Marssi Venäjälle

Kerro pojille tämän taustat!

Muistin joskus lukeneeni jostain vanhasta aikakauslehdestä Tuhatshevskin kohtaloksi koituneista saksalaisväärennöksistä. Lehti löytyi helposti. Artikkeli on YV-lehdessä (Yhteisvoimin, osuuskassaväen kuvalukemisto) n:o 7-8 v. 1962.
Lehdessä on julkaistu juttusarjaa "MESTARIVAKOILIJOIDEN JÄLJILLÄ, Tositarinoita suurten vakoilijoiden seikkailuista YV:lle kirjoittanut C.H.Ebbinghaus.
Kyseinen juttu on sarjan 7. nimeltään "Marsalkka Tuhatshevski ja kaivertaja Pfeifer tapaavat kohtalonsa".

Artikkelin otsake:
"Max Pfeifer, vaatimaton berliiniläinen kaivertaja, saa vuonna 1937 kansallissosialistiselta puolueelta luottamustehtävän, jonka laatu ennen pitkää paljastuu hänelle. Hänen on ryhdyttävä väärentämään leimoja ja allekirjoituksia, Saksan huomatuimpien johtomiesten nimiä. Tarkoituksena on toimittaa Saksan suurlähettilään kautta Stalinille väärennettyjä asiakirjoja, joiden mukaan marsalkka Tuhatshevski suunnittelisi vallankaappausta. Siten saataisiin Puna-armeijan etevin upseeri pois pelistä. Pfeifer ei tiedä, mitä asiasta ajatella: hän on luottanut Johtajaan ja Johtaja, Adolf Hitler, onkin hyväksynyt näin karkean petoksen. Kaivertajaparka ei vielä aavista mikä kohtalo hänelle itselleen on varattu, mutta sen paljastaa hänelle hänen lähin työnantajansa, SS:n pataljoonankomentaja Alfred Pawel. Mutta Peifer ei tahdo uskoa".

Jutussa kerrotaan miten Pawel kehottaa kaivertajaa vähän ennen väärennösten valmistumista pakenemaan Sveitsiin koska hänet murhattaisiin heti työn valmistuttua ettei hän voisi paljastaa väärennöksiä koskaan. Hyväuskoinen vanha kaivertaja ei usko varoitusta, "Johtaja ei voi tehdä tällaista", vaan työn valmistuttua lähtee kahden siviilipukuisen SS-miehen mukaan SS-johtaja Heydrichin luokse koska tämä haluaa kiittää kaivertajaa henkilökohtaisesti hyvin tehdystä työstä.
SS-miehet vievät Pfeiferin autolla Berliinin ulkopuolelle ja tappavat hänet.

Kesäkuussa 1937 SS tarjosi asiakirjoja Nl:n Berliinissä olevan lähetystön vakoilijoille. Ensin epäiltyään venäläiset ostivat asiakirjapaketin 40000 Saksan markalla. Tämän kaupan kuitti löytyi sodan jälkeen Saksan turvallisuusministeriön arkistosta.

Artikkelin loppuosa:
"Tuhatshevski myönsi kaikki syytökset oikeiksi. Miten hän olisikaan voinut kieltää, kun asiakirjat sitovasti osoittivat hänen olleen maanpetturin, toimineen Stalinin selän takana tämän syöksemiseksi vallasta.

Mutta kuka oli ollut petturi? Mistä asiakirjat olivat tulleet? Sitä marsalkka Tuhatshevski ei koskaan saanut tietää, sillä hänen elämänsä päättyi pistoolin laukaukseen niskaan lokakuun 12. päivänä 1937. Valtionsyyttäjä Vyshinski huomasi erehdyksensä liian myöhään, vasta toimiessaan maansa ulkoministerinä.

Ne miehet, jotka olisivat voineet estää oikeusmurhat, ovat hekin jo kuolleet. Hitler on poltettu, Heydrich ammuttu ja Himmler päättänyt päivänsä myrkyllä. Kaivertaja Max Pfeiferia ei enää ole, asiakirjapaketin myynyt SS-mies kadonnut sodan pyörteisiin.

Entä Pawel? Hän pakeni ulkomaille ja elää vielä tänäkin päivänä, mutta on muuttanut nimensä. Omatunto on hänen ainoa ankara tuomarinsa".

Palautetaanpas työväen juhlapäivän kunniaksi upea keskustelunpätkä vaikka vain luettavaksi, jos ei nyt halua kantaa ottaa asiaan.

Taisi olla Suomenkin pelastus Talvisotaa ajatellen, että pätevät upseerit oli jo kuopattu hyvissä ajoin.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mihail_Tuhatševski