Espanjan kieli

Haaveilen muuttamisesta Kuubaan.

Siellä tulisin vähällä toimeen: pala patonkia, pullo punaviiniä, ne riittäisivät elämiseen. Istuskelisin siellä päiväkaudet aaltopellistä tehdyn katoksen varjossa ja katselisin elämänmenoa; tummaihoisia kuubalaiskaunottaria kävelee kaduilla kevyesti pukeutuneina, vanhoja amerikkalaismallisia dollarihymyjä ajelee harvakseltaan ohitse, ...

Luulen että olin entisessä elämässäni merirosvona Karibialla - kaipaan niin Kuubaan!

Olen jo aloittanut espanjanopinnot...

Mielenkiintoisia ja erikoisia havaintoja kieltä taitamattomalta. Yleensä kun espanjan monia latinalaisamerikkalaisia variantteja pidetään hankalasti ymmärrettävinä. Tietenkin eniten vaikuttaa, mihin on tottunut.

(Selitän seuraavassa asioita yleiskielisesti, en tarkan kielitieteellisesti)

Kuubalaiset - kuten monet muutkin lattarit - nimenomaan jättävät tietyllä tavalla ääntämättä ("nielevät") sellaista, mikä taas Espanjan espanjassa äänetään selvästi. Mainitsit h-painotteisuuden. Se tulee siitä, että usein sananloppuinen sekä soinnittomia p-, t- ja k-äänteitä edeltävä s-äänne heikkenee, aspiroituu, ja se kuulostaa eräänlaiselta h-äänteeltä, ellei sitten putoa kokonaan pois.

Sanapaino on kyllä Kuubankin espanjassa yleensä jossakin muualla kuin sanan alussa. Ehkä sitten kieltä taitamattomana vain tuntuu, että se painollinen tavu olisi sanan alku, vaikka niin ei yleensä ole.

Ymmärtäminen on tietenkin tottumiskysymys. Kyllä espanjan kielen eri varianteilla on sen verran paljon yhteistä kielen kaikilla osa-alueilla, että syntyperäiset puhujat yleensä toisiaan ymmärtävät. Näin etenkin kun puhutaan huolitellusti, mutta myös arkipäiväinen puhe on ymmärrettävää, kun pyritään selkeyteen eikä omia alueellisia tai sosiaalisia piirteitä (sanasto, ääntäminen ym.) puheessa korosteta liikaa. Kaikissa kielissä on kuitenkin paljon muutakin vaihtelua kuin maantieteellistä. Eroja syntyy puhetilanteen, koulutustason ja yhteiskunnallisen aseman, ikäryhmän, sukupuolen jne. perusteella. Näissä löytyy helposti sellaisia espanjan muotoja, joita toiselta alueelta tai toisesta sosiaaliluokasta tuleva ei välttämättä ymmärrä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että espanja on sama kieli Atlantin kummallakin puolella. Erot eivät ole missään tapauksessa sellaisia kuin eri kielten (esim. suomi ja viro) välillä. Uskaltaisin jopa väittää, että espanjan kielen erot kokonaisuutena ovat vähäisemmät kuin esimerkiksi englannin eri varianttien välillä. Niinpä espanjalainen kuunnellessaan vaikkapa hondurasilaisen maanviljelijän traagista kertomusta luonnonkatastrofin jälkeen samaistuu tämän tilanteeseen helposti, koska tämä ilmaisee suruaan, kauhuaan ja kertoo menetyksistään samalla kielellä kuin espanjalainen tekisi.

Yhteisestä kielestä huolimatta espanjalainen, kuubalainen ja chileläinen voivat viettää tuntikausia hämmästellen ja leikkisästi naureskellenkin toistensa sanoille ja sanonnoille, joista jotkut saattavat kuulostaa jopa hävyttömiltä, kun toisen kielimuodossa ne ovat neutraaleja. Espanjankielisen Amerikan kielimuodoissa on paikallisesti paljon myös alkuperäiskielistä tullutta sanastoa. Vaan ymmärtävät silti toisiaan.

Espanjan opiskelu kannattaa ilman muuta aloittaa. ¡Bienvenido!

Piti vielä kommentoida puhenopeutta. Puhenopeus ei tietenkään ole sama kuin nopeus, jolla sanomaa välitetään. On yleinen ajatus, että espanjalainen puhuu nopeammin kun suomalainen. Näin voi tietenkin olla, mutta espanjassa sanat ovat usein lyhyempiä kuin suomessa, lisäksi kielessä on tietenkin prepositoita ja artikkeleita, jotka puuttuvat suomesta. Kun tähän vielä lisätään se, että espanjankielisen tapa esittää asioita on yleensä "kehää kiertävä" (samaan asiaan palataan puheessa usein eri sanoilla, on toistoa ja redundanssia), ei välitetty informaatio välttämättä ole suurempi kuin suomalaisen verkkaisemmassa, mutta suoraviivaisemmassa, koristelemattomammassa ja toistoa välttelevässä puheessa samassa ajassa.

Ehkä espanjalainen kuulostaa nopeammalta juuri siksi, että hän todellakin ääntää sanapainot voimakkaasti. Ei ole lainkaan hullumpi vertaus todeta, että espanjalainen puhuu kuin konekivääri. Tällä tarkoitan sitä, miltä painollisten ja painottomien tavujen vaihtelu todella kuulostaa. Kuubalaisen puhe on selvästi tässä suhteessa pehmeämpää.

havaintoja kirjoitti:

Mielenkiintoisia ja erikoisia havaintoja kieltä taitamattomalta. Yleensä kun espanjan monia latinalaisamerikkalaisia variantteja pidetään hankalasti ymmärrettävinä. Tietenkin eniten vaikuttaa, mihin on tottunut.

