Täytyy vain näin tavallisena maallikkona ihmetellä herrojen suunnitelmia Kirkniemeen sijoitettavasta jätteenpolttolaitoksesta.
Miten nykyaikana on kannattavaa saati järkevää rahdata jätettä pääkaupungista rekoilla tänne Lohjalle?
Siinäpä vasta sitten syntyy päästöjä jatkuvan rekkarallin myötä.
Fiksujen suunnitelman esittäjien mielestä Kirkniemen tehdas saa kaiken energiansa jätteitä polttamalla.
Entäs sitten kun aika-ajoin paperi-alaakin vaivaava laskusuhdanne iskee ja tehtaat pysähtyy?
Kun tehdas ei tarvitse energiaa, niin mihin se energia työnnetään? Vai kuuluuko jätteenpolttolaitoksen yhteyteen laaja jätteensäilytyskenttä (lue:kaatopaikka), jossa jätevuoret odottavat tehtaan käynnistämistä mahdollisesti puolikin vuotta?
Jos jätteenpolttolaitos on niin vaaraton ja puhdas päästöiltään, kuin suunnitelmien esittäjät väittävät, niin eikö jätteet tulisi polttaa mahdollisimman lähellä niiden syntypistettä eli toisinsanoen Helsingissä.
Tällöin myös poltosta saatu lämpö voitaisiin ajaa kaupungin kaukolämpöverkkoon, jossa tasaista kulutusta riittäisi ympäri vuoden.
Vai miksi jätteenpolttolaitosta ei haluta sijoittaa keskelle pääkaupunkia? Onko sittenkin niin, ettei se ole niin päästöpuhdas kuin väitetään?
Miten nykyaikana on kannattavaa saati järkevää rahdata jätettä pääkaupungista rekoilla tänne Lohjalle?
Siinäpä vasta sitten syntyy päästöjä jatkuvan rekkarallin myötä.
Fiksujen suunnitelman esittäjien mielestä Kirkniemen tehdas saa kaiken energiansa jätteitä polttamalla.
Entäs sitten kun aika-ajoin paperi-alaakin vaivaava laskusuhdanne iskee ja tehtaat pysähtyy?
Kun tehdas ei tarvitse energiaa, niin mihin se energia työnnetään? Vai kuuluuko jätteenpolttolaitoksen yhteyteen laaja jätteensäilytyskenttä (lue:kaatopaikka), jossa jätevuoret odottavat tehtaan käynnistämistä mahdollisesti puolikin vuotta?
Jos jätteenpolttolaitos on niin vaaraton ja puhdas päästöiltään, kuin suunnitelmien esittäjät väittävät, niin eikö jätteet tulisi polttaa mahdollisimman lähellä niiden syntypistettä eli toisinsanoen Helsingissä.
Tällöin myös poltosta saatu lämpö voitaisiin ajaa kaupungin kaukolämpöverkkoon, jossa tasaista kulutusta riittäisi ympäri vuoden.
Vai miksi jätteenpolttolaitosta ei haluta sijoittaa keskelle pääkaupunkia? Onko sittenkin niin, ettei se ole niin päästöpuhdas kuin väitetään?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä sitä nyt ollaan niin jätteenpolttolaitosta vastaan että. Länskäriä lukiessa onkin saanut nauraa ihmisten hölmöydelle, tietämättömyydelle ja narsismille.
Polttolaitos voi pyöriä 24/7 täydellä teholla vaikka tehdas seisoisikin, saatava sähköenergia ajetaan verkkoon kuten muistakin voimalaitoksista nykyään. Ja kesällähän kaukolämpöä kulutetaan pirusti, etenkin Helsingissä.
Jätteiden hautaaminen kaatopaikoille on järjen köyhyyttä ja suorastaan rangaistavaa typeryyttä. Polttamalla jätteestä saadaan vielä energiaa talteen toisin kuin kaatopaikoilla, eli kokonaishyötysuhde kasvaa. Kyllä ne kaatopaikatkin saastuttavat, ilmaan että maahan. Onko parempi erotella raskasmetallit talteen vai haudata ne jätteissä maahan josta ne voivat päästä pohjavesiin? Onko hallittu polttaminen parempi kuin jätteiden käyminen ja hajoaminen, jossa vapautuu mm. metaania?
Katsomalla karttaa huomataan että laitoksen paikka on aika järkevä. Rekkaliikenne lisääntyisi, mutta eikös moottorie rakennettu liikennettä varten? Kiskoilla liikenne ei häiritsisi enempää kuin mitä se nyt häiritsee.
Taidankin olla ainoa joka KANNATTAA jätteenpolttolaitoksen rakentamista Kirkniemeen?
Sitä paitsi ihmettelen kun Virkkalassa ja Kirkniemessä käsitellään saastuneita maa-aineita eikä tästä olla valmiita nousemaan barrikaadeille toisin kuin polttolaitoksesta. Jätteiden poltto = suuri saatana?
"Polttolaitos voi pyöriä 24/7 täydellä teholla vaikka tehdas seisoisikin, saatava sähköenergia ajetaan verkkoon kuten muistakin voimalaitoksista nykyään. Ja kesällähän kaukolämpöä kulutetaan pirusti, etenkin Helsingissä."
Ote Lausunnosta Lohjan Kirkniemen yvan arviointiohjelmasta:
----- * ------
Myös vuodenajat on syytä ottaa huomioon. Kesäkaudella tehtaalla on yleensä huoltoseisokkeja. Samaan aikaan kaukolämmön tarve vähenee minimiin. Jätettä kuitenkin syntyy koko ajan. Tämä kaikki johtaa tuotettavan lämmön ajamiseen Lohjanjärveen.
Lisäksi toiminnanharjoittaja luultavasti haluaa tuottaa korkean sähkön hinnan aikana rinnalle jäävällä kaasuvoimalaitoksella sähköä. Silloin sähkön ohessa syntyvä lämpö, jolle ei ole tarvetta, ajetaan Lohjanjärveen. Kummaltakin laitokselta sekä paperitehtaalta (ja muilta mahdollisilta alueella sijaitsevilta laitoksilta) Lohjanjärveen johdettavien lämpökuormien määrä ja niiden yhteisvaikutukset järven tilaan on syytä arvioida.
----- * -----
Eli kyseessä ns. kombilaitos, jossa tuotetaan pääosin höyryä sekä lämpöä ja vasta sitten sähköä (näin kokonaishyötysuhde olisi korkeampi ilman tuota, että lämpöä ajetaan Lohjanjärveen).
