Uskon vanhurskaus:
"Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: 'Uskosta vanhurskas saa elää'" (Room. 1:17). Vanhurskauttaminen ei ole ihmisen tekoa. Vanhurskaus, johon tässä viitataan on meille ihmisille vierasta vanhurskautta. Se luetaan hyväksemme. Se on kokonaan lahjaa, joka otetaan uskossa vastaan kuten Paavali edelleen kirjoittaa: "mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi" (Room. 3:24). Tämä lahja on kokonaan Jumalan työtä.
Vanhurskaus katuvalle syntiselle on sama kuin anteeksiantamus. Kristuksen tähden me syntiset saamme syntimme anteeksi, koska Kristus täytti lain vaatimukset puolestamme. Jumala lukee Kristuksen ansiot hyväksemme. Näin ja ainoastaan näin ihminen hyväksytään Jumalan edessä.
Uskon vanhurskaus ei ole pitkä prosessi. Ei siinä kauan mene, kun Jumalan vanhurskauttaa jumalattoman. Ei siinä kauan aikaa kulu, kun Jumala antaa meille meidän menneet syntimme anteeksi. Kristuksen tähden armollinen Jumala julistaa syntisen vapaaksi syyllisyydestään.
Tämä ei tapahdu meidän omien tekojemme kautta. "Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on" (Room. 3:20). Kyseessä ei ole aktiivinen vanhurskaus ihmisen puolelta. Meistä tulee uskon vanhurskauden perusteella Jumalan lapsia.
"Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa" (Room. 3:22). Usko on siis uusi asenne Jumalaan. Me olemme valmiita luottamaan Jumalaan. Olemme varmoja Herran hyvyydestä ja armosta. Me annamme Jumalalle mahdollisuuden toimia pelastavasti puolestamme. Näin me annamme Jumalalle mahdollisuuden tehdä meistä Jumalan lapsia.
Elämän vanhurskaus:
Toiset kristityt käyttävät tästä nimitystä pyhitys. Elämän vanhurskaus tapahtuu Pyhän Hengen toiminnan kautta Jumalan lapsen elämässä. Pyhän Hengen kautta Jumala muuttaa armosta Jumalan lapseuteen päässeen sydämen ja elämän. Tämä on sellainen koulu, josta kukaan meistä ei valmiiksi tule. Tämä toiminta ei pääse päätökseen tässä ajassa. Uskova kilvoittelee. Hän elää kristityn elämää toisten kristittyjen joukossa. Hän tuntee kuuluvansa sinne. Kaikki me kuitenkin olemme vielä matkalla koti päämäärää kuten apostoli Paavalikin sen sanoitti. Kukaan meistä ei ole tuota päämäärää vielä saavuttanut. Voittopalkinto on vielä edessäpäin.
Laki uskon vanhurskauden suhteen:
Uskon vanhurskauden suhteen laki johdattaa meidän synnintuntoon, ajaa ja hoputtaa meitä Kristuksen tykö. Kristus täytti lain vaatimuksen puolestamme. Me emme ansaitse pelastusta omilla ansioillamme.
Laki elämän vanhurskauden suhteen:
Pyhä Henki luo oikean asenteen eli rakkauden suhteen sekä Jumalaan että lähimmäisiimme. Pyhä Henki kirjoittaa lain sydämeen. Tämä työ viedään päätökseen vasta ikuisuudessa. On hyvä muistaa se, mitä Luther sanoi: "Simul iustus et peccator" (Olemme samalla sekä vanhurskaita että syntisiä).
Vapaa laista:
Vapaa laista tarkoittaa sitä, että olemme vapautettu lain tuomiosta, koska Kristuksen tähden Jumala antaa meille meidän syntimme anteeksi. Syntejämme Kristuksen tähden ei lueta meitä vastaan. Pyhä Henki tekee synnin eli lain rikkomisen meille vastenmieliseksi. Samoin Pyhä Henki antaa meille halun ja voiman hyvään.
Tunteet kuten suru ja ilo:
Suru on uskovan sisimmässä vallitseva tunne, jos hän luottaa omiin ansioihinsa ja omaan vanhurskauteensa. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että synti on tosiasia elämässämme jokaisena elämämme päivänä.
Ilo voi olla vallalla oleva tunne uskovan sisimmässä, koska Kristuksen meille hankkimassa ja lahjoittamassa vanhurskaudessa ei ole mitään epätäydellistä. Iloinen ja kiitollinen uskova turvaa yksin Kristukseen. Hän on vakuuttunut siitä, että hän pelastuu yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.
Epävarmuus ja uskon varmuus:
Jos kyseessä on omavanhurskauteen perustuva pelastuksen tie, niin on aivan luonnollista, että uskovan sisimmässä vallalla oleva tunne on epävarmuus omasta pelastuksestaan. Synnin läsnäolo muistuttaa aina häntä päivittäin keskeneräisyydestään ja epätäydellisyydestään.
Pelastusvarmuus on mahdollista kokea ainoastaan silloin, kun Jumalan lapseus perustuu yksin Kristuksen ansioihin.
Ihminen Jumalan edessä:
"Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa"
(Room. 5:1). Saamme omistaa sydämiimme Jumalan rauhan, koska olemme Kristuksen tähden anteeksiannettuja ja vanhurskautettuja. Uskon vanhurskaus on lahjaa ja elämän vanhurskaus on uskon vanhurskauden hedelmää.
Kirjoittelin tässä teille adventtikirkoissa pitämäni saarnan muistiinpanoja. Näin olen pyrkinyt pelastusasiaa esittämään seurakuntamme jumalanpalveluksissa.
"Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: 'Uskosta vanhurskas saa elää'" (Room. 1:17). Vanhurskauttaminen ei ole ihmisen tekoa. Vanhurskaus, johon tässä viitataan on meille ihmisille vierasta vanhurskautta. Se luetaan hyväksemme. Se on kokonaan lahjaa, joka otetaan uskossa vastaan kuten Paavali edelleen kirjoittaa: "mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi" (Room. 3:24). Tämä lahja on kokonaan Jumalan työtä.
Vanhurskaus katuvalle syntiselle on sama kuin anteeksiantamus. Kristuksen tähden me syntiset saamme syntimme anteeksi, koska Kristus täytti lain vaatimukset puolestamme. Jumala lukee Kristuksen ansiot hyväksemme. Näin ja ainoastaan näin ihminen hyväksytään Jumalan edessä.
Uskon vanhurskaus ei ole pitkä prosessi. Ei siinä kauan mene, kun Jumalan vanhurskauttaa jumalattoman. Ei siinä kauan aikaa kulu, kun Jumala antaa meille meidän menneet syntimme anteeksi. Kristuksen tähden armollinen Jumala julistaa syntisen vapaaksi syyllisyydestään.
Tämä ei tapahdu meidän omien tekojemme kautta. "Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on" (Room. 3:20). Kyseessä ei ole aktiivinen vanhurskaus ihmisen puolelta. Meistä tulee uskon vanhurskauden perusteella Jumalan lapsia.
"Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa" (Room. 3:22). Usko on siis uusi asenne Jumalaan. Me olemme valmiita luottamaan Jumalaan. Olemme varmoja Herran hyvyydestä ja armosta. Me annamme Jumalalle mahdollisuuden toimia pelastavasti puolestamme. Näin me annamme Jumalalle mahdollisuuden tehdä meistä Jumalan lapsia.