(Selitän seuraavassa asioita yleiskielisesti, en tarkan kielitieteellisesti)

Kuubalaiset - kuten monet muutkin lattarit - nimenomaan jättävät tietyllä tavalla ääntämättä ("nielevät") sellaista, mikä taas Espanjan espanjassa äänetään selvästi. Mainitsit h-painotteisuuden. Se tulee siitä, että usein sananloppuinen sekä soinnittomia p-, t- ja k-äänteitä edeltävä s-äänne heikkenee, aspiroituu, ja se kuulostaa eräänlaiselta h-äänteeltä, ellei sitten putoa kokonaan pois.

Sanapaino on kyllä Kuubankin espanjassa yleensä jossakin muualla kuin sanan alussa. Ehkä sitten kieltä taitamattomana vain tuntuu, että se painollinen tavu olisi sanan alku, vaikka niin ei yleensä ole.

Ymmärtäminen on tietenkin tottumiskysymys. Kyllä espanjan kielen eri varianteilla on sen verran paljon yhteistä kielen kaikilla osa-alueilla, että syntyperäiset puhujat yleensä toisiaan ymmärtävät. Näin etenkin kun puhutaan huolitellusti, mutta myös arkipäiväinen puhe on ymmärrettävää, kun pyritään selkeyteen eikä omia alueellisia tai sosiaalisia piirteitä (sanasto, ääntäminen ym.) puheessa korosteta liikaa. Kaikissa kielissä on kuitenkin paljon muutakin vaihtelua kuin maantieteellistä. Eroja syntyy puhetilanteen, koulutustason ja yhteiskunnallisen aseman, ikäryhmän, sukupuolen jne. perusteella. Näissä löytyy helposti sellaisia espanjan muotoja, joita toiselta alueelta tai toisesta sosiaaliluokasta tuleva ei välttämättä ymmärrä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että espanja on sama kieli Atlantin kummallakin puolella. Erot eivät ole missään tapauksessa sellaisia kuin eri kielten (esim. suomi ja viro) välillä. Uskaltaisin jopa väittää, että espanjan kielen erot kokonaisuutena ovat vähäisemmät kuin esimerkiksi englannin eri varianttien välillä. Niinpä espanjalainen kuunnellessaan vaikkapa hondurasilaisen maanviljelijän traagista kertomusta luonnonkatastrofin jälkeen samaistuu tämän tilanteeseen helposti, koska tämä ilmaisee suruaan, kauhuaan ja kertoo menetyksistään samalla kielellä kuin espanjalainen tekisi.

Yhteisestä kielestä huolimatta espanjalainen, kuubalainen ja chileläinen voivat viettää tuntikausia hämmästellen ja leikkisästi naureskellenkin toistensa sanoille ja sanonnoille, joista jotkut saattavat kuulostaa jopa hävyttömiltä, kun toisen kielimuodossa ne ovat neutraaleja. Espanjankielisen Amerikan kielimuodoissa on paikallisesti paljon myös alkuperäiskielistä tullutta sanastoa. Vaan ymmärtävät silti toisiaan.

Espanjan opiskelu kannattaa ilman muuta aloittaa. ¡Bienvenido!

Lue lisää

...hyvästä ja selventävästä vastauksestasi.

"Mielenkiintoisia ja erikoisia havaintoja kieltä taitamattomalta."

Hienoa jos todella hoksaan jotain mitä useimmat eivät. Johtuu luultavasti siitä, että harrastan jonkin verran musiikin miksausta ja biisien sovittamista kavereille ja siinä korva harjaantuu.

Opiskelisin mielelläni Espanjaa vaan siinä on iso mutta. En pidä kielten opiskelusta, kielioppiasiat ovat minulle kammotus. Minulla oli peruskoulussa englannin numero viitonen, sehän oli hyvin kielioppipainotteista opiskelua. Sittemin aikuisiällä kävin iltalukion ja sain helposti englannin keskiarvoksi kahdeksikon. Kirjoittaminen, lukeminen, kuullunymmärtäminen sujui, mutta ne kielioppikokeet laskivat keskiarvoa reippaasti :(

Miten opin englannin? Se vain tarttui televisiota katsellessa, siinä väkisinkin oppii kun kuulee puheen ja suomennoksen lukee tekstistä. Samoin tietokoneasioita kun harrastaa niin kaikki on oikeastaan englanniksi... se vain tarttuu, englantia on ympäristömme tulvillaan.

Samoin äidinkielen kanssa, inhosin sitä yläasteella ja numero oli viitonen. Lukiossa rakastin äidinkielen tuntejä, kirjoittamista ja itse kirjallisuuteen ja kieleen tutustumista. Äidinkielen kursseista tuli yhdeksikkö jokaisesta ja opettajan mukaan ne olisivat olleet kymppejä jos minulla olisi ollut edes jotain kuusaa kieliopista, yhdyssanat sekä välimerkit ovat minulle ikuinen kompastuskivi vaikka yritän parhaani tehdä.

Minulla on ihan hyvä kielipää sillä tavalla, että sanat "tarttuvat" aika helposti. Kun olen seurannut saksalaisia sarjoja niin pikku hiljaa on niitä saksan sanoja alkanut ymmärtää. Samoin olisi Espanjan kanssa jos televisiossa vain näytettäisiin Espanjalaista tuotantoa tarpeeksi ja ehkä olisi hyvä myös kuunnella Espanjalaista musiikkia jolloin korva tottuisi kielelle.