Pahimman lamakauden aikana saatetaan siis ajaa pitkän aikaa energiaa harakoille.
Helsingissä kulutetaan myös kaukolämpöä kesällä, koska tarvitaanhan kesälläkin lämmintä vettä vai mitä? Vai kuvittelitko, että kaukolämpöputki vedetään Kirkniemestä Helsinkiin saakka?
"Katsomalla karttaa huomataan että laitoksen paikka on aika järkevä. Rekkaliikenne lisääntyisi, mutta eikös moottorie rakennettu liikennettä varten? Kiskoilla liikenne ei häiritsisi enempää kuin mitä se nyt häiritsee."
Kartasta näkyy, että suunniteltu laitoksen paikka sijaitsee syrjäseudulla, minne täytyy jäteet viedä maantietä pitkin.
Kiskoliikenteessä taas pääkaupungin jätteet täytyisi kuljettaa Riihimäen kautta, koska suoraa ratalinjaa ei ole Lohjalta Helsinkiin.
Moottoritie päättyy Näkötornin kupeeseen, josta se jatkuu nelikaistasena vielä Lohjalle. Siitä eteenpäin tie muuttuu tavalliseksi kantatieksi, joten moottoritietä ei suinkaan riitä perille saakka.
Niin jätteenpolttolaitos on tottakai höyryvoimalaitos, tarkemmin vastapainevoimalaitos tai lauhdevoimalaitos. Kombivoimalaitos se ei ole, sillä jätteitä on paha polttaa kaasuturbiinisssa. Höyryvoimalaitoksessa saadaan sähköä noin 0,5 hyötysuhteella (polttoaineen lämpöenergiasta), loput jää lämmöksi ja se pitää lykätä jonnekkin. Lauhdevoimalaitoksessa lauhdelämpö ajetaan järveen/jokeen/mereen ja vastapainevoimalaitoksessa esimerkiksi kaukolämmöksi, joka nostaa kokonaishyötysuhdetta.
Helsinki-kommentti oli sarkasmia, jos et sitä huomannut. Yhtä lailla sitä lämpöä ajetaan harakoille oli se voimalaitos Kirkniemessä tai Helsingissä. Katsos kun kesällä kaukolämpöä menee vähemmän kuin talvella.
Rautetien tavaraliikenteessä yksi mutka Riihimäen tai Karjaan kautta ei merkkaa mitään, jätteet eivät ole mitään aikakriittisiä tavaroita. Matka moottoritieltä Kirkniemeen tapahtuu valtatietä (kantatie se ei ole ollut vuosiin) pitkin, tosin loppupätkä (Lohjansaarentie) on kantatie. Mikä tässä vaihtoehdossa on todellinen ongelma? Sekö että ei pääse kymmentä kilometriä ajamaan kesällä satasta?
Katsotaampa karttaa uudestaan. Yksinkertaistaksemme oletetaan että energiaa kannattaa tuottaa siellä missä sitä kulutetaan. Koska voimalaitos tuottaa höyryä (ja siitä sähköä), niin missä näitä voidaan hyödyntää parhaiten? Hetken tuumailun jälkeen havaitaan että höyryn ja sähkön suurkuluttaja on prosessiteollisuus, joka vieläpä kuluttaa näitä varsin tasaisesti. Lähdetään jätteiden syntypaikasta eli pääkaupunkiseudulta poispäin ympyräsäteellä ja havaitaan että lähin höyryn ja sähkön suurkuluttaja on Kirkniemen paperitehdas.
Kaikki ratkaisut ovat kuitenkin kompromisseja, toiset tosin huonompia kuin toiset. Niinhän sitä sanotaan että kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
Eikö juuri Kirkniemen jätepolttolaitos tulisi olemaan vastapainelaitos. Tällä hetkellä siellä on jo kaasuvoimalaitos (-turbiini). Kaasuturbiinissa ei polteta tietenkään mitään jätettä. Varta vasten kaasukäyttöön rakennetun turbiinin tekniset ratkaisut ovat täysin erilaiset, kuin jos se toimii optiokäytössä höyrykattilan osana. Jos taas kaasuturbiini toimii itsenäisenä varavoimalaitoksena, niin se käyttää vain kaasua.
Itse vastapaineeseen perustuva jätteenpolttolaitos tuottaa enimmäkseen höyryä ja "sivutuotteena" saadaan sähköä. Jos ja kun laitosta käytettäisiin 24/7, niin jää seisakkien ja tehtaan lama-aikojen ylimääräinen höyryn energiamäärä hävikiksi.
Jos jätteitä täytyy polttaa, niin eikö koko yhteiskunnan etu ole, että sitä tehdään mahdollisimman suurella hyötysuhteella? Nyt Kirkniemen tulevat seisakit pudottavat tätä hyötysuhdetta puhumattakaan siitä kuinka paljon energiaa kuluu jätteiden siirtämiseen niiden syntypaikoilta Lohjalle (joka kaiketi lasketaan mukaan kokonaishyötysuhdetta laskettaessa).
". Yhtä lailla sitä lämpöä ajetaan harakoille oli se voimalaitos Kirkniemessä tai Helsingissä. Katsos kun kesällä kaukolämpöä menee vähemmän kuin talvella."
Tästä olen eri mieltä. Helsingissä (jätteiden syntypaikalla) kokonaishyötysuhde kasvaa parhaimmaksi.
Ensiksi kuljetuskustannukset sekä päästöt putoavat merkittävästi verrattuna Kirkniemi-vaihtoehtoon.
Toiseksi Helsingin kokoisessa kaupungissa on ympäri vuoden lämpimän veden kulutusta. Kesällä tarve pienenee, mutta tietty vakiomäärä menee säästä huolimatta asukastiheyden vuoksi. Helsingissä on useita kaukolämpölaitoksia, joiden käyttöä voisi tilanteen mukaan vähentää jätteenpolttolaitoksen ottaessa vastuun höyryn tuotannosta ympäri vuoden.
Näin pääkaupunkiseudulla ja juuri siellä missä jätteen syntyvät, on kokonaishyötysuhteeltaan paras paikka jätteenpoistolaitokselle.
Kolmanneksi: Maailma muuttuu kovaa vauhtia. Globaalisaatio ajaa kokonaisia paperitehtaita Aasiaan. Kuka takaa, että Kirkniemi jatkaa seuraavat 10 vuotta tai pidempään?
Sen sijaan on vaikea kuvitella, että väki pääkaupunkiseudulta muuttaisi yhtäkkiä viiden tai kymmenen vuoden päästä pois. Kulutuskohteeltaan Helsinki olisi näin varmempi ratkaisu.
Käsittääkseni Kirkniemen voimalaitoksessa on tällä hetkellä kolme kattilaa. Yksi vanha kattila PK1 ja PK2- linjoja varten, yksi varakattila ja sitten kombivoimalaitoksessa yksi. Suunnitellun jätteenpolttolaitoksen tyyppiä en tarkemmin tiedä, höyrykattilalaitos se todennäköisesti on. Jätteiden kaasuttaminen ja kombilaitoksessa polttaminen kuulostaa jo energiataloudellisesti katastrofilta.
Käytännössä kaikki lämpövoimalaitokset ovat höyryvoimalaitoksia (myös ydinvoimalat), pl. jotkin varavoimalaitokset joissa on mäntämoottori tai kaasuturbiini. Lauhde- ja vastapainelaitoksen ero onkin höyryturbiini(e)n loppupäässä, muuten ne ovat samanlaisia laitoksia. Kombivoimalaitoksessa maakaasu poltetaan kaasuturbiinissa joka käyttää generaattoria, ja tämän jälkeen palokaasut johdetaan kattilaan jossa on oma höyryturbiini ja generaattori. Nimensä mukaan höyrykattila tuottaa höyryä, jonka lämmöstä osa voidaan muuttaa sähköksi. Sähkö on siis minkä tahansa lämpövoimalaitoksen "sivutuote!" Höyry- ja kaasuturbiinit ovat tietenkin täysin erilaiset jo tyypeiltään saatikka sitten eri sovelluksissa. Suihkukoneen suihkumoottori ja höyryturbiini ovat täysin kaksi eri asiaa, näin kärjistäen.
Kuten markkinataloudessa yleensä, niin tässäkin tapauksessa rahalla on todennäköisesti suuri rooli. Suunnitellun jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikka Kirkniemessä on taloudellisesti luonteva, koska siellä on yritys, joka on valmis investoimaan laitokseen ja käyttämään sen tarjoamia palveluja (=lämpöä ja sähköä.) Uuden laitoksen rakentaminen Helsinkiin ns. greenfield-ratkaisuna on hyvin kallista, koska valmis infrastruktuuri puuttuu miltei kokonaan. Edullisin investointi on tehdä se sinne, missä infrastruktuuri on jo olemassa. Ainoaksi ongelmaksi infrasta Kirkniemen osalta näen jätteiden kuljettamisen, joka ei mielestäni ole mitenkään suuri ongelma. Toisaalta jos laitos rakennettaisiin Helsinkiin jo olemassa olevan voimalaitoksen viereen, niin tilanne voisi olla erilainen. Tosin Helsinki on jo aika täynnä ja varsinkin asuntorakentamisen paine on korkea.
Kaukolämmön käyttömäärästä Helsingin alueella en tiedä tarkemmin joten en osaa sen tarkemmin arvioida lämmön kulutusta Helsinki vs. Kirkniemen tehdas. Kuitenkin paperitehdas käyttää hyvin tasaisesti lämpöä ja sähköä, kesät talvet. Seisokit ovat hyvin lyhyitä tehtaan normaalilla käyttösuhteella (normaalisti paperitehtailla reilusti yli 0,9!) Jätettähän tulee ja tehdas käyttää sitä miltei jatkuvasti.
Mikään ei ole niin hankalaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Oletetaan että jätteitä aletaan polttaa. Tällä hetkellä paperiteollisuus on tukalassa tilanteessa varsinkin länsimaissa, jossa katteet ovat pienentyneet jatkuvasti, mm. ylituotannon takia. Paperiteollisuuden suurin ulkoinen kustannustekijä on energia (paljon parjatut paperimaakarit tekevät työnsä suhteellisen halvalla.) Kirkniemen käyttämän maakaasun hinta on ollut jatkuvassa nousutrendissä, eikä käännettä näy. Se on varma, että tehtaita suljetaan vielä lisää Suomessakin (esim. toisen lohjalaisen peli on mielestäni tällä hetkellä pelattu.) Jätteitä polttamalla tehdas saisi edullisemmin energiaa, joka voisi antaa sille kilpailuedun globaalissa pudotuspelissä. Tämän hetken tilanteesta on paha arvioida tehtaan tulevaisuutta. Globalisaatioon vedoten voitaisiin jättää investoinnit tekemättä ja heittää hanskat naulaan koko länsimaisen teollisuuden osalta. Uskon kuitenkin että paperia tehdään Kirkniemessä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua, tosin minkä yrityksen alla ja mitä määriä, on täysi kysymysmerkki. Kuitenkin pitkässä juoksussa jäljelle jääneet tehtaat tulevat pyörimään korkeilla käyttöasteilla nykyisen taantuman jälkeen.
Eli lyhyemmin jätteenpolttolaitos Kirkniemeen on mielestäni investoinniltaan edullisempi, sille on käyttöä ja se turvaa myös Lohjan alueen taloudellista tulevaisuutta. Haittapuolet, järven lämmittäminen ja rekkaralli ovat pieniä haittoja mahdolliseen kokonaishyötyyn nähden. Jossain YLEn ohjelmassa eräät lohjalaiset tyrmäsivät jätteenpolttolaitoksen sillä perusteella "ettei se ainakaan viihtyisyyttä lisää." Suorastaan typerä kommentti, joka osoittaa ettei ajatella omaa napaa ja nokkaansa pidemmälle.
Olen ymmärtänyt, että uusi jätepolttolaitos olisi vastapainelaitos, josta saadaan siis ensisijaisesti höyryä ja lämpöä sekä siinä sivussa myös sähköä.
Vastapainekäyttö parantaa laitoksen hyötysuhdetta huomattavasti verrattuna lauhdevoimaan, mutta suhteessa sen sähkötuotantosuhde putoaa juuri tämän höyryn/lämmön teknisen ratkaisun takia.
Lauhdetuotannossa sähkö on pääasiallinen tuote, ei sivutuote, kun taas vastapainetuotannossa päätuote on höyry ja sähköä saadaan siis "sivutuotteena".
Helsingissä on esim. vanha käytöstä poistettu ja osin purettu Myllypuron kaukolämpölaitoksen tontti, jossa on kaukolämpöputkisto odottamassa valmiina liittämistä kaupungin verkkoon.
Jätepolttolaitos toimisi siis peruskuormalaitoksena, samoin kun ydinvoimalaitoksen valtakunnan sähköntuotannossa. Tällöin jätepolttolaitoksen koko kapasiteetti olisi Helsingin kokoisessa kaupungissa 100% käytössä.
