Ihmisen Eloonjäämiskamppailu
Ihmisen sisällä käytävä kamppailu on taistelua vapaudesta.
Se ei ole sellaista kamppailua, mitä järki meille sanoo, vaan päinvastaista.
Järki käsittää kamppailun siten,että se on taistelua, ponnistelemista, pinnistämistä.
Hengellisesti katsoen se on taas kaiken kamppailun lopettamista, lepoa,irti päästämistä.
Totuus on että taistelut on jo taisteltu ja täydellinen voitto saatu Golgatalla, me emme sitä aikaansaaneet,emmekä sitä saa aikaan milloinkaan. Voitto Golgatalla on lahja, anna sen vain yksinkertaisesti tulla todeksi kohdallasi.
Sinun ei tarvitse edes miettiä miten sen lahjan saisit, sinulla on se jo,yksinkertaisesti anna sen vain olla ja tulla todeksi sinussa. Sinun ei tarvitse, etkä voikaan miettiä miten se lahja sinussa ilmenee, ikään kuin sinun pitäisi se tietää. Se joka sinussa yrittää tietää on se ego(valheellinen minä, lihan mieli), joka yrittää ottaa vain tilannetta haltuunsa, se ei voi sietää sitä ettei se ole tilanteen herra, eikä hallitse tilannetta, se on sen luonne, eikä se voi sille mitään, siksi sinun ei tarvitse taistella sitä vastaan, riittää kun ymmärrät että, se on mitä se on, eikä se sille mitään voi.
Se vanha ihminen on ristille naulittu Kristuksen kanssa, se on historiallinen tosiasia, sitä ei voi eikä tarvitse yrittää muuttaa.
miksi se ei sitten ole totta kokemusperäisesti arkipäivän elämässä?
Avain siihen on, että vain Totuus tekee vapaaksi, ei se mitä yrität itsellesi uskotella,eikä se kuinka paljon rukoilet, vaan todellinen Totuus tekee vapaaksi.
Esimerkki:
Joku sanoo sinulle pahan sanan, joka loukkaa sinua. Sinä haluaisit sanoa pahasti takaisin.
Totuus on että ristin kuolema on jo tapahtunut tosiasia, mutta samalla se on myös prosessi meissä,
ihmisen sisällä kuolema tekee työtään, kun vain annamme sen tehdä sen , emmekä herättele lihaa uusiin kuolleisiin tekoihin. Kuolema on yhtä kuin vapautus kaikesta omasta yrittämisestä.
Meidän identiteettiämme Kristuksessa ei voi mikään loukata (uusi elämä meissä on kaiken ajallisen ulottumattomissa, eikä siten ole haavoittuvainen, se on vapaa kaikesta). Se joka meissä kokee loukkaantuneensa on se vanha minä.
Se että huomaat loukkaantumisen on vain hyvä asia, se on kuin herätyskello joka ilmoittaa sinulle missä mennään. Ajattele että se loukkaantuminen on kuin kupla joka nousee sisältä mielen merestä, jos sitä ei mitenkään estettäisi, vaan sen annettaisiin TÄYSIN vapaasti nousta pintaan, se tulisi valoon ja haihtuisi samantien ilmaan, eikä sitä enää nähtäisi, eikä koettaisi. Vähänkin vastaarintaa ja se kupla ei pääse poistumaan. Mitä enemmän taistelet vastaan sitä enemmän niitä kuplia alkaa kertymään, sitä suurempi epätoivo, joka lopulta purkautuu sitten sitä suurempana vihan puuskana ulos.
Mikä ajaa ihmisen peittelemään niitä kuplia (oli se sitten vihaa, pelkoa, ahneutta, ylpeyttä...ym).
