”HENKIKASTA” JA PYHÄN HENGEN SAAMINEN ON SAMA ASIA JA SAMA TAPAHTUMA. Kyse on vain samasta asiasta käytetyistä erilaisista nimistä.
Moni tuntuu lukkiutuneen käsitteeseen, että Pyhän Hengen saaminen ja Pyhän Hengen kaste on eri asia. Kaiken lisäksi hän oikopäätä ilmoittaa, että mainitut Pyhän Hengen saamistapaukset ovat Pyhän Hengen kaste tapauksia. Milloin he sitten saivat Pyhän Hengen jos he oikopäätä saivat Pyhän Hengen kasteen? Onko siis kahdenlaisia tapauksia:
1. Ensin saadaan Pyhä Henki ja sitten myöhemmin erityisen kokemuksen mukaan saadaan Pyhän Hengen kaste.
2. Heti alussa saadaan Pyhän Hengen kaste ja erillistä Pyhä Henki saamista ei olekaan.
Esim kun Korneliuksen kodissa puheen kuulijoiden päälle tuli Pyhä Henki niin monet käyttää tästä tapauksesta ( ja muistakin) ilmaisua ”Pyhän Hengen kaste”, vaikka Raamattu ei tuota ilmaisua tuosta tapauksesta käytä. Samaista ”Pyhän Hengen kaste” ilmaisua Kankaanniemi käyttää muistakin kerrotuista Pyhä Henki saamistilanteista, vaikka Raamattu itse EI KERTAAKAAN käytä tuota ilmaisua kertoessaan TAPAHTUNEESTA Pyhän Hengen saamisesta.
Ilmaisua ”kastaa Pyhällä Hengellä” Raamattu käyttää Johanneksen ilmaisuna ja Jeesuksen ilmaisuna; ”teidät kastetaan Pyhällä Hengellä ” kun he kertovat TULEVASTA ja luvatusta tapahtumasta.
Kun sitten Raamattu kertoo noista TOTEUTUNEISTA tapahtumista, ei missään tuosta tapauksesta käytetä ilmaisua ”Pyhän Hengen kaste”, vaan Raamattu käyttää ilmaisua;
- ”tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi” ( Pyhän Hengen tulo helluntaina Apt 2:4)
- ”tuli Pyhä Henki heidän päällensä” ( tapaus Korneliuksen kodissa Apt 11.15)
- ”tuli heidän päällensä Pyhä Henki ” (tapaus Efesossa Apt 19:6)
(muuten tapaus Efesossa ei kerro, että kaste ja kätten päällepanemisen olisi eri tapahtuma, vaan yksinkertaisesti Paavali kastaessaan nuo efesolaiset, hän tuon KASTEEN AIKAAN toki pani kätensä heidän päälleen, eli Pyhä Henki saatiin tuossakin kastetapahtuman aikana, eikä kasteen jälkeen ERILLISENÄ kätten päällepanemis -tapahtumana)
Kun Pietari eka helluntaina puhui hän ilmoitti, että kasteessa saatte Pyhän Hengen. Pietari ”niputti” syntien anteeksisaamisen, kasteen ja Pyhän Hengen saamisen yhteen ja samaan tapahtumaan: ” ottakoon kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI, niin te SAATTE PYHÄN HENGEN lahjan.”, ei siis mainita, että saatte ”Pyhän Hengen kasteen”.
Ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä ” on käytetty ilmaisu Pyhän Hengen saamisesta . Ei siis kyse ole Pyhän Hengen saamisen JÄLKEEN tapahtuvasta ”toisesta” taikka erillisestä ”Pyhän Hengen kasteesta”.
Raamatussa on paljon erilaisia ilmaisuja ja kuvakieltä jostakin nimenomaisesta asiasta tai tapahtumasta.
Esim kun Matteus mainitsee Johanneksen sanoneen: ”hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella”, niin seuraavassa jakeessa kerrotaan; ”Hänellä on VISKIMENSÄ kädessään, ja hän puhdistaa PUIMATANTERENSA ja kokoaa NISUNSA AITTAAN, mutta RUUMENET hän polttaa sammumattomassa tulessa."
Käytetään siis ilmaisuja; ”viskimensä”, ”puimatanterensa”, ”nisunsa”, ”aitaan” ja ”ruumenet” jotka ovat Raamatun käyttämää kuvakieltä. Näin ollen ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä” on ilmaisusta jota käytettiin vesikasteesta, ja se tarkoittaa vesikastetta ja siinä saatavaa Pyhää Henkeä.
On huomattava, että Raamattu käyttää vertauskuvallisia ilmaisuja tosi paljon puhuessaan erilaisista asioista ja tapahtumista. Myöskin samasta asiata käytetään monia eri ilmaisuja. Pyhästä Hengestäkin Raamattu käyttää mitä erilaisempia nimiä, eikä sitten myöskin Pyhän Hengen saamisesta.
Monesti asioita käytetään kertauskuvallisia nimiä. Näinhän nykyäänkin tehdään. Puhutaan esim, että joku ihminen on ”tulta ja tappuraa”. Missä ihmeessä se tuli ja tappura tuossa ihmisessä on? Toki meille aikalaisille on selvää mitä tuolla ilmaisulla tarkoitetaan.
Näin on myöskin on ymmärrettävä Raamatun käyttämä ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä” tarkoittavan Pyhän Hengen saamista kasteessa. Samalla asialla on vain monta nimeä.
On muuten huomattava, että Johannes käyttää Pyhän Hengen saamisesta myöskin ilmaisua ” kastaa Pyhällä Hengellä ja TULELLA”.
Jos siis esim helluntailaiset haluavat väkisin ymmärtää ilmaisun ”KASTAA Pyhällä Hengellä” joksikin erilliseksi tapahtumaksi, niin jää yksi ongelma. Mitä tarkoittaa tuo Johanneksen käyttämä ilmaisu; ”kastaa TULELLA”? Kun selitetään ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä ”, niin jää selittämättä tuo ”kastaa TULELLA”.
Monet toki selittävät sen ja tekevät siten vielä kolmannenkin kasteen; ”tulikasteen”, vedoten tuohon Johanneksen käyttämään ilmaisuun. Raamatun mukaan on olemassa kuitenkin vain yksi kaste ja se on vesikaste. Muita kasteita Raamatun kokonaisilmoitus ei opeta.
Pyhän Hengen saaminen ja ”Pyhän Hengen kaste” irrotetaan helluntaipiireissä kasteesta käyttämällä esimerkkinä tapausta Korneeluksen kodissa jossa Pyhä Henki tuli ilmeisesti vain muutama minuutti ennen kastetta.
On virhe yrittää pakottaa Jumala toimimaan kerran käyttämänsä tavan mukaisesti jatkossakin.
Tapaus Korneeliuksen kodissa on tapaus joissa evankeliumi ja KASTE vietiin vastoin apostolien ja juutalaisten omaksumaa kantaa pakanoille. Pietari teki sitä mikä oli apostolien ja juutalaisten mielestä kiellettyä. Noilla erityistapauksilla Jumala muutti apostolien käsityksen ja väkevällä tavalla osoitti, että evankeliumi ja kaste ja Pyhä Henki kuuluvat myöskin pakanoille.
Jos vähänkin eläydytään Pietarin asemaan, niin jo pakanoiden tykö menemiseen Jumalan piti erityisellä tavalla osoittaa, että se on Jumalan tahto (vaikka se olikin vastoin Pietarin ja juutalaisten omaksumaa asennetta).
Jumala antoi Pyhän Hengen Korneliuksen kodissa tuolla tavalla ennen kastetta PIETARIN TÄHDEN, jotta tämä rohkenisi kastaa nuo pakanat, eikä tapauksesta tullut myöhemminkin Jumalan noudattamaa käytäntöä.
Pietari ei olisi millään rohjennut kastaa pakanoita ellei Jumala olisi taas erityisellä tavalla osoittanut Pietarille, että pakanatkin tulee kastaa. Merkiksi tästä Jumala antoi Pyhän Hengen heille ennen kastetta. Tuon nähtyään Pietari ei rohjennut vastustaa Jumalaa vaan kastoi nuo pakanat.
Ajatelkaa mikä vastarinta olisi syntynyt apostolien kokouksessa Jerusalemissa jos Pietari olisi omalla päätöksellään kastanut pakanoita. Pietari olisi varmasti julisteltu kerettiläiseksi ja pakanoiden kastaminen olisi jyrkästi kielletty. Siksi Jumalan piti osoittaa Pietarille ja apostoleille tuolla erityistavalla pakanoiden kastaminen Hänen tahtonsa mukaiseksi asiaksi, antamalla pakanoille tuossa tapauksessa Pyhä Henki ennen kastetta. Jumala siis tuossa tapauksessa osoitti, että Pietarin ei tule vastustaa Jumalaa vallalla olevilla opeilla ja asenteilla.
Jos tapaus Korneliuksen kodissa otetaan esimerkiksi ja ”sapluunaksi” sellaisenaan, niin pakanoita ei saisi kastaa ennen kuin he ovat saaneet Pyhän Hengen kasteen.
On siis väärin rajoittaa Jumala toimimaan haluamallamme sapluunanomaisella tavalla.
Jumalan vain piti yksinkertaisesti laittaa pakanoiden evankeliointi ja kastaminen jollakin tavalla käyntiin ja osoittaa apostoleille, että evankeliumi ja kaste kuului pakanoillekin.
Raamattu kertoo erityistapauksia Pyhän Hengen saamisenkin suhteen. Jos noita erityistapauksia otetaan sapluunaksi Pyhän Hengen täyttymisestä niin silloin tulisi ottaa sapluunaksi Johanneksen täyttyminen Pyhällä Hengellä äitinsä kohdussa.
On ihmeellistä, että Efeson tapausta käytetään esimerkkinä siitä, että Pyhä Henki ei saada kasteessa. Olisi syytä kerta kaikkiaan ymmärtää, että Johanneksen kaste ei ole enää voimassa, eikä siinä sen voimassa ollessakaan saatu Pyhää Henkeä.
Tämän Johannes itse selvästi sanoo ilmoittamalla ,että hänen kasteessaan ei Pyhää Henkeä saada, vaan vasta silloin kun Jeesus kastaa, niin silloin saadaan Pyhä Henki .
. ”Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
Tuo tarkoittaa juuri sitä, että kristillisessä kasteessa KASTAJANA toimii Jeesus ja että siinä kasteessa ihminen saa Pyhän Hengen, eli hänet ”kastetaan Pyhällä Hengellä” jos tuota ilmaisua halutaan välttämättä käyttää.
Myöskin Pietari yhdistää Pyhän Hengen saamisen kasteeseen opettaessaan eka helluntaina: ”ottakoon kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI, niin te SAATTE PYHÄN HENGEN lahjan.” Myöskin syntien anteeksisaamisen Pietari liittää kasteen yhteyteen.
Pyhän Hengen kaste ja Pyhän Hengen saaminen on siis sama asia josta tosin käytetään erilaisia nimiä. Ja tuo Pyhä Henki saadaan kasteessa.
Kaikkiaankin on turhaa yrittää rajoittaa Jumalaa ja Hänen tekojaan ja mahdollisuuksia meidän ymmärryksemme mittoihin mahtuvaksi ” pikkujumalaksi”. Tuollaisia pikkujumalia monet vaan tuntuvat sitkeästi itselleen tekevän ja niitä kumartava.
Lopettakaa siis itsepintainen Raamatun vääristäminen kun ymppäätte kaikkiin Raamatun kertomiin Pyhän Hengen saamistilanteisiin ilmaisua ”Pyhän Hengen kaste”. Eihän Raamattukaan tuota ilmaisua käytä noista tapahtumista kertoessaan.
Kertaakaan Raamattu ei käytä tapahtuneesta Pyhän Hengen saamisesta ilmaisua;
”heidät kastettiin Pyhällä Hengellä”, tai ”tulivat kastetuiksi Pyhällä Hengellä”.
Vaan käytettyjä ilmaisuja ovat mm:
- ”tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi” ( Pyhän Hengen tulo helluntaina Apt 2:4)
- ”tuli Pyhä Henki heidän päällensä” ( tapaus Korneliuksen kodissa Apt 11.15)
- ”tuli heidän päällensä Pyhä Henki ” (tapaus Efesossa Apt 19:4)
Se, että muka ”Pyhän Hengen kaste” olisi erityinen tehtävään tarvittava voiman anto on väärä tulkinta.
