Wikipedia: "Puolan kapina 1830-31"
"1830–1831 Puolan kapina: Suomen Kaarti on mukana kukistamassa puolalaisten kansannousua Venäjän valtaa vastaan. Kiivas taistelu Varsovassa. Raskaat tappiot kärsinyt kaarti saa tunnustuksena Pyhän Yrjön ritarikunnan lipun."
Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomien 12.2.2006 D1 sivun artikkelissa "Herra Eurooppa, oletan" mm seuraavasti:
"Suomalaisen itsekeskeisen - joidenkin mielestä kyynisen - linjan voidaan sanoa alkaneen jo vuodesta 1831, kun Suomen kaartin sotilaat marssivat hurraa-huutojen saattelemina Helsingissä laivaan kukistamaan Puolan ensimmäistä kapinaa. Puolalaiset olivat nousseet Venäjää vastaan itsenäistyäkseen imperiumista.
Puolan toinen kapina yhtä sukupolvea myöhemmin oli suomalaisille jo vaikeampi asia. Maa jakautui ensimmäisen kerran poliittisesti: lojaalisuutta Venäjän tsaarille korostanut J.V. Snellman vastaan Puolan kansan oikeuksia korostaneet liberaalit."
Joko olisi Suomen aika pyytää Puolalta anteeksi osallistumistaan Puolan kapinan kukistamiseen 1831?
Tästä voisi alkaa suhteidemme aktivoituminen, sillä Puola ei todellakaan ole kaukana Suomesta.
"1830–1831 Puolan kapina: Suomen Kaarti on mukana kukistamassa puolalaisten kansannousua Venäjän valtaa vastaan. Kiivas taistelu Varsovassa. Raskaat tappiot kärsinyt kaarti saa tunnustuksena Pyhän Yrjön ritarikunnan lipun."
Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomien 12.2.2006 D1 sivun artikkelissa "Herra Eurooppa, oletan" mm seuraavasti:
"Suomalaisen itsekeskeisen - joidenkin mielestä kyynisen - linjan voidaan sanoa alkaneen jo vuodesta 1831, kun Suomen kaartin sotilaat marssivat hurraa-huutojen saattelemina Helsingissä laivaan kukistamaan Puolan ensimmäistä kapinaa. Puolalaiset olivat nousseet Venäjää vastaan itsenäistyäkseen imperiumista.
Puolan toinen kapina yhtä sukupolvea myöhemmin oli suomalaisille jo vaikeampi asia. Maa jakautui ensimmäisen kerran poliittisesti: lojaalisuutta Venäjän tsaarille korostanut J.V. Snellman vastaan Puolan kansan oikeuksia korostaneet liberaalit."
Joko olisi Suomen aika pyytää Puolalta anteeksi osallistumistaan Puolan kapinan kukistamiseen 1831?
Tästä voisi alkaa suhteidemme aktivoituminen, sillä Puola ei todellakaan ole kaukana Suomesta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Puolan nykyjohto voisi jopa järjestää suomalaisille audienssin valkoiseen taloon ja jopa tien nato-piireihin.
sen jälkeen kun Puola on pyytänyt anteeksi juutalaisvainoaan ja saksalaisvainoaaan.http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000022794331
Suomen ja Puolan suhteiden "liennyttämiseen"? Eikö Suomi saa olla koskaan missään asiassa ensimmäinen, lukuunottamatta itsemurhatilastoja sekä läntisen Euroopan väkivaltatilastoja?
Nii ja suomi maksanu korvaukset niile puolalaisille, jotka oli pakkotyössä suomesa 41-44.
Puolan hajoaminen alkoi jo 1600-luvulla sen omien ruhtinaiden keskinäisistä
ristiriidoista ja sisäisistä sodista.
Tietysti myös Ruotsi vauhditti Puolan hajoamista: Ensin Kustaa II Aatu,
sitten Kaarle X 1650-luvulla, ja vielä sotahullu kuningas Kaarle XII Suuressa
Pohjansodassa 1700-luvun alussa.
- Joten kyllä Puolan hajoamisen syyt täytyy nähdä aivan muualla kuin suomalaisissa.