Pelko ajaa ihmisen peittelemään heikkouksiaan. Ihminen ei ole sisäistänyt todeksi sitä että Jumala on täydellinen Rakkaus, joka karkottaa kaiken pelon. Ihminen on uskonut saatanan valheen, että sinun pitää olla näin ja näin että olisit todellinen uskovainen. Ja sitten kun hän huomaa sisällään nousevan väärän ajatuksen, hän alkaa vastustamaan sitä. Näin tehdessään hän vain sitoo itsensä kovemmin kiinni siihen vääryyteen. Jos hän ymmärtäisi että TÄYDELLISESTI HYVÄKSYMÄLLÄ Totuuden, joka on yhtä kuin tämä hetki, sillä mitä muuta juuri tämä hetki voi olla kuin aina totuus. Eilinen on mennyt ja huomisesta ei tiedetä, mutta tämä hetki on aina totuuden peili. Kohtaamalla se täysin avoimesti, mitään peittelemättä, voidaan kokea mitä on ristin työn aikaansaama vapaus. Mutta jos alat taistelemaan totuutta vastaan, jäät kiinni omaan oravan pyörääsi, kunnes lopulta olet valmis päästämään irti ja lepäämään täytetyssä työssä.
Kun koet että sisältä nousee pelkoa, vihaa (joka on vaan seurausta pelosta), anna sen nousta yhtään sitä estelemättä, hyväksy täydellisesti kaikki se, ota se rakastavaan syleilyyn, silloin Kristus sinussa on ottanut sinut pienen pelkäävän ihmisen hellään syliinsä ja siinä Rakkaudessa ei mikään pimeys kestä, vaan se haituu kuin savu ilmaan, ja koet olevasi vapaa ja rakastettu, juuri sellaisen kuin olet.
Vanha Aadam, tekoineen (niin pahoine kuin hyvine tekoineen, kaikkinensa), on pantu ristille Kristuksessa, ja täydellisesti sovitettu.Jäljelle ei jää mitään muuta kuin lepoa.
Sinä et saa toista ihmistä muuttumaan mieleiseksesi, etkä voi sitä vaatia toiselta.
Kaikki sellainen vaatimus nousee mielestä joka ei ole vapaa, eikä ole hyväksynyt itseään sellaisena kuin on siksi se ei anna toisenkaan olla vapaa.
Vanha ihminen meissä hakee aina oikoteitä onneen. Uusi ihminen meissä hyväksyy kaiken sellaisena kuin se on.
Ja juuri tässä kaiken hyväksymisessä sellaisena kuin se on, piillee vapautus. Järki ei sitä käsitä.
Järki yrittää kamppailla itselleen vapauden, koska se ei voi tajuta sitä hengellistä tosiasiaa että VAPAUS ON JO.
Siksi sitä ei voi hakea jostain, aivan kuin se olisi jossain muualla.
Pelko ajaa ihmisen pakoon, ja kun hän juoksee pois tästä hetkestä, hän todellisuudessa juoksee pois Kristuksen luota (todellisuudessa ihminen ei voi paeta Jumalaa joka on kaikkialla), joka on MINÄ OLEN.
MINÄ OLEN on nykyhetki... mutta ihminen juostessaan pakoon, juoksee aivankuin johonkin tulevaisuuteen, pois tästä hetkestä, luulleen että sieltä löytyy turvapaikka.
Siksi ihminen aina vain uudestaan joutuu tuskissaan huudahtamaan missä olet Jumala.
Tee majapaikka tähän hetkeen ikuisiksi ajoiksi, niin saat aina huomata tuli sitten millaiset myrskyt tahansa että Jumala on tässä ja nyt aina läsnä.
Kun olet tässä hetkessä, et elä menneisyydessä (jota ei enää ole, miksi siis olisit siellä jota ei enää ole)etkä tulevaisuudessa jota ei vielä ole.
Tuuli puhaltaa missä tahtoo, sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä mistä se tulee ja minne se menee. Näin on jokaisen joka on Hengestä syntynyt.