Jeesus käyttää ilmaisua; ”vaan, kun Pyhä Henki TULEE TEIHIN, ( ei siis; kun teidät ”kastetaan Pyhällä Hengellä ”) niin te saatte VOIMAN, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".(Apt 2:8)
Jeesus ilmoittaa tuossa, että Pyhän Hengen saamisen myötä yhtenä Pyhän Hengen ominaisuutena on VOIMA. Tuo ”voiman” saaminen ei siis ole erillinen tapahtuma. Eli Pyhä Henki ja ”voima” ei ole ERI asia ja eri kerralla saatava asia.
Lk 24:49. ”Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan VOIMA korkeudesta."
Tuossa Jeesus lupaa opetuslapsille Pyhän Hengen ja käyttää Pyhästä Hengestä nimitystä ” puetaan voima”.
Eli vielä toisella tavalla sanottuna; Pyhä Henki ei ensin tule voimattomana Henkenä ja voima saataisiin sitten erikseen erityisenä Pyhän Hengen kasteena. (toki Pyhä Henki ei monestikaan käytä voimaansa heti ihmiseen tullessaan, vaan toimii kulloisenkin tilanteen mukaan)
Ei voida sanoa, että Pyhä Henki olisi eri asia ja VOIMA olisi eri asia. Ei edes voida sanoa, että Pyhä Henki ja Jeesus olisi eri asia.
Siellä missä ( ja kenessä) on Pyhä Henki siellä on AINA myös Jeesus. Jeesuksesta erillään toimivat henget ovat pimeyden henkiä (vaikkakin niitä useasti luullaan Pyhäksi Hengeksi ja ne sellaiseksi tekeytyy).
Jumalan täytyi alussa erityismerkeillä osoittaa apostoleille, että niin evankeliumi, kaste kuin Pyhä Henkikin kuului myöskin pakanoille. Nyt kun tuon tiedämme, niin Jumalan ei enää tarvitse erityistoimenpitein jokaisessa tapauksessa erikseen tuota osoittaa.
Monilla on tullut ongelmaksi se, että toimintamalliksi on otettu tuo eka sukupolven tilanne ja nuo erityismerkit ja -tapaukset, eikä ymmärretä sitä, että ne ovat sitä varten, että evankeliumi saattoi lähteä valloittamaan maailmaa.
Raamattu ei mainitse, että Korneliuksen kodissa kuulijat olisi KASTETTU Pyhällä Hengellä. Mainitaan, että Pyhä Henki tuli heidän päällensä, eli että kuulijat saivat Pyhän Hengen ja heidät kasettiin.
” Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki KAIKKIEN päälle, jotka puheen kuulivat.”
Olisiko olemassa Raamatussa jokin säädetty minuuttiraja jonka sisällä tapahtuvat asiat ovat samaa tapahtumaa, mutta tuon minuuttimäärän ylittävän ajan jälkeen tapahtuvat asiat ovat jo eri tapahtumaa. Näinhän Kankaanniemi ”minuuttilaskelmassaan” haluaa sanoa, että kun tapahtuivat eri minuutilla niin kyse on kahdesta eri tapahtumasta.
Muuten, lapsia ei varmasti oltu Korneliuksen kodissa tilaisuuden alettua viety pois paikalta vaan ne olivat myöskin paikalla ja saivat Pyhän Hengen ja KAIKKI joiden päälle Pyhä Henki tuli kastettiin.
Turha yrittää siis rajoittaa Jumalaa ja Hänen kykyään antaa Pyhä Henki myöskin lapsille. Antoihan Hän Pyhän Hengen Johannekselle jo äitinsä kohdussa.
Muuten työelämässä mukana olevan Korneliuksen perhekunta oli varmasti melko suuri. Kuuluihan tuohon aikaan perhekuntaan myöskin palvelijat ja heidän perheensä kuin myöskin porteissa asuva muukalainenkin, kuin myöskin lastenkin perheet.
