Ei pidä olla niin varma asioissa. Asiat voidaan nähdä näinkin..
W. Grudem (Systematic Theology, 1994):
”Koska oppi ikuisesta rangaistuksesta, jossa ollaan tietoisuuden tilassa, on niin vieras kulttuurimme ajatusrakennelmille ja syvemmällä tasolla vaistonvaraiselle.. tajullemme rakkaudesta.. tämä oppi on tunnetasolla eräs vaikeimmin hyväksyttävissä oleva nykypäivän kristityille. Se näyttää olevan myös ensimmäisiä oppeja, josta ihmiset luopuvat erkaantuessaan sitoutumisesta Raamattuun, jossa kaikki on ehdottoman totuudellista.. Liberaaliteologien keskuudessa, jotka eivät hyväksy Raamatun ehdotonta totuudellisuutta, on nykyään tuskin ketään, joka uskoo oppiin ikuisesta rangaistuksesta, jossa ollaan tietoisuuden tilassa.”
A.McGrath (Kristillisen Uskon Perusteet,1996):
”1980-luvun alusta lähtien on evankelikaalisen liikkeen piirissä käyty yhä kiivaampaa keskustelua tietyistä eskatologisista kysymyksistä, joiden keskipisteessä on kuolemattomuus… Vastatessaan uuden ajan helvettiä koskevaan kritiikkiin eräät evankelikaaliset teologit kehittäneet opin ”ehdollisesta kuolemattomuudesta”… Tämä suuntaus ”ehdollisuuteen” tai ”ehdolliseen kuolemattomuuteen” on saanut evankelikaalisen liikkeen piirissä varsin paljon arvostelua osakseen. Monet huomattavat ajattelijat, kuten James I. Packer ovat vastustaneet sitä, koska se on loogisesti horjuva ja siltä puuttuu tarvittava raamatullinen perusta.”
A.Johnson Ilm 14:9-12 kadotuskuvauksesta (The Expositor’s Bible Comm., 1981):
”Kun kristilliselle hienotunteisuudelle tuntuu vastenmieliseltä näkemys siitä, että jotkut niskoittelevat yksilöt tulevat kärsimään ikuista vaivaa, on selvää, että se ei ole vain Johanneksen ymmärrys vaan myös Jeesuksen ja muiden UT:n kirjoittajien (Mt 25:46; Rm 2:3-9; 2Ts 1:6-9)…
C. S. Lewis myöntää, että oppi helvetistä on iljettävä, jonka hän mielellään poistaisi kristinuskosta, jos se olisi hänen vallassaan. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä onko se iljettävä vai ei, kuten hän tuo esiin, vaan siitä onko se totuus. ”
K. Harmon (Nigel Cameron: Universalism and The Doctrine of Hell - Papers Presented at the Fourth Edinburgh Conference on Christian Dogmatics, 1991):
”Suuri enemmistö kristillisen kirkon hienoimmista teologeista kuluneina 20 vuosisatana on pitäytynyt [kadotusopin] perinteisessä näkemyksessä. Tämä itsessään ei ole lopullisesti määräävää – Kirjoitukset ovat aina vetoomuksen lopullinen tuomioistuin. Tämä kuitenkin merkitsee sitä, että jos aiomme olla eri mieltä Augustinuksen.., Lutherin, Calvinin ja Jonathan Edwardsin kanssa (mainitakseni vain muutamia niin monista), meillä täytyy olla äärimmäisen vahvat perusteet näin tehdessämme… suhteellisen äskettäinen lopullisen häviämisen [opin] esiintulo (varsinaisesti vasta 1800-luvulta lähtien, jos tarkastelemme ajatussuunnan merkittävämpää koulukuntaa) merkitsee, että sen kannattajien täytyy osoittaa sekä Augustinuksen näkemyksen puutteellisuus että heidän oman näkemyksensä todistettavuus ennen kuin heidät voidaan ottaa vakavasti…”
F. Pieper (Kristillinen Dogmatiikka, 1995):
”Raamattu opettaa iankaikkisen kadotuksen tosiasiaa niin selvästi ja painokkaasti, että se voidaan kieltää vain hylkäämällä Raamatun arvovalta. Se rinnastaa toisiinsa uskovien iankaikkisen autuuden ja epäuskoisten iankaikkisen kadotuksen siten, että jos iankaikkinen kadotus kielletään, tulee välttämättä myös iankaikkinen autuus kielletyksi (Mt 25:46). Sama rinnastus ja vastakohtien asettelu kohtaa meitä muuallakin Raamatussa (Joh 3:36 jne.)…
On hyvin ymmärrettävää, että kaikkina aikoina on väitetty helvetin rangaistuksen iankaikkisuutta vastaan, koska milloinkaan loppumattoman kärsimyksen ajatus järjelliselle olennolle, jolle on suotu tajunta, on kaiken käsityskyvyn ylittävä ja hirvittävä. Kaikki tälläiset vastaväitteet pohjautuvat kumminkin väärään perusteeseen, nimittäin siihen olettamukseen, että on oikein ja järjellistä arvioida Jumalan olemusta ja tekoja meidän inhimillisten ajatustemme ja harkintamme mukaan…
Iankaikkinen kadotus on olennaisesti sitä, että ihminen on ikuisesti hylättynä Jumalan kasvojen edestä eli ikuisesti kirottuna Jumalan yhteydestä (Mt 25:41; 8:12).”