Jos elät aina vain tässä hetkessä, elät Jumalassa, joka on MINÄ OLEN.Nyt hetkessä mikään synti ei
voi elää, olla olemassa. koska kaikki synti vaatii ajan (pisteen a ja b)ollakseen toimiva.
Kun elät vain tässä hetkessä, sinulla on kaikki, etkä ole mitään vailla.
Esimerkki:
Jos otat mukaan tulevaisuuden, se avaa oven ahneudelle, koska ahneus katsoo pois päin siitä mitä sillä on, siihen mitä se voisi saada. Ilman tulevaisuuteen katsomista ahneudella ei ole mihin ankkurinsa laskisi.
Jos ahneudelle antaa sijan, ei se koskaan ole tyytyväinen. Vaan ollen uskollinen nimelleen, se haluaa aina vaan lisää. Näin et koskaan löydä lepoa ja rauhaa , vaan ahneus juoksuttaa sinua aina talutusnuorassaan.
Huomaatko miten tämä hetki tässä ja nyt - kun elät vain siinä - katkaisee siteen sinun ja ahneuden väliltä.Olet vapaa siitä.
Samaa esimerkkiä voisi käyttää mistä tahansa synnistä. Aina syntiä edeltää himo, joka on yhtä kuin vetoa pois tästä hetkestä ja paikasta.
Himo taas nousee, laista, käskysanasta. Laki nostaa mieleen ajatuksen varastaa, tappaa..jne.
ja sillä hetkellä on mielen silmät kääntynyt jo katsomaan pois tästä hetkestä ja paikasta, toiseen, muka parempaan paikaan ja hetkeen, joka sinun on saavutettava.
Laki itsessään on hyvä, mutta vanha ihminen ei siitä koskaan kykene lukemaan muuta kuin sen minkä se tunnistaa omakseen, ja sitä se sitten toteuttaa.(varastaa, tappaa,jne...).Vaikka ihminen kuvittelisi pystyvänsä noudattamaan käskyjä, olisi se parhaimmillaankin sellaista repimistä (vanhan ihmisen luonnon vastaista),jota se ei loputtomiin jaksaisi,ja yrittäessään hän vetäisi muitakin samaan rapakkoon rämpimään.Ihmekös se sitten että sellainen ihminen kokee olevansa kuin kirouksen alla.
Toivottavasti huomaat tästä että loppujen lopuksi se olet sinä joka valitset millainen oma elämäsi on, et voi syyttää ketään muuta, et edes saatanaa. Valinta on sinun.
Jos koet ettei sinulla ole voimaa päästää irti pahan otteesta, niin huomaa että siksi kaikki ahdistus ja kaikki tuska tekee työtä sinussa sinun vapautumisesi hyväksi.Mitä vaikeammalta sinusta tuntuu päästää irti, se vaan kertoo siitä miten pitkään olet antanut itseäsi sitoa kahleisiin. Älä enää jatka samaa tietä,vaan ala opettelemaan mitä on päästää irti ja tiesi alkaa valkenemaan päivä päivältä. Olet matkalla kotiin.
Aivan samalla tavalla kuin Jumala nosti Faaraon paikalleen, ei Faaraolla ollut valtaa itsestään, vaan se oli Jumalan antama. Faaraolla suoritti Jumalan määrämää tehtävää, ajaa Israelin kansa vapauteen.
Samalla tavalla kaikki se mikä tuntuu tänä hetkenä inhottavalta meidän elämässä, se on vaan ajamassa meitä takaisin Isän syliin. Ja sorkkaakaan Hän ei tule jättämään vieraalle maalle, mikä ihana lupaus!
Minkä Jumalan Poika tekee vapaaksi, hän on TOTISESTI VAPAA.
Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä, Minä olen voittanut maailman
Ihmisen sisällä käytävä kamppailu on taistelua vapaudesta.
Se ei ole sellaista kamppailua, mitä järki meille sanoo, vaan päinvastaista.
Järki käsittää kamppailun siten,että se on taistelua, ponnistelemista, pinnistämistä.
Hengellisesti katsoen se on taas kaiken kamppailun lopettamista, lepoa,irti päästämistä.
Totuus on että taistelut on jo taisteltu ja täydellinen voitto saatu Golgatalla, me emme sitä aikaansaaneet,emmekä sitä saa aikaan milloinkaan. Voitto Golgatalla on lahja, anna sen vain yksinkertaisesti tulla todeksi kohdallasi.
Sinun ei tarvitse edes miettiä miten sen lahjan saisit, sinulla on se jo,yksinkertaisesti anna sen vain olla ja tulla todeksi sinussa. Sinun ei tarvitse, etkä voikaan miettiä miten se lahja sinussa ilmenee, ikään kuin sinun pitäisi se tietää. Se joka sinussa yrittää tietää on se ego(valheellinen minä, lihan mieli), joka yrittää ottaa vain tilannetta haltuunsa, se ei voi sietää sitä ettei se ole tilanteen herra, eikä hallitse tilannetta, se on sen luonne, eikä se voi sille mitään, siksi sinun ei tarvitse taistella sitä vastaan, riittää kun ymmärrät että, se on mitä se on, eikä se sille mitään voi.
Se vanha ihminen on ristille naulittu Kristuksen kanssa, se on historiallinen tosiasia, sitä ei voi eikä tarvitse yrittää muuttaa.
miksi se ei sitten ole totta kokemusperäisesti arkipäivän elämässä?
Avain siihen on, että vain Totuus tekee vapaaksi, ei se mitä yrität itsellesi uskotella,eikä se kuinka paljon rukoilet, vaan todellinen Totuus tekee vapaaksi.
Esimerkki:
Joku sanoo sinulle pahan sanan, joka loukkaa sinua. Sinä haluaisit sanoa pahasti takaisin.
Totuus on että ristin kuolema on jo tapahtunut tosiasia, mutta samalla se on myös prosessi meissä,
ihmisen sisällä kuolema tekee työtään, kun vain annamme sen tehdä sen , emmekä herättele lihaa uusiin kuolleisiin tekoihin. Kuolema on yhtä kuin vapautus kaikesta omasta yrittämisestä.
Meidän identiteettiämme Kristuksessa ei voi mikään loukata (uusi elämä meissä on kaiken ajallisen ulottumattomissa, eikä siten ole haavoittuvainen, se on vapaa kaikesta). Se joka meissä kokee loukkaantuneensa on se vanha minä.
Se että huomaat loukkaantumisen on vain hyvä asia, se on kuin herätyskello joka ilmoittaa sinulle missä mennään. Ajattele että se loukkaantuminen on kuin kupla joka nousee sisältä mielen merestä, jos sitä ei mitenkään estettäisi, vaan sen annettaisiin TÄYSIN vapaasti nousta pintaan, se tulisi valoon ja haihtuisi samantien ilmaan, eikä sitä enää nähtäisi, eikä koettaisi. Vähänkin vastaarintaa ja se kupla ei pääse poistumaan. Mitä enemmän taistelet vastaan sitä enemmän niitä kuplia alkaa kertymään, sitä suurempi epätoivo, joka lopulta purkautuu sitten sitä suurempana vihan puuskana ulos.
Mikä ajaa ihmisen peittelemään niitä kuplia (oli se sitten vihaa, pelkoa, ahneutta, ylpeyttä...ym).