Voitto Ramu
Moni tuntuu lukkiutuneen käsitteeseen, että Pyhän Hengen saaminen ja Pyhän Hengen kaste on eri asia. Kaiken lisäksi hän oikopäätä ilmoittaa, että mainitut Pyhän Hengen saamistapaukset ovat Pyhän Hengen kaste tapauksia. Milloin he sitten saivat Pyhän Hengen jos he oikopäätä saivat Pyhän Hengen kasteen? Onko siis kahdenlaisia tapauksia:
1. Ensin saadaan Pyhä Henki ja sitten myöhemmin erityisen kokemuksen mukaan saadaan Pyhän Hengen kaste.
2. Heti alussa saadaan Pyhän Hengen kaste ja erillistä Pyhä Henki saamista ei olekaan.
Esim kun Korneliuksen kodissa puheen kuulijoiden päälle tuli Pyhä Henki niin monet käyttää tästä tapauksesta ( ja muistakin) ilmaisua ”Pyhän Hengen kaste”, vaikka Raamattu ei tuota ilmaisua tuosta tapauksesta käytä. Samaista ”Pyhän Hengen kaste” ilmaisua Kankaanniemi käyttää muistakin kerrotuista Pyhä Henki saamistilanteista, vaikka Raamattu itse EI KERTAAKAAN käytä tuota ilmaisua kertoessaan TAPAHTUNEESTA Pyhän Hengen saamisesta.
Ilmaisua ”kastaa Pyhällä Hengellä” Raamattu käyttää Johanneksen ilmaisuna ja Jeesuksen ilmaisuna; ”teidät kastetaan Pyhällä Hengellä ” kun he kertovat TULEVASTA ja luvatusta tapahtumasta.
Kun sitten Raamattu kertoo noista TOTEUTUNEISTA tapahtumista, ei missään tuosta tapauksesta käytetä ilmaisua ”Pyhän Hengen kaste”, vaan Raamattu käyttää ilmaisua;
- ”tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi” ( Pyhän Hengen tulo helluntaina Apt 2:4)
- ”tuli Pyhä Henki heidän päällensä” ( tapaus Korneliuksen kodissa Apt 11.15)
- ”tuli heidän päällensä Pyhä Henki ” (tapaus Efesossa Apt 19:6)
(muuten tapaus Efesossa ei kerro, että kaste ja kätten päällepanemisen olisi eri tapahtuma, vaan yksinkertaisesti Paavali kastaessaan nuo efesolaiset, hän tuon KASTEEN AIKAAN toki pani kätensä heidän päälleen, eli Pyhä Henki saatiin tuossakin kastetapahtuman aikana, eikä kasteen jälkeen ERILLISENÄ kätten päällepanemis -tapahtumana)
Kun Pietari eka helluntaina puhui hän ilmoitti, että kasteessa saatte Pyhän Hengen. Pietari ”niputti” syntien anteeksisaamisen, kasteen ja Pyhän Hengen saamisen yhteen ja samaan tapahtumaan: ” ottakoon kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI, niin te SAATTE PYHÄN HENGEN lahjan.”, ei siis mainita, että saatte ”Pyhän Hengen kasteen”.
Ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä ” on käytetty ilmaisu Pyhän Hengen saamisesta . Ei siis kyse ole Pyhän Hengen saamisen JÄLKEEN tapahtuvasta ”toisesta” taikka erillisestä ”Pyhän Hengen kasteesta”.
Raamatussa on paljon erilaisia ilmaisuja ja kuvakieltä jostakin nimenomaisesta asiasta tai tapahtumasta.
Esim kun Matteus mainitsee Johanneksen sanoneen: ”hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella”, niin seuraavassa jakeessa kerrotaan; ”Hänellä on VISKIMENSÄ kädessään, ja hän puhdistaa PUIMATANTERENSA ja kokoaa NISUNSA AITTAAN, mutta RUUMENET hän polttaa sammumattomassa tulessa."
Käytetään siis ilmaisuja; ”viskimensä”, ”puimatanterensa”, ”nisunsa”, ”aitaan” ja ”ruumenet” jotka ovat Raamatun käyttämää kuvakieltä. Näin ollen ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä” on ilmaisusta jota käytettiin vesikasteesta, ja se tarkoittaa vesikastetta ja siinä saatavaa Pyhää Henkeä.