Siinä mielessä olen eri mieltä, että laitoksen rakentaminen Helsinkiin tulisi kalliimmaksi.
Kaupungin kaukolämpöverkko on tasaisempi kuormanlähde siinä tapauksessa, että laitos syöttää sinne peruskuormaa. Kaupungin kaukolämpöverkossa ei näy paperin maailman markkinakurssivaihtelut niin dramaattisesti kuin yksittäisen tehtaan höyryn tarpeessa.
Mikäli polttolaitos sijoitetaan tehtaan yhteyteen, tulisi tällöin olla myös kaukolämpöverkko taajaman lämpöverkkoon, jotta koko laitoksen kapasiteetti saataisiin käytettyä hyödyksi. Nyt näin ei ole Kirkniemen vaihtoehdossa.
Kirkniemen vaihtoehdossa on tuotu esiin pääasiassa se vaihtoehto, että jätteet tuotaisiin rekoilla.
Jos laitoksessa poltettaisiin 300 000 tonnia jätettä vuodessa. Jos kuorma-auton kapasiteetiksi arvioidaan yli 30 tonnnia, niin rekka toisi jätettä laitokselle alle tunnin välein 24/365 20 vuoden ajan.
Minusta tämä päästäyhtälö alkaa näyttää merkittävältä, kun ottaa huomioon edestakaisen matkan pääkaupunkiseudulle.
Tulevaisuuten katsoen polttolaitoksen sijoittaminen lähelle laaja-alaista lämmönkulutuskohdetta, jossa ei synny liian pitkiä raaka-aineen kuljetusmatkoja, on ainoa ja järkevin vaihtoehto. Nämä kriteerit eivät Kirkniemen tapauksessa toteudu.
Edelleenkin höyryvoimalaitos tuottaa LÄMPÖÄ, joka voidaan muuttaa sähköksi. Siis LÄMPÖÄ, oli se sitten kombi-, lauhde-, tai vastapainevoimalaitos tai mikä tahansa muu kone jossa poltetaan jotakin. Tämä lämpö voidaan muuttaa mekaaniseksi energiaksi lämpövoimakoneella, joka on höyryvoimalaitoksessa höyryturbiini. Höyryturbiinin akseli on kiinni generaattorissa, joka tuottaa sitä sähköä! Lämmöstä ei saada sähköä suoraan missään voimalaitoksessa ei edes siinä vastapainevoimalaitoksessa. Siis SÄHKÖ ON MINKÄ TAHANSA LÄMPÖVOIMALAITOSTYYPIN SIVUTUOTE!
Polttoaineen lämmöstä saadaan teoreettisesti muutettua mekaaniseksi energiaksi lämpöopin perusteiden mukaan maksimissaan 0,5. Loppulämpöä saadaan talteen vastapainelaitoksessa, joka nostaa laitoksen kokonaishyötysuhteen parhaimmillaan yli 0,85. Lauhdevoimalaitoksessa ylijäämälämpö ajetaan sinne järveen, jokeen tai mereen. Vastapainevoimalaitoksen SÄHKÖNTUOTON hyötysuhde laskee juuri tämän lämmön talteenoton takia. Suomeksi: Lauhdevoimalaitos lämmittää enemmän sitä järveä ja tuottaa enemmän sähköä kuin vastapainelaitos, mutta sen kokonaishyötysuhde on paljon huonompi! Näin kärjistäen: Laudevoimalaitos ; sähköksi 50%, harakoille 50%. Vastapainelaitos; sähköksi 40%, kaukolämmöksi 50%, harakoille 10%. Suosittelen kirjastossa käyntiä ja termodynamiikan perusteiden opettelemista.
Ei sitä lämpöä saada aina hukatuksi jonnekkin, esimerkiksi kaukolämmön tapauksessa sitä menee kesällä paljon vähemmän kuin talvella, jolloin vastapainelaitoksen sähköntuottohyötysuhde laskee. Esimerkiksi jos Hanasaaressa tuotetaan sähköä kesähelteillä niin hukkalämpöä joudutaan ajamaan mereen jotta sähköntuoton hyötysuhde nousee , koska kaukolämpöverkkoon sitä ei saada ajettua tarpeeksi! Paperitehdas taasen vie sitä lämpöä paljon tasaisemmin kuin mikään kaukolämpöverkko.
Laitoksen rakentamiskustannuksia on paha tarkalleen arvioida (tuskin sinäkään sitä sen paremmin osaat kuin minäkään), mutta Kirkniemessä on melkein kaikki jo valmiina: Kapasiteetiltaan vajaakäyttöinen sähköverkko, hukkalämmön kuluttaja on todella lähellä, on järvi jonne voidaan ajaa hukkalämpöä tarvittaessa ja tiestökin on jo valmiina! Se kaukolämpöverkko ei ole mikään pelastus, joka nostaisi laitoksen hyötysuhteen tappiin ja pitäisi sitä siellä. Ja vielä Kirkniemessä tehdas osallistuu investointikuluihin.
Jos oletetaan että rekkaralli alkaisi, niin silloin jätettä ajettaisiin todennäköisesti täysperävaunuyhdistelmillä, jonka suurin sallittu kokonaismassa on 60 tonnia. Hyötykuormaa niihin saadaan alustarekenteesta riippuen noin 42 tonnia.
Otetaan tuo heittämäsi 300 000 tonnia / vuosi niin saadaan noin 7200 yhdistelmää per vuosi josta saadaan noin 20 rekkaa päivässä. Yksi rekka keskimäärin 1h 12min välein. Onko paha? Valtatie 25 tukossa? Rekkarallin päästöt laitoksen kokonaispäästöihin verrattuna ovat todennäköisesti mitättömät (varmaan alle 10%).
Kirkniemi on yhä järkevä paikka laitokselle.
Minkälainen sähköverkko Myllypuroon tulee? Olisiko tontti paremmassa käytössä asuntotonttina? Miten rekkaralli kehällä? Kannattaako nykyisiä kaukolämpölaitoksia käyttää vajaatehoisina? Kuka maksaa? Tee ehdotus vaikka Fortumille tai YTV:lle jos se kerran niin edullinen ratkaisu olisi. Ainakin asiantuntijat tekisivät laskelmat eivätkä tietämättömät maallikot.