Kielten opetuksessa on ohitettu minun kaltaiset oppijat ja opiskelu on liian teoriapainotteista. Itselleni riittäisi jos oppisi hiukan ymmärtämään ja puhumaan sekä lukemaan, kirjoitustaito on sivuseikka. Eiköhän senkin sitten oppisi jos olisi pakottava tarve. Kieliä opetetaan ikään kuin sillä periaatteella, että tähtäimessä on täydellinen kielen hallinta vaikka suurimalle osalle riittäisi "kevyt käyttökielen" osaaminen, josta on esim. lomamatkoilla hyötyä.

Täytyy harkita jotain lukion tai kansalaisopiston kurssia, mutta pelkään, että se liiallinen kielioppiteorian massiivinen vyörytys tappaa kiinnostuksen. Oli kuitenkin mukava lukiossa huomata kielenopetuksen menneen järkevämpään suuntaan ja painoarvo oli luetun ja kuullun ymmmärtämisessä sekä puhumisessa eli juuri siinä käyttökielen hallinnassa eikä kielioppivirheistä enää rangaistu niin rankalla kädellä.

Ovatkohan nuo kirjastosta lainattavat itseopiskelu CD:t ja kasetit päteviä jos nyt haluaisi koettaa jotain Espanjan alkeita oppia?

Heppu... kirjoitti:

...hyvästä ja selventävästä vastauksestasi.

"Mielenkiintoisia ja erikoisia havaintoja kieltä taitamattomalta."

Hienoa jos todella hoksaan jotain mitä useimmat eivät. Johtuu luultavasti siitä, että harrastan jonkin verran musiikin miksausta ja biisien sovittamista kavereille ja siinä korva harjaantuu.

Opiskelisin mielelläni Espanjaa vaan siinä on iso mutta. En pidä kielten opiskelusta, kielioppiasiat ovat minulle kammotus. Minulla oli peruskoulussa englannin numero viitonen, sehän oli hyvin kielioppipainotteista opiskelua. Sittemin aikuisiällä kävin iltalukion ja sain helposti englannin keskiarvoksi kahdeksikon. Kirjoittaminen, lukeminen, kuullunymmärtäminen sujui, mutta ne kielioppikokeet laskivat keskiarvoa reippaasti :(

Miten opin englannin? Se vain tarttui televisiota katsellessa, siinä väkisinkin oppii kun kuulee puheen ja suomennoksen lukee tekstistä. Samoin tietokoneasioita kun harrastaa niin kaikki on oikeastaan englanniksi... se vain tarttuu, englantia on ympäristömme tulvillaan.

Samoin äidinkielen kanssa, inhosin sitä yläasteella ja numero oli viitonen. Lukiossa rakastin äidinkielen tuntejä, kirjoittamista ja itse kirjallisuuteen ja kieleen tutustumista. Äidinkielen kursseista tuli yhdeksikkö jokaisesta ja opettajan mukaan ne olisivat olleet kymppejä jos minulla olisi ollut edes jotain kuusaa kieliopista, yhdyssanat sekä välimerkit ovat minulle ikuinen kompastuskivi vaikka yritän parhaani tehdä.

Minulla on ihan hyvä kielipää sillä tavalla, että sanat "tarttuvat" aika helposti. Kun olen seurannut saksalaisia sarjoja niin pikku hiljaa on niitä saksan sanoja alkanut ymmärtää. Samoin olisi Espanjan kanssa jos televisiossa vain näytettäisiin Espanjalaista tuotantoa tarpeeksi ja ehkä olisi hyvä myös kuunnella Espanjalaista musiikkia jolloin korva tottuisi kielelle.

Kielten opetuksessa on ohitettu minun kaltaiset oppijat ja opiskelu on liian teoriapainotteista. Itselleni riittäisi jos oppisi hiukan ymmärtämään ja puhumaan sekä lukemaan, kirjoitustaito on sivuseikka. Eiköhän senkin sitten oppisi jos olisi pakottava tarve. Kieliä opetetaan ikään kuin sillä periaatteella, että tähtäimessä on täydellinen kielen hallinta vaikka suurimalle osalle riittäisi "kevyt käyttökielen" osaaminen, josta on esim. lomamatkoilla hyötyä.

Täytyy harkita jotain lukion tai kansalaisopiston kurssia, mutta pelkään, että se liiallinen kielioppiteorian massiivinen vyörytys tappaa kiinnostuksen. Oli kuitenkin mukava lukiossa huomata kielenopetuksen menneen järkevämpään suuntaan ja painoarvo oli luetun ja kuullun ymmmärtämisessä sekä puhumisessa eli juuri siinä käyttökielen hallinnassa eikä kielioppivirheistä enää rangaistu niin rankalla kädellä.

Ovatkohan nuo kirjastosta lainattavat itseopiskelu CD:t ja kasetit päteviä jos nyt haluaisi koettaa jotain Espanjan alkeita oppia?

Lue lisää

Sinulla näyttää olevan myös varsin sujuva suomenkielen hallinta noin käytännön mielessä, siis myös kirjallisesti. :)
Ja musikaalisuus ja kielikorva kulkevat tosiaan usein käsi kädessä.

Heppu... kirjoitti:

...hyvästä ja selventävästä vastauksestasi.

"Mielenkiintoisia ja erikoisia havaintoja kieltä taitamattomalta."

Hienoa jos todella hoksaan jotain mitä useimmat eivät. Johtuu luultavasti siitä, että harrastan jonkin verran musiikin miksausta ja biisien sovittamista kavereille ja siinä korva harjaantuu.

