Palvele tai nouse yli

Inhimillisen elämän perusvakaumus: palvele jumalaa tai tule jumalaksi. (Varoitus: aforismi patentoitu.)

Jossain vaiheessa ihmisen on ajateltava alkuperäänsä. Tuolloin hänelle tulee puhdas kahden vaihtoehdon klassinen valintatilanne: olen joko luotu, tai olen luonut itseni. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole. (Puhdasta logiikkaa, sekä muodollisesti että sisällöllisesti.) Luomisvoima on joko sisäistä tai ulkoista voimaa, edellisessä tapauksessa olen luonut itseni ja olen siis jumala, jälkimmäisessä tapauksessa joku on luonut minut, eli sellainen elementti, jota voi kutsua jumalaksi. Joku ovelus sanoo, että entä jos olen voimien ristivaikutus; tämä silti edellyttää ulkoisen luovan voiman eli jumalan. On siis valittava: on jumala tai olen jumala.

Kumotkaa logiikkani tai valitkaa; olen nimittäin luonut pakon, jota ei voi ohittaa, mikäli aikoo ottaa jumaluuteen kantaa. Mutta mikä valinta se onkaan: äärimmäisen alistava orjuus tai mielipuolisuuteen menevä itsekorostus. Ette kuitenkaan voi tälle pakolle mitään, ellei logiikkani kumoudu.
24351
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Entä jos "jumala" luodessaan ITSENSÄ teki itsensä tyhjäksi eli loppui? Tällöin ihminenkään ei olisi jumala eikä tulisi sitä koskaan olemaankaan, koska jumala menehtyi itseään itsestään synnyttäessään.

(Itse tosin uskon että "jumala" vajosi tiedostamattomalle tasolle kun ne olennot joiksi hän/se oli tullut, tulivat tietoisiksi.)

Logiikan kanssa tällä ei liene paljon tekemistä.

Äänestä
  • Niin niin, mutta: jos jumala loi olennot, ja teki itsensä tyhjäksi, niin silloinhan jumala jakoi itsensä noihin olentoihin. Tällöin hän on edelleen olemassa, tosin osasina. On siis kyseessä puhdas metamorfoosi, so. muodonmuutos.

    Huom: "Tällöin ihminenkään ei olisi jumala eikä tulisi sitä koskaan olemaankaan, koska jumala menehtyi itseään itsestään synnyttäessään." Tässä lauseessa ei ole mitään järkeä, se on mieletön. Jos jumala synnyttää itsensä itsestään, on sen jo oltava eikä se silloin voi syntyä. Eli...?

    Äänestä

tuppaa kutsumaan vanhempiani jumalaksi.

Äänestä

Ymmärrän kyllä, että jos nostetaan ihminen lajina tai oma persoona henkilönä siihen asemaan, että kuvitellaan voitavan itse päättää omista asioista, niin silloin asettaudutaan jumalaksi. Tätä voi sanoa todellakin mielipuolisuuteen meneväksi itsekorostukseksi.

Ymmärrän myös sen, että silloin kun ei yritetä nousta Jumalaksi, vaan tyydytään ihmisen osaan osana luomakuntaa, niin se on nöyrtymistä Jumalan tahdon alle.

Sitä en ymmärrä, miksi puhut alistavasta orjuudesta, koska eihän Jumala ihmistä alista eikä orjuuta (tietenkin voisi, jos tahtoisi). Jumala tarjoaa ihmiselle ystävyyttään ja pitää ihmistä arvossa, vaikka ihmisessä itsessään ei mitään arvostettavaa olekaan. Jumala vapauttaa ihmisen elämään mielekästä ja arvokasta elämää yhteydessään.

Äänestä
  • "Ymmärrän myös sen, että silloin kun ei yritetä nousta Jumalaksi, vaan tyydytään ihmisen osaan osana luomakuntaa, niin se on nöyrtymistä Jumalan tahdon alle."

    Eli: nöyrtymistä jumalan tahdon alle. Silloin ihminen alistaa oman tahtonsa jumalansa tahdolle, siis antaa vapaan tahtonsa pois. Eikö sitä, jolla ei ole vapaa tahto, vaan joku muu määrää tahtomista, kutsuta orjuuttamiseksi? Eihän kysymys ole muusta kuin "herran ja palvelijan" suhteesta -mitä nimitystä uskonto käyttäneekin-, käytännössä maaherran ja maaorjan suhteesta. Eikö tämä ole orjuussuhde?

    Sanot myös, etteihän jumala ihmistä alista eikä orjuuta. Ellei orjuus tapahdu tahtomisen ohjaamisen kautta, niin mitä kautta se sitten tapahtuu? Tuo orjuuden muotohan on kaikista pahin, käsittääkseni? Niinpä jumalien ystävyys on yhtä petollista kuin jos he olisivat pahoja henkiä, ja arvostus tulee herruuden kautta.

    Kuten sanot: "Jumala vapauttaa ihmisen elämään mielekästä ja arvokasta elämää yhteydessään." Selvennys: VAIN yhteydessään. Eikö ne, jotka jumalasta erkanevat, tuomita jollain tapaa ikuisesti?

    Äänestä

  • "Ymmärrän myös sen, että silloin kun ei yritetä nousta Jumalaksi, vaan tyydytään ihmisen osaan osana luomakuntaa, niin se on nöyrtymistä Jumalan tahdon alle."

    Eli: nöyrtymistä jumalan tahdon alle. Silloin ihminen alistaa oman tahtonsa jumalansa tahdolle, siis antaa vapaan tahtonsa pois. Eikö sitä, jolla ei ole vapaa tahto, vaan joku muu määrää tahtomista, kutsuta orjuuttamiseksi? Eihän kysymys ole muusta kuin "herran ja palvelijan" suhteesta -mitä nimitystä uskonto käyttäneekin-, käytännössä maaherran ja maaorjan suhteesta. Eikö tämä ole orjuussuhde?

    Sanot myös, etteihän jumala ihmistä alista eikä orjuuta. Ellei orjuus tapahdu tahtomisen ohjaamisen kautta, niin mitä kautta se sitten tapahtuu? Tuo orjuuden muotohan on kaikista pahin, käsittääkseni? Niinpä jumalien ystävyys on yhtä petollista kuin jos he olisivat pahoja henkiä, ja arvostus tulee herruuden kautta.

    Kuten sanot: "Jumala vapauttaa ihmisen elämään mielekästä ja arvokasta elämää yhteydessään." Selvennys: VAIN yhteydessään. Eikö ne, jotka jumalasta erkanevat, tuomita jollain tapaa ikuisesti?

    Äänestä

  • Hullu pakana kirjoitti:

    "Ymmärrän myös sen, että silloin kun ei yritetä nousta Jumalaksi, vaan tyydytään ihmisen osaan osana luomakuntaa, niin se on nöyrtymistä Jumalan tahdon alle."

    Eli: nöyrtymistä jumalan tahdon alle. Silloin ihminen alistaa oman tahtonsa jumalansa tahdolle, siis antaa vapaan tahtonsa pois. Eikö sitä, jolla ei ole vapaa tahto, vaan joku muu määrää tahtomista, kutsuta orjuuttamiseksi? Eihän kysymys ole muusta kuin "herran ja palvelijan" suhteesta -mitä nimitystä uskonto käyttäneekin-, käytännössä maaherran ja maaorjan suhteesta. Eikö tämä ole orjuussuhde?

    Sanot myös, etteihän jumala ihmistä alista eikä orjuuta. Ellei orjuus tapahdu tahtomisen ohjaamisen kautta, niin mitä kautta se sitten tapahtuu? Tuo orjuuden muotohan on kaikista pahin, käsittääkseni? Niinpä jumalien ystävyys on yhtä petollista kuin jos he olisivat pahoja henkiä, ja arvostus tulee herruuden kautta.

    Kuten sanot: "Jumala vapauttaa ihmisen elämään mielekästä ja arvokasta elämää yhteydessään." Selvennys: VAIN yhteydessään. Eikö ne, jotka jumalasta erkanevat, tuomita jollain tapaa ikuisesti?

    mitä "Jumala" haluaa,jos ei sitten usko siihen,että luulee tietävänsä mitä "jumala" haluaa.

    Äänestä

  • Hullu pakana kirjoitti:

    "Ymmärrän myös sen, että silloin kun ei yritetä nousta Jumalaksi, vaan tyydytään ihmisen osaan osana luomakuntaa, niin se on nöyrtymistä Jumalan tahdon alle."

    Eli: nöyrtymistä jumalan tahdon alle. Silloin ihminen alistaa oman tahtonsa jumalansa tahdolle, siis antaa vapaan tahtonsa pois. Eikö sitä, jolla ei ole vapaa tahto, vaan joku muu määrää tahtomista, kutsuta orjuuttamiseksi? Eihän kysymys ole muusta kuin "herran ja palvelijan" suhteesta -mitä nimitystä uskonto käyttäneekin-, käytännössä maaherran ja maaorjan suhteesta. Eikö tämä ole orjuussuhde?

    Sanot myös, etteihän jumala ihmistä alista eikä orjuuta. Ellei orjuus tapahdu tahtomisen ohjaamisen kautta, niin mitä kautta se sitten tapahtuu? Tuo orjuuden muotohan on kaikista pahin, käsittääkseni? Niinpä jumalien ystävyys on yhtä petollista kuin jos he olisivat pahoja henkiä, ja arvostus tulee herruuden kautta.

    Kuten sanot: "Jumala vapauttaa ihmisen elämään mielekästä ja arvokasta elämää yhteydessään." Selvennys: VAIN yhteydessään. Eikö ne, jotka jumalasta erkanevat, tuomita jollain tapaa ikuisesti?

    Jos vaikka sinä olet tietyssä mielessä vapaa ja jossain ulkomailla kulkiessasi näet orjakauppaa. Päätät tehdä hyvän työn ja ostat yhden orjan ja päästät hänet vapaaksi, niin silloinkin orja ikäänkuin joutuu suostumaan sinun tahtoosi, kun ostat hänet, niin hän joutuu suostumaan sinun omistukseesi, mutta kun olet vapauttanut hänet, niin ei häntä enää sanota orjaksi.

    Näinhän ihmisenkin käy, kun antaa itsensä Jeesukselle, joka on jo maksanut hinnan jokaisesta ihmisestä ja heti kun joku suostuu Hänen omakseen, heti Jeesus vapauttaa sen ihmisen. Vasta silloin ihminen on todellisesti vapaa ja näkee millaisessa orjuudessa on aikaisemmin elänytkään. Tämä on yksi niitä asioita, joita ei huomaa silloin kun itse on siinä tilanteessa, mutta jälkeenpäin voi asiaa tarkastella rehellisemmin ja sanoa miten asiat todellakin olivat.

    Äänestä

  • Hullu pakana kirjoitti:

    "Ymmärrän myös sen, että silloin kun ei yritetä nousta Jumalaksi, vaan tyydytään ihmisen osaan osana luomakuntaa, niin se on nöyrtymistä Jumalan tahdon alle."

    Eli: nöyrtymistä jumalan tahdon alle. Silloin ihminen alistaa oman tahtonsa jumalansa tahdolle, siis antaa vapaan tahtonsa pois. Eikö sitä, jolla ei ole vapaa tahto, vaan joku muu määrää tahtomista, kutsuta orjuuttamiseksi? Eihän kysymys ole muusta kuin "herran ja palvelijan" suhteesta -mitä nimitystä uskonto käyttäneekin-, käytännössä maaherran ja maaorjan suhteesta. Eikö tämä ole orjuussuhde?

    Sanot myös, etteihän jumala ihmistä alista eikä orjuuta. Ellei orjuus tapahdu tahtomisen ohjaamisen kautta, niin mitä kautta se sitten tapahtuu? Tuo orjuuden muotohan on kaikista pahin, käsittääkseni? Niinpä jumalien ystävyys on yhtä petollista kuin jos he olisivat pahoja henkiä, ja arvostus tulee herruuden kautta.

    Kuten sanot: "Jumala vapauttaa ihmisen elämään mielekästä ja arvokasta elämää yhteydessään." Selvennys: VAIN yhteydessään. Eikö ne, jotka jumalasta erkanevat, tuomita jollain tapaa ikuisesti?

    Jos vaikka sinä olet tietyssä mielessä vapaa ja jossain ulkomailla kulkiessasi näet orjakauppaa. Päätät tehdä hyvän työn ja ostat yhden orjan ja päästät hänet vapaaksi, niin silloinkin orja ikäänkuin joutuu suostumaan sinun tahtoosi, kun ostat hänet, niin hän joutuu suostumaan sinun omistukseesi, mutta kun olet vapauttanut hänet, niin ei häntä enää sanota orjaksi.

    Näinhän ihmisenkin käy, kun antaa itsensä Jeesukselle, joka on jo maksanut hinnan jokaisesta ihmisestä ja heti kun joku suostuu Hänen omakseen, heti Jeesus vapauttaa sen ihmisen. Vasta silloin ihminen on todellisesti vapaa ja näkee millaisessa orjuudessa on aikaisemmin elänytkään. Tämä on yksi niitä asioita, joita ei huomaa silloin kun itse on siinä tilanteessa, mutta jälkeenpäin voi asiaa tarkastella rehellisemmin ja sanoa miten asiat todellakin olivat.

    Äänestä

  • Jaska kirjoitti:

    Jos vaikka sinä olet tietyssä mielessä vapaa ja jossain ulkomailla kulkiessasi näet orjakauppaa. Päätät tehdä hyvän työn ja ostat yhden orjan ja päästät hänet vapaaksi, niin silloinkin orja ikäänkuin joutuu suostumaan sinun tahtoosi, kun ostat hänet, niin hän joutuu suostumaan sinun omistukseesi, mutta kun olet vapauttanut hänet, niin ei häntä enää sanota orjaksi.

    Näinhän ihmisenkin käy, kun antaa itsensä Jeesukselle, joka on jo maksanut hinnan jokaisesta ihmisestä ja heti kun joku suostuu Hänen omakseen, heti Jeesus vapauttaa sen ihmisen. Vasta silloin ihminen on todellisesti vapaa ja näkee millaisessa orjuudessa on aikaisemmin elänytkään. Tämä on yksi niitä asioita, joita ei huomaa silloin kun itse on siinä tilanteessa, mutta jälkeenpäin voi asiaa tarkastella rehellisemmin ja sanoa miten asiat todellakin olivat.

    Vaikka vastustan konkretiaa, niin: Jos vapautan orjan, en vaadi häntä uskomaan minuun herranaan loppuikäänsä, enkä vaadi häneltä mitään uskollisuutta aatteilleni, enkä myöskään vaadi häntä seuraamaan ohjeitani läpi elämäänsä. Lyhyesti en vaadi häntä seuraamaan tahtoani, toisin kuin Jeesus joka sanoo: "Tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni." En vaadi hänen tahtoaan, vaan vapautan hänet tahtomaan, mitä hän ikinä tahtoneekin. Jumaluusoppi -oli kysymys kristillisestä opista (siis Jeesuksesta) tai muusta uskonnosta- vaatii uskovalta sitoutumista jumalaan -oli jumala mikä jumala tahansa- ja tahdon suuntaamista asioihin, joita tämä tai tuo jumala ns. arvostaa tai "pitää" hyvänä. Jos siis sanon suoraan, tahto pitää alistaa. Palataan siis siihen, mitä jo sanoin: tahdon alistaminen on -pahimman luokan- orjuutta.

    Äänestä

näkökulma.
Voit katsoa itseäsi ulkopuolisena ja nähdä itsesi luotuna ja luojana yhtäaikaa. Tämä ymmärtääkseni ratkaisee juuttumisen kehäajatteluun (ainakin teoriassa).

Äänestä
  • Niinhän se näyttää tekevän. Vaikka tosin olen varsin perusteellisesti eri mieltä itsensä ulkopuolisena näkemisestä -se ei ole ihmiselle mahdollista, sillä hän on rajattu itseensä eikä voi ylittää rajojaan, siis asettua ulkopuolelleen-, niin voi itseään ajatella sekä luotuna että luojana. Mutta se on kantaaottava paradoksin perimmäiseen tarkoitukseen nähden, nimittäin kysymykseen jumalan olemassaolosta. Paradoksiin ei voi vastata vastaamatta kysymykseen, minkä se sisältää.

    Äänestä

  • Hullu pakana kirjoitti:

    Niinhän se näyttää tekevän. Vaikka tosin olen varsin perusteellisesti eri mieltä itsensä ulkopuolisena näkemisestä -se ei ole ihmiselle mahdollista, sillä hän on rajattu itseensä eikä voi ylittää rajojaan, siis asettua ulkopuolelleen-, niin voi itseään ajatella sekä luotuna että luojana. Mutta se on kantaaottava paradoksin perimmäiseen tarkoitukseen nähden, nimittäin kysymykseen jumalan olemassaolosta. Paradoksiin ei voi vastata vastaamatta kysymykseen, minkä se sisältää.

    tämä:
    luoja sekä luo 50%, että palvelee 50% samaan aikaan,
    luotu sekä palvelee 50%, että luo50% samaan aikaan, kumpikin sekä luo että palvelee yhtäaikaa, kummassakin on samat ominaisuudet eikä joko tai.

    Äänestä

  • All kirjoitti:

    tämä:
    luoja sekä luo 50%, että palvelee 50% samaan aikaan,
    luotu sekä palvelee 50%, että luo50% samaan aikaan, kumpikin sekä luo että palvelee yhtäaikaa, kummassakin on samat ominaisuudet eikä joko tai.

    Missasit pointin: paradoksissa on kysymys, joka vaatii kannanottoa. Siis avattuna paradoksin kysymys on: Onko jumala olemassa? Paradoksiin vastaaminen merkitsee vastaamista tähän kysymykseen. Siis: paradoksi on älyllinen, mutta vaatii uskonnollista kannanottoa.

    Äänestä

  • Hullu pakana kirjoitti:

    Missasit pointin: paradoksissa on kysymys, joka vaatii kannanottoa. Siis avattuna paradoksin kysymys on: Onko jumala olemassa? Paradoksiin vastaaminen merkitsee vastaamista tähän kysymykseen. Siis: paradoksi on älyllinen, mutta vaatii uskonnollista kannanottoa.

    tietysti ihmisen mielikuvituksessa.
    "Jumalahan" on ihmisen keksimä ja niitä on ollut joka kulttuurilla välillä useimpiakin

    Äänestä

  • Hullu pakana kirjoitti:

    Missasit pointin: paradoksissa on kysymys, joka vaatii kannanottoa. Siis avattuna paradoksin kysymys on: Onko jumala olemassa? Paradoksiin vastaaminen merkitsee vastaamista tähän kysymykseen. Siis: paradoksi on älyllinen, mutta vaatii uskonnollista kannanottoa.

    missasit.
    Eli oletat että kysymykseesi vastataan "joko tai" viitekehyksestä. Jumala on joko olemassa tai sitten ei.
    Mutta mm. sumeassa logiikassakin on kaava "sekä että" ja löytyy tämä sama kaava muualtakin seuraavasti. Jumala on sekä olemassa että ei ole olemassa siis esim 50% ja 50%. Se ei heti aukene länsimaiselle logiikalle joka vahvasti perustuu tuohon asia on joko A tai B muttei koskaan AB mikä ei tietenkään ole totta. Tiedoksi vaan.

    Äänestä

ja se oikea,olet kopioitunut kahdesta kopiosta.
Voit tietenkin "luoda",esm,taideteoksen mutta en silti kutsuisi sinua Jumalaksi vaan tekiäksi.

Äänestä

ja se oikea,olet kopioitunut kahdesta kopiosta.
Voit tietenkin "luoda",esm,taideteoksen mutta en silti kutsuisi sinua Jumalaksi vaan tekiäksi.

Äänestä
  • En oikein ymmärrä kirjoituksesi ideaa. Miten niin kahdesta kopiosta, tai miten kopioitunut? "Se, mikä voidaan ylipäänsä sanoa, voidaan sanoa selvästi." Pyri siihen.

    Äänestä

  • Hullu pakana kirjoitti:

    En oikein ymmärrä kirjoituksesi ideaa. Miten niin kahdesta kopiosta, tai miten kopioitunut? "Se, mikä voidaan ylipäänsä sanoa, voidaan sanoa selvästi." Pyri siihen.

    sinä olet "kopioitunut",isäsi ja äitisi geeneistä ja DNA:sta,ei se sen kummempaa ole.

    Äänestä

  • ,pp.. kirjoitti:

    sinä olet "kopioitunut",isäsi ja äitisi geeneistä ja DNA:sta,ei se sen kummempaa ole.

    Siis: ketjusi voi mennä vaikka ensimmäiseen ihmiseen asti, jos alan kyselemään, mutta idea on siinä, että nyt puhutaan ihmisen yleisestä muodosta. Ei nimenomaisesta ihmisestä, sillä.. no, itsepä näytät esimerkkiä. Voit perustaa kehitysoppisi aina niin kutsuttuun Big Bang:iin asti, mutta mikä sen sitten aiheutti? Se taas jää uskon asiaksi. syy-seuraus -ketju loppuu aina johonkin selittämättömään, nk. ensimmäiseen syyhyn, joka voidaan ja joka tulkitaan jumalaksi. Sun esitykseen tarkka kommentti olisi näin ollen: selitä mistä DNA on tullut ja mistä sen alkumuodot?

    Äänestä

  • Hullu pakana kirjoitti:

    Siis: ketjusi voi mennä vaikka ensimmäiseen ihmiseen asti, jos alan kyselemään, mutta idea on siinä, että nyt puhutaan ihmisen yleisestä muodosta. Ei nimenomaisesta ihmisestä, sillä.. no, itsepä näytät esimerkkiä. Voit perustaa kehitysoppisi aina niin kutsuttuun Big Bang:iin asti, mutta mikä sen sitten aiheutti? Se taas jää uskon asiaksi. syy-seuraus -ketju loppuu aina johonkin selittämättömään, nk. ensimmäiseen syyhyn, joka voidaan ja joka tulkitaan jumalaksi. Sun esitykseen tarkka kommentti olisi näin ollen: selitä mistä DNA on tullut ja mistä sen alkumuodot?

    On kaksi eri asiaa,maailmankaikkeuden synty ja elämän synty.
    Siksi elämän synnyssä ei tarvitse mennä Big Bang:iin asti.
    Taas "kopioinnissa" täytyy mennä taakse päin,ei ensinmäiseen ihmiseen,vaan peräti ensinmäiseen alku solun muodostumiseen ja sen jakautumiseen asti.
    Siihen taas ei "jumalaa" tarvittu millään lailla.
    Riitti kun oli emäksiä,joita on neljää tyyppiä, jotka muodostavat emäspareja,jotka taas määrävät solussa syntyvien proteiinien aminohappojen järjestyksen.
    Solun jakautuessa dna.n kaksoiskierre avautuu ja emäsparit saavat uudet parit,tarkalleen entisen kaltaiset,näin alkoi kopioituminen ja elämän jatkuminen ja mutkistuminen satoja miljoonia vuosia, jonka tuloksena sinäkin olet olemassa.

    Sori ei siis mitään "jumalallista" joka on taas ihan ihmisen keksimä termi,vaan pelkkää kopiota mutaattioiden "maustamana".

    Äänestä

Teitien elämä...... mutta kun aivonne noin ajattelee olevasta, niin kertokaapa tuon päättelyn mukaisesti minulle. Onko lämpöenergia tulta, vai ainetta. Tulihan muodostuu yleisellä tasolla siitä kun, happi yhtyy aineeseen.
No happihan on oikeastaan aine, joten aine yhtyy aineeseen. mutta kumpaa ainetta on lämpöenergia.

Äänestä
  • aineita onkin kolme,lämpöenergia,happi ja aine.
    Katsos energiakin on ainetta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hullu pakana kirjoitti:

Inhimillisen elämän perusvakaumus: palvele jumalaa tai tule jumalaksi. (Varoitus: aforismi patentoitu.)

Jossain vaiheessa ihmisen on ajateltava alkuperäänsä. Tuolloin hänelle tulee puhdas kahden vaihtoehdon klassinen valintatilanne: olen joko luotu, tai olen luonut itseni. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole. (Puhdasta logiikkaa, sekä muodollisesti että sisällöllisesti.) Luomisvoima on joko sisäistä tai ulkoista voimaa, edellisessä tapauksessa olen luonut itseni ja olen siis jumala, jälkimmäisessä tapauksessa joku on luonut minut, eli sellainen elementti, jota voi kutsua jumalaksi. Joku ovelus sanoo, että entä jos olen voimien ristivaikutus; tämä silti edellyttää ulkoisen luovan voiman eli jumalan. On siis valittava: on jumala tai olen jumala.

Kumotkaa logiikkani tai valitkaa; olen nimittäin luonut pakon, jota ei voi ohittaa, mikäli aikoo ottaa jumaluuteen kantaa. Mutta mikä valinta se onkaan: äärimmäisen alistava orjuus tai mielipuolisuuteen menevä itsekorostus. Ette kuitenkaan voi tälle pakolle mitään, ellei logiikkani kumoudu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu