""Kaikkin Pyhimmässä minä näin arkin --- Arkissa oli kultainen manna-astia, Aaronin lehteen puhjennut sauva ja kivitaulut, jotka oli taitettu yhteen kuin kirja. Jeesus avasi ne ja minä näin silloin kymmenen käskyä kirjoitettuna niihin Jumalan sormella. Ensimmäisessä taulussa oli neljä ja toisessa kuusi. Neljä ensimmäisessä taulussa loistivat enemmän kuin toiset kuusi. Mutta neljäs (Sapattikäsky) loisti yli muiden; sillä Sapatti oli asetettu erilleen pidettäväksi Jumalan pyhä nimen kunniaksi. Pyhä Sapatti näytti loistavalta – sen ympäröi loistava sädekehä. Minä näin, ettei Sapattia oltu naulattu ristille." (James White, A Word to the “Little Flock”. 1847 s. 18)"
Elli noin vain katseli taivaallisessa kirkkaudessa hänelle näytettyjä asioita. Taivaassa on kaiketi aika kirkasta Jumalan kirkkauden johdosta, mutta niin vain Ellin aistit kykenivät erottamaan, että sapattikäsky loisti vielä sitäkin kirkkaammin. Ihan sädekehä oli sen ympärillä. Eikä hän kaiketi edes kummemmin häikäistynytkään, ei edes siitä sapatin sädekehästä, jonka täytyi siis olla vielä Jumalankin kirkkautta kirkkaampi. Muuten se ei olisi erottunut ympäristöstä.
Paavali sen sijaan häikäistyi Damaskon tiellä Jeesuksen ilmestymistä niin, että häneltä meni tilapäisesti näkö, Danielista tai Johanneksesta nyt puhumattakaan, joka kirjoittaa Ilmestyskirjan alkuluvussa: "Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen." Ilm. 1:17.
Mutta apostolit ja profeetathan nyt olivatkin vain tavallisia ihmisiä.
Elli noin vain katseli taivaallisessa kirkkaudessa hänelle näytettyjä asioita. Taivaassa on kaiketi aika kirkasta Jumalan kirkkauden johdosta, mutta niin vain Ellin aistit kykenivät erottamaan, että sapattikäsky loisti vielä sitäkin kirkkaammin. Ihan sädekehä oli sen ympärillä. Eikä hän kaiketi edes kummemmin häikäistynytkään, ei edes siitä sapatin sädekehästä, jonka täytyi siis olla vielä Jumalankin kirkkautta kirkkaampi. Muuten se ei olisi erottunut ympäristöstä.
Paavali sen sijaan häikäistyi Damaskon tiellä Jeesuksen ilmestymistä niin, että häneltä meni tilapäisesti näkö, Danielista tai Johanneksesta nyt puhumattakaan, joka kirjoittaa Ilmestyskirjan alkuluvussa: "Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen." Ilm. 1:17.
Mutta apostolit ja profeetathan nyt olivatkin vain tavallisia ihmisiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nythän sinun mielipiteesi on yksipuolinen.
Oletkos lukenut Raamatusta kuinka profeetoille näytettiin taivasta ja sen ihanuutta. Kyllä he ovat siitä kertoneet sokaistumatta. Paavali Damaskon tiellä kulkiessan ei ollut profeetta eikä ollut sitä myöhemminkään.
Että ota vähän selvää mitä Raamtussa lukee. Huomaa ettet ole kirjaa juurikaan avannut:)
Voi meitä eksyneitä...onneksi on armo suuri evankeelisessa kirkossamme...eikä tarvitse maksaa kymmenyksiä ?!
Ellen noin vain katseli taivaallisessa kirkkaudessa hänelle näytettyjä asioita. Taivaassa on kaiketi aika kirkasta Jumalan kirkkauden johdosta, mutta niin vain Ellenin aistit kykenivät erottamaan, että sapattikäsky loisti vielä sitäkin kirkkaammin. Ihan sädekehä oli sen ympärillä. Eikä hän kaiketi edes kummemmin häikäistynytkään, ei edes siitä sapatin sädekehästä, jonka täytyi siis olla vielä Jumalan kirkkauttakin kirkkaampi. Muuten se ei olisi erottunut ympäristöstään.
On se vain ihmeellistä.