Sielu ja persoonallisuus?

Eivät tosiaankaan puhu yleisesti, vaan jotkut kristittyinä esiintyvät ihmiset ovat ehkä puhuneet joskus siten joten kirjoitit. Ja ei kukaan joudu erikseen mihinkään, vaan ihminen elämänsä jälkeen päätyy sitten joskus tekojensa seuraamuksena sinne jonnekkin, josta jotakin jo tietää tai vaan sitten luulee jotakin tietävänsä.

Sielu on *'elävät vedet' jotka elinvoimaisessa ihmiskehossa virtaavat pitääkseen yllä ihmisen elintoimintoja osittain, ja dna:aan saa selville näistä *vesistä, täten tiede on jo todistanut tuon todeksi, siis sielun olemassa olon, joten siitä ei nyt tämän enenpää.

Samoin on käynyt persoonallisuuden kanssa, sillä käytössä on useita erilaisia tutkimusmetodeja joilla saadaan persoonallisuuksien erot selville
nykyään. Persoonalliseen käyttäytymiseen saattaa kyllä tulla poikkeavuutta jonkin vaurion vuoksi, mutta muutoin persoona pysyy kyllä samana. Tutustu esim. dementian erilaisiin hoitomuotoihin ja sen persuolemukseen, niin sitten saat oikeaa tietoa
osaksesi, omintakeisen luulottelun sijaan.

Henki se on joka palajaa antajansa tykö, tämä vain selvyyden vuoksi lisäinformaatiota antamaan.
Ja eipä tietenkään usko voi itsessään tai edes itsestään ketään rahastaa, tuonhan tietävät jo tarhaikäiset lapset meillä päin.

Niin se vain on että kaikkia maailman asioita ei olla vielä kyetty selvittämään. Välillä pistää naurattamaan kun ei edes pystytty selittämään miksi isompi kappale vetää pienempää puoleensa.

ps. kuolemanjäkeisestä elämästä en tiedä sen enempää kuin sinäkään.

Asiaasi on pohdittu, sekä leikkisästi että vakavasti. Teologian mukaan sielumme jakaantuu kahteen osaan, maailmalliseen persoonasieluun ja taivaalliseen henkisieluun. Itämaisissa uskonnoissa käytetään suunnilleen samaa tarkoittavaa jaottelua minä(ego)/itse. Alempi persoonasielu on elimellisessä yhteydessä kehoomme nimenomaan aivojen kautta. Aivon tuhoutuessa tai vammautuessa alempi sielunosa heikkenee samassa suhteessa. Ikuiseen henkisieluun aivoilla ei ole mitään vaikutusta. Alemman sielunosan PITÄÄKIN kuolla ylemmän sielunosan hyväksi. Sitä tarkoittaa UT:n viljanjyvä-vertaus.

Persoonallisuus ei käsittääkseni ole sama kuin persoona. Persoonallinen ihminen on "erilainen", mielenkiintoinen, tms.

Sielulla kai tarkoitetaan jotain ihmisen ID-tagia. Siis jotain ominaisuutta joka säilyy muuttumattomana vuosien saatossa. Oikeasti. Paras määritelmä sielulle jonka olen kuullut, on se kun kaveri ennusti että DNA:sta löytyy jostain kohtaa sarjanumero joka tulee juoksevana jokaiselle eliölle. SE tekisi maailmasta mielenkiintoisen. :)

kaikki virtaa, ei ole mitään ikuista, sielu on illuusio. :)

harhaan että sielu olisi kuolematon? sitten uskotaan että jos sielu ei mene taivaaseen niin se menee jonnekin muualle - siis helvettiin.
koko homma on pielessä jo alusta lähtien, Jumalasta on tehty piinaaja, omat uskomukset saavat ylivallan mielessä. ihmiset pelkäävät sitten helvettiä ja ikuista kidutusta ja levittävät hädissään muillekin, jopa myötätunnosta kun luulevat että ikuinen piina on todellisuutta.

mitään ikuista piinaahan ei voi olla, eikä raamattu edes ellaista opeta. päin vastoin raamatun opetus on Jumala pelastaa ihmisen kuolemasta elämään..

>> persoonallisuus voi muuttua esim. aivovaurion tai muun syyn takia niin mitä sinne ns. taivaaseen tai helvettiin joutuu