Opiskelisin mielelläni Espanjaa vaan siinä on iso mutta. En pidä kielten opiskelusta, kielioppiasiat ovat minulle kammotus. Minulla oli peruskoulussa englannin numero viitonen, sehän oli hyvin kielioppipainotteista opiskelua. Sittemin aikuisiällä kävin iltalukion ja sain helposti englannin keskiarvoksi kahdeksikon. Kirjoittaminen, lukeminen, kuullunymmärtäminen sujui, mutta ne kielioppikokeet laskivat keskiarvoa reippaasti :(

Miten opin englannin? Se vain tarttui televisiota katsellessa, siinä väkisinkin oppii kun kuulee puheen ja suomennoksen lukee tekstistä. Samoin tietokoneasioita kun harrastaa niin kaikki on oikeastaan englanniksi... se vain tarttuu, englantia on ympäristömme tulvillaan.

Samoin äidinkielen kanssa, inhosin sitä yläasteella ja numero oli viitonen. Lukiossa rakastin äidinkielen tuntejä, kirjoittamista ja itse kirjallisuuteen ja kieleen tutustumista. Äidinkielen kursseista tuli yhdeksikkö jokaisesta ja opettajan mukaan ne olisivat olleet kymppejä jos minulla olisi ollut edes jotain kuusaa kieliopista, yhdyssanat sekä välimerkit ovat minulle ikuinen kompastuskivi vaikka yritän parhaani tehdä.

Minulla on ihan hyvä kielipää sillä tavalla, että sanat "tarttuvat" aika helposti. Kun olen seurannut saksalaisia sarjoja niin pikku hiljaa on niitä saksan sanoja alkanut ymmärtää. Samoin olisi Espanjan kanssa jos televisiossa vain näytettäisiin Espanjalaista tuotantoa tarpeeksi ja ehkä olisi hyvä myös kuunnella Espanjalaista musiikkia jolloin korva tottuisi kielelle.

Kielten opetuksessa on ohitettu minun kaltaiset oppijat ja opiskelu on liian teoriapainotteista. Itselleni riittäisi jos oppisi hiukan ymmärtämään ja puhumaan sekä lukemaan, kirjoitustaito on sivuseikka. Eiköhän senkin sitten oppisi jos olisi pakottava tarve. Kieliä opetetaan ikään kuin sillä periaatteella, että tähtäimessä on täydellinen kielen hallinta vaikka suurimalle osalle riittäisi "kevyt käyttökielen" osaaminen, josta on esim. lomamatkoilla hyötyä.

Täytyy harkita jotain lukion tai kansalaisopiston kurssia, mutta pelkään, että se liiallinen kielioppiteorian massiivinen vyörytys tappaa kiinnostuksen. Oli kuitenkin mukava lukiossa huomata kielenopetuksen menneen järkevämpään suuntaan ja painoarvo oli luetun ja kuullun ymmmärtämisessä sekä puhumisessa eli juuri siinä käyttökielen hallinnassa eikä kielioppivirheistä enää rangaistu niin rankalla kädellä.

Ovatkohan nuo kirjastosta lainattavat itseopiskelu CD:t ja kasetit päteviä jos nyt haluaisi koettaa jotain Espanjan alkeita oppia?

Lue lisää

Ei muuta kuin opiskelemaan. Itse opiskelin (itseopiskelin...)espanjan kieltä aikoinaan. Siinä on selkeä ja looginen kielioppi ja sanatkin on suomalaisen helppo omaksua, no jos vertaa vaikka englantiin ja hollantiin....

Heppu... kirjoitti:

...hyvästä ja selventävästä vastauksestasi.

"Mielenkiintoisia ja erikoisia havaintoja kieltä taitamattomalta."

Hienoa jos todella hoksaan jotain mitä useimmat eivät. Johtuu luultavasti siitä, että harrastan jonkin verran musiikin miksausta ja biisien sovittamista kavereille ja siinä korva harjaantuu.

Opiskelisin mielelläni Espanjaa vaan siinä on iso mutta. En pidä kielten opiskelusta, kielioppiasiat ovat minulle kammotus. Minulla oli peruskoulussa englannin numero viitonen, sehän oli hyvin kielioppipainotteista opiskelua. Sittemin aikuisiällä kävin iltalukion ja sain helposti englannin keskiarvoksi kahdeksikon. Kirjoittaminen, lukeminen, kuullunymmärtäminen sujui, mutta ne kielioppikokeet laskivat keskiarvoa reippaasti :(

Miten opin englannin? Se vain tarttui televisiota katsellessa, siinä väkisinkin oppii kun kuulee puheen ja suomennoksen lukee tekstistä. Samoin tietokoneasioita kun harrastaa niin kaikki on oikeastaan englanniksi... se vain tarttuu, englantia on ympäristömme tulvillaan.

Samoin äidinkielen kanssa, inhosin sitä yläasteella ja numero oli viitonen. Lukiossa rakastin äidinkielen tuntejä, kirjoittamista ja itse kirjallisuuteen ja kieleen tutustumista. Äidinkielen kursseista tuli yhdeksikkö jokaisesta ja opettajan mukaan ne olisivat olleet kymppejä jos minulla olisi ollut edes jotain kuusaa kieliopista, yhdyssanat sekä välimerkit ovat minulle ikuinen kompastuskivi vaikka yritän parhaani tehdä.

Minulla on ihan hyvä kielipää sillä tavalla, että sanat "tarttuvat" aika helposti. Kun olen seurannut saksalaisia sarjoja niin pikku hiljaa on niitä saksan sanoja alkanut ymmärtää. Samoin olisi Espanjan kanssa jos televisiossa vain näytettäisiin Espanjalaista tuotantoa tarpeeksi ja ehkä olisi hyvä myös kuunnella Espanjalaista musiikkia jolloin korva tottuisi kielelle.