Pelko ajaa ihmisen peittelemään heikkouksiaan. Ihminen ei ole sisäistänyt todeksi sitä että Jumala on täydellinen Rakkaus, joka karkottaa kaiken pelon. Ihminen on uskonut saatanan valheen, että sinun pitää olla näin ja näin että olisit todellinen uskovainen. Ja sitten kun hän huomaa sisällään nousevan väärän ajatuksen, hän alkaa vastustamaan sitä. Näin tehdessään hän vain sitoo itsensä kovemmin kiinni siihen vääryyteen. Jos hän ymmärtäisi että TÄYDELLISESTI HYVÄKSYMÄLLÄ Totuuden, joka on yhtä kuin tämä hetki, sillä mitä muuta juuri tämä hetki voi olla kuin aina totuus. Eilinen on mennyt ja huomisesta ei tiedetä, mutta tämä hetki on aina totuuden peili. Kohtaamalla se täysin avoimesti, mitään peittelemättä, voidaan kokea mitä on ristin työn aikaansaama vapaus. Mutta jos alat taistelemaan totuutta vastaan, jäät kiinni omaan oravan pyörääsi, kunnes lopulta olet valmis päästämään irti ja lepäämään täytetyssä työssä.
Kun koet että sisältä nousee pelkoa, vihaa (joka on vaan seurausta pelosta), anna sen nousta yhtään sitä estelemättä, hyväksy täydellisesti kaikki se, ota se rakastavaan syleilyyn, silloin Kristus sinussa on ottanut sinut pienen pelkäävän ihmisen hellään syliinsä ja siinä Rakkaudessa ei mikään pimeys kestä, vaan se haituu kuin savu ilmaan, ja koet olevasi vapaa ja rakastettu, juuri sellaisen kuin olet.
Vanha Aadam, tekoineen (niin pahoine kuin hyvine tekoineen, kaikkinensa), on pantu ristille Kristuksessa, ja täydellisesti sovitettu.Jäljelle ei jää mitään muuta kuin lepoa.
Sinä et saa toista ihmistä muuttumaan mieleiseksesi, etkä voi sitä vaatia toiselta.
Kaikki sellainen vaatimus nousee mielestä joka ei ole vapaa, eikä ole hyväksynyt itseään sellaisena kuin on siksi se ei anna toisenkaan olla vapaa.
Vanha ihminen meissä hakee aina oikoteitä onneen. Uusi ihminen meissä hyväksyy kaiken sellaisena kuin se on.
Ja juuri tässä kaiken hyväksymisessä sellaisena kuin se on, piillee vapautus. Järki ei sitä käsitä.
Järki yrittää kamppailla itselleen vapauden, koska se ei voi tajuta sitä hengellistä tosiasiaa että VAPAUS ON JO.
Siksi sitä ei voi hakea jostain, aivan kuin se olisi jossain muualla.
Pelko ajaa ihmisen pakoon, ja kun hän juoksee pois tästä hetkestä, hän todellisuudessa juoksee pois Kristuksen luota (todellisuudessa ihminen ei voi paeta Jumalaa joka on kaikkialla), joka on MINÄ OLEN.
MINÄ OLEN on nykyhetki... mutta ihminen juostessaan pakoon, juoksee aivankuin johonkin tulevaisuuteen, pois tästä hetkestä, luulleen että sieltä löytyy turvapaikka.
Siksi ihminen aina vain uudestaan joutuu tuskissaan huudahtamaan missä olet Jumala.
Tee majapaikka tähän hetkeen ikuisiksi ajoiksi, niin saat aina huomata tuli sitten millaiset myrskyt tahansa että Jumala on tässä ja nyt aina läsnä.
Kun olet tässä hetkessä, et elä menneisyydessä (jota ei enää ole, miksi siis olisit siellä jota ei enää ole)etkä tulevaisuudessa jota ei vielä ole.
Tuuli puhaltaa missä tahtoo, sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä mistä se tulee ja minne se menee. Näin on jokaisen joka on Hengestä syntynyt.
Jos elät aina vain tässä hetkessä, elät Jumalassa, joka on MINÄ OLEN.Nyt hetkessä mikään synti ei
voi elää, olla olemassa. koska kaikki synti vaatii ajan (pisteen a ja b)ollakseen toimiva.
Kun elät vain tässä hetkessä, sinulla on kaikki, etkä ole mitään vailla.
Esimerkki:
Jos otat mukaan tulevaisuuden, se avaa oven ahneudelle, koska ahneus katsoo pois päin siitä mitä sillä on, siihen mitä se voisi saada. Ilman tulevaisuuteen katsomista ahneudella ei ole mihin ankkurinsa laskisi.
Jos ahneudelle antaa sijan, ei se koskaan ole tyytyväinen. Vaan ollen uskollinen nimelleen, se haluaa aina vaan lisää. Näin et koskaan löydä lepoa ja rauhaa , vaan ahneus juoksuttaa sinua aina talutusnuorassaan.
Huomaatko miten tämä hetki tässä ja nyt - kun elät vain siinä - katkaisee siteen sinun ja ahneuden väliltä.Olet vapaa siitä.
Samaa esimerkkiä voisi käyttää mistä tahansa synnistä. Aina syntiä edeltää himo, joka on yhtä kuin vetoa pois tästä hetkestä ja paikasta.
Himo taas nousee, laista, käskysanasta. Laki nostaa mieleen ajatuksen varastaa, tappaa..jne.
ja sillä hetkellä on mielen silmät kääntynyt jo katsomaan pois tästä hetkestä ja paikasta, toiseen, muka parempaan paikaan ja hetkeen, joka sinun on saavutettava.
Laki itsessään on hyvä, mutta vanha ihminen ei siitä koskaan kykene lukemaan muuta kuin sen minkä se tunnistaa omakseen, ja sitä se sitten toteuttaa.(varastaa, tappaa,jne...).Vaikka ihminen kuvittelisi pystyvänsä noudattamaan käskyjä, olisi se parhaimmillaankin sellaista repimistä (vanhan ihmisen luonnon vastaista),jota se ei loputtomiin jaksaisi,ja yrittäessään hän vetäisi muitakin samaan rapakkoon rämpimään.Ihmekös se sitten että sellainen ihminen kokee olevansa kuin kirouksen alla.
Toivottavasti huomaat tästä että loppujen lopuksi se olet sinä joka valitset millainen oma elämäsi on, et voi syyttää ketään muuta, et edes saatanaa. Valinta on sinun.
Jos koet ettei sinulla ole voimaa päästää irti pahan otteesta, niin huomaa että siksi kaikki ahdistus ja kaikki tuska tekee työtä sinussa sinun vapautumisesi hyväksi.Mitä vaikeammalta sinusta tuntuu päästää irti, se vaan kertoo siitä miten pitkään olet antanut itseäsi sitoa kahleisiin. Älä enää jatka samaa tietä,vaan ala opettelemaan mitä on päästää irti ja tiesi alkaa valkenemaan päivä päivältä. Olet matkalla kotiin.
Aivan samalla tavalla kuin Jumala nosti Faaraon paikalleen, ei Faaraolla ollut valtaa itsestään, vaan se oli Jumalan antama. Faaraolla suoritti Jumalan määrämää tehtävää, ajaa Israelin kansa vapauteen.
Samalla tavalla kaikki se mikä tuntuu tänä hetkenä inhottavalta meidän elämässä, se on vaan ajamassa meitä takaisin Isän syliin. Ja sorkkaakaan Hän ei tule jättämään vieraalle maalle, mikä ihana lupaus!
Minkä Jumalan Poika tekee vapaaksi, hän on TOTISESTI VAPAA.
Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä, Minä olen voittanut maailman
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Nyt-hetki on se hetki ajanjatkumolla, jossa ikuisuus inkarnoituu." (Tommy Hellsten)
"Mitään ei koskaan tapahtunut menneisyydessä. Kaikki tapahtui tässä läsnä olevassa hetkessä.
Mitään ei koskaan tapahdu tulevaisuudessa. Kaikki tapahtuu tässä läsnä olevassa hetkessä." (Eckhart Tolle)
Minulle tuli suuri tarve lähteä opettamaan sinua. Sellainen on Ego. Se tahtoisi aina päästä esille. Mutta eilispäivän mannaa ei voi tarjoilla enää tänään.
"27. Mutta te - teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä." -Joh.2:27
Moi muutin nimimerkkini,on selkeempää sillein,kuin että olisi vaan nimetön.
Olen syntynyt ja kasvanut, sekä ollut mukana helluntailaisissa piireissä. Niistä koin selvän johdatuksen ulos.Sieltä jäi paljon, paljon turhaa painolastia, josta pikkuhiljaa irtaannun. Sen jälkeen olen ainakin 17 vuotta ollut enemmän tai vähemmän yksin ja löytänyt sisäistä, todellista minääni. Olen paljon lukenut ja kuunnellut eri henkilöitä, ympäri netin.Olen huomannut että se mikä niistä on jäänyt on ollut se totuuden jyvä, kaikki muu on aina itsestään karissut pois.
Kuuntelisin mielelläni mitä sinulla on kerrottavaa.Suomessa samanmielisiä on ollut todella vaikea löytää, itseasiassa,kaksi kolme olen vasta löytänyt.Ymmärrän myös sen etten ole kenenkään opetuksen tarpeessa ja niinhän se lopulta on, että se mitä muilta kuulen ja se minkä siitä puheesta hyväksyn on vain se jonka jo tiesinkin, vaikka en sitä vaan tiedostanut.
Lammas erottaa Paimenen äänen, eikä seuraa vieraita ääniä :)
Olen myös itse pyörähtänyt lenkin kristillisissä piireissä ja eri lahkoissa. Tämä tapahtui heti henkisen heräämiseni jälkeen. En kuitenkaan löytänyt sieltä samanmielisiä, so. Kristuksen mielenmukaisia, veljiä tai siskoja. Kaikki olivat enemmän tai vähemmän kaikenlaisten isiltä perittyjen pelkojen ja harhojen sokaisemia.
Nykyinen rukoushuoneeni on tämä savinen majani eli ruumiini. Nk. seurakuntayhteyttä ei ole. Tiedän kuitenkin kuuluvani siihen seurakuntaan, joka on löytämässä uudelleen kadonnutta Tietä. Tuo kadonnut Tie on meissä itsessämme, se on Kristus meissä.
Jokaisella ihmisellä on oma ristinsä. Jokainen ihminen on oman maailmansa Vapahtaja. Niin minäkin...Olen antanut henkeni tämän maailman puolesta. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
Itse asiassa olen alkanut kirjoittamaan kirjaa, ja säästän luomisvoimiani siihen tänä iltana. Missä päin Suomea asut? Itse asun Mikkelissä.
Samoja ollaan käyty läpi, vaikka hieman eri järjestyksessä. Sä löysit eka ja sitten kävit läpi lohkoja ja lahkoja, Mä taas kävin eka lohkot ja lahkot läpi löytämättä mitä hain. Ensin helluntailaisissa, sitten branhamilaisissa, sitten vaan sellanen kotona kokoontuva ryhmä. Jokasesta sain unen kautta vahvistuksen että piti lähteä ulos niistä.Nyt jälkeenpäin sen näkee niin selvästi, silloin se oli pitkälti vaan sisäinen tunne että tää ei oo sitä mitä haen. Mahtavaa kuulla että kirjoitat kirjaa, suomenkielellä ei oo tullu kunnollisia vastaan, voi tietty johtua siitä etten ole vaan osannut etsiä oikeista paikoista, mutta täytyy sanoa että enemmän tarvitaan totuuden vapauttavaa evankeliumia, Siunausta sinulle kirjoitustyöhösi ja elämääsi yleensä. Asun Turussa. Ilmottele kun saat kirjan valmiiksi:)