W. Grudem (Systematic Theology, 1994):
”Koska oppi ikuisesta rangaistuksesta, jossa ollaan tietoisuuden tilassa, on niin vieras kulttuurimme ajatusrakennelmille ja syvemmällä tasolla vaistonvaraiselle.. tajullemme rakkaudesta.. tämä oppi on tunnetasolla eräs vaikeimmin hyväksyttävissä oleva nykypäivän kristityille. Se näyttää olevan myös ensimmäisiä oppeja, josta ihmiset luopuvat erkaantuessaan sitoutumisesta Raamattuun, jossa kaikki on ehdottoman totuudellista.. Liberaaliteologien keskuudessa, jotka eivät hyväksy Raamatun ehdotonta totuudellisuutta, on nykyään tuskin ketään, joka uskoo oppiin ikuisesta rangaistuksesta, jossa ollaan tietoisuuden tilassa.”
A.McGrath (Kristillisen Uskon Perusteet,1996):
”1980-luvun alusta lähtien on evankelikaalisen liikkeen piirissä käyty yhä kiivaampaa keskustelua tietyistä eskatologisista kysymyksistä, joiden keskipisteessä on kuolemattomuus… Vastatessaan uuden ajan helvettiä koskevaan kritiikkiin eräät evankelikaaliset teologit kehittäneet opin ”ehdollisesta kuolemattomuudesta”… Tämä suuntaus ”ehdollisuuteen” tai ”ehdolliseen kuolemattomuuteen” on saanut evankelikaalisen liikkeen piirissä varsin paljon arvostelua osakseen. Monet huomattavat ajattelijat, kuten James I. Packer ovat vastustaneet sitä, koska se on loogisesti horjuva ja siltä puuttuu tarvittava raamatullinen perusta.”