"- Joten kyllä Puolan hajoamisen syyt täytyy nähdä aivan muualla kuin suomalaisissa. "
Mistä kukaan ei ole suomalaisia sinun lisäksesi syyttänytkään. Avauksessa sanottiin selvästi, että suomalaiset oli innolla mukana tuhoamassa puolalaisten itsenäisyyspyrkimyksiä 1800-luvulla, ei hajottamassa Puolaa joskus muinaisaikoina.
Mutta SUomihan olikin Venäjän keisarikunnan kruununjalokivi ja hartain perseennuolija. Eipä siis yllätä
" Mistä kukaan ei ole suomalaisia sinun lisäksesi syyttänytkään."
" Avauksessa sanottiin .. suomalaiset oli .. tuhoamassa puolalaisten
itsenäisyyspyrkimyksiä 1800-luvulla, ei hajottamassa Puolaa joskus
muinaisaikoina. "
Sinä et nyt taida tietää Puolan tai pohjoismaiden historiasta ’hölkkäsen
pöläystä’ kuten ei nähtävästi tuo Blåfieldkään, mutta yritän lyhyesti
kerrata:
Puolan hajanaisuuden syyt ovat varmaankin monet; paitsi ulkoiset, sen
geopoliittinen asema ensin Itämeren kauppaimperiumiaan rakentaneen
aggressiivisen Ruotsin naapuruudessa, sitten Itävalta-Unkarin, Preussin
ja Venäjän keisarikuntien puristuksessa; mutta myös sisäiset, sen oman
aateliston ja yläluokan ristiriidat ja sodat sekä MIELISTELY valloittajien
edessä ..
Puola ja sen ruhtinaat, yläluokka ovat – jos mahdollista - aina olleet
takapajuisempia kuin jopa Venäjä ja sen hallitsijat. Puola itse ajautui
ensin Pilzudskin diktatuuriin, ja sitten Neuvostoliiton palvojiksi omastakin
syystään. Ei meillä siihen ollut mitään sanomista - kuin ei virolaistenkaan.
On lapsellistakin esittää, että me suomalaiset olisimme millään tavoin olleet
syyllisiä heidän kohtalostaan. Puolassa ja näissä ns. "kansandemokratioissa"
oli niitä omiakin Stalinin palvojiansa aivan riittävästi.
PS. Eikös’ tämä toimittajan-retkukin ollut niitä hurmoshenkisiä stalinisteja
aikoinaan?
Mistä hyvästä Suomen pitää pyytää anteeksi Puolalta.?
Suomihan kuului vuodesta 1813 Venäjään. Ei edes ollut valtiota nimeltä Suomi.
Toisaalta, vuoroin vieraissa ...
Kuningas Sigismund menetti aikanaan Ruotsin kruunun Suomessa, sillä kun Klaus Fleming, joka oli Sigismundin tärkein kannattaja, kuoli ennen ratkaisevaa taistelua Kaarle herttuaa vastaan, niin Kaarle voitti koska yhtä karismaattista johtajaa ei noussut Suomen aatelistosta tilalle.
Mikäli Klaus Fleming olisi pysynyt hengissä, niin Kaarlesta ei olisi koskaan tullut Ruotsin kuningasta, eikä Suomesta luterilaista aluetta ...
"Suomettuneisuudessa on aistittu, jotain tutusti epähygienista: häivähdys Stalinin ja Brezhnevin alushousuista. Puol. toimittaja
Tuota sanontaa vihajaisi myös varsovalainen kollega ihmetellessään Suomen poliittisen johdon suhtautumista Puolaan. Venäjän imperiumin osana Suomi oli hyvin imperialisinen ja ylpeäkin siitä. Suomen kaarti taisteli Puolan lisäksi Balkanillakin. Suomen asemasta imperiumin osana oli meille aivan ilmeistä etua monin tavoin. Suuriruhtinas antoi meille valtiopäivät, oman kielen ja rahan, kohotti meidät kansakuntien joukkoon. Miksi ihmeessä puolalaiset eivät meissä myös virheitä?
En mä rupee toisten likapyykkiä peseen. Eiköhän ne löydy, ainakin upseerit, jotka tuhoretkeen osallistui. Mikä Suomen valtioelin oli mukana päättämässä retkestä? Jonka puolesta pitäisi anteeksipyydellä.
Puolalaisten myötäjuoksija K. Fleming sitäpaitsi teurasti Pohjanmaan talonpoikia.
Nojaa, toisaalta pohjanmaan talonpojat huijattiin Kaarlen taakse laillista hallitsijaa vastan ...