Kielten opetuksessa on ohitettu minun kaltaiset oppijat ja opiskelu on liian teoriapainotteista. Itselleni riittäisi jos oppisi hiukan ymmärtämään ja puhumaan sekä lukemaan, kirjoitustaito on sivuseikka. Eiköhän senkin sitten oppisi jos olisi pakottava tarve. Kieliä opetetaan ikään kuin sillä periaatteella, että tähtäimessä on täydellinen kielen hallinta vaikka suurimalle osalle riittäisi "kevyt käyttökielen" osaaminen, josta on esim. lomamatkoilla hyötyä.

Täytyy harkita jotain lukion tai kansalaisopiston kurssia, mutta pelkään, että se liiallinen kielioppiteorian massiivinen vyörytys tappaa kiinnostuksen. Oli kuitenkin mukava lukiossa huomata kielenopetuksen menneen järkevämpään suuntaan ja painoarvo oli luetun ja kuullun ymmmärtämisessä sekä puhumisessa eli juuri siinä käyttökielen hallinnassa eikä kielioppivirheistä enää rangaistu niin rankalla kädellä.

Ovatkohan nuo kirjastosta lainattavat itseopiskelu CD:t ja kasetit päteviä jos nyt haluaisi koettaa jotain Espanjan alkeita oppia?

Lue lisää

"Samoin olisi Espanjan kanssa jos televisiossa vain näytettäisiin Espanjalaista tuotantoa tarpeeksi "


http://www.see.tv/

Tuolta löytyy espanjankielisiä tv-kanavia paljon jos viitsii etsiä.....

kirjastoon kirjoitti:

Ei muuta kuin opiskelemaan. Itse opiskelin (itseopiskelin...)espanjan kieltä aikoinaan. Siinä on selkeä ja looginen kielioppi ja sanatkin on suomalaisen helppo omaksua, no jos vertaa vaikka englantiin ja hollantiin....

Lue lisää

...rohkaistua ja koittaa miten käy. Jotain sellaista kieltenopettaja aikoinaan sanoi, ettei englanti ole se kaikkein helpoin oppia, mutta kun se meitä ympäröi lapsesta asti niin korva tottuu siihen ja se tuntuu helpolta vaikka englannin kielioppi on poikkeus poikkeuksen perään.

Eräs Suomessa asuva Ranskalainen sanoi suomenkielen opiskelun olevan aika helppoa koska kielioppi on harvinaisen säännönmukainen eikä poikkeuksia juuri ole. Yleensähän kirjakieli on se puhetapa jota yläluokka on käyttänyt, Suomi taitaa olla ainoita maita jossa kirjakieli on tekemällä tehty.

Takametsien Mies kirjoitti:

Haaveilen muuttamisesta Kuubaan.

Siellä tulisin vähällä toimeen: pala patonkia, pullo punaviiniä, ne riittäisivät elämiseen. Istuskelisin siellä päiväkaudet aaltopellistä tehdyn katoksen varjossa ja katselisin elämänmenoa; tummaihoisia kuubalaiskaunottaria kävelee kaduilla kevyesti pukeutuneina, vanhoja amerikkalaismallisia dollarihymyjä ajelee harvakseltaan ohitse, ...

Luulen että olin entisessä elämässäni merirosvona Karibialla - kaipaan niin Kuubaan!

Olen jo aloittanut espanjanopinnot...

Lue lisää

Tuosta patonki punkku pasteerailu- elämäntavasta tuli kovasti mieleen Hemingwayn Nuoruuteni Pariisi. Seinen rannoilla näin suloisessa joutilaisuudessa siinä kerrottaan Valon Kaupungissa eletyn, ainakin välillä.

Myöhemminhän "Papa" sitten lähtikin Havannaan...

Polyglotti kirjoitti:

Sinulla näyttää olevan myös varsin sujuva suomenkielen hallinta noin käytännön mielessä, siis myös kirjallisesti. :)
Ja musikaalisuus ja kielikorva kulkevat tosiaan usein käsi kädessä.

Lue lisää

Niin, esimerkiksi "kuubalainen" ja "espanjalainen" pitäisi kirjoittaa (virkkeen sisällä) pienellä alkukirjaimella. Kirjoituksesta tulee muuten könkön näköistä, ja suomen taitamattomuus paistaa selvästi.

Suomalaiset ääntävät Kuuban muodossa GUUBA. Kuunnelkaa vaikka jotain tv-uutistenlukijaa tai dokumentin taustaselostajaa. Non es bueno :(
Syy siihen, että k-kirjain muuttuu g:ksi on tietysti suomalaisten artikulointilaiskuus. K vaatii snadisti niinku voimaa kuuluakseen k:na.

Castronomi kirjoitti:

Suomalaiset ääntävät Kuuban muodossa GUUBA. Kuunnelkaa vaikka jotain tv-uutistenlukijaa tai dokumentin taustaselostajaa. Non es bueno :(
Syy siihen, että k-kirjain muuttuu g:ksi on tietysti suomalaisten artikulointilaiskuus. K vaatii snadisti niinku voimaa kuuluakseen k:na.

