"Kansa ja Vatikaani tukevat Piispaamme enkä näe mitään syytä mikseivät tukisi." Tämä oli Piispanmielisen perustelematon mielipide ketjussa, joka nyt on jo täynnä.
Hyvä "Piispanmielinen". Minä kyllä näen esimerkiksi nuntiuksen Suomea kohtaan välttelevän käyttäytymisen niin, ettei hän piispaa tue, vaan voi vaikka ajatella, että hoitakoon kaveri omat keitoksensa tai muhikoon niissä vaikka tuomiopäivään asti! Taitaa olla tällä hetkellä aika ärtynyt kaveri tuo nuntius. Ja mitä tukea se on piispalle, että Vatikaani on ajat sitten kehottanut piispaa sallimaan isä Janin paluun kohtuullisen rauhoittumisajan jälkeen. Tuskin Vatikaani tykkää siitä, että sen suosituksille ei ole annettu mitään painoarvoa. Isä Jan täyttää 70 vuotta kuukauden kuluttua (ei tietoa minkäänlaisista valmisteluista asian tiimoilta), on ollut "maanpaossa" kohta 5 vuotta, eikä loppua eikä selityksiä näy. Kansako muka kannattaa tällaista menettelyä?
Hyvä "Piispanmielinen". Minä kyllä näen esimerkiksi nuntiuksen Suomea kohtaan välttelevän käyttäytymisen niin, ettei hän piispaa tue, vaan voi vaikka ajatella, että hoitakoon kaveri omat keitoksensa tai muhikoon niissä vaikka tuomiopäivään asti! Taitaa olla tällä hetkellä aika ärtynyt kaveri tuo nuntius. Ja mitä tukea se on piispalle, että Vatikaani on ajat sitten kehottanut piispaa sallimaan isä Janin paluun kohtuullisen rauhoittumisajan jälkeen. Tuskin Vatikaani tykkää siitä, että sen suosituksille ei ole annettu mitään painoarvoa. Isä Jan täyttää 70 vuotta kuukauden kuluttua (ei tietoa minkäänlaisista valmisteluista asian tiimoilta), on ollut "maanpaossa" kohta 5 vuotta, eikä loppua eikä selityksiä näy. Kansako muka kannattaa tällaista menettelyä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
ole omaa tahtoa, näköjään!
Juhlapäivään on enää pari viikkoa.
Tuleeko isä Jan kotimaahansa Suomeen?
Tai onko onnittelijoita menossa Hollantiin?
Ei taida tulla juhlia Suomeen.
Viime vuonna toukokuussa oli kiertänyt huhu tai jopa totuus, että piispa katsoo, punnitsee isä Janin mahdollista takaisinpaluuta. Tästä olikin kirjoitettu aikanaan. Kun sitten toukokuu vaihtui kesäkuuksi, tuli seuraava ilmoitus, jonka mukaan annettaisi vielä pari vuotta olla ja sitten katsottaisi uudelleen. Hauska peli sinänsä.
Kun olin keskustellut isä Janin kanssa (2007) hänen mahdollisuuksistaan ja ennen kaikkea halustaan tulla tänne juhlimaan 70 vuotis päivänsä, hänen vastauksensa oli hieman yllättävä. Hän ei halua tulla, vaikka kuulemma lupa siihen on saatu. Hän nimittäin ei halua takaisintulolupaa sellaisena lahjana, joka on itsestään selvää. Kyllä hän tulisi takaisin muttei kiitollisuudenvelan alaisena.
Viime toukokuun peli oli kuin leikkisi Lego-palikoilla. Tänään otan kulmikkaan palan, huomenna vaihdan neliskantiseksi.
Voi olla, että hän tulee kesäkuussa Henrikin pyhiinvaellukselle.
Saa nähdä.
Voitko tarkentaa, mihin isä Jan on saanut luvan? Tulla juhlimaan syntymäpäiväänsä vai palata takaisin Suomeen asumaan ja elämään pappina?
juhliminen olisi ollut kysymyksessä. Mutta, kuten kirjoitin, valitettavasti siitä ei tule mitään. Pappina hän ei voi täällä toimia.
Totta kai isä Jan saa tulla Suomeen lomailemaan ja vaikkapa juhlimaan syntymäpäiviäänkin. Kuka häntä siitä voisi estää. Isä Janilla on Suomen passi, ja Suomen kansalainen saa kyllä tulla kotimaahansa. Ei piispalla ole mitään valtaa tällaiseen asiaan.
Asia, mihin piispa voisi vaikuttaa, on syntymäpäiväjuhlien järjestäminen katolisen kirkon tiloissa. Tämän piispa voisi ymmärtääkseni kieltää. Tähän voi kuitenkin sanoa, että Suomessa on runsaasti juhlimiseen sopivia lukaaleja, joilla ei ole mitään tekemistä katolisen kirkon kanssa.
Isä Jani voisi tulla juhlimaan. Mutta kuten sanoit, ongelmat alkaisivat saman tien. Missä? Paikkoja olisi tarjoilla, luultavasti ei Marian kirkon tiloissa. Muualla isä Jani ei pitäisi juhlaa koska nimenomaan se kirkko liittyy hyvin tiiviisti häneen toimintaansa. Ja hän ei missään tapauksessa halua repiä muutenkin hajalla olevaa "rivistöämme". Koska hän ei ole tehnyt mitään sellaista, jonka vuoksi juhlanpidon mahdollisuus piispan puolesta osoittautuisi eräänlaiseksi "armeliaisuudenosoituseksi", armopalaksi. Se juhla pitäisi, sanokaamme, olisi pitänyt olla itsestäänselvyys. Syntymäpäivän "lahjaksi" sankari olisi hyväksynyt lopullista takaisinpaluuta, vaikka ei sekään olisi mikään lahja vaan vääryyden korjaus. Kun ei, niin ei. Näin Jariällä, vääryys näin vuosien kuluessa vaan korostuu ja tämä tekee niin surulliseksi.
Kuten todettua, Hänen Korkeutensa Arkkipiispa Apostolinen Nuntius on aina tervetullut tähän maahan. Se on meille suuri kunnia. Onhan hän Kristuksen Sijaisen Lähettiläs. Valitettavasti vain Suomen Katolilaiset eivät tunne saati kunnioita protokollaa. Vaimoni harjoittelee jo hoviniiausta Hänen Korkeutensa Arkkipiispa Apostolisen Nuntiuksen seuraavaa vierailua varten. Meille miehille riittää syvä kummarus, polvistus ja arkkipiispallisen sormuksen suuteleminen hartain mielin.
Yhdyn Kunnianarvoisan Isän onnittelijoihin. Hyvä on siellä Hollannissa ansaittuja eläkepäiviä viettää. Lahjaksi kävisi vaikka virveli, onhan Kunnianarvoisa Isä kaiketi onkimiehiä.
Täällä Suomessa elämä sen sijaan jatkuu hyvin rauhallisissa merkeissä. Hyvä sitä on Katolilaisena täällä elää, kun Kirkko ja hiippakunta ovat varmoissa käsissä eivätkä liberalismin tordanot pääse ainakaan täällä turhaan puhaltelemaan ja tuhoa tekemään.
Aamulla aurinko nousee ja illalla vastaavasti laskee. Ja jos sattumalta tulisi ahdistunut, huono olo, ei tarvitse tehdä muuta kuin lukea piispanmielisen empaattisen kirjoituksen, niin hymy taas vallitsee tässä auvoisessa hiippakunnassa, missä jo harjoitellaan polvien notkistamista ja korkea-arvoisen käden suutelemista. Hyvä, Piispanmielinen, olet loistava.
Ps.
Lähestyvän syntymäpäivänsä kunniaksi, olenkin jo lähettänyt kirjoituksesi isä Janille. Syvällä luotava kirjoituksesi sisälsi myös onnittelua.
Hymyilköön hänkin, hän todella ansaitsee hauskuutta.