On huomattava, että Raamattu käyttää vertauskuvallisia ilmaisuja tosi paljon puhuessaan erilaisista asioista ja tapahtumista. Myöskin samasta asiata käytetään monia eri ilmaisuja. Pyhästä Hengestäkin Raamattu käyttää mitä erilaisempia nimiä, eikä sitten myöskin Pyhän Hengen saamisesta.
Monesti asioita käytetään kertauskuvallisia nimiä. Näinhän nykyäänkin tehdään. Puhutaan esim, että joku ihminen on ”tulta ja tappuraa”. Missä ihmeessä se tuli ja tappura tuossa ihmisessä on? Toki meille aikalaisille on selvää mitä tuolla ilmaisulla tarkoitetaan.
Näin on myöskin on ymmärrettävä Raamatun käyttämä ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä” tarkoittavan Pyhän Hengen saamista kasteessa. Samalla asialla on vain monta nimeä.
On muuten huomattava, että Johannes käyttää Pyhän Hengen saamisesta myöskin ilmaisua ” kastaa Pyhällä Hengellä ja TULELLA”.
Jos siis esim helluntailaiset haluavat väkisin ymmärtää ilmaisun ”KASTAA Pyhällä Hengellä” joksikin erilliseksi tapahtumaksi, niin jää yksi ongelma. Mitä tarkoittaa tuo Johanneksen käyttämä ilmaisu; ”kastaa TULELLA”? Kun selitetään ilmaisu ”kastaa Pyhällä Hengellä ”, niin jää selittämättä tuo ”kastaa TULELLA”.
Monet toki selittävät sen ja tekevät siten vielä kolmannenkin kasteen; ”tulikasteen”, vedoten tuohon Johanneksen käyttämään ilmaisuun. Raamatun mukaan on olemassa kuitenkin vain yksi kaste ja se on vesikaste. Muita kasteita Raamatun kokonaisilmoitus ei opeta.
Pyhän Hengen saaminen ja ”Pyhän Hengen kaste” irrotetaan helluntaipiireissä kasteesta käyttämällä esimerkkinä tapausta Korneeluksen kodissa jossa Pyhä Henki tuli ilmeisesti vain muutama minuutti ennen kastetta.
On virhe yrittää pakottaa Jumala toimimaan kerran käyttämänsä tavan mukaisesti jatkossakin.
Tapaus Korneeliuksen kodissa on tapaus joissa evankeliumi ja KASTE vietiin vastoin apostolien ja juutalaisten omaksumaa kantaa pakanoille. Pietari teki sitä mikä oli apostolien ja juutalaisten mielestä kiellettyä. Noilla erityistapauksilla Jumala muutti apostolien käsityksen ja väkevällä tavalla osoitti, että evankeliumi ja kaste ja Pyhä Henki kuuluvat myöskin pakanoille.
Jos vähänkin eläydytään Pietarin asemaan, niin jo pakanoiden tykö menemiseen Jumalan piti erityisellä tavalla osoittaa, että se on Jumalan tahto (vaikka se olikin vastoin Pietarin ja juutalaisten omaksumaa asennetta).
Jumala antoi Pyhän Hengen Korneliuksen kodissa tuolla tavalla ennen kastetta PIETARIN TÄHDEN, jotta tämä rohkenisi kastaa nuo pakanat, eikä tapauksesta tullut myöhemminkin Jumalan noudattamaa käytäntöä.
Pietari ei olisi millään rohjennut kastaa pakanoita ellei Jumala olisi taas erityisellä tavalla osoittanut Pietarille, että pakanatkin tulee kastaa. Merkiksi tästä Jumala antoi Pyhän Hengen heille ennen kastetta. Tuon nähtyään Pietari ei rohjennut vastustaa Jumalaa vaan kastoi nuo pakanat.