Lue lisää

Taikka Guupa, tai sitten kuupa. Suomalaiset eivät oikeasti osaa ääntää g:tä g:nä vaan on se enemmänkin lähempänä k:ta, ainakin espanjankielisten mielestä. Samoin tietysti suomalaisten b kuulostaa heistä p:ltä.
Itse olen mainiosti ymmärtänyt kuubalaisia joiden kanssa olen joutunut tekemisiin, en Kuubassa, jossa en ole koskaan käynyt, vaan muualla Etelä-Amerikassa.
Vaikeaa on monelle suomalaiselle tehdä selvä ero espanjankielen, ja erityisesti sen Etelä-Amerikkalaisen variantin, äänteiden B, P ja V kesken. B- ja V- kirjaimet he toki sekoittavat itsekin, on tyypillinen kirjoitusvirhe sotkea ne keskenään tietyissä tilanteissa.

Samoin minulle on huomautettu D- ja R-äänteistä. Erityisesti jos ne tulevat peräkkäin. Pelkän R:n yksinään sanon ihan hyvin...

Castronomi kirjoitti:

Suomalaiset ääntävät Kuuban muodossa GUUBA. Kuunnelkaa vaikka jotain tv-uutistenlukijaa tai dokumentin taustaselostajaa. Non es bueno :(
Syy siihen, että k-kirjain muuttuu g:ksi on tietysti suomalaisten artikulointilaiskuus. K vaatii snadisti niinku voimaa kuuluakseen k:na.

Lue lisää

Ei c:n ääntäminen g:ksi silloin kun se pitäisi ääntää k:na ole laiskuutta vaan monen (ei kaikkien) suomalaisten kyvyttömyyttä erottaa näitä äänteitä toisistaan korvakuulolta. Monesti on ihan arpapeliä, mikä ääntämys sattuu tulemaan (koska itse eivät kuule eroja).
Standardiesimerkkihän on kokkolalaisen jalkapalloseuran Gamlakarleby bollklubb'in nimi, jonka "parhaimmillaan" ääntävät "Kamlagaarlepyy pollglupp"...
Ei käydä pubissa vaan bupissa...
Ruotsin "paraply" (sateenvarjo) muuttuukin muotoon "barably" (pelkkää lyijyä)...
Tavallista on myös, että sanonta Cordon Bleu (sininen sinetti) muuttuu muotoon "Gordon Bleu", kun ollaan totuttu Gordon's giniin.
Jne.

Erot selväksi kirjoitti:

Ei c:n ääntäminen g:ksi silloin kun se pitäisi ääntää k:na ole laiskuutta vaan monen (ei kaikkien) suomalaisten kyvyttömyyttä erottaa näitä äänteitä toisistaan korvakuulolta. Monesti on ihan arpapeliä, mikä ääntämys sattuu tulemaan (koska itse eivät kuule eroja).
Standardiesimerkkihän on kokkolalaisen jalkapalloseuran Gamlakarleby bollklubb'in nimi, jonka "parhaimmillaan" ääntävät "Kamlagaarlepyy pollglupp"...
Ei käydä pubissa vaan bupissa...
Ruotsin "paraply" (sateenvarjo) muuttuukin muotoon "barably" (pelkkää lyijyä)...
Tavallista on myös, että sanonta Cordon Bleu (sininen sinetti) muuttuu muotoon "Gordon Bleu", kun ollaan totuttu Gordon's giniin.
Jne.

Lue lisää

G on aika hankala. Espanjan kielessä vaikkapa -logo/a pääte sanoissa kuten (arqueólogo (arkeologi), odontólogo (hammaslääkäri), jne.) tulee suomalaiselta usein -loco, mikä tarkoittaa tietysti hullua, varsinkin kun paino tuppaa myös menemään väärään kohtaan: arkeolóco, odontolóco.
Mutta tietysti espanjaa puhuvilla olisi suomen kielen kanssa ihan omat ongelmansa...

Erot selväksi kirjoitti:

Ei c:n ääntäminen g:ksi silloin kun se pitäisi ääntää k:na ole laiskuutta vaan monen (ei kaikkien) suomalaisten kyvyttömyyttä erottaa näitä äänteitä toisistaan korvakuulolta. Monesti on ihan arpapeliä, mikä ääntämys sattuu tulemaan (koska itse eivät kuule eroja).
Standardiesimerkkihän on kokkolalaisen jalkapalloseuran Gamlakarleby bollklubb'in nimi, jonka "parhaimmillaan" ääntävät "Kamlagaarlepyy pollglupp"...
Ei käydä pubissa vaan bupissa...
Ruotsin "paraply" (sateenvarjo) muuttuukin muotoon "barably" (pelkkää lyijyä)...
Tavallista on myös, että sanonta Cordon Bleu (sininen sinetti) muuttuu muotoon "Gordon Bleu", kun ollaan totuttu Gordon's giniin.
Jne.

Lue lisää

Mitä muuta se on kuin laiskuutta, jos ei edes opetella erottamaan konsonantteja toisistaan? Kukaan ei edes vaadi opettamaan perusasioita, eivät edes luokanopettajat :((

Vai onko suomalaisilla geeneissään tuo kyvyttömyys erottaa kirjaimia toisistaan???? On varmaan, geenien piikkiinhän tämäkin taas pannaan. Ainakin suomalaisille on tyypillistä insinöörimäinen rationaalisuus!!!!!!! Selitetään ja selitetään rationaalisesti niin kuin nyt tällä palstalla tässä ketjussa ...

Siinähän selitetään sillä seurauksella että mikään ei muutu. Kehitystä ei tapahdu. Kuupaan matkustetaan ja Varateerossa vieraillaan, voi pers**n suti.