A.Johnson Ilm 14:9-12 kadotuskuvauksesta (The Expositor’s Bible Comm., 1981):
”Kun kristilliselle hienotunteisuudelle tuntuu vastenmieliseltä näkemys siitä, että jotkut niskoittelevat yksilöt tulevat kärsimään ikuista vaivaa, on selvää, että se ei ole vain Johanneksen ymmärrys vaan myös Jeesuksen ja muiden UT:n kirjoittajien (Mt 25:46; Rm 2:3-9; 2Ts 1:6-9)…
C. S. Lewis myöntää, että oppi helvetistä on iljettävä, jonka hän mielellään poistaisi kristinuskosta, jos se olisi hänen vallassaan. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä onko se iljettävä vai ei, kuten hän tuo esiin, vaan siitä onko se totuus. ”
K. Harmon (Nigel Cameron: Universalism and The Doctrine of Hell - Papers Presented at the Fourth Edinburgh Conference on Christian Dogmatics, 1991):
”Suuri enemmistö kristillisen kirkon hienoimmista teologeista kuluneina 20 vuosisatana on pitäytynyt [kadotusopin] perinteisessä näkemyksessä. Tämä itsessään ei ole lopullisesti määräävää – Kirjoitukset ovat aina vetoomuksen lopullinen tuomioistuin. Tämä kuitenkin merkitsee sitä, että jos aiomme olla eri mieltä Augustinuksen.., Lutherin, Calvinin ja Jonathan Edwardsin kanssa (mainitakseni vain muutamia niin monista), meillä täytyy olla äärimmäisen vahvat perusteet näin tehdessämme… suhteellisen äskettäinen lopullisen häviämisen [opin] esiintulo (varsinaisesti vasta 1800-luvulta lähtien, jos tarkastelemme ajatussuunnan merkittävämpää koulukuntaa) merkitsee, että sen kannattajien täytyy osoittaa sekä Augustinuksen näkemyksen puutteellisuus että heidän oman näkemyksensä todistettavuus ennen kuin heidät voidaan ottaa vakavasti…”
F. Pieper (Kristillinen Dogmatiikka, 1995):
”Raamattu opettaa iankaikkisen kadotuksen tosiasiaa niin selvästi ja painokkaasti, että se voidaan kieltää vain hylkäämällä Raamatun arvovalta. Se rinnastaa toisiinsa uskovien iankaikkisen autuuden ja epäuskoisten iankaikkisen kadotuksen siten, että jos iankaikkinen kadotus kielletään, tulee välttämättä myös iankaikkinen autuus kielletyksi (Mt 25:46). Sama rinnastus ja vastakohtien asettelu kohtaa meitä muuallakin Raamatussa (Joh 3:36 jne.)…
On hyvin ymmärrettävää, että kaikkina aikoina on väitetty helvetin rangaistuksen iankaikkisuutta vastaan, koska milloinkaan loppumattoman kärsimyksen ajatus järjelliselle olennolle, jolle on suotu tajunta, on kaiken käsityskyvyn ylittävä ja hirvittävä. Kaikki tälläiset vastaväitteet pohjautuvat kumminkin väärään perusteeseen, nimittäin siihen olettamukseen, että on oikein ja järjellistä arvioida Jumalan olemusta ja tekoja meidän inhimillisten ajatustemme ja harkintamme mukaan…
Iankaikkinen kadotus on olennaisesti sitä, että ihminen on ikuisesti hylättynä Jumalan kasvojen edestä eli ikuisesti kirottuna Jumalan yhteydestä (Mt 25:41; 8:12).”
Vastaukset 10
Vanhimmat
ja,että Jumalan armo on KAIKKEA MUUTA YMMÄRRYSTÄ YLEMPI.
Ja sitten tämä,että hän kiduttaa vajavaista ihmistä,omaa luotuaan iankaikkisesta iankaikkiseen?
Missä tässä näkyy se kaikkea muuta ymmärrystä ylempi armo ja se että Jumala on RAKKAUS.
Sana rakkaus pitää sisällään kaikista suurimman ilon ja hyvän,täydellisen anteeksiantamuksen ja armon.
Nämä kaksi asiaa eivät voi mitenkään sopia yhteen.
Minä ainakin uskon rakastavaan Jumalaan.En voisi olla uskossa hetkeäkään,jos ei niin olisi.
Raamattu kertoo että ikuista piinaa ei ole ja miksi ikuista piinaa ei ole - ja minä uskon ja ymmärrän että Raamatun sana on tosi.
Kun Raamattu kertoo että VAIN Jumala on kuolematon, se TARKOITTAA että VAIN Jumala on kuolematon, missään ulkopuolella Hänestä ja Hänen valtakunnastaan ei ikuista elämää voi olla.
1. Tim.
16 jolla AINOALLA on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä-hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.
Jo tämäkin tekee ikuisen piinan erossa Jumalasta mahdottomaksi. Eihän piinaoppiin uskovat kai sentään luule että luotuja piinattaisiin Jumalan valtakunnassa?
Raamattu sanoo myökin selvästi että kenessäkään murhaajassa ei ole ikuista elämää joka hänessä pysyisi. Se on aivan selvä sana. Raamattu kertoo myöskin vaikka kuinka monta kertaa että, Jumala pelastaa ihmisen kuolemasta elämään.
1. Joh. 3:
14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa.
15 Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei KENESSÄKÄÄN MURHAAJASSA OLE IANKAIKKISTA ELÄMÄÄ, joka hänessä pysyisi.
Raamattu on oikea oppikirja - kaikki muu on vain harhaa ja tuollaiset esittämäsi ihmisopit eivät minuun tehoa. Mitään IKUISTA piinaa ei voi olla jo noista yksinkertaisista yllä mainituista syistäkin.
Tämän lisäksi ihmisen tulee ymmärtää MIKSI Jumala on ikuinen.
Jumala on ikuinen KOSKA Hän On se mikä Hän On.
Kaikkea ei vajavainen ihminen voi Jumalastaan luonnollisesti tietää, mutta yhden asian voimme tietää, Jumalalla on KAIKKI ikuiseen elämään tarvittavat ominaisuudet (onhan Hän ikuinen) ja että Jumalalla EI ole kuolemaan johtavia ominaisuuksia, rakkaus ja oikeudenmukaisuus ovat osa Jumalan ominaisuuksista ja ne on osoitettu meille esimerkiksi 10:ssä käskyssä. Ja juuri siksi meidän tulee tehdä Jumalan tahto, tehdä hyvää on sama kuin tehdä Jumalan tahto - Jumala on sellainen, eikä mikään luotujensa piinaaja.
Jumala on siis täydellinen elämä (esimerkiksi oikeudenmukainen ja rakkaudellinen) ja SE tekee Jumalasta ikuisen ja elävän Jumalan - ei ole mikään sattuma että Jumala on ikuinen. Ja VAIN Hänessä on kaikki tarvittavat iankaikkisen elämän ominaisuudet Raamatun mukaan ja siksi VAIN Hänessä voimme saada iankaikkisen elämän.
Mitään ikuista elämää erossa Hänestä ei ole - ei edes piinassa ja vajavainen ei edes omaa niitä Jumalan ominaisuuksia mitkä johtavat ikuiseen elämään.
Tämä iankaikkinen oikeudenmukainen rakastava Jumala joka on osoittanut itsensä meille Raamatussa ja käskyissään, Hän sanoo meille: tule minun luokseni niin saat elää. Minulla on se elämänpuu joka antaa sinulle iankaikkisen elämän. Minä lähetin poikani jotta hän maksaisi pahojen itseäsi vahingoittavien ja kuolemaan johtavien tekojesi seuraukset, hän kuoli PUOLESTASI, JOTTA SINÄ SAISIT ELÄÄ, usko häneen ja kuule häntä niin hän johdattaa sinut pois kirouksesta ja kuolemasta iankaikkiseen elämään minun valtakuntaani - ainoaan paikkaan missä ikuinen elämä voi olla mahdollista.
Mielestäni on vain surullista lukea kaikennäköisiä ihmisten kirjoituksia jotka sivuuttavat Raamatun Sanan pohdinnoillaan yrittäessään todistaa ikuisen piinan olemassaolon. Ne antavat Jumalasta väärän kuvan joka puolestaan muuttaa helposti koko evankeliumin toiseksi. Ja vielä surullisempaa on että tämä ikuisen piinan harhaoppi on monelle lähes vanhurskauttamisen edellytys.
Minun ymmärrystäni tästä et kyllä voi noilla kirjoituksillasi muuttaa.
Minä uskon vain Raamattuun ja siihen mitä se kertoo asiasta.
asiaa! Melkein tuli kyyneleet silmiin tällaisella kirkkoon kuulumattomallakin! Jumalan armo ja hyvyys luotujaan kohtaan pitäisi olla se ylistämisen arvoinen asia joka käännyttäisi uskoon! Ikuisella piinalla pelottelu eio johda kuin masennukseen, ei elävään uskoon...kun se kerran sotii raamattua ja ihmisjärkeäkin vastaan.
Itse olen etsimässä armollista Jumala-suhdetta. Jumala on puhutellut minua paljon alitajuisesti ja ohjannut minua hienovaraisesti muuttamaan suuntaa elämässäni. Minulle usko Jumalaan ei edusta mitään armotonta lakihenkisyyttä vaan sydämen valintoja uskon rinnalla. Siitä syntyy elämän mielekkyys ja Jumalan oikeudenmukaisuus. Olemme vajavaisia ja erheiltä emme pysty välttymään...
Nyt on todettava, että alex-kasi ei pysty käskyttämän Jumalaa poistamaan ikuista helvetin kärsimystä. Helvetin kärsimys ja taivaan ilo tapahtuvat molemmat hengellisessä ulottuvuudessa, jossa ei ole aikaa. Siis siinä ulottuvuudessa, jossa Jumala on.
Niinpä molempien kesto on tismalleen yhtäpitkä eli iankaikkinen:
"Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen." (Dan 12:2)
"Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." (Matt 25:46)
Kasi ei ole itsekään pelastunut, vaan on vielä synneissään ja siksi hän peloissaan vastustaa mielessään Jumalan määräämää rangaistusta.
Mutta Jumala on valmistanut sinulle mahdollisuuden päästä synneistäsi ja niistä ilmanmuuta seuraavasta iankaikkisesta rangaistuksesta tulemalla uskoon. Näin se tapahtuu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000018271660
hyvin me voisimme syyttää sinua että et ole uudesti syntynyt, kuin sinä syytät Kasia,mutta emme asetu tuomarin paikalle syyttäköön sinua Herra.
taas kirjoittelee ja yrittää puolustaa uskoaa ikuiseen piinaan. Mikset kommentoi noita Raamatunkohtia ja sitä selvää todistusta minkä Raamattu antaa. Raamatun Jumala pelastaa kuolemasta > elämään - etkö todella ymmärrä että näin on. Ei helvetistä > taivaaseen vaan kuoleman kirouksesta elämään.
Siis Raamattu ei missään tapauksessa tue "ikuisen piinan harhaoppia", sitä ei ole Raamatussa.
Tässä näitä Raamatun kohtia jotka todistavat asian sille joka jaksaa lukea, ikuinen elämä on vain Jumalan luona ja sen voi saada vain Jeesuksessa. Olisihan näitä kohtia vielä satakunta lisääkin, mutta otetaan vaikkapa esiin myöhemmin eihän yhteen aloitukseen voi koko Raamattua kopioida.
1. Moos. 2:17
Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet KUOLEMAN OMA."
1. Moos. 3:4
Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole".
Joh. 6:27
Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka KATOAA, vaan sitä ruokaa, joka pysyy HAMAAN IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN ja JONKA Ihmisen Poika on teille ANTAVA; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut."
Joh. 3:36
Joka uskoo Poikaan, SILLÄ ON IANKAIKKINEN ELÄMÄ; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, SE EI OLE ELÄMÄÄ NÄKEVÄ, vaan Jumalan viha PYSYY HÄNEN PÄÄLLÄNSÄ."
Joh. 4:14
mutta JOKA JUO SITÄ VETTÄ, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan SE VESI, jonka minä hänelle annan, TULEE hänessä sen veden LÄHTEEKSI, joka KUMPUAA IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN".
Joh. 4:36
Jo nyt saa leikkaaja palkan ja KOKOAA HEDELMÄÄ IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita.
Joh. 5:24
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, SILLÄ on IANKAIKKINEN ELÄMÄ, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt KUOLEMASTA ELÄMÄÄN.
Joh. 6:40
Sillä minun Isäni TAHTO on SE, että jokaisella, joka näkee Pojan ja USKOO häneen, on IANKAIKKINEN ELÄMÄ; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
Joh. 6:47
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, SILLÄ on IANKAIKKINEN ELÄMÄ.
Joh. 6:51
Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku SYÖ TÄTÄ leipää, HÄN ELÄÄ IANKAIKKISESTI. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman ELÄMÄN PUOLESTA."
Joh. 6:58
Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja KUOLIVAT; joka tätä leipää syö, SE ELÄÄ IANKAIKKISESTI."
Joh. 6:68
Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? SINULLA ON IANKAIKKISEN ELÄMÄN SANAT;
Joh. 10:28
Ja minä ANNAN heille IANKAIKKISEN ELÄMÄN, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
Joh. 12:25
Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on SÄILYTTÄÄ SEN IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN.
Joh. 12:34
Kansa vastasi hänelle: "Me olemme laista kuulleet, että Kristus PYSYY IANKAIKKISESTI; kuinka sinä sitten sanot, että Ihmisen Poika pitää ylennettämän? Kuka on se Ihmisen Poika?"
Joh. 12:50
Ja minä tiedän, että HÄNEN KÄSKYNSÄ ON IANKAIKKINEN ELÄMÄ. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."
Joh. 17:2
koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että HÄN ANTAISI IANKAIKKISEN ELÄMÄN KAIKILLE, jotka sinä olet hänelle antanut.
Joh. 17:3
Mutta TÄMÄ ON IANKAIKKINEN ELÄMÄ, että he TUNTEVAT SINUT, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
Ap. t. 13:46
Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ETTEKÄ KATSO ITSEÄNNE MAHDOLLISEKSI IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN, niin katso, me käännymme pakanain puoleen.
Ap. t. 13:48
Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat SÄÄDETYT IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN.
Room. 5:21
että niinkuin synti on hallinnut KUOLEMASSA, samoin ARMOKIN HALLITSI VANHURKAUDEN KAUTTA IANKAIKKISEKSI ELÄMÄKSI Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, KAUTTA.
Room. 6:22
Mutta nyt, kun OLETTE SYNNISTÄ VAPAUTETUT ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, ON teidän hedelmänne PYHITYS, ja sen LOPPU ON IANKAIKKINEN ELÄMÄ.
Room. 6:23
Sillä synnin PALKKA ON KUOLEMA, mutta Jumalan ARMOLAHJA ON IANKAIKKINEN ELÄMÄ Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
1. Tim. 1:16
Mutta sentähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan häneen, ITSELLENSÄ IANKAIKKISEKSI ELÄMÄKSI.
1. Tim. 6:12
Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, TARTU KIINNI IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN, johon olet KUTSUTTU ja johon hyvällä tunnustuksella olet TUNNUSTAUTUNUT monen todistajan edessä.
Tit. 1:2
apostoli sen IANKAIKKISEN ELÄMÄN TOIVON perusteella, jonka Jumala, joka ei VALHETTELE, on LUVANNUT ENNEN IKUISIA AIKOJA -
Tit. 3:7
että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta TULISIMME IANKAIKKISEN ELÄMÄN PRILLISEKSI TOIVON MUKAAN.
Hepr. 9:12
meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan OMAN VERENSÄ KAUTTA KERTA kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja SAI AIKAAN IANKAIKKISEN LUNASTUKSEN.
Hepr. 9:14
kuinka paljoa enemmän on Kristuksen VERI, hänen, joka IANKAIKKISEN HENGEN kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme KUOLLEISTA TEOISTA palvelemaan ELÄVÄÄ JUMALAA!
Hepr. 9:15
Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen KUOLEMANSA on tapahtunut LUNASTUKSEKSI ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, JOTKA OVAT KUTSUTUT, SAISIVAT LUVATUN IANKAIKKISEN PERINNÖN.
Hepr. 13:20
Mutta rauhan Jumala, joka on KUOLLEISTA NOSTANUT HÄNET, joka IANKAIKKISEN LIITON VEREN KAUTTA on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen,
1. Joh. 2:25
Ja tämä on se LUPAUS, minkä hän on meille LUVANNUT: IANKAIKKINEN ELÄMÄ.
1. Joh. 5:13
Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka USKOTTE Jumalan Pojan nimeen, TIETÄÄKSENNE, ETTÄ TEILLÄ on IANKAIKKINEN ELÄMÄ.
1. Joh. 5:20
Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja ANTANUT MEILLE YMMÄRRYKSEN, TUNTEAKSEMME sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. HÄN ON TOTINEN JUMALA ja IANKAIKKINEN ELÄMÄ.
kreikkalaista filosofiaa. Taivas ei ole mikään maailmankaikkeuden ulkopuolella oleva ulottuvuus. Se on kreikkalaista filosofista hapatusta. Samoin väitteesi, ettei ikuisuudessa ole aikaa, on ihan puppua. Sekin on platonismia.
Raamattu opettaa selkeästi, että ikuisuus = aikaa ja taivas tulee olemaan täällä maan päällä, kunhan Jumala ensin luo sen uudestaan. Taivaassa ollaan ihan yhtä fyysisiä olentoja kuin me nytkin olemme. Ruumiissamme ei vain ole synnin turmelusta eikä jälkiä siitä.
Oppi ikuisesta piinaamisesta ei tule Raamatusta, vaan kreikkalaisesta filosofiasta. Sinä, joka julistat muille noita helvettituomioitasi, julistat sen vain ja ainoastaan itsellesi.
Voit luottaa Jumalaan joka asiassa. Hän on luvannut iankaikkisen elämän niille jotka kääntyvät Hänen puoleensa Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala on pelastava Jumala eikä mikään ikuisen piinan Jumala, se on selvää Raamatun sanaa. Koko "ikuisen piinanoppi" on muualta tuotu kristinuskoon eikä pidä paikkaansa.
Kaikki sellaiset väitökset että me jotka olemme saaneet totuuden tässä asiassa pelkäisimme ovat vain toisten luuloja ja omien uskomusien puolusteluja. Oikeastaan totuushan on että piina oppia on käytetty eri uskonnoissa ja yhä käytetään kansalaisten pelotteluun jotta olisi helpompi ohjata heitä haluttuun suuntaan. "Jos et tee niin tai näin joudut ikuisesti piinattavaksi tulisessa järvessä - esimerkiksi.
Tämän uhkailun seurauksena monet todella pelkäävät kuoltuaan joutuvansa "ikuiseen piinaan" jossain tulijärvessä ja mikä pahinta he eivät voi ymmärtää Raamatun sanomaa koska siitä "ikuisen piinan" uskon myötä tulee täysin ristiriitainen ja käsittämätön.
Todellisuudessa Jumala on se taivaallinen Isä mistä Raamattu ja esimerkiksi Jeesus kertoo, ja voimme myös ymmärtää, että ihmisen kuoleman syy on se että hän elää erossa Jumalasta ja kaikesta mitä Jumala On. Tuon eron seurauksena on koko maailma menossa kohti perikatoaan, koska ihminen erossa Jumalasta elää oman päänsä mukaan eikä Jumalan tahdon mukaan, ihminen ei huolehdi elämästä ja maailmasta siten kuin Jumala oli tarkoittanut, siis oikeudenmukaisuudessa ja rakkaudessa.
Jos ei Jumala viimein puuttuisi asioihin ei ketään pelastuisi vaan kaikki menehtyisivät.
Meidän tulee kuitenkin liittyä Jumalaan omasta tahdostamme jo siitäkin syystä että ketään ei koskaan voida pakottaa vapaaehtoisuuteen. Ketään ei voi pakottaa elämään Jumalan tahdon mukaan oikeudenmukaisuudessa ja rakkaudessa. Mutta se joka haluaa saa voiman tulla Jumalan lapseksi. Jeesus on tie, velat on maksettu ja Jumala auttaa Pyhän Henkensä välityksellä. Se voi olla joskus pitkäkin tie mutta joka kestää se pelastuu. Luota Jumalaan, Jumala ei petä koskaan tai jätä sitä joka Häneen rehellisellä sydämmellä turvaa ..
on kirjoittajan kiva saada. Tämän totean näin sivulta seuranneena. Olen iloinen puolestasi, että sait itsellesi hyvän mielen. Etsijänä itsekin ollessani muistan, miten Jumala asioita ohjasi. Arvasin jo etukäteen, että saat myös toisenlaista palautetta.
Seuraa kaikessa Jumalan Hengen ohjausta, sillä hän on lähelläsi, kuten Apostolien teot kertoo: "---jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. "Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: [Jes. 55:6; Jer. 23:23; Room. 1:20] hänessä me elämme, liikumme ja olemme." (Apt.t. 17:27,28)
Jumalan etsiminen on paras ratkaisu, mitä voimme koskaan tehdä. Siunausta sinulle.
Taas iloitset yhdessä vääryyden kanssa. Heti kun joku vaan näyttää vähänkään taipuvan Jumalan vastaisuuteen olet innoissasi ja kannustamassa häntä siihen!
Mutta Jumala Raamatussa lupaa sinulle:
"Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa" (Room 1:18 )