Elämän vanhurskaus:
Toiset kristityt käyttävät tästä nimitystä pyhitys. Elämän vanhurskaus tapahtuu Pyhän Hengen toiminnan kautta Jumalan lapsen elämässä. Pyhän Hengen kautta Jumala muuttaa armosta Jumalan lapseuteen päässeen sydämen ja elämän. Tämä on sellainen koulu, josta kukaan meistä ei valmiiksi tule. Tämä toiminta ei pääse päätökseen tässä ajassa. Uskova kilvoittelee. Hän elää kristityn elämää toisten kristittyjen joukossa. Hän tuntee kuuluvansa sinne. Kaikki me kuitenkin olemme vielä matkalla koti päämäärää kuten apostoli Paavalikin sen sanoitti. Kukaan meistä ei ole tuota päämäärää vielä saavuttanut. Voittopalkinto on vielä edessäpäin.
Laki uskon vanhurskauden suhteen:
Uskon vanhurskauden suhteen laki johdattaa meidän synnintuntoon, ajaa ja hoputtaa meitä Kristuksen tykö. Kristus täytti lain vaatimuksen puolestamme. Me emme ansaitse pelastusta omilla ansioillamme.
Laki elämän vanhurskauden suhteen:
Pyhä Henki luo oikean asenteen eli rakkauden suhteen sekä Jumalaan että lähimmäisiimme. Pyhä Henki kirjoittaa lain sydämeen. Tämä työ viedään päätökseen vasta ikuisuudessa. On hyvä muistaa se, mitä Luther sanoi: "Simul iustus et peccator" (Olemme samalla sekä vanhurskaita että syntisiä).
Vapaa laista:
Vapaa laista tarkoittaa sitä, että olemme vapautettu lain tuomiosta, koska Kristuksen tähden Jumala antaa meille meidän syntimme anteeksi. Syntejämme Kristuksen tähden ei lueta meitä vastaan. Pyhä Henki tekee synnin eli lain rikkomisen meille vastenmieliseksi. Samoin Pyhä Henki antaa meille halun ja voiman hyvään.
Tunteet kuten suru ja ilo:
Suru on uskovan sisimmässä vallitseva tunne, jos hän luottaa omiin ansioihinsa ja omaan vanhurskauteensa. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että synti on tosiasia elämässämme jokaisena elämämme päivänä.
Ilo voi olla vallalla oleva tunne uskovan sisimmässä, koska Kristuksen meille hankkimassa ja lahjoittamassa vanhurskaudessa ei ole mitään epätäydellistä. Iloinen ja kiitollinen uskova turvaa yksin Kristukseen. Hän on vakuuttunut siitä, että hän pelastuu yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.
Epävarmuus ja uskon varmuus:
Jos kyseessä on omavanhurskauteen perustuva pelastuksen tie, niin on aivan luonnollista, että uskovan sisimmässä vallalla oleva tunne on epävarmuus omasta pelastuksestaan. Synnin läsnäolo muistuttaa aina häntä päivittäin keskeneräisyydestään ja epätäydellisyydestään.
Pelastusvarmuus on mahdollista kokea ainoastaan silloin, kun Jumalan lapseus perustuu yksin Kristuksen ansioihin.
Ihminen Jumalan edessä:
"Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa"
(Room. 5:1). Saamme omistaa sydämiimme Jumalan rauhan, koska olemme Kristuksen tähden anteeksiannettuja ja vanhurskautettuja. Uskon vanhurskaus on lahjaa ja elämän vanhurskaus on uskon vanhurskauden hedelmää.
Kirjoittelin tässä teille adventtikirkoissa pitämäni saarnan muistiinpanoja. Näin olen pyrkinyt pelastusasiaa esittämään seurakuntamme jumalanpalveluksissa.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Ihan hyvä saarna. Pysykää saarnoissanne noilla linjoilla ja vähentäkää EGW:n aineksia. Niin voin omalta osaltani muuttaa käsitystänne teistä.
Autuuslupaukset, Isä meidän -rukous, Herran siunaus, Paimen psalmi, Tuhlaajapoika, Laupias Samarialaianen, Kymmen spitaalista, Sakkeus, Bartimaios sekä yleensä seuraan kirkkovuoden aiheita. Saarnan aiheet seuraavat yleensä kirkkovuoden tekstejä eli jouluna Luuk. 2:1-20, pääsiäisenä risti ja ylösnousemus, Helluntaina aiheeseen sopiva teksti Raamatusta jne. Nytkin joulukirkossa saarnasin Luuk. 2:1-20. Esitin omille lapsilleni, että he olisivat tulleet lukemaan jouluevankeliumin ja iskä olisi puhunut luetun tekstin johdosta, mutta itse jouduin kuitenkin jouluevankeliumin lukemaan. Molemmatkin kotimaassa olevat lapsemme olivat kuitenkin joulukirkossa läsnä.
Minkähän takia et itse tule uskoon.
Pullapappimaisesti osaat laittaa oikeita asioita jonoon ja pitää Ellen Whiten taustalla, vaikka häneen oletkin sitoutunut adventtikirkon jäsenenä ja pastorina (Adventtikirkon opinkohta nro 17). Mutta jos tulisit uskoon ja sanoutuisit irti väärästä profeetastasi ja harhaopista, niin silloin sinun saarnoihisi tulisi voimaa ja ihmisiä voisi alkaa tulla uskoon kauttasi etkä myöskään sitten tekisi heistä kahta kauheampia.
Kyllähän uskomattoman, käännynnäisen kuten sinä, kauttakin voi tulla joku uskoon, mutta heistä sitten useimmista tulee samanlaisia käännynnäisiä kuin puhujastakin, elleivät älyä paeta kristillisen opetuksen piiriin. Nythän jos joku tulisi kauttasi uskoon niin hänestä tulisi samanlainen käännynnäinen kuin itsekin olet ja uusi harhaoppisen kirkon jäsen ja sen sanoman levittäjä.
Jeesus sanoo käännynnäisistä uusien käännynnäisten tekijöinä seuraavasti:
"Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!" (Matt 23:15)
Pelastuuko ihmisen omien ansioittensa perusteella? Korostuiko saarnani muistiinpanoissa ihmisen vai Kristuksen osuus? Älä sinä kohdista huomiotasi Jumalan käyttämään puutteelliseen välikappaleeseen. Mistä sinä sen täydellisen saaarnamiehen löydät? Toisaalta rohkaisevaa on lukea sekin, että Herra on joutunut käyttämään jopa aasia, kun hän välitti viestiään profeetta Bileamille. Eihän saarnamiehillä olekaan muuta tehtävää, kuin olla palmusunnuntain nelijalkaisen aasin kaksijalkaisia virkaveljiä ja viedä Kristusta ihmisten kuuluville. Et kai sinä postinkantajaa moiti? Hänhän tuo postin sinulle!
Oikein sanoit "aaseja" olemme ja "aaseiksi" jäämme.Hyvä näin,näinollen olemme juuri niitä,joita Kristuksen lupaus koskee,hengellisesti köyhiä.
"suureksi tullut,PAISUNUT",toisista,(mutta ei koskaan itsestäsi)vikoja hakeva USKOVA 1.Tee parannus,niin Kristus sinua valaisee!
En puhu täydellisistä saarnamiehistä, vaan uudestisyntyneistä kristityistä saarnamiehistä, joksi sinäkin voisit vielä tulla. Tai jos tulisit edes uudestisyntyneeksi kristityksi, että itse pelastuisit.
Luuletko sinä, että nöyristelevä uskomaton ihminen on muka paisumaton. Hänhän se paisunut on, kun luulee pelastuvansa tulematta uskoon.
sinä todella noin pimeä ettet ymmärtänyt kuinka hyvin Kuhilas kirjoitti, se oli niin hyvä että minä print,tasin sen itsellen että voin lukea sitä useimmin, vai oletko sinä kateellinen jos oikeaa JUMALAN sanaa julistetaan, pitäisikö sinun mielestä aina vain parjata meidän toisiamme, eikö me voimme antaa kiitos jos on hyvä Raamatun mukainen puhe.
nöyrää edes toisistaan.Se joka on itse armosta osalliseksi tullut,näkee OMAT VIKANSA,eikä etsi niitä kokoajan toisista.
Kehuskellen omilla kymmenysten maksamisillaan ym.
Etkös sinä "kerran antanut luterilaisellekin papille"vai kuis on?
Harhaopin saarnaaminen on vähän kimurainen asia.
Adventismin mukaiset tulkinnat eivät toki kuulu aitoon kristinuskoon. Eivät myöskään minkään muunkaan kirkko/lahkokunnan perinnäistavat ja tulkinnat.
Adventismista puhuttaessa, kuten tämän palstan aihepiiri kuuluu, tekee asian harhaopistanne esittämisen täällä räikeämmäksi mitä se onkaan. Kritiikin voi esittää yhtähyvin helluntailaisuudesta kuin adventismistakin.
Aloitusviestisi oli ihan hyvä muuten, mutta se ei selvittänyt kymmenen käskyn ja Jumalan lain eroavuutta, joka myös on Paavalin puheenaiheita.
Kymmenen käskyä on "kieltomuotoon puettua lakia. Jumalan laki on se, joka on pysyvää kaiken taustalla emmekä siitä tunne kaikkia piirteitä. Jumalan laki on kymmenen käskynkin taustavaikuttajana ja siksi kymmenen käskyä ei ole vastoin Jumalan lakia kunhan sitä käytetään niinkuin kymmenen käskyä on alunperin asetettu. Millään myöhemmin tulkitulla tavalla kymmenen käskyä ei ole voimassa vastoin kirjoitusten.
Usko on ihmisen kuuliaisuutta Kristuksen opetuksille.
Sen määrän mukaan, kuin olemme arvolliset ymmärtämään opetusta, me kykynemme sen ottamaan uskossa vastaan. Emme saarnoista, vaan Pyhän Hengen avatessa kirjoitustyen merkitykset sisimmälle itsellemme.
Uuden Testamentin kirjoitukset ovat "peitettyjä" jota vastoin saarnat ovat suoraselitystä. Peitetyn kohdan tulkkina on Pyhä Henki eikä saarnaaja, sillä muuten otamme opetuksen ihmiseltä (kirkolta, lahkolta).
Tässä on Jeesuksen ja Paavalin uskon salaisuutena kertomisen juju. Vertauskuvien käyttöhän jättää asian ymmärtämisen kuulijan sisimmälle. Tätä eivät lakot voisi millään sallia! Ei adveventismikaan.
joku uskoi olevansa parempi pullapappi kuin kuhilas - mutta tutkikaapas mitä kumpikin sanoi.
Kuhilas kirjoitti totuutta ja Jumalaa kun taas häntä pullapapiksi kutsuvan tarkoitus oli vain korostaa itseään.
Miksikä liitoudut Ellen Whiteen?
Onko mahdoton ajatus irroittautua adventtikirkosta?
Meille on hyväksi liittoutua Jumalan kanssa. Tämä tarkoittaa yhteyttä Kristukseen ja Pyhään Henkeen. Tämän lisäksi meille on hyväksi, että saamme taivaltaa taivasmatkaa yhdessä Jumalan maanpäällisen perheväen kanssa. Heidän kanssa saamme jakaa yhteistä ehtoollista, rukoilla, laulaa ja palvella Herraamme. Syyskesällä muuttolinnut kokoontuvat pelloille, pensaisiin, puhelinlangoille ja puihin. Syyn tiedöät, muutto on edessä! Eikö Jumalan lasten näin lopun lähestyessä tulisi kokea juuri tätä yhteyttä keskenään. Nythän on aivan kohta edessämme kristittyjen yhteyden rukousviikkokin. Vapahtajamme jäähyväissrukouksessaan rukoili: "että he (me) yhtä olisimme." Tähän suuntaan, eikö niin?
Hienosti mies kirjoitti, sen myönnän vaikka en ole hänen seurakuntansa jäsen enkä ole teologisesti samalla linjalla. Liittykäämme kaikki aasit Jumalaan ja jättäkäämme tuomiot. Kuka meistä tietää kuka on uudestisyntynyt ja kuka ei?
Genesis 16
11 The Angel of YAh not to slumber
Said to her, "Indeed, you're with child,
And you shall bear a son whose name
Is Ishmael, since Yah heard your claim.
12 He shall be like a donkey wild,
Whose hand's against all other men
And all against him too again.
And he shall live in the presence
Of all his brothers with good sense."
I walk, Beloved, the semi-arid strand
Of Cyprus, where the turtles come to land.
The little hills look down and smile to see
The wild ass running there as shy and free
As new from Your creating hand and voice.
Of animals the wild ass is my choice.
None of creation is so fine and wise,
With arching neck, high hoof and flashing eyes,
Its mane a standing brush defying sun
And star and moon. I watch the wild ass run.
Beloved, let no wild ass be caught by rope
Or fence, Beloved, be the wild ass's hope.
Do You not love the wild ass too as I,
So much like You, almost a glimpse and cry?
Linnut kokoontuu yhteen ja haaskalinnut kokoontuvat omaan parveen!
Kumpaa luulit minun tarkoittaneen? Onko vaikea arvata? Rukoiliko Jeesus haaskalintujen kokooontumisen puolesta haaskaa keskenään jakamaan? Niinkö sinä luulet? Lue uudelleen Joh. 17. luku.
Kiitos rakentavasta viestistäsi. Tuollainen henki rakentaa eikä hajoita. Oli muuten kiinnostavaa katsella sinua T. McElwain televisiossa. Olit mukana Jaakko Selinin ohjelmassa (Kotisatama). Terveisiä kotiin lähettää kuhilas!
Jumalan Pyhä Henki puhuu meille hiljaisuudessa,ei siihen Uskova 1.den valheita tarvita.Niistä ei ole kenenkään pelastajaksi.
Jokainen,joka hänen kelkkaansa erehtyy,menettää uskonvarmuutensa ja sen oikean uskonsa,jonka on Kristuksen läsnäolo hänessä aikaansaanut.
Vai luuleeko tämä "uskis" että Jumala toimii vain yhden häijyn ja suulaan naisihmisen kautta?
Näin Herra ei tee!
Vaan hän käyttää nöyriä,omasta viisaudestaan luopuneita,Herran Hengellä täytettyjä sanan julistajinaan.
Meidän tekomme ovat,kuin likainen vaate,ne ovat iljetystä Herran silmisä,jos emme ole antaneet Kristuksen rakkauden niissä tulla julki,sillä ilman rakkautta ei mikään hengellinen kasvu voi olla mahdollista!
Kaikki omat työt ovat pimeyden aikaansaannoksia,jos ei Herran Henki niitä valaise!
Olet harhaisten näkyjesi ja luulojesi vallassa.Sanoudu vihdoinkin irti saatanasta,niin Kristus sinua valaisee.
Pelkkää itse korostusta ja lähimäistesi lokaan painamista on sinun työsi,siitä on lähimäisen rakkaus ja oikea auttamishenki kaukana.
Yrität hampaat irvessä viedä "muka herran työtä"eteenpäin omilla ihmisvoimillasi,kuuntelematta vähääkään,mitä Jumalalla on sinulle sanottavaa.
Teet sitä kaikenlaisin vääristelyin ja valhein.Luuletko että Herralle mieleen on tuollainen vilpillisyys?
Nyt kysynkin sinulta,että:"Ooko sää kotka vai kana?Jos oot kotka,niin nouse siivilles,äläkä räpiköötte!"
Minä puhuinkin vain luonnontieteellistä totuutta. Toistanen; Haaskalinnut kokoontuvat haashalintujen parviksi. Tiedätkö mitään hengellisen "parveutumisen" ilmentymää?
Oli ilo lukea hyvä saarna.
Kun katselen reaktioita täällä - ei voi kuin päätään puistaa. Esimerkiksi uskova_1:den toivottomia, riidanhaluisia mutta ennenkaikkea surullisia yrityksiä hakea jotain petosta siitä miksi sinäkin osaat noin hyvin ilmentää Jumalan sanan opetuksia meille ihmisille.
Jumalan siunausta
kasi
Kyllä lähes kaikki osaa saarnoja pitää pöydän takaa,eli saarnastuolista, kun ne ensin valmistelee kotiläksynä, siinä ei niin kummoista henkistä valmistelua tarvita, eikä edes sydämen mukana, oloa kunhan vain ne takoo muistiin. Jeesus Kristus opetti, että käytännön Kristillisyys on se saarna, jonka ihminen ymmärtää parhaiten ja joka vaikuttaa ihmisen elämän asennoitumiseen parhaiten. Silloinhan kristitty uskonsa aidoimmin tuo esiin, eihän se mitään todista uskosta jos me vain kauniissa kirkkosalissa löpertelemme hyvin valittuja raamatuntekstejä ja sovittelemme niitä oman järkeilymmy mukaan ihmisen tunteisiin vetoavana.
Me voimme jo alkuun suunnitella saarnamme tai puheemme kuulijoihin vetoavaksi, mutta se ei todista, että me olemme aitoja itse. Me vain, aivankuin levitämme vai sitä tietoa jonka minä - nyt juuri puheessani haluan tuoda teille kuulijoille mietittäväksi, koska näin minä olen kyseisen raamatun antaman tiedon ymmärtänyt, ja olen sen "pukenut" saarnaan siihen muotoon, jotta voin sillä vaikuttaa kuulijoihin. Mutta jos meillä on todella aito vastuu kristillisen elämän tarkoituksesta kasvattajana, seurakuntamme jäsenten keskuudessa, niin me jätämme huomattavasti lyhyemmiksi saarnamme seinien sisällä.
yleensähän on tapana, että kirkoissamme saarnaamme vähäpätöisistä asioista, mutta vähät välitämme siitä mitä kaikkea ikävää ja pahaa tapahtuu ulkopuolella kauniin kirkkorakennuksen, jonka suojissa ihmiset viettävät levollisina aikaa kuunnellessa kauniita sanoja ja npuheita, mutta kaduilla kulkevat kärsivät ja apua kaipaavat hätääntyneet sielut turvattomina, viluisina ja nälkäisinä, asunnottomina ja toivonsa menettäneinä.
Pyhästä Hengestä syntynyt ihminen ei voi suinkaan levollisena ja turvallisessa kirkkosalin lämpiössä keskittyä saarnaamiseen, koska hän tietää, että ei ne rituaalimenot paljon - eikä tippaakaa auta noita ulkopuolella apua tarvitsevia ihmispoloisia. Päinvastoin ne hidastavat sitä kallista Jeesus Kristuksen antamaa lähetystehtävää. Onko niin, että adventtikirkko on myöskin omaksunut viralliseksi opikseen Mooseksen antamat 10 käskyä,ja unohtaqnut Jeesus Kristuksen opin? Kristinoppi on Rakkauden oppia.
Jumala on suuri ihmeellinen elämä, se on meille suuri salaisuus, joka on kaiken takana, ja joka on kaiken elämän takana. Jeesus sanoi Jumala Isä on henki ja rakkaus, eli Rakkauden Henki joka velvoittaa meidät kärsivien joukkoon suorittamman rakkauden hengen palveluksia uhraamaan elämämme heille, jä tämä tulee olla uskomme sulautuvan totuutemme suurin tehtävä. Vain silloin Isä Jumala on tämän kaiken uhrautuvan Jumalallisen rakkauden takana, vain tämä on todellista kristillisen uskon totuuden ymmärtämistä, ja sen lähetyskäskyn vastaan ottamista jonka Jeesus Kristus seuraajilleen velvoitti ja opetti. Siinä seisoo koko Evankeliumin todellinen ja oikea sanoma, että elämme toisillemme, rakastamme lähimmäistämme niinkuin itseämme.
Ymmärrätkö siis joko tai; ihminen ei voi rakastaa lähimmäistään niinkuin itseään jos pitää Jumalan antamat 10 käskyä?
Ymmärrätkö siis, että jos pitää tunnin saarnan sisätiloissa, niin ei voi olla syntynyt Pyhästä Hengestä?
Nuo kadulla kulkevat viluiset ja nälkäiset ihmisethän ovat varmasti tervetulleita sisälle kuuntelemaan.
Kirjoititko sinä tuon saarnasi ulkona? Kuinka monella viluisella, nälkäisellä, asunnottomalla luulet olevan tietokoneen internetteineen?
Mites, jos eläisit niinkuin opetat.
Ja vaikka olisimmekin aitoja saarnatessamme ei puheemme olisi Jumalan Sanaa.
Apostolit julistivat oikeaa Jumalan Sanaa. Sitä kätkettyä viisautta, mutta papit puhuvat suorakieltä, jolloin opetus tuleekin ihmisestä itsestään. juutalaisuudessa Jumalan nimeä ei saa mainita, ja samoin on sanomankin laita. Pyhän Hengen kuuluu olla ainoan opettajan ilman välittäjinä olevia ihmisiä, joilta tulee suoraksi tulkittu asia.
Näinhän me luemme Uudesta Testamentistakin. Jeesus puhui vertauksin eikä opettanut suoraan muita kuin opetuslapsiaan, SILLÄ JEESUS ON AINOA OIKEA OPETTAJA: Paavali kätki sanoman rinnakkaiskerrontaan verratessaan miehen nja vaimon suhdetta uskovan suhteeseen Kristukseen. Eihän miehen ja vaimonkaan välillä voi olla ulkopuolista "puhemiestä"!
"ilman välittäjänä olevia ihmisiä", kirjoitit tyylitaito? Mitäs apostolit olivat, ellei ihmisiä? Mikä evankeliumia vie eteenpäin, jos ei sen välittäjänä saa olla ihmistä?
Ps. Oletko koskaan kuullut avioliittoneuvolasta?
Apostolit olivatkin täysin eri asia!
Etkö sitä tiennyt?
Apostoleille annettiin tehtävä jonka valvojana on Pyhä Henki.
Näin heidän kirjoitustensa oli määrä päätyä kaikkia sukupolvia opettamaan uskon perusteissa. Näinhän ei ole saarnamiesten kohdassa. Ja he tulkitsevat suoraan kun Jeesus apostoleineen ilmoittivat asiain sisällöt salattuna.
Näin kullekin vasta Pyhä Henki tulkitsee sanoman merkityksen, jotta emme olisi ihmisten viisauden opetettavina. Saarnamiehet ne kerskuvat, kuinka viisaita he opettaavat! Ja kuulijat ovat saarnamiesten opetuksen alla, ei Pyhän Hengen. Jos et ymmärtänyt niin ole sitten ymmärtämättä, mutta älä suosittele ihmisoppia.
Mikäs tuossa kuhilaan kirjoituksessa on sitä ihmisoppia? Luitkos edes sitä? Ymmärsitkös siitä mitään?
Kyllähän minä Raamattua ymmärrän, mutta mitä ihmettä kuhilaan ajatuksilla on niiden kanssa tekemistä?
Eihän kuhilaan kuuntelu ole "jumalanpalvelusta"?
Sinä kysyt samaa mitä Paavali kysyi omana aikanaan juuri ennen Damaskon tapahtumaa, ja niin kysyvät äärettömän monet ihmiset. Paavali oli kysynyt: onko todellisuudessa meidän pelastuksemme vain siinä, että ylen ankarasti ja ilman mittaa ja määrää noudatamme lakia? Mistä me siihen saamme voimaa. Jumala on Jehova juutalaisten jumala, ja että ainoastaan josihminen käyttäytyy sillä tavalla kuin Mooseksen laissa Jehova Jumala on määrännyt, ainoastaan silloin ihminen voi elää Jumalan tahdon mukaisesti, eli siveellisesti.
Paavali oli kuitenkin tätä epäillyt siitäkin huolimatta, että hän oli täydellinen juutalaisen lain noudattaja, eli jehovan antamille käskyille kuuliainen, niin täsmällinen, että hän joka hetki valvoi itseään, ettei suinkaan poikennut niistä piiruakaan, hän jossakin kohtaa kirjeissään mainitseekin niin, että jos joku lain noudattamisen tarkkuudesta voisi kerskata, niin hän Paavali, silloinen Saul.
Mutta Paavali joutui kysymään itseltään aivan varmasti, että oliko tämä ainoa tie? Eikö ollut mitään muuta tietä, jossa Jumala tulisi edes puolitiehen vastaan häntä? Näin paavali asetteli kysymyksiä kysymyksen jälkeen itselleen. Eikö Jumala tosiaankin voisi lähestyä, ettei ihmisen tarvitsisi yksin ponnistaa, että Jumalakin tarjoaisi hänelle auttavan käden, näin Paavali "luultavasti" ajatteli.
Jos me tässä valossa ajattelemme Damaskon tapahtuman koko "Dratekiaa", niin me ymmärrämme Paremmin Paavalin uudestisyntymiseen johtavan tapahtuman täysin toisesta näkökulmasta mitä kirkkojen ja niitten yhteisöjen dogmatiikka on Paavalin kääntymyskokemuksen ja uudestisyntymisen vaiheilta selittänyt. Paavali tunnustaa selvästi kaiken sen hirmutyön jonka hän suoritti äärettömän tarkkana lain noudattajana.
Hän Paavali oli äärimmäisen kiihkeä Jeesuksen seuraajien eli Kristittyjen vainooja, jos laki voi synnyttä rakkautta lähimmäisiin, niin miksi se ei synnyttänyt kuin päinvastoin katkeruutta noita Kristuksen seuraajia Kristittyjä kohtaan? Paavali suoritti juutalaisten ylimmäisten pappien hänelle määräämää äärimmäisen julmaa tehtävää; nimittäin, miesten naisten ja kaikki nuo pakana kristityt. ovat juutalaisen jumalan vihollisia, heidät ylimäisten pappien toimesta Paavali määrättiin ottaman kiinni ja viemään Damaskoon rangaistavaksi eli kuolemaan, ja tätä työtä Paavali teki innolla, oliko siinä kysymyksessä kristillinen rakkaus lähimmäisiä kohtaan? Mutta Paavlikin löysi Kristittyjen Jeesus Kristuksen valmistaman tien, jonka jälkeen, niinkuin hän sanoo edellisestä vainoojan tiestään, !0 käskyn lain noudajan tiestään: Nyt minä heitän kaiken tämän entisen roskana jalkoihini: Tämän uuden Kristittyjen tien rinnalla, tätä tietä minä vainosin minä löysin tämän tien Jeesuksen Kristuksen äärettömän ja vavahduttavan tapahtuman kautta.
Paavali tuli aivan uudesta elämästä osalliseksi. Tuo tapahtuma paavalille Damaskon tiellä oli suurin Hengellinen kokemus ihmiselle joka voi jopa kiihkeää murhamiestä kohdata, kuten Paavalia. Toivoisin, että hyvin monet teistäkin saisivat kokea oman Damaskon kokemuksensa Henkisellä uudestisyntymisellä, sillä uudesti syntymistä tarvitsemme joka päivä, että oppisimme rakastamaan kuten Jeesus Kristus viidessä käskyssään antaa ohjeet.
Oletko jo vapautunut laista?
Galatalaiskirje
3:23 Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
3:24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
3:25 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.
3:26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
Onko laki kumottu?
Tekstit lakia ”vastaan”
Room. 10:4. Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.
Tämä tarkoittaa, että omalla kuuliaisuudella emme voi hankkia pelastusta, vaan se tapahtuu uskon kautta.
Room. 6: 14. Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.
Gal.5: 18. Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia.
Nämä tekstit tarkoittavat, että uskova ei ole lain tuomion alainen.
Kol.2: 14. hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin.
Ef.2: 15. Hän on kumonnut lain käskyineen ja säädöksineen, jotta hän omassa itsessään loisi nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, ja näin hän on tehnyt rauhan.
Nämä tekstit puhuvat seremonialain loppumisesta. Raamattu puhuu kahdesta eri laista, joista toinen on voimassa ja toinen ei. Seuraavassa näiden lakien erot:
1. KYMMENEN KÄSKYÄ: Jumala kirjoitti itse (2.Moos.31:18).
1. SEREMONIALAKI: Mooses kirjoitti (5.Moos.31:24).
2. KYMMENEN KÄSKYÄ: Liitonarkin sisällä (5.Moos. 10:1-5).
2. SEREMONIALAKI: Liitonarkin ulkopuolella/sivulla (5.Moos.31:24-26).
3. KYMMENEN KÄSKYÄ: Vahvistettu uudessa liitossa (Room. 3:31).
3. SEREMONIALAKI: Kumottu uudessa liitossa (Ef.2.15 ; Kol.2:14).
4. KYMMENEN KÄSKYÄ: Ilmaisee synnin (Room. 3:20).
4. SEREMONIALAKI: Ohjeista syntiuhreista (3.Moos. kirja).
5. KYMMENEN KÄSKYÄ: Pysyy iankaikkisesti (Ps.111:7,7 ; Luuk.16:17).
5. SEREMONIALAKI: Vain väliaikainen (Hepr.9:9,10).
Sitten UT:n tekstejä lain puolesta:
Matt.5: 17. "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.
18. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.
19. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.
Room. 3: 20. Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.
Room.3: 31. Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo.
Room.4: 15. Laki tuo mukanaan Jumalan vihan; ellei ole lakia, ei ole rikkomustakaan.
Room.5: 13. Olihan synti maailmassa ennen lain antamistakin, mutta missä lakia ei ole, siellä ei synneistä pidetä kirjaa.
Room.7: 12. Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.
Room.7: 22. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain,
Room.8: 4. jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.
Room.8: 7. Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua.
Room.13: 9. Käskyt "Älä tee aviorikosta", "Älä tapa", "Älä varasta", "Älä himoitse", samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.
1.Kor.7: 19. On yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei; tärkeää on Jumalan käskyjen noudattaminen.
Hepr.10: 16. - Tämän liiton minä teen heidän kanssaan tulevina aikoina, sanoo Herra: minä asetan lakini heidän sydämeensä, kirjoitan sen heidän sisimpäänsä.
1.Joh.5: 3. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa.
1.Joh.2: 4. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä.
Jaak.2: 8. Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", te teette oikein.
9. Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä, ja laki osoittaa teidät rikkojiksi.
10. Sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin.
11. Hän, joka sanoi: "Älä tee aviorikosta", sanoi myös: "Älä tapa." Vaikka siis et teekään aviorikosta, olet lainrikkoja, jos tapat.
12. Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin.
Laittomuus, eli lain väheksyminen ennustettu tapahtuvan lopun aikana.
Matt.24: 11. Monta väärää profeettaa ilmaantuu, ja he johtavat useita harhaan.
12. Ja kun LAITTOMUUS lisääntyy, monien rakkaus kylmenee.
Matt.7: 23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te LAITTOMUUDEN tekijät'.
2.Tess.2: 3. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja LAITTOMUUDEN ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,
7. Sillä LAITTOMUUDEN salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää,
8. niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,
Ilmestyskirjan kanta lakiin, eli Jumalan käskyihin.
Ilm.11: 18. Kansat ovat vihan vallassa, mutta nyt on sinun vihasi hetki. On tullut kuolleiden tuomion aika, aika palkita profeetat, sinun palvelijasi, ja kaikki pyhät ja kaikki jotka kunnioittavat sinun nimeäsi, pienet ja suuret. On aika tuhota ne, jotka tuhoavat maata.
19. Taivaassa avattiin Jumalan temppeli, niin että temppelissä oleva LIITONARKKU voitiin nähdä. Salamat leimusivat, ukkonen jylisi, maa järähteli ja raemyrsky riehui.
Ilm.12: 17. Lohikäärmeen raivo yltyi, ja se lähti sotimaan naisen muita lapsia vastaan, niitä, jotka ovat uskollisia Jumalan KÄSKYILLE ja Jeesuksen todistukselle.
Ilm.14: 12. Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan KÄSKYJÄ ja uskovat Jeesukseen."
Edellisten tekstien valossa, laki on edelleen voimassa.
Sinä olet lain alla ja minä armon alla.
Älä kuvittele, että lain alla oleva voisi käydä varastamassa armoa.
Edellä tuomani Raamatun tekstit osoittavat, että sinä et voi olla armon alla, jos tahdot olla lain päällä.
Raamattu osoittaa, ettei kukaan, joka tahtoo kapinoida Jumalan lakia vastaan, eikä tahdo tehdä tässä asiassa parannusta, ei voi olla armon alla.
Tälläinen henkilö on lain tuomion alla.
Toisaalta, jos lakia ei olisi, niin silloin ei voi olla lain alla eikä päällä, eikä myöskään lain tuomion alla, eikä päällä.
Tällöin ei tarvittaisi armoa, koska kukaan ei rikkoisi Jumalan lakia (koska sitä ei olisi), joka kertoo mikä syntiä on.
Armo on siis tarkoitettu Jumalan lain rikkojalla, joka tahtoo tunnustaa tämän (Sananl.28:13). Mutta jos ei ole lakia, niin ei ole rikkomustakaan:
Room.4: 15. Laki tuo mukanaan Jumalan vihan; ellei ole lakia, ei ole rikkomustakaan.
Room.5: 13. Olihan synti maailmassa ennen lain antamistakin, mutta missä lakia ei ole, siellä ei synneistä pidetä kirjaa.
Eli, jos lakia ei ole, niin ei tarvita armoa, koska ei ole syntiä/syntisiä, joita pitäisi lain rikkomisesta armahtaa.
Roomalaiskirje:
2:14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
9:30 Mitä me siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saavuttaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskosta;
Toin aiemmin UT:sta parikymmentä tekstiä, jotka puhuvat lain pysyvyyden puolesta. Ja koska Raamattu ei ole ristiriidassa itsensä kanssa, niin silloin meidän on luettava sitä niin, ettemme selosta sitä ristiin.
>Roomalaiskirje:
2:14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki<
V: Otetaan vähän isompi otos tekstistä, niin nähdään mitä Paavali tarkoittaa.
14. Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki.
15. Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä.
16. Tämä tulee näkyviin sinä päivänä, jona Jumala minun julistamani evankeliumin mukaisesti tuo ihmisten sisimmätkin salaisuudet Kristuksen Jeesuksen tuomittaviksi.
Eli, ne ihmiset, joilla ei ole suullista tai kirjallista tietoa Jumalan laista, niin Jumala puhuu silloin heidän omalletunnolleen. Ja hän ei puhu että laki on kumottu, vaan osoittaa lain vaatimuksen heidän sydämelleen.
Teksti ei siis kumoa lakia, vaan esittää sen selkeästi olevan yhä voimassa. Myös niiden kohdalla, joilla ei ole suullista tai kirjallista tietoa Jumalasta.
>9:30 Mitä me siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saavuttaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskosta;<
V: Tässä Paavali opettaa, että ihminen ei voi pelastua kuuliaisuutensa kautta, vaan ainoastaan uskon kautta.
Lyhyt kertaus:
1. Raamattu opettaa, että Jumalan laki on voimassa.
2. Raamattu opettaa, että ihminen ei voi pelastua lain pitämisen kautta.
3. Raamattu opettaa, että uskova tahtoo kunnioittaa Jumalan lakia
Room.3: 31. Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo.
Esität vain adventismin mukaisena tulkintasi lain olemassaoloon.
Se ei ole Raamatun ajatus.
Tulkintasi varmistaa lukijalle sen käsityksen, mikä adventismin legalismista on epäilty.
Te ette ymmärrä evankeliumia, sen viestisi kertoo rivien välistä.
Kymmenen käskyä johtaa aina ääneen lausumattoman 11. käskyn rikkomiseen.
Se käsky on "Älä ole uppiniskainen ja tottelematon".
Jos olisi kymmenen käskyä, silloin olisi olemassa myös tuo yhdestoista käsky.
Israelilaiset eivät tienneet että kuinka monta käskyä he säilyttivät liitonarkissa.
tuo kirjoituksesi on vain lapsellista lörpätystä jossa ei ole päätä eikä häntää. väärin ajateltu alusta asti. mutta en epäile ettäkö et "ajattelisi" tuohon tyyliin, se ei tosin ole sinulle kunniaksi.
On hyvä, että täällä selkenee sekin, ettei adventisti ole uskova sanan varsinaisessa mielessä, kun jotain kehutaan tuollatavoin yleisessä keskustelussa.
Mielipiteenne asiasisältö sen lopuksi paljastaa. Te olette "noinuskovia" mutta ette uskovia.
että sinä olet íhan metsässä noine uskomuksiesi kanssa. :))
Kyllä näyttää siltä, että nämä Kirkollisten lakiuskovaisten on aivan mahdotonta ymmärtää Jeesuksen Kristuksen Rakkauden armo-evankeliumia? Hehän yrittävät kaikin voimin ja keinoin alistaa Jeesus Kristuksen armon ja rakkauden, ykseyden ja lähimmäiselleen uhrautuvan Kristuksen seuraajan alistaa Juutalaisen jehovan lain tekoja noudattamaan, viemällä heidät Kristuksen armosta eli Jumalan rakkaudesta lain kirjaimen alle jälleen.
Eihän semmoinen ihminen jonka sydän on täynnä rakkautta lähimmäitään kohtaan: siis hänen lähimmäisensä on jokainen ihmisyksilö - poikkeuksetta, jos hän elää lähimmäisessään, jha rakastaa hyvää hyvän tähden, niin mitä ihmeen lakia siinä tarvitaan, ei vaikka hän ei olisi ikinä edes kuullut 10-käskyn laista? Mutta hän on lukenut äärettömällä mielen kiinnolla vain - Vuoris
aarnan tuon Jeesus Kristuksen Rakkauden evankeliumin: tuon raamattuun kirjoitetun arvokkaimman sieluun sopukoihin kätkeytyvän rakkauden ja totuuden korvaamattoman *Helmen'
Kaikki jotka laista, eli 10-käskystä mainitsevat uskon ja totuuden ehtona, haluavat saavuttaa jotakin uskonnon avulla, josta on jokin vaikka vain alitajuinen hyöty. Ja silloin tästä ei voi tehdä suurtakaan eroa maallisen ja henkisen näkemyksen välillä. Kaikki ne jotka ovat antautuneet tai hyväksyneet kirkkoyhteisöjen Dogmatiikkaan - dualistisiin oppirakennelmiin, niin heidät on pakotettu ajattelemaan tiytyn kaavan puitteissa, ja sen tähden he ivät voi julistaa puhdasta Jeesuksen Kristuksen rakkauden kaikki pelastavaa evankeliumia, joka yksistään on ihmisen vapauttava palvelemaan vain Jumalisessa rakkaudessa Isäänsä Jumalaa.
Ja tuo kirkollinen kaava aivan luonnollisesti pyrkii määräämään kunkin jäsenensä tulevaisuuden tietyn liikumavaran puitteissa. Tiedän sen kovin hyvin itse, koska olen ollut adventtikirkon jäsen kymmeniä vuosia. On kovin vaikea riuhtaista iteään irti niistä kirkollisista oppikaavoista säännöistä joihin jäsenet ehdottomasti pyritään kasvattamaan, se on niin, että jäsen joko noudattaa kaavan määräyksiä, hyvin pienen liikkumavaran puitteissa, tai riuhtaisee itsensä irti kokonaan.
Ainoa oikea menettely on mielestäni riuhtaista itsensä irti, jos tahtoo olla vapaa sidonnaisesta ihmisoppi -rakakennelmista ja syventyä oman sydämen "oven"aikaisemiseen Kristuksen rakkauden vapaana astua sydämeen täyttämään se Jumalan rakkauden palveluksen armoitetulla tiellä, johon hänet on kutsunut Jeesuksen Kristuksen lahja evankeliumi armon sanoma omakahtaisesti jokaiselle ihmiselle Rakkauden lähetiksi sydämen vapaaehtoisesta kutsusta.
Silloin kun ihminen on rakkauden työllään pelastanut lähimmäisensä, niin silloin hän on nostanut itsensä lähemmäksi Isäänsä Jumalaa, silloin kun ihminen on uhrannut elämänsä vain lähimmäiselleen silloin hän on astunut taivaselämään, silloin hän on ylösnoussut kuolemasta, josta Jeesus Kristus mainitsee juuri evankeliumeissaan. Ihmisen taivaselämä alkaa juuri siitä, että hän alkaa hyvää jonka hän kohdistaa lähimmäisensä parhaaksi, eikä vaadi itselleen mitään koska hän sydämen rakkaudesta tahtoo olla Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, än on ristiin naulinnut oman lihallisen minänsä.
Uskon vanhurskaus:
"Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: 'Uskosta vanhurskas saa elää'" (Room. 1:17). Vanhurskauttaminen ei ole ihmisen tekoa. Vanhurskaus, johon tässä viitataan on meille ihmisille vierasta vanhurskautta. Se luetaan hyväksemme. Se on kokonaan lahjaa, joka otetaan uskossa vastaan kuten Paavali edelleen kirjoittaa: "mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi" (Room. 3:24). Tämä lahja on kokonaan Jumalan työtä.
Vanhurskaus katuvalle syntiselle on sama kuin anteeksiantamus. Kristuksen tähden me syntiset saamme syntimme anteeksi, koska Kristus täytti lain vaatimukset puolestamme. Jumala lukee Kristuksen ansiot hyväksemme. Näin ja ainoastaan näin ihminen hyväksytään Jumalan edessä.
Uskon vanhurskaus ei ole pitkä prosessi. Ei siinä kauan mene, kun Jumalan vanhurskauttaa jumalattoman. Ei siinä kauan aikaa kulu, kun Jumala antaa meille meidän menneet syntimme anteeksi. Kristuksen tähden armollinen Jumala julistaa syntisen vapaaksi syyllisyydestään.
Tämä ei tapahdu meidän omien tekojemme kautta. "Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on" (Room. 3:20). Kyseessä ei ole aktiivinen vanhurskaus ihmisen puolelta. Meistä tulee uskon vanhurskauden perusteella Jumalan lapsia.
"Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa" (Room. 3:22). Usko on siis uusi asenne Jumalaan. Me olemme valmiita luottamaan Jumalaan. Olemme varmoja Herran hyvyydestä ja armosta. Me annamme Jumalalle mahdollisuuden toimia pelastavasti puolestamme. Näin me annamme Jumalalle mahdollisuuden tehdä meistä Jumalan lapsia.
Elämän vanhurskaus:
Toiset kristityt käyttävät tästä nimitystä pyhitys. Elämän vanhurskaus tapahtuu Pyhän Hengen toiminnan kautta Jumalan lapsen elämässä. Pyhän Hengen kautta Jumala muuttaa armosta Jumalan lapseuteen päässeen sydämen ja elämän. Tämä on sellainen koulu, josta kukaan meistä ei valmiiksi tule. Tämä toiminta ei pääse päätökseen tässä ajassa. Uskova kilvoittelee. Hän elää kristityn elämää toisten kristittyjen joukossa. Hän tuntee kuuluvansa sinne. Kaikki me kuitenkin olemme vielä matkalla koti päämäärää kuten apostoli Paavalikin sen sanoitti. Kukaan meistä ei ole tuota päämäärää vielä saavuttanut. Voittopalkinto on vielä edessäpäin.
Laki uskon vanhurskauden suhteen:
Uskon vanhurskauden suhteen laki johdattaa meidän synnintuntoon, ajaa ja hoputtaa meitä Kristuksen tykö. Kristus täytti lain vaatimuksen puolestamme. Me emme ansaitse pelastusta omilla ansioillamme.
Laki elämän vanhurskauden suhteen:
Pyhä Henki luo oikean asenteen eli rakkauden suhteen sekä Jumalaan että lähimmäisiimme. Pyhä Henki kirjoittaa lain sydämeen. Tämä työ viedään päätökseen vasta ikuisuudessa. On hyvä muistaa se, mitä Luther sanoi: "Simul iustus et peccator" (Olemme samalla sekä vanhurskaita että syntisiä).
Vapaa laista:
Vapaa laista tarkoittaa sitä, että olemme vapautettu lain tuomiosta, koska Kristuksen tähden Jumala antaa meille meidän syntimme anteeksi. Syntejämme Kristuksen tähden ei lueta meitä vastaan. Pyhä Henki tekee synnin eli lain rikkomisen meille vastenmieliseksi. Samoin Pyhä Henki antaa meille halun ja voiman hyvään.
Tunteet kuten suru ja ilo:
Suru on uskovan sisimmässä vallitseva tunne, jos hän luottaa omiin ansioihinsa ja omaan vanhurskauteensa. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että synti on tosiasia elämässämme jokaisena elämämme päivänä.
Ilo voi olla vallalla oleva tunne uskovan sisimmässä, koska Kristuksen meille hankkimassa ja lahjoittamassa vanhurskaudessa ei ole mitään epätäydellistä. Iloinen ja kiitollinen uskova turvaa yksin Kristukseen. Hän on vakuuttunut siitä, että hän pelastuu yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.
Epävarmuus ja uskon varmuus:
Jos kyseessä on omavanhurskauteen perustuva pelastuksen tie, niin on aivan luonnollista, että uskovan sisimmässä vallalla oleva tunne on epävarmuus omasta pelastuksestaan. Synnin läsnäolo muistuttaa aina häntä päivittäin keskeneräisyydestään ja epätäydellisyydestään.
Pelastusvarmuus on mahdollista kokea ainoastaan silloin, kun Jumalan lapseus perustuu yksin Kristuksen ansioihin.
Ihminen Jumalan edessä:
"Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa"
(Room. 5:1). Saamme omistaa sydämiimme Jumalan rauhan, koska olemme Kristuksen tähden anteeksiannettuja ja vanhurskautettuja. Uskon vanhurskaus on lahjaa ja elämän vanhurskaus on uskon vanhurskauden hedelmää.
Kirjoittelin tässä teille adventtikirkoissa pitämäni saarnan muistiinpanoja. Näin olen pyrkinyt pelastusasiaa esittämään seurakuntamme jumalanpalveluksissa.
täällä ennen kirjoitettiin. Missähän Kuhilas on tänään kun ei ole kuulunut mitään aikoihin.
Taitaa olla hyvä keino ottaa esiin vanhoja kirjoituksia joissa on asiaa, kun nämä nykyiset ovat niin tyhjiä.
Siunaukset Kuhilaalle jos satut lukemaan.
On totta että uskon alkaja ja täyttäjä on Kristus.
Syntinen ei voi aloittaa uskonelämää, ilman Kristuksen sovitustyötä.
Kristuksen työ meidän hyväksemme saa uskon aikaan, ja usko antaa voimaa olla Jumalalle otollinen.
Usko ilman tekoja on kuollut, ..pelkkä Kristuksen vanhurskauden lukeminen (suullinen toimenpide)
ei tuo meille pelastusta, tarvitaan tekoja!
Jos Nooa , joka on eräs uskon vanhurskauden vastaanottajia , ja uskon kautta eläneitä, olisi antanut Jumalan toimia pelastavasti omasta puolestaan, niin minkä ratkaisun Jumala silloin olisi keksinyt?
Ei, Jumala uskoi että liha on turmellut vaelluksensa maanpäällä, ja Nooa uskoi kun Jumala ilmoitti sen hänelle,...siitä oli seurauksena uskonkuuliaisuus sillä Nooa ryhtyi rakentamaan arkkia kuivalle maalle sen ilmoituksen mukaan jonka oli Jumalalta saanut!
Samalla Nooa uskonsa kautta ikäänkuin tuomitsi maailman, sillä tottakait koko maailma saatuaan tietää, että Nooa rakentaa arkkia sen vuoksi, että jumalattomat hukutetaan!
Tottakait se ärsytti ja herätti suuttumusta, mutta koska pahan rangaistus ei tule heti uskaltavat jumalattomat tehdä pahaa!
Määräpäiväähän Nooalle ei ollut annettu...vain käsky " Rakenna arkki perhekuntasi pelastukseksi"
Heb 11: 7
Nooa ei kuitenkaan tapettu, koska arkin rakentaminen kesti niin kauan, ja ihmiset rauhoittuivat kun mitään ei tapahtunutkaan, ja kun vuodet vierivät...Nooa joutui enemmänkin huvin ja pilkan kohteeksi, kuin vakavasti otettavaksi "tiedemieheksi"!
Samoin Aabraham oli uskon kautta kuuliainen, ..ja taas sama seikka " Usko ilman tekoja on kuollut"
Kertaamatta tiedätte mitä tarkoitan Aabrahamkin kohdalla!
Ystäväni , älä anna pettää itseäsi sillä että ilo ja uskonvarmuus sydämessäsi on jokin tae pelastuksesta, ei se ole!
Nekin kristityt, joiden sydämessä laittomuus on päässyt valtaan, niidenkin kasvoilla loistaa ilo ja rauha, ja usko yksin Kristukseen pelastajana!
Vapaa laista ja vapaa synnin eli lain orjuudesta on sitä, ettemme enää riko lakia, koska Kristus meissä on sekä uskon alkaja ja myös sen täyttäjä!
Kun sinä et enää elä, vaan Kristus elää sinussa, silloin yhdyt ilolla Jumalan lakiin , ja olet vapaa sen rangaistuksen pelosta!
Siksi Jeesus sanoo: " Älkää peljätkö" " Minä olen teidän kanssanne" ja vielä " Ilman minua te ette voi mitään tehdä"
Tässäkin Jeesus tuo selvästi esille, että meidän kuuluu tehdä jotakin,...mutta se ei toimi ellen " Minä ole teidän kanssanne"!
Rakkaus Jumalaa kohtaan on se, että me pidämme hänen käskynsä,...silloin olemme vapaat laista!
Olemme vapaat laista, mutta emme vapaat Kristuksesta, eli Pyhästä Hengestä, sillä Hän " Ottaa minun omastani ja antaa teille"
Tämä muistiinpanoja tehnyt adventisti saarnamies, ei ole sisäistänyt mitä tarkoittaa " elää uskosta"
Sen lisäksi varokaa ajatustakin siitä, että teillä on päivittäin tunteellinen ja tunne peräinen yhteys
merkkinä siitä että teillä on pelastusvarmuus!
Ilo Herrassa on tosin teidän väkevyytenne, mutta luja luottamus ei perustu ihmisen aivoissa tapahtuviin sähkökemiallisiin ilmiöihin, sillä monet uskovat ovat masentuneita, ja mieliala vaihtelut ovat selviö!
Myös monet sairaudet antavat hyvion vaihtelevia mielen ilmauksia.
Usko perustuu Jumalan lupaukseen, ei tunteisiin! Jos ihania tunne kokemuksia tulee, niistä voi toki iloita...mutta yhtä pelastunut on sekin kristitty , joka ei tunne muuta kuin kärsimystä osanaan!
Jumala on jotakin sanonut ,niin me luotamme siihen, ..ja vaellamme hyviä töitä varten...sillä usko edellyttää kestäväisyyttä,...ja sitä ettemme pelkää maan kuningaitten käskyjä, vaan noudatamme Taivaan Kunikaan käskyjä!
\\\ yhtä pelastunut on sekin kristitty , joka ei tunne muuta kuin kärsimystä osanaan! \\\
Ilo iloisissa olosuhteissa lienee lähes tyhjän pantti. Mie ainakin olen ilon kokenut voiman lähteenä
vaikeuksien keskellä.
Fil. 4:4
Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! [2. Kor. 13:11 ]
Neh. 8:10
Ja hän sanoi vielä heille:
"Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna,
sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme.
Ja älkää olko murheelliset,
sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne."
Rakas Raamattu on mainio psykologikirja ja Jumala mainio psykiatri!!
IDENEB
voi iloita, jos ei ole sopinut esim. benedin kanssa?
Luulisi omantunnon syyttävän niin, että ilo on teeskentelyä, vai mitä ideneb?
Yhdelläkään varkaalla ei ole iankaikkista elämää! Mitä arvelet? eikö ole surkuteltavaa, jos uskoo Kristukseen
vain tämän elämän ajan, joka voi jo huomenna päättyä!?
että Kantola vastasi tuossa alla ja vähän ajanpäästä vaihtoi personallisuusroolin Idenbiksi.
Se siinä on ikävää ja raamatunvastaista, että profiili on nainen, kuinkahan siinä karvaset jalat leningin alta vilkkasee.
On siinä Sisko...... K......
Lain ja evankeliumin ihana ERO :
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Lainjaevankeliuminihanaero.htm