Ajatelkaa mikä vastarinta olisi syntynyt apostolien kokouksessa Jerusalemissa jos Pietari olisi omalla päätöksellään kastanut pakanoita. Pietari olisi varmasti julisteltu kerettiläiseksi ja pakanoiden kastaminen olisi jyrkästi kielletty. Siksi Jumalan piti osoittaa Pietarille ja apostoleille tuolla erityistavalla pakanoiden kastaminen Hänen tahtonsa mukaiseksi asiaksi, antamalla pakanoille tuossa tapauksessa Pyhä Henki ennen kastetta. Jumala siis tuossa tapauksessa osoitti, että Pietarin ei tule vastustaa Jumalaa vallalla olevilla opeilla ja asenteilla.
Jos tapaus Korneliuksen kodissa otetaan esimerkiksi ja ”sapluunaksi” sellaisenaan, niin pakanoita ei saisi kastaa ennen kuin he ovat saaneet Pyhän Hengen kasteen.
On siis väärin rajoittaa Jumala toimimaan haluamallamme sapluunanomaisella tavalla.
Jumalan vain piti yksinkertaisesti laittaa pakanoiden evankeliointi ja kastaminen jollakin tavalla käyntiin ja osoittaa apostoleille, että evankeliumi ja kaste kuului pakanoillekin.
Raamattu kertoo erityistapauksia Pyhän Hengen saamisenkin suhteen. Jos noita erityistapauksia otetaan sapluunaksi Pyhän Hengen täyttymisestä niin silloin tulisi ottaa sapluunaksi Johanneksen täyttyminen Pyhällä Hengellä äitinsä kohdussa.
On ihmeellistä, että Efeson tapausta käytetään esimerkkinä siitä, että Pyhä Henki ei saada kasteessa. Olisi syytä kerta kaikkiaan ymmärtää, että Johanneksen kaste ei ole enää voimassa, eikä siinä sen voimassa ollessakaan saatu Pyhää Henkeä.
Tämän Johannes itse selvästi sanoo ilmoittamalla ,että hänen kasteessaan ei Pyhää Henkeä saada, vaan vasta silloin kun Jeesus kastaa, niin silloin saadaan Pyhä Henki .
. ”Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
Tuo tarkoittaa juuri sitä, että kristillisessä kasteessa KASTAJANA toimii Jeesus ja että siinä kasteessa ihminen saa Pyhän Hengen, eli hänet ”kastetaan Pyhällä Hengellä” jos tuota ilmaisua halutaan välttämättä käyttää.
Myöskin Pietari yhdistää Pyhän Hengen saamisen kasteeseen opettaessaan eka helluntaina: ”ottakoon kukin teistä KASTEEN Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI, niin te SAATTE PYHÄN HENGEN lahjan.” Myöskin syntien anteeksisaamisen Pietari liittää kasteen yhteyteen.
Pyhän Hengen kaste ja Pyhän Hengen saaminen on siis sama asia josta tosin käytetään erilaisia nimiä. Ja tuo Pyhä Henki saadaan kasteessa.
Kaikkiaankin on turhaa yrittää rajoittaa Jumalaa ja Hänen tekojaan ja mahdollisuuksia meidän ymmärryksemme mittoihin mahtuvaksi ” pikkujumalaksi”. Tuollaisia pikkujumalia monet vaan tuntuvat sitkeästi itselleen tekevän ja niitä kumartava.
Lopettakaa siis itsepintainen Raamatun vääristäminen kun ymppäätte kaikkiin Raamatun kertomiin Pyhän Hengen saamistilanteisiin ilmaisua ”Pyhän Hengen kaste”. Eihän Raamattukaan tuota ilmaisua käytä noista tapahtumista kertoessaan.
Kertaakaan Raamattu ei käytä tapahtuneesta Pyhän Hengen saamisesta ilmaisua;
”heidät kastettiin Pyhällä Hengellä”, tai ”tulivat kastetuiksi Pyhällä Hengellä”.
Vaan käytettyjä ilmaisuja ovat mm:
- ”tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi” ( Pyhän Hengen tulo helluntaina Apt 2:4)
- ”tuli Pyhä Henki heidän päällensä” ( tapaus Korneliuksen kodissa Apt 11.15)
- ”tuli heidän päällensä Pyhä Henki ” (tapaus Efesossa Apt 19:4)
Se, että muka ”Pyhän Hengen kaste” olisi erityinen tehtävään tarvittava voiman anto on väärä tulkinta.
Jeesus käyttää ilmaisua; ”vaan, kun Pyhä Henki TULEE TEIHIN, ( ei siis; kun teidät ”kastetaan Pyhällä Hengellä ”) niin te saatte VOIMAN, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".(Apt 2:8)
Jeesus ilmoittaa tuossa, että Pyhän Hengen saamisen myötä yhtenä Pyhän Hengen ominaisuutena on VOIMA. Tuo ”voiman” saaminen ei siis ole erillinen tapahtuma. Eli Pyhä Henki ja ”voima” ei ole ERI asia ja eri kerralla saatava asia.
Lk 24:49. ”Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan VOIMA korkeudesta."
Tuossa Jeesus lupaa opetuslapsille Pyhän Hengen ja käyttää Pyhästä Hengestä nimitystä ” puetaan voima”.
Eli vielä toisella tavalla sanottuna; Pyhä Henki ei ensin tule voimattomana Henkenä ja voima saataisiin sitten erikseen erityisenä Pyhän Hengen kasteena. (toki Pyhä Henki ei monestikaan käytä voimaansa heti ihmiseen tullessaan, vaan toimii kulloisenkin tilanteen mukaan)
Ei voida sanoa, että Pyhä Henki olisi eri asia ja VOIMA olisi eri asia. Ei edes voida sanoa, että Pyhä Henki ja Jeesus olisi eri asia.
Siellä missä ( ja kenessä) on Pyhä Henki siellä on AINA myös Jeesus. Jeesuksesta erillään toimivat henget ovat pimeyden henkiä (vaikkakin niitä useasti luullaan Pyhäksi Hengeksi ja ne sellaiseksi tekeytyy).
Jumalan täytyi alussa erityismerkeillä osoittaa apostoleille, että niin evankeliumi, kaste kuin Pyhä Henkikin kuului myöskin pakanoille. Nyt kun tuon tiedämme, niin Jumalan ei enää tarvitse erityistoimenpitein jokaisessa tapauksessa erikseen tuota osoittaa.
Monilla on tullut ongelmaksi se, että toimintamalliksi on otettu tuo eka sukupolven tilanne ja nuo erityismerkit ja -tapaukset, eikä ymmärretä sitä, että ne ovat sitä varten, että evankeliumi saattoi lähteä valloittamaan maailmaa.
Raamattu ei mainitse, että Korneliuksen kodissa kuulijat olisi KASTETTU Pyhällä Hengellä. Mainitaan, että Pyhä Henki tuli heidän päällensä, eli että kuulijat saivat Pyhän Hengen ja heidät kasettiin.
” Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki KAIKKIEN päälle, jotka puheen kuulivat.”
Olisiko olemassa Raamatussa jokin säädetty minuuttiraja jonka sisällä tapahtuvat asiat ovat samaa tapahtumaa, mutta tuon minuuttimäärän ylittävän ajan jälkeen tapahtuvat asiat ovat jo eri tapahtumaa. Näinhän Kankaanniemi ”minuuttilaskelmassaan” haluaa sanoa, että kun tapahtuivat eri minuutilla niin kyse on kahdesta eri tapahtumasta.
Muuten, lapsia ei varmasti oltu Korneliuksen kodissa tilaisuuden alettua viety pois paikalta vaan ne olivat myöskin paikalla ja saivat Pyhän Hengen ja KAIKKI joiden päälle Pyhä Henki tuli kastettiin.
Turha yrittää siis rajoittaa Jumalaa ja Hänen kykyään antaa Pyhä Henki myöskin lapsille. Antoihan Hän Pyhän Hengen Johannekselle jo äitinsä kohdussa.
Muuten työelämässä mukana olevan Korneliuksen perhekunta oli varmasti melko suuri. Kuuluihan tuohon aikaan perhekuntaan myöskin palvelijat ja heidän perheensä kuin myöskin porteissa asuva muukalainenkin, kuin myöskin lastenkin perheet.
Voitto Ramu
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ilmeisesti olet kirkollisen hapatuksen kassa niin umpisolmussa, että yksinkertaisetkaan asiat eivät aukea sinulle.
väitit:
>> PYHÄN HENGEN saaminen ja "Henkikaste" ovat sama asia