Havannoija kirjoitti:

Mitä muuta se on kuin laiskuutta, jos ei edes opetella erottamaan konsonantteja toisistaan? Kukaan ei edes vaadi opettamaan perusasioita, eivät edes luokanopettajat :((

Vai onko suomalaisilla geeneissään tuo kyvyttömyys erottaa kirjaimia toisistaan???? On varmaan, geenien piikkiinhän tämäkin taas pannaan. Ainakin suomalaisille on tyypillistä insinöörimäinen rationaalisuus!!!!!!! Selitetään ja selitetään rationaalisesti niin kuin nyt tällä palstalla tässä ketjussa ...

Siinähän selitetään sillä seurauksella että mikään ei muutu. Kehitystä ei tapahdu. Kuupaan matkustetaan ja Varateerossa vieraillaan, voi pers**n suti.

Lue lisää

Ei ole suomalaisten yksinoikeus, väärin ne muutkin vieraita kieliä puhuvat. Miksi se on vain suomalaisen häpeä ettei hän puhu vierasta kieltä kuin syntyperäinen, eihän se ulkomaalainen puhu mitään muuta kuin omaansa?
Tietysti mukavaa olisi jos osaisi kielet kuin vettä vaan, mutta se vaatii työtä ja aikaa.

Havannoija kirjoitti:

Mitä muuta se on kuin laiskuutta, jos ei edes opetella erottamaan konsonantteja toisistaan? Kukaan ei edes vaadi opettamaan perusasioita, eivät edes luokanopettajat :((

Vai onko suomalaisilla geeneissään tuo kyvyttömyys erottaa kirjaimia toisistaan???? On varmaan, geenien piikkiinhän tämäkin taas pannaan. Ainakin suomalaisille on tyypillistä insinöörimäinen rationaalisuus!!!!!!! Selitetään ja selitetään rationaalisesti niin kuin nyt tällä palstalla tässä ketjussa ...

Siinähän selitetään sillä seurauksella että mikään ei muutu. Kehitystä ei tapahdu. Kuupaan matkustetaan ja Varateerossa vieraillaan, voi pers**n suti.

Lue lisää

Älä ymmärrä minua väärin, kyllä minäkin pidän mysteerinä tuota kyvyttömyyttä erottaa kirjaimia C, G, Q ja K toisistaan välillä äännettäessä, välillä kirjoitettaessa; sekä B ja P, D ja T, F ja V.
En vieläkään usko laiskuuteen, vaan ainoa keksimäni syy on korvan ja silmän kyvyttömyys niiden erottamiseen toisistaan. Toki kyse on myös piittaamattomuudesta; koko asia ei kiinnosta, sitä ei pidetä tärkeänä.
Minä pidän.

K ja P kirjoitti:

Taikka Guupa, tai sitten kuupa. Suomalaiset eivät oikeasti osaa ääntää g:tä g:nä vaan on se enemmänkin lähempänä k:ta, ainakin espanjankielisten mielestä. Samoin tietysti suomalaisten b kuulostaa heistä p:ltä.
Itse olen mainiosti ymmärtänyt kuubalaisia joiden kanssa olen joutunut tekemisiin, en Kuubassa, jossa en ole koskaan käynyt, vaan muualla Etelä-Amerikassa.
Vaikeaa on monelle suomalaiselle tehdä selvä ero espanjankielen, ja erityisesti sen Etelä-Amerikkalaisen variantin, äänteiden B, P ja V kesken. B- ja V- kirjaimet he toki sekoittavat itsekin, on tyypillinen kirjoitusvirhe sotkea ne keskenään tietyissä tilanteissa.

Samoin minulle on huomautettu D- ja R-äänteistä. Erityisesti jos ne tulevat peräkkäin. Pelkän R:n yksinään sanon ihan hyvin...

Lue lisää

Miten espanjan D lausutaan?

kyseliäinen kirjoitti:

Miten espanjan D lausutaan?

Tietenkin lausutaan D juuri dee.

Real MaDriD kirjoitti:

Tietenkin lausutaan D juuri dee.

Espanjan d-kirjain ei äänny koskaan samalla tavalla kuin suomen d. Se on joko soinnillinen frikatiivi (lähinnä vokaaliäänteiden välissä) tai soinnillinen klusiivi (muut äänneympäristöt). Ääntymispaikka eli kielen asentokaan ei ole sama kuin suomen d-äännettä äännettäessä:

Hemos hablado al lado de la iglesia.

Edellisessä lauseessa kaikki d-kirjaimet ovat soinnillisia frikatiiveja (hankausäänteitä), kuten myös lauseen b- ja g-kirjaimet. Suomalainen ääntäisi edellisen aika lailla puutteellisesti. Se hyvä puoli tosin on, että espanjankielinen useimmiten kuitenkin ymmärtäisi.

Real MaDriD kirjoitti:

Tietenkin lausutaan D juuri dee.

mutta ei niinkuin suomen dee, vaan paljon kevyemmin kielenpää hampaissa.....

muillakin kirjoitti:

Ei ole suomalaisten yksinoikeus, väärin ne muutkin vieraita kieliä puhuvat. Miksi se on vain suomalaisen häpeä ettei hän puhu vierasta kieltä kuin syntyperäinen, eihän se ulkomaalainen puhu mitään muuta kuin omaansa?
Tietysti mukavaa olisi jos osaisi kielet kuin vettä vaan, mutta se vaatii työtä ja aikaa.

Lue lisää

Kysymys on yksittäisten konsonanttien ääntämisestä, ei vieraan
kielen täydellisestä osaamisesta,
tyhmääääääääääääääää.

Kyllä on pirunmoista piittaamattomuutta, laiskuutta ja tyhmyyttä, suorastaan
debiiliyttä ja seniiliyttä, jos lausuu KOON
GEEKSI, kuten Kuuba >> Guuba.

Vain härmäläiset kykenevät tuohon ihmeeseen. Jesus Maria, auta heitä, amen.

Castronomi kirjoitti:

Suomalaiset ääntävät Kuuban muodossa GUUBA. Kuunnelkaa vaikka jotain tv-uutistenlukijaa tai dokumentin taustaselostajaa. Non es bueno :(
Syy siihen, että k-kirjain muuttuu g:ksi on tietysti suomalaisten artikulointilaiskuus. K vaatii snadisti niinku voimaa kuuluakseen k:na.

Lue lisää

Aivan noin justiin. Kuuban hallitsijan, toveri Fidel Castron terveys horjuu ja kuolinuutinen voi olla vain ajan kysymys, niin kuin onkin, meillä kaikilla, jos sallitte makaaberin heiton. Ennustan että puhuva media puhuu Guubasta niin että kanssahäpeää saa taas tuntea yllin & kyllin ;)

Ennustaja-Jatta kirjoitti:

Aivan noin justiin. Kuuban hallitsijan, toveri Fidel Castron terveys horjuu ja kuolinuutinen voi olla vain ajan kysymys, niin kuin onkin, meillä kaikilla, jos sallitte makaaberin heiton. Ennustan että puhuva media puhuu Guubasta niin että kanssahäpeää saa taas tuntea yllin & kyllin ;)

Lue lisää

Voi olla että F.Castron poismenon jälkeen ei enää kauan Havannassa istuta romantisoiden jenkkiautoista ja mulattitytöistä...toivottavasti olen väärässä. No, Kuuban kansa päättäköön.....

Castronomi kirjoitti:

Suomalaiset ääntävät Kuuban muodossa GUUBA. Kuunnelkaa vaikka jotain tv-uutistenlukijaa tai dokumentin taustaselostajaa. Non es bueno :(
Syy siihen, että k-kirjain muuttuu g:ksi on tietysti suomalaisten artikulointilaiskuus. K vaatii snadisti niinku voimaa kuuluakseen k:na.

Lue lisää

On se paha kun noin ääntävät. Kyllä saisi suomalaisille antaa sapiskaa. Nolompaa ei voi kuvitella, paitsi ehkä Algerian ääntäminen Argeliana. Se jo ois jotakin kauheaa. O_o

havaintoja kirjoitti:

Espanjan d-kirjain ei äänny koskaan samalla tavalla kuin suomen d. Se on joko soinnillinen frikatiivi (lähinnä vokaaliäänteiden välissä) tai soinnillinen klusiivi (muut äänneympäristöt). Ääntymispaikka eli kielen asentokaan ei ole sama kuin suomen d-äännettä äännettäessä:

Hemos hablado al lado de la iglesia.

Edellisessä lauseessa kaikki d-kirjaimet ovat soinnillisia frikatiiveja (hankausäänteitä), kuten myös lauseen b- ja g-kirjaimet. Suomalainen ääntäisi edellisen aika lailla puutteellisesti. Se hyvä puoli tosin on, että espanjankielinen useimmiten kuitenkin ymmärtäisi.

Lue lisää

D-äänteestä tuli mieleen, että Suomenkielessä ei alunperin ole ollut d-äännettä vaan hiukan sitä vastaava ääne joka on jo kadonnut käytöstä. D otettiin suomenkieleen vasta 1800-luvulla kun Lönnrot ja kumppanit kirjakieltä kehittelivät. "Murteiden taisetelussa" kiisteltiin mm. tuon d:n ottamisesta suomen kirjakieleen, vastustajat pitivät sitä liian ruotsalaisena ja se oli käytössä vain pienessä osassa länsimurteita.

Vielä 1900-luvun alussa on eduskunnassa käyty keskustelua pitäisikö d-äänne poistaa kirjakielestä suomenkieleen kuulumattomana. Nykyisin se on jo asemansa vakiinuttanut. Vaikkaki pohojalaasille d o erelleen torella vaikia lausua, se ei oikee rario taharo radioksi ääntyä ja veren virtaus jatkuu pohojanmaan joissa erelleen.

Antaa puheen rönsyyllä ja ääntehien vääntyyllä, kiäli o ihimisen suurin rikkaus ja sen kahalitteminen on kiälen surma.

Ettei nyt vaan kyse olisi siitä, että sinä kuulet espanjan vokaalienvälisen b:n ja v:n huonosti? Sehän on (manner-Espanjassakin) labiaalispirantti, jota usein luonnehditaan ”heikoksi b:ksi” ja jota voisi kuvata vähän siihen tapaan, että kevyesti puhalletaan lähellä toisiaan olevien huulten välistä.

On tuo juttu kirjoitti:

On se paha kun noin ääntävät. Kyllä saisi suomalaisille antaa sapiskaa. Nolompaa ei voi kuvitella, paitsi ehkä Algerian ääntäminen Argeliana. Se jo ois jotakin kauheaa. O_o

Lue lisää

Taas tuollainen vähättelijä. Heitähän täällä Hesassakin riittää - kadut ovat luusereita pullollaan.

Ei ihme että masennutaan, kun mikään ei kosketa, ei edes konsonantti!

kun et ymmärrä kirjoitti:

Kysymys on yksittäisten konsonanttien ääntämisestä, ei vieraan
kielen täydellisestä osaamisesta,
tyhmääääääääääääääää.

Kyllä on pirunmoista piittaamattomuutta, laiskuutta ja tyhmyyttä, suorastaan
debiiliyttä ja seniiliyttä, jos lausuu KOON
GEEKSI, kuten Kuuