niin sitten todella aloin miettimään uskoni asioita
ja punnitsemaan elämän tarkoitusta sillä aina tiedostin jotakin olleen tämän kaiken takana ja
yllätys tämä ero vahvisti suhdettani kaiken tarkoitukseen.. ..nyt olen liittynyt takaisin
kun kummiksi pyydettiin ja kaiken kaikkiaan olen tyytyvöinen.
mitä veroihin tulee niin eiköhän ne mene aina tarpeeseen mä kyl pärjään jka sen verran kyl jeesaan.. tsemii kaikil
ja punnitsemaan elämän tarkoitusta sillä aina tiedostin jotakin olleen tämän kaiken takana ja
yllätys tämä ero vahvisti suhdettani kaiken tarkoitukseen.. ..nyt olen liittynyt takaisin
kun kummiksi pyydettiin ja kaiken kaikkiaan olen tyytyvöinen.
mitä veroihin tulee niin eiköhän ne mene aina tarpeeseen mä kyl pärjään jka sen verran kyl jeesaan.. tsemii kaikil
Vastaukset 10
Vanhimmat
Taidatkos sen selkeämmin sanoa. Moni eroaa vaimostaan huomatakseen kuinka yksinäistä sitten on. Miehellä saattaa tulla ns. ?-kympin villitys, jolloin pitää erota kaikesta: perheestä, työstä, kirkosta, ystävistä. Vapautta kaivataan, mutta yllätytään, kun kahleet vain vahvistuu. Aina ei ole paluuta takaisin. Ihmisestä tulee itsensä vanki. Tuhlaajapoikavertaus puhuu jotain takaisinpaluun mahdollisuudesta.
Voisitte edes tunnustaa että kirkosta eronneet ovat ihan samallaisia ihmisiä kuin tekin, ja heillä on omat syynsä. Esim.se ettei kirkko ja sen aate ole millään tavalla läheinen, joten miksi kuulua.
Samana vuonna menin naimisiin , sain lapsen, täytin tasavuosia, sain ylennyksen , lopetin tupakanpolton ja erosin kirkosta.Paljon hyvää siis.
Enkä takaisin tule liittymään.
Ehkätodellisuuden kohtaaminen on vain liian vaikeaa joillekin.Minuakaan ei Saatana (;) houkutellut
Siksi tämäkin onnistuu vain harvoilta:
"Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään
ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan,
vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni."
Ja lopullinen lähtö kirkosta onnistuu vielä harvemmilta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000282&posting=22000000022781892
2:21 Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä.
2:22 Heille on tapahtunut, mitä tosi sananlasku sanoo: "Koira palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa."
Ja että tällaiseen porukkaan pitäisi sitten "palata kotiin" kun siitä on kerran eronnut.
Ei kiitos!
taitaa aika moni liittyjistä olla niitä entisiä eronneita... Jos ero kirkosta laittaa ajattelemaan asioita, tarkoittaa se sitä, että erosta voi olla jotakin hyötyäkin !
kun erosin kirkosta kymmeniä vuosia sitten, enkä ole lainkaan haikaillut takaisin?
Enkä tunne olevani edes huono ihminen, vain keskimääräisen syntinen.
Vapaus on arvokas asia, ainakin minulle.
Minusta kaikki uskonnot ovat tasan yhtä hyviä tai yhtä huonoja, mutta niiden kannattajat käyttäytyvät monasti täysin kelvottomasti, kuten shiiat ja sunnit juuri tällä hetkellä Irakissa.
Kaikista uskonnoista löytyy arvokkaita elämänohjeita, mutta myös paljon kelvotonta roskaa, aikaamme sopimatonta.
Olen täysin tyytyväinen elämääni, en tunne mitään kaipuuta mihinkään yliluonnolliseen. Mikähän minussa on vikana?
Miksi osa tähdistä liikkuu taivaalla, mutta useimmat pysyvät paikalla? Miksi Niilin tulva tulee Siriuksen ilmestymisen jälkeen? Tällaisiin kysymyksiin ei osattu vasta ammoisina aikoina, mutta ei hätää, sillä pappi tunsi salaisuudet. Hän osasi rukoilla oikeaan aikaan, jotta jumalat lähettäisivät Siriuksen ja Niilin pääsisi tulvimaan ja Egyptinmaa saisi mutaa. Uskontoa ei enää tarvita tähtitieteessä kuin alkuräjähdyksen "selittämiseen". Tietenkin edelleen Jumalalta rukoillaan sadetta ja paistetta (... "hän viljan vartuttaa" :-) ja poutaa hääpäivälle.
Uskontoa on aina käytetty rahvaan pitämiseen järjestyksessä. Sotilasvala on edelleen monelle tärkeä asia.
Uskonto on tärkeä kostonväline. Täällä raharikkaat menestyvät ja röyhkeät sortavat meitä pieneläjiä. Emme pysty kostamaan heidän ilkeyttään, mutta kyllä Jumala laittaa tuonpuoleisessa vastuuseen ne, jotka siirtävät suomalaista tuotantoa matalapalkkaisiin pakanamaihin. Markkinavoimat korvaavat Jumalan.
Pappi oli aikanaan paikallishallinnon keskeinen ihminen, lääkäri, taivasten valtakunnan avainten haltija... mutta nykyään hän pelkkä teologi. Kirkko ennen oli köyhien tuki ja turva, mutta nykyään se on enää kauneimmista joululauluista, rippikoulusta, häistä ja hautajaista vastaava ohjelmatalo. Karkeasti 40 % kirkkoon liittyjistä lapsia tai nuoria, joista useimmat tulevat palvelujen takia (nimenomaan rippikoulun), 10 % aikuisena kastettavia, joista useimmat lienevät oikeasti hakemassa hengellistä kotia. Loput 50 % ovat aikuisia, jotka palaavat kirkkoon (veikkaan yleensä häiden tai kummiuden takia) kuka pidemmäksi kuka lyhyemmäksi ajaksi. Tästä ei liene tutkittua tietoa.
"Olen täysin tyytyväinen elämääni, en tunne mitään kaipuuta mihinkään yliluonnolliseen. Mikähän minussa on vikana?"
Sinussa ei ole mitään vikaa. Useimmat kirkosta eronneet eivät kaipaa koskaan kirkonhelmoihin. Tilanne tietenkin muuttuu toiseksi, jos maailmaa kohtaa katastrofi. Hädässä herran avuksihuutaminen yleistyy, joten kunnon lintuinfluenssa, rutto tai sota ovat parasta, mitä Jumala voi antaa kirkolle :-)
ajatusmaailmani kulkee myös kuvailemiasi latuja.
niinpä itse en ollut minkään uskon lahkon kannattaja
muuten vain asioita miettivä ihmis eläjä, on vaikea ymmärtää miksi pitää niin herkästi tuomita toisia
eikö se ole hyvä että löytää oikean suunnan ja parempi myöhään kuin ollenkaan, ollaan onnellisia mutta ei tuomita en ymmärrä mikä meitä oikein
vaivaa?