Edelleenkin voimalaitos toisi tehtaalle edellytyksiä tulevaisuuteen. Kirkniemellä on hyvä maine ja asema paperialalla, eikä se ole ensimmäisenä lakkautettavien joukossa. Se on eri asia, mikä yritys kymmenen vuoden päästä tekee Kirkniemessä paperia ja mitä määriä. Sitä kuitenkin tullaan tekemään, nykyinen taantuma korjautuu kyllä tulevaisuudessa. Onko sinulla parempaa tietoa tehtaan tai paperialan tulevaisuudesta kun nyt niin maalaat sitä mustana? Valaise meitä muitakin.
Mielestäni laitoksen tuomat edut voittavat haitat mennen tullen. Lämpöhukka ja rekkaliikenne ovat aivan naurettavia syitä laitoksen torjumiseksi, laitos on itsessään yhtä tehokas niin Kirkniemessäkin kuin Helsingissäkin.
----XXX----
lainaus:
"Edelleenkin höyryvoimalaitos tuottaa LÄMPÖÄ, joka voidaan muuttaa sähköksi. Siis LÄMPÖÄ, oli se sitten kombi-, lauhde-, tai vastapainevoimalaitos tai mikä tahansa muu kone jossa poltetaan jotakin. Tämä lämpö voidaan muuttaa mekaaniseksi energiaksi lämpövoimakoneella, joka on höyryvoimalaitoksessa höyryturbiini. Höyryturbiinin akseli on kiinni generaattorissa, joka tuottaa sitä sähköä! Lämmöstä ei saada sähköä suoraan missään voimalaitoksessa ei edes siinä vastapainevoimalaitoksessa. Siis SÄHKÖ ON MINKÄ TAHANSA LÄMPÖVOIMALAITOSTYYPIN SIVUTUOTE!
Polttoaineen lämmöstä saadaan teoreettisesti muutettua mekaaniseksi energiaksi lämpöopin perusteiden mukaan maksimissaan 0,5. Loppulämpöä saadaan talteen vastapainelaitoksessa, joka nostaa laitoksen kokonaishyötysuhteen parhaimmillaan yli 0,85. Lauhdevoimalaitoksessa ylijäämälämpö ajetaan sinne järveen, jokeen tai mereen. Vastapainevoimalaitoksen SÄHKÖNTUOTON hyötysuhde laskee juuri tämän lämmön talteenoton takia. Suomeksi: Lauhdevoimalaitos lämmittää enemmän sitä järveä ja tuottaa enemmän sähköä kuin vastapainelaitos, mutta sen kokonaishyötysuhde on paljon huonompi! Näin kärjistäen: Laudevoimalaitos ; sähköksi 50%, harakoille 50%. Vastapainelaitos; sähköksi 40%, kaukolämmöksi 50%, harakoille 10%. Suosittelen kirjastossa käyntiä ja termodynamiikan perusteiden opettelemista"
---- XXX -----
Kiitokset kattavasta luennosta. Siinä vain oli se maku, että juna johdatettiin sivuraiteille, kuten väittelyksi onko sähkö- "sivutuote" vai ei. Sekin henkilöarvosteluin höystettynä. Miten ne asiat väittelytekniikassa menivätkään, kun joudutaan heikoille jäille?
Kun suosittelit kirjastossa käyntiä termodynamiikan perusteiden opettelemista, niin voisin suositella sinulle vähintään laajaa termodynamiikan perusasioiden kertausta.
Jospa kuitenkin toteaisin, että lauhdelaitoksen hyötysuhde on vieläkin huonompi kuin tuo 50/50.
Vastapainelaitoksen tuotantojakautuma riippuu siitä, mihin se on suunniteltu. Esimerkkinä voisi nostaa Jyväskylän Rauhanlahdenvoimalaitoksen, jossa 795 MW kokonaistuotanto jakaantuu seuraavasti: Kaukolämpöä 570 MW, höyryä 110 MW, sähköä 115 MW.
Lämpölaitosesimerkistä taas käy esim. Pitkäniemen laitos, joka tuottaa vain höyryä ja lämpöä alueen teollisuudelle.
Luonnollisesti jos laitos on suunniteltu vastapainetuotantoon (jossa on myös generaattori), pelkässä sähköntuotannossa sen hyötysuhde ei yllä edes lauhdelaitoksen tasolle.
---XXX---
Lainaus:
Ei sitä lämpöä saada aina hukatuksi jonnekkin, esimerkiksi kaukolämmön tapauksessa sitä menee kesällä paljon vähemmän kuin talvella, jolloin vastapainelaitoksen sähköntuottohyötysuhde laskee. Esimerkiksi jos Hanasaaressa tuotetaan sähköä kesähelteillä niin hukkalämpöä joudutaan ajamaan mereen jotta sähköntuoton hyötysuhde nousee , koska kaukolämpöverkkoon sitä ei saada ajettua tarpeeksi! Paperitehdas taasen vie sitä lämpöä paljon tasaisemmin kuin mikään kaukolämpöverkko.
---XXX----
Totesin tuossa aiemmin, että Helsingin kokoisessa kaupungissa tarvitaan kesälläkin tietty määrä lämpöä. Ihmiset tarvitsevat lämmintä vettä kesähelteilläkin. Se on juuri se peruskuorma, joka on kaukolämpöverkon kiinteä osuus. Eikä se määrä ole suinkaan pieni. Oikealla laitoksen suunnittelumitoituksella optimoidaan hyötysuhde.
---XXX---
Lainaus:
Laitoksen rakentamiskustannuksia on paha tarkalleen arvioida (tuskin sinäkään sitä sen paremmin osaat kuin minäkään), mutta Kirkniemessä on melkein kaikki jo valmiina: Kapasiteetiltaan vajaakäyttöinen sähköverkko, hukkalämmön kuluttaja on todella lähellä, on järvi jonne voidaan ajaa hukkalämpöä tarvittaessa ja tiestökin on jo valmiina! Se kaukolämpöverkko ei ole mikään pelastus, joka nostaisi laitoksen hyötysuhteen tappiin ja pitäisi sitä siellä. Ja vielä Kirkniemessä tehdas osallistuu investointikuluihin.
---XXX---
Kappaleesi sisältää juuri esittämäni asian, joka puhuu vastaan jätelaitoksen sijoittamista Kirkniemeen. Nimittäin hukkalämmön työntämisen järveen kun tehdas ei ole tuotannossa. "Jätetuotannon" takia laitos käy koko ajan ja höyryn/lämmön/sähkön tuotantoon suunniteltu laitos ei pysty tuottamaan sähköä parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.
Ylimääräisen lämmön työntäminen järveen on naurettavaa, kun sähkögeneraattori pystyy vain osan koko energiasta muuttamaan sähköksi.
---XXX---
Lainaus:
Jos oletetaan että rekkaralli alkaisi, niin silloin jätettä ajettaisiin todennäköisesti täysperävaunuyhdistelmillä, jonka suurin sallittu kokonaismassa on 60 tonnia. Hyötykuormaa niihin saadaan alustarekenteesta riippuen noin 42 tonnia.
Otetaan tuo heittämäsi 300 000 tonnia / vuosi niin saadaan noin 7200 yhdistelmää per vuosi josta saadaan noin 20 rekkaa päivässä. Yksi rekka keskimäärin 1h 12min välein. Onko paha? Valtatie 25 tukossa? Rekkarallin päästöt laitoksen kokonaispäästöihin verrattuna ovat todennäköisesti mitättömät (varmaan alle 10%).
---XXX---
Lainaus:
Laskit liikenteeksi 20 rekkaa/päivä. Edestakainen matka pääkaupunkiseudulle on keskimäärin 140 km luokkaa. Jos jätelaitos sijaitsisi Helsingissä, kuljetusmatkan voisi arvioida keskimäärin 30 km. Kirkniemen tapauksessa raskaan kaluston ylimääräisiä ajokilometrejä kertyisi 800 000 - 900 000 km/vuosi, josta noin puolet olisi ilman kuormaa.
Enpä tiedä, mitä 300 000 tonnin siirtäminen raskaalla kalustolla 800 000 - 900 000 km ylimääräisen matkan kaiken kaikkiaan vuodessa maksaa, mutta en pidä lainkaan sitä naurettavana syynä.
---XXX---
Lainaus:
Kirkniemi on yhä järkevä paikka laitokselle.
Minkälainen sähköverkko Myllypuroon tulee? Olisiko tontti paremmassa käytössä asuntotonttina? Miten rekkaralli kehällä? Kannattaako nykyisiä kaukolämpölaitoksia käyttää vajaatehoisina? Kuka maksaa? Tee ehdotus vaikka Fortumille tai YTV:lle jos se kerran niin edullinen ratkaisu olisi. Ainakin asiantuntijat tekisivät laskelmat eivätkä tietämättömät maallikot.
---XXX---
Minun ei tarvitse esittää Helsingin energialle, Fortumille eikä YTV:lle kannatuslaskelmia tai -ehdotuksia. Se riittää, että tuon keskusteluun Kirkniemen jätelaitoksen sijoituspaikan järkevyyden suhteen asioita, jotka eivät puolla tätä ratkaisua ja jotka ovat faktaa.
---XXX---
Lainaus:
Edelleenkin voimalaitos toisi tehtaalle edellytyksiä tulevaisuuteen. Kirkniemellä on hyvä maine ja asema paperialalla, eikä se ole ensimmäisenä lakkautettavien joukossa. Se on eri asia, mikä yritys kymmenen vuoden päästä tekee Kirkniemessä paperia ja mitä määriä. Sitä kuitenkin tullaan tekemään, nykyinen taantuma korjautuu kyllä tulevaisuudessa. Onko sinulla parempaa tietoa tehtaan tai paperialan tulevaisuudesta kun nyt niin maalaat sitä mustana? Valaise meitä muitakin.
---XXX---
Lainaus:
Minun eikä kenenkään tarvitse olla ennustaja paperin tulevaisuuden suhteen. Riittää kun katsotaan koko alan lähihistoriaa taaksepäin. Ja ilman pirun maalaamista seinälle, voi jokainen miettiä kuinka pitkiä ajamattomia kausia seisokit mukaan luettuna Kirkniemessä on menneinä vuosina ollut.
---XXX---
Lainaus:
Mielestäni laitoksen tuomat edut voittavat haitat mennen tullen. Lämpöhukka ja rekkaliikenne ovat aivan naurettavia syitä laitoksen torjumiseksi, laitos on itsessään yhtä tehokas niin Kirkniemessäkin kuin Helsingissäkin.
---XXX---
Laitoksen sijoittamista vastaan puhuu ainakin nämä kaksi vahvaa pointtia, jotka ovat kiistämättömiä; alhaisempi hyötysuhde kuin Helsinkiin sijoitettaessa ja rekkaliikenteen kustannukset ja päästöt.
Ehkäpä kuten ensimmäisessä viestissä totesit, nämäkin pointit ovat kai vain niin mitättömiä, hölmöjä, tietämättömiä, narsistisia asioita, joille on mukava nauraa.
Korjaus tekstiin, jossa oli kommenttiosuudet epäselvät:
----XXX----
lainaus:
"Edelleenkin höyryvoimalaitos tuottaa LÄMPÖÄ, joka voidaan muuttaa sähköksi. Siis LÄMPÖÄ, oli se sitten kombi-, lauhde-, tai vastapainevoimalaitos tai mikä tahansa muu kone jossa poltetaan jotakin. Tämä lämpö voidaan muuttaa mekaaniseksi energiaksi lämpövoimakoneella, joka on höyryvoimalaitoksessa höyryturbiini. Höyryturbiinin akseli on kiinni generaattorissa, joka tuottaa sitä sähköä! Lämmöstä ei saada sähköä suoraan missään voimalaitoksessa ei edes siinä vastapainevoimalaitoksessa. Siis SÄHKÖ ON MINKÄ TAHANSA LÄMPÖVOIMALAITOSTYYPIN SIVUTUOTE!
Polttoaineen lämmöstä saadaan teoreettisesti muutettua mekaaniseksi energiaksi lämpöopin perusteiden mukaan maksimissaan 0,5. Loppulämpöä saadaan talteen vastapainelaitoksessa, joka nostaa laitoksen kokonaishyötysuhteen parhaimmillaan yli 0,85. Lauhdevoimalaitoksessa ylijäämälämpö ajetaan sinne järveen, jokeen tai mereen. Vastapainevoimalaitoksen SÄHKÖNTUOTON hyötysuhde laskee juuri tämän lämmön talteenoton takia. Suomeksi: Lauhdevoimalaitos lämmittää enemmän sitä järveä ja tuottaa enemmän sähköä kuin vastapainelaitos, mutta sen kokonaishyötysuhde on paljon huonompi! Näin kärjistäen: Laudevoimalaitos ; sähköksi 50%, harakoille 50%. Vastapainelaitos; sähköksi 40%, kaukolämmöksi 50%, harakoille 10%. Suosittelen kirjastossa käyntiä ja termodynamiikan perusteiden opettelemista"
---- XXX -----
Vastaus:
Kiitokset kattavasta luennosta. Siinä vain oli se maku, että juna johdatettiin sivuraiteille, kuten väittelyksi onko sähkö- "sivutuote" vai ei. Sekin henkilöarvosteluin höystettynä. Miten ne asiat väittelytekniikassa menivätkään, kun joudutaan heikoille jäille?
Kun suosittelit kirjastossa käyntiä termodynamiikan perusteiden opettelemista, niin voisin suositella sinulle vähintään laajaa termodynamiikan perusasioiden kertausta.
Jospa kuitenkin toteaisin, että lauhdelaitoksen hyötysuhde on vieläkin huonompi kuin tuo 50/50.
Vastapainelaitoksen tuotantojakautuma riippuu siitä, mihin se on suunniteltu. Esimerkkinä voisi nostaa Jyväskylän Rauhanlahdenvoimalaitoksen, jossa 795 MW kokonaistuotanto jakaantuu seuraavasti: Kaukolämpöä 570 MW, höyryä 110 MW, sähköä 115 MW.
Lämpölaitosesimerkistä taas käy esim. Pitkäniemen laitos, joka tuottaa vain höyryä ja lämpöä alueen teollisuudelle.
Luonnollisesti jos laitos on suunniteltu vastapainetuotantoon (jossa on myös generaattori), pelkässä sähköntuotannossa sen hyötysuhde ei yllä edes lauhdelaitoksen tasolle.
---XXX---
Lainaus:
Ei sitä lämpöä saada aina hukatuksi jonnekkin, esimerkiksi kaukolämmön tapauksessa sitä menee kesällä paljon vähemmän kuin talvella, jolloin vastapainelaitoksen sähköntuottohyötysuhde laskee. Esimerkiksi jos Hanasaaressa tuotetaan sähköä kesähelteillä niin hukkalämpöä joudutaan ajamaan mereen jotta sähköntuoton hyötysuhde nousee , koska kaukolämpöverkkoon sitä ei saada ajettua tarpeeksi! Paperitehdas taasen vie sitä lämpöä paljon tasaisemmin kuin mikään kaukolämpöverkko.
---XXX----
Vastaus:
Totesin tuossa aiemmin, että Helsingin kokoisessa kaupungissa tarvitaan kesälläkin tietty määrä lämpöä. Ihmiset tarvitsevat lämmintä vettä kesähelteilläkin. Se on juuri se peruskuorma, joka on kaukolämpöverkon kiinteä osuus. Eikä se määrä ole suinkaan pieni. Oikealla laitoksen suunnittelumitoituksella optimoidaan hyötysuhde.
---XXX---
Lainaus:
Laitoksen rakentamiskustannuksia on paha tarkalleen arvioida (tuskin sinäkään sitä sen paremmin osaat kuin minäkään), mutta Kirkniemessä on melkein kaikki jo valmiina: Kapasiteetiltaan vajaakäyttöinen sähköverkko, hukkalämmön kuluttaja on todella lähellä, on järvi jonne voidaan ajaa hukkalämpöä tarvittaessa ja tiestökin on jo valmiina! Se kaukolämpöverkko ei ole mikään pelastus, joka nostaisi laitoksen hyötysuhteen tappiin ja pitäisi sitä siellä. Ja vielä Kirkniemessä tehdas osallistuu investointikuluihin.
---XXX---
Vastaus:
Kappaleesi sisältää juuri esittämäni asian, joka puhuu vastaan jätelaitoksen sijoittamista Kirkniemeen. Nimittäin hukkalämmön työntämisen järveen kun tehdas ei ole tuotannossa. "Jätetuotannon" takia laitos käy koko ajan ja höyryn/lämmön/sähkön tuotantoon suunniteltu laitos ei pysty tuottamaan sähköä parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.
Ylimääräisen lämmön työntäminen järveen on naurettavaa, kun sähkögeneraattori pystyy vain osan koko energiasta muuttamaan sähköksi.
---XXX---
Lainaus:
Jos oletetaan että rekkaralli alkaisi, niin silloin jätettä ajettaisiin todennäköisesti täysperävaunuyhdistelmillä, jonka suurin sallittu kokonaismassa on 60 tonnia. Hyötykuormaa niihin saadaan alustarekenteesta riippuen noin 42 tonnia.
Otetaan tuo heittämäsi 300 000 tonnia / vuosi niin saadaan noin 7200 yhdistelmää per vuosi josta saadaan noin 20 rekkaa päivässä. Yksi rekka keskimäärin 1h 12min välein. Onko paha? Valtatie 25 tukossa? Rekkarallin päästöt laitoksen kokonaispäästöihin verrattuna ovat todennäköisesti mitättömät (varmaan alle 10%).
---XXX---
Vastaus:
Laskit liikenteeksi 20 rekkaa/päivä. Edestakainen matka pääkaupunkiseudulle on keskimäärin 140 km luokkaa. Jos jätelaitos sijaitsisi Helsingissä, kuljetusmatkan voisi arvioida keskimäärin 30 km. Kirkniemen tapauksessa raskaan kaluston ylimääräisiä ajokilometrejä kertyisi 800 000 - 900 000 km/vuosi, josta noin puolet olisi ilman kuormaa.
Enpä tiedä, mitä 300 000 tonnin siirtäminen raskaalla kalustolla 800 000 - 900 000 km ylimääräisen matkan kaiken kaikkiaan vuodessa maksaa, mutta en pidä lainkaan sitä naurettavana syynä.
---XXX---
Lainaus:
Kirkniemi on yhä järkevä paikka laitokselle.
Minkälainen sähköverkko Myllypuroon tulee? Olisiko tontti paremmassa käytössä asuntotonttina? Miten rekkaralli kehällä? Kannattaako nykyisiä kaukolämpölaitoksia käyttää vajaatehoisina? Kuka maksaa? Tee ehdotus vaikka Fortumille tai YTV:lle jos se kerran niin edullinen ratkaisu olisi. Ainakin asiantuntijat tekisivät laskelmat eivätkä tietämättömät maallikot.
---XXX---
Vastaus:
Minun ei tarvitse esittää Helsingin energialle, Fortumille eikä YTV:lle kannatuslaskelmia tai -ehdotuksia. Se riittää, että tuon keskusteluun Kirkniemen jätelaitoksen sijoituspaikan järkevyyden suhteen asioita, jotka eivät puolla tätä ratkaisua ja jotka ovat faktaa.
---XXX---
Lainaus:
Edelleenkin voimalaitos toisi tehtaalle edellytyksiä tulevaisuuteen. Kirkniemellä on hyvä maine ja asema paperialalla, eikä se ole ensimmäisenä lakkautettavien joukossa. Se on eri asia, mikä yritys kymmenen vuoden päästä tekee Kirkniemessä paperia ja mitä määriä. Sitä kuitenkin tullaan tekemään, nykyinen taantuma korjautuu kyllä tulevaisuudessa. Onko sinulla parempaa tietoa tehtaan tai paperialan tulevaisuudesta kun nyt niin maalaat sitä mustana? Valaise meitä muitakin.
---XXX---
Vastaus:
Minun eikä kenenkään tarvitse olla ennustaja paperin tulevaisuuden suhteen. Riittää kun katsotaan koko alan lähihistoriaa taaksepäin. Ja ilman pirun maalaamista seinälle, voi jokainen miettiä kuinka pitkiä ajamattomia kausia seisokit mukaan luettuna Kirkniemessä on menneinä vuosina ollut.
---XXX---
Lainaus:
Mielestäni laitoksen tuomat edut voittavat haitat mennen tullen. Lämpöhukka ja rekkaliikenne ovat aivan naurettavia syitä laitoksen torjumiseksi, laitos on itsessään yhtä tehokas niin Kirkniemessäkin kuin Helsingissäkin.
---XXX---
Vastaus:
Laitoksen sijoittamista vastaan puhuu ainakin nämä kaksi vahvaa pointtia, jotka ovat kiistämättömiä; alhaisempi hyötysuhde kuin Helsinkiin sijoitettaessa ja rekkaliikenteen kustannukset ja päästöt.
Ehkäpä kuten ensimmäisessä viestissä totesit, nämäkin pointit ovat kai vain niin mitättömiä, hölmöjä, tietämättömiä, narsistisia asioita, joille on mukava nauraa.
Vielä kerran lämpövoimalaitoksista: Kai huomasit että laitoin nuo prosenttiosuudet kärjistäen, ne eivät olleet asiani pointti. Tarkoitus oli vain selventää laitostyyppejä ja niiden eroja, jotka olivat mielestäni sinulla hieman hakusessa aiemmista viesteistä päätellen. Jos koit tämän jotenkin henkilökohtaisena hyökkäyksenä, niin pyydän sitä anteeksi, tarkoitus ei ole vittuilla. Toki syvempääkin keskustelua lämpövoimalaitoksista voidaan jatkaa, mutta onko siitä enää vastaavaa hyötyä? Alan opiskelijana tiedän kyllä asiasta enemmän kuin keskivertomaallikko.
Tottakai Helsingissä menee sitä kaukolämpöä, mutta erotus kesä-talvi on paljon isompi kuin paperitehtaan kulutuksen ero kesä-talvi! KUN tehdas käy normaalilla käyttöasteella, niin siitä lämmöstä saadaan suurempi osa talteen. Eli laitoksen kokonaishyötysuhde tässä mielessä on Kirkniemessä parempi. Lämpöä joudutaan ajamaan hukkaan edelleen missä tahansa, myös Helsingissä.
Jätteen kuljetus on mielestäni hankkeen ainoa poissulkeva syy, joskin se on hyvin pieni syy. Se vajaa miljoona kilometriä vuodessa ei ole Suomenkaan mittakaavassa kovinkaan iso lisäys, vaikka ei se älyttömän järkevää olekaan. Kokonaisvaikutus on hyvin pieni. Jäte on raaka-ainetta, josta maksetaan käsittelevälle laitokselle.
Fortumille tai YTV:lle kannataisi kertoa jos olet löytänyt kokonaishyötysuhteeltaan paremman ratkaisun. Muutenhan tästä väittelystä ei ole ollut mitään hyötyä vaan tämä on ollut vain nokkapokittelua netin turhilla keskustelufoorumeilla.
Tämän väittelyn taso on piessyt Länskärin tason 10-0, ainoa vakava puute on edelleen kaukolämpöverkon tuoma parannus laitoksen hyötysuhteeseen, joka on minusta puutteellisesti perusteltu. Kummatkin voimme väittää mitä väitämme, ilman laskelmia ne ovat vain tuuleen huutamista toisillemme.
Edelleen olen sitä mieltä että Kirkniemi on järkevä vaihtoehto. Esiin ei ole tullut merkittäviä haittapuolia, laitoksen sijoittaminen Kirkniemeen toisi taasen etuja paljon enemmän.
On se aika inhottavaa, että roska-autot ajavat Helsingistä Lohjalle harjua 25-tietä pitkin. Oletteko käyneet katsomassa, missä kunnossa on Ämmässuolle menevä pätkä vanhaa Turuntietä, sieltä autoista kun tippuu aika paljon kaikenlaista matkan varrelle. Ei auta puolustella - roskat on roskia, ja niiden määrä tien varrella lisääntyy kun roska-autojen määrä liikenteessä kasvaa.
Onkohan hankkeen tiimoilta jo olemassa tai suunnitteilla kansalaisadressi asian vastustamiseksi? Täältä löytyy heti puuhamies asiaan..
keskuksessa kuullemma koulutetaan jätteistä eläjiä.kaikki paska vaan sinne sairaalatielle,möyritään sieltä kaikki toisten pois heittämä arvokas,niin että silleen.ammattitaitoa kyllä löytyy,onhan sitä oikein kunnan tuella koulutettu paskaa kaivamaan.
on täällä http://www.mangsinvoima.fi/index.php?id=1
...sekin voisi olla oikea paikka kysymyksille, vastaukset ovat tietenkin tietyn näkökulman värittämiä, koska mangsinvoima lobbaa voimakkaasti hanketta (kuten Länskärissä lauantaina).
Mutta eikö mielipiteitä asiasta voi/saa esittää muuallakin kuin mangsinvoiman sivuilla?
Päivitystä:
Kirjoittelin tuossa viime viikolla, että jätettä poltettaisiin 300 000 tonnia vuodessa, kun ykkösvaihtoehdon määrä on 370 000 tonnia/vuosi.
Samoin jätteenkuljetus arvioni oli rajusti alakantissa, kun virallisesti on ilmoitettu 100 autoa/arkivrk (eli 500 autoa viikossa), niin oma arvioni oli vain n. 150 autoa viikossa.
Ylimääräiset ajokilometrimäärät sen perusteella kasvaisivat 2,5 milj. kilometriin vuodessa.
miksi jätteenpolttolaitos täytyisi olla kunnallisen tai kaupungin energialaitoksen hallussa ja liitettynä riittävän ison taajaman (kaupungin) kaukolämpöverkkoon.
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2007/02/502663