Miehet ovat palkkakuopassa, kun katsotaan mitä mies ja nainen saavat tunnin työpanoksesta. Kaikki tilastointi perustuu vuoden 1999 tutkimuksiin ja mukana ovat kaikki palkansaajat (noin 2 miljoonaa). Työttömät, maatalousyrittäjät, muut yrittäjät, lapset ja eläkeläiset on jätetty pois.
Viimeisin ajankäytön tutkimus on vuodelta 1999, joten tässä on sen vuoden tilastotiedot.
Miesten keskiansio kuukaudessa oli 2138 euroa ja naisen 1768 euroa. Nämä ovat bruttotuloja. (Lähde: Ansiotasoindeksi 1999, 2. neljännes, Tilastokeskus). Naisen bruttoeuro on siten 83 senttiä.
Kun äärifeministit toitottavat, että naisen euro on 80 senttiä, mukana on mm. ylityöpalkat, mutta niitähän maksetaan työehtosopimusten mukaan vain niille, jotka ylitöitä tekevät. Ei kai naisille kuulu ylityökorvauksia, jos eivät tee ylitöitä?
Saman vuonna tehdyn ajankäyttötutkimuksen mukaan palkansaajien työajat olivat: Miehet 5.43 tuntia/vrk ja naisten 4.36 tuntia/vrk. Lukema on saatu jakamalla noin 2 miljoonan palkansaajan vuosityöaika 365:llä. Lähde: Tilastokeskus: Niemi Iiris: Ajankäytön muutokset 1990-luvulla.
Kun laskemme vuosityöansion ja vähennämme siitä verot, ym pakolliset maksut, saamme nettoansioksi vuodessa: Miehet 18 833 euroa ja naiset 16 321 euroa. Progressivisen verotuksen vuoksi naisen nettoeuro on siten 86,7 senttiä.
Kun jaamme nettovuosiansiot 365:llä saamme päiväpalkan ja kun jaamme sen tehtyjen tuntien määrällä, saamme nettotuntiansioiksi
miehet 9,50 euroa per tunti
naiset 10,25 euroa per tunti,
eli siinä, missä mies saa tunnin työstä euron, saa nainen 108 senttiä. Revi siitä!!!
Viimeisin ajankäytön tutkimus on vuodelta 1999, joten tässä on sen vuoden tilastotiedot.
Miesten keskiansio kuukaudessa oli 2138 euroa ja naisen 1768 euroa. Nämä ovat bruttotuloja. (Lähde: Ansiotasoindeksi 1999, 2. neljännes, Tilastokeskus). Naisen bruttoeuro on siten 83 senttiä.
Kun äärifeministit toitottavat, että naisen euro on 80 senttiä, mukana on mm. ylityöpalkat, mutta niitähän maksetaan työehtosopimusten mukaan vain niille, jotka ylitöitä tekevät. Ei kai naisille kuulu ylityökorvauksia, jos eivät tee ylitöitä?
Saman vuonna tehdyn ajankäyttötutkimuksen mukaan palkansaajien työajat olivat: Miehet 5.43 tuntia/vrk ja naisten 4.36 tuntia/vrk. Lukema on saatu jakamalla noin 2 miljoonan palkansaajan vuosityöaika 365:llä. Lähde: Tilastokeskus: Niemi Iiris: Ajankäytön muutokset 1990-luvulla.
Kun laskemme vuosityöansion ja vähennämme siitä verot, ym pakolliset maksut, saamme nettoansioksi vuodessa: Miehet 18 833 euroa ja naiset 16 321 euroa. Progressivisen verotuksen vuoksi naisen nettoeuro on siten 86,7 senttiä.
Kun jaamme nettovuosiansiot 365:llä saamme päiväpalkan ja kun jaamme sen tehtyjen tuntien määrällä, saamme nettotuntiansioiksi
miehet 9,50 euroa per tunti
naiset 10,25 euroa per tunti,
eli siinä, missä mies saa tunnin työstä euron, saa nainen 108 senttiä. Revi siitä!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
"jos kerran miehet saavat samasta työmäärästä enemmän palkkaa kuin naiset, miksi kukaan palkkaisi miehen"
aina naisen eduksi, niin kuin kaikki muukin. Hyvä, että joku viitsii etsiä todellista tietoa. Pitäisi vaan toimittaa noille feministi- ja tossunaluspäättäjille, ennen kuin ero kasvaa entistä suuremmaksi.
Lisäksi miehet rahoittavat useammin perheen autohankinnat, tästä kopsahtaa valtion kirstuun sievoinen summa.
Naiset taas suosivat enemmän kulttuuriharrastuksia jotka kuluttavat yleensä verorahoja.
Mistä saisi tutkimuksen jossa nähtäisiin kuka on Suomessa keskimmäräinen nettosaaja ja kuka nettomaksaja. Itse lukeudun jälkimmäisiin.
Minua ei kiinnosta pätkääkään, maksanko vähän enemmän, vähän vähemmän vaiko täsmälleen yhtä paljon veroja kuin kuka tahansa nainen. Pääasia on se, etteivät ne verorahat näy siellä missä pitäisi: vanhustenhoidossa, peruskoulutuksessa ja vaikkapa kirjastopalvelujen ylläpidossa.
Koska naisille maksetaan edelläolevan mukaan selvästi liikaa, voitaisiin palkkojen tasoittaminen tehdä laittamalla naisille ylimääräinen naisvero, joka tuloutettaisiin ylimääräisenä eläkemaksuna, sairausvakuutusmaksuna sekä vanhusten hoivamaksuna. Tämä siksi, että naiset nauttivat selvästi kauemmin eläkettä kuin miehet, sairastavat ja käyttävät sairausvakuutuskorvauksia ja sairaaloita selvästi enemmän kuin miehet ja ovat suuremmalla joukolla vanhuksina vaatimassa hoitoa kuin miehet.