Pahoillaan olen Markus ,kun ne aviokrisit sait kärsiä sivusta seuraten.Peittyy hauta kukka´sten ja kynttilöin.Ostin sulle moppon joka päättyi elämäsi kohtaloon.Anteeksi,jos saisin,etten olisi ostannut moppoa.Tiesin ,että rallista olit kiinnotunnut kuin isäski oli.Jo haaveilit päästä rattiin.Mä sul rakas kukkia kannan haudallesi ja toivon,että sieltä jostain näkisit kuin sua rakkastan ja aidoin tuntein rakkastan ja kaipaan.Sulle mä rakkautta annoin vaikka en sulle aina sanonnut,että sua rakkastan,mutta sä vaistosit sen ,että äiti oli aito ja luonnollinen ja näytti rakkauden aidosti.Markus olit ihana poika ja sisältä kultaa.
Markuksen muistolle, rakkaudella
kaunismerenneito
21508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kumpa sinä selvisit tästä trakediasta, minäkin olen joskus selvinnyt erinlaisesta mutta vaikeasta asiasta joka johti poikani halvaantumiseen pienen pojan 2v.joka aina nauroi ja oli aina hyvän tuulinen. Se vei jalat maasta ja suru oli sanomaton. Äiti on kuitenkin aina rinanlla nyt 18 vuotiaan pojan rinnalla joka on muuttanut kotoa pois ja haluaa kokeilla omilla voimillaan pärjätä tätä elämää. Silti tämä lapsi ja aikuinen nuori on aina minun mielessä rakastan häntä. Sinä Markuksen äiti ota joku ryhmä joka sinua voi auttaa surussasi, ole rohkea sitä varmasi poikasi toivoisi ja näytä että selviät. Elämässä on aina vaikeista asioita joita joutuu pohtimaan ja käsittemään ja joita kukaan muu kuin itse ei voi tietää ja kokea.
Minä selvisin tosin kuin osin ajattelin vuosia sitten että menetin lapseni, en menettänyt häntä on ihana valloittava persoona, jota muutkin lapseni selvästi arvostavat. Sinä selviät otat paikalliseen kuntaan yhteyttä ja menet sellaiseen ryhmään joka tätä asiaa osaa käsitellä sinun tarpeista.
tuntuu varmasti niin raskaalta menettää oma poikansa, mutta koita jaksaa elää. Tuskin poikasi toivoisi sitä, että teet pahaa itsellesi. Itseltäni on kuollut molemmat vanhemmat väkivaltaisesti kun olin lapsi. Tapaanko heitä kuoltuani? Sitä en tiedä.