Lauantain Helsingin Sanomissa 20.01.2007 pääkirjoituksessa oli otsikko: ”Kiihkomielinen uskonnollisuus tukahduttaa tieteen kaikkialla
H.T.Goranson väittää islamilaisesta Lähi-idästä keskiajalla: ” Tiedemiehiä ja matemaatikkoja arvostettiin, lääketiede otti roimia edistysaskelia”
Euroopassa taas matematiikka oli alussa laitonta, koska sitä pidettiin uskonnon vastaisena. Myöhemmin se alistettiin uskonnon palvelijaksi.
Viime vuosina on islamilainen kulttuuri astunut vaiheeseen jossa tiede on samaistettu läntistiin vaikutuksiin ja sitä on ryhdytty karttamaan.
Poliittisen vaikutusvallan tavoittelu on saanut viime vuosina eräät islamilaiset maat investoimaan teknologiaan.
Edellä olevista lauseista voidaan nähdä ettei Islam ja uskonto yleensä välttämättä tarkoita samaa kuin halu pysyä takapajuisena tai sitä etteikö historiassa olisi esimerkkejä ajasta jolloin tiede kukoisti Islamin/Uskonnon ohella.
On tärkeää ettei tee yleistyksiä joiden mukaan kiihkomielinen uskonnollisuus ja maltillinen uskonnollisuus on sama asia mitä tulee tieteelliseen kehtykseen. Toki historiassa on esimerkkejä siitä kuinka uskonto on hidastanut tieteen kehitystä, mutta on myös hyviä esimerkkejä maltillisista Jumalaan uskovista tiedemiehistä jotka ovat edistäneet tieteen kehitystä:
Hän( Newton) piti maailmankaikkeutta ja kaikkea, mitä siinä oli, arvoituksena ja salaisuutena, joka voitiin ratkaista soveltamalla puhdasta ajattelua määrättyihin vihjeisiin, jotka Jumala oli kätkenyt eri puolille maailmaa salliakseen eräänlaatuisen filosofisen aarteen metsästyksen valikoidulle veljeskunnalle*
Esimerkiksi Kepler uskoi, että Pyhä Henki pitää planeetat radoillaan. Sitten tuli Isaac Newton (joka itse kylläkin harrasti kabbalistista mystiikkaa ja oli syvästi uskonnollinen ja uskoi, että vetovoima on Jumalan voimaa) ja näytti toteen, että ei tarvitse olettaa mitään yliluonnollista entiteettiä pitämään planeettoja radoillaan, vaan vetovoima sen tekee**
Suomesta voi löytää esimerkin tuotteliaasta tiedemiehestä joka on samalla uskovainen.
Leisola on tuottanut yli sata vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua. Hänellä on myös viisi patenttia. Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa, International Society of Rare Sugars -järjestöä ja toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa Bioprosessitekniikka.***
Siitä voin olla yhtä mieltä H.T.Goransonin ja Nassen kanssa että kiihkomielein uskonnollisuus tukahduttaa tieteen kaikkialla, mutta antamani esimerkit osoittavat että maltillinen uskonnollisuus ja tiede eivät automaattisesti sulje pois tosiaan.
*) http://www.tsv.fi/TTAPAHT/997/pekonen.htm
**) http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=134
***) http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Leisola
H.T.Goranson väittää islamilaisesta Lähi-idästä keskiajalla: ” Tiedemiehiä ja matemaatikkoja arvostettiin, lääketiede otti roimia edistysaskelia”
Euroopassa taas matematiikka oli alussa laitonta, koska sitä pidettiin uskonnon vastaisena. Myöhemmin se alistettiin uskonnon palvelijaksi.
Viime vuosina on islamilainen kulttuuri astunut vaiheeseen jossa tiede on samaistettu läntistiin vaikutuksiin ja sitä on ryhdytty karttamaan.
Poliittisen vaikutusvallan tavoittelu on saanut viime vuosina eräät islamilaiset maat investoimaan teknologiaan.
Edellä olevista lauseista voidaan nähdä ettei Islam ja uskonto yleensä välttämättä tarkoita samaa kuin halu pysyä takapajuisena tai sitä etteikö historiassa olisi esimerkkejä ajasta jolloin tiede kukoisti Islamin/Uskonnon ohella.
On tärkeää ettei tee yleistyksiä joiden mukaan kiihkomielinen uskonnollisuus ja maltillinen uskonnollisuus on sama asia mitä tulee tieteelliseen kehtykseen. Toki historiassa on esimerkkejä siitä kuinka uskonto on hidastanut tieteen kehitystä, mutta on myös hyviä esimerkkejä maltillisista Jumalaan uskovista tiedemiehistä jotka ovat edistäneet tieteen kehitystä:
Hän( Newton) piti maailmankaikkeutta ja kaikkea, mitä siinä oli, arvoituksena ja salaisuutena, joka voitiin ratkaista soveltamalla puhdasta ajattelua määrättyihin vihjeisiin, jotka Jumala oli kätkenyt eri puolille maailmaa salliakseen eräänlaatuisen filosofisen aarteen metsästyksen valikoidulle veljeskunnalle*
Esimerkiksi Kepler uskoi, että Pyhä Henki pitää planeetat radoillaan. Sitten tuli Isaac Newton (joka itse kylläkin harrasti kabbalistista mystiikkaa ja oli syvästi uskonnollinen ja uskoi, että vetovoima on Jumalan voimaa) ja näytti toteen, että ei tarvitse olettaa mitään yliluonnollista entiteettiä pitämään planeettoja radoillaan, vaan vetovoima sen tekee**
Suomesta voi löytää esimerkin tuotteliaasta tiedemiehestä joka on samalla uskovainen.
Leisola on tuottanut yli sata vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua. Hänellä on myös viisi patenttia. Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa, International Society of Rare Sugars -järjestöä ja toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa Bioprosessitekniikka.***
Siitä voin olla yhtä mieltä H.T.Goransonin ja Nassen kanssa että kiihkomielein uskonnollisuus tukahduttaa tieteen kaikkialla, mutta antamani esimerkit osoittavat että maltillinen uskonnollisuus ja tiede eivät automaattisesti sulje pois tosiaan.
*) http://www.tsv.fi/TTAPAHT/997/pekonen.htm
**) http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=134
***) http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Leisola
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tarkoitin että tämä on vastine pääkirjoitukseen lauantain hesarissa.
Ja silti viittaat nimenomaan Goransonin kolumniin, joka EI ole pääkirjoitus.
Islamilainen kulttuuri astui länsimaisen tiedon torjunnan vaiheeseen jo keskiajalla. Islamilainen maailma oli Eurooppaa edellä lähes kaikilla aloilla, kunnes fundamentalismi kielsi nykyaikaisen tieteenharjoittamisen.
" Islamilainen kulttuuri astui länsimaisen tiedon torjunnan vaiheeseen jo keskiajalla. Islamilainen maailma oli Eurooppaa edellä lähes kaikilla aloilla, kunnes fundamentalismi kielsi nykyaikaisen tieteenharjoittamisen."
Sori, lainasin koko tekstisi. Oletko lukenut J. Hämeen-Anttilan kirjan "Mare Nostrum"?
Hän tuntee aiheensa todella hyvin eli arabialais-, islamilaiskulttuurin.
Jaakko Hämeen-Anttila:
http://www.helsinki.fi/hum/humanisti/2006/0306.htm
Viittaan lauantaina 20.01.07 vai vieraskynään helsingin sanomissa.
kirjoittajan näkemystä USA:n nykytilasta ja siitä vahingosta mikä on tapahtunut, kun poliittinen johto muokkaa tiedemiesten raportteja uskonnollisin tarkoitusperin tarkoituksenmukaisiksi?
Kirjoittaja tarjosi USA.n nykytilaan ja siihen miten tieteen asema on uhattuna monia syitä.
Ensimmäinen on se, jonka mainitsit.
Toinen on se kun Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen USA:an on myonnetty aiempaa vähemmän viisumeita niitä on ollut vaieampi saada. Terrori-iskut ja viisumin saannin vaikeuttaminen olisivat voineet tapahtua myös ilman uskonnollista hallintoa.
Kolmantena syynä hän tarjoaa verolakien viilaamista niin että sijoittajat vaurastuvat lyhyellä tähtäimellä, mikä vähentää halua pitkäjänteisyyttä edellyttäviin tutkimusinvestoiteihin. Tämäkin olisi voinut tapahtua ilman uskonnollista hallintoa.
Neljäntenä syynä hän tarjoaa irakin sodan saaamia määrärahoja ja vertaa niintä tuhannen vuoden perustuktimuksen saamiin investoiteihin.
MIelestäni irakiiin mentiin öljyn saamisen turvaamiseksi eikä sen takia että haluttiin levittää ilosanomaa rakastavasta Jeesuksesta.
"Euroopassa taas matematiikka oli alussa laitonta, koska sitä pidettiin uskonnon vastaisena."
Kyllä matematiikkaa harjoitettiin Euroopassakin, mutta se pitäytyi lähinnä plus- ja miinuslaskuina. Eurooppalaisilla ei ollut nollan käsitettä ja se laajensi suunnattomasti matematiikan käyttökelpoisuutta. Koska nolla tuntui aivan utopistiselta, niin sen oletettiin tulevan paholaiselta ja siihen pohjautuva matematiikka kiellettiin.
Kauppiaat, vaikka uskonnollisia olivatkin, antoivat piupaut Paavin käskyille ja lähettivät oppipoikansa Venetsiaan, Aleksandriaan ja Espanjaan (Joka oli arabien hallitsema) oppimaan tätä uutta ja tehokasta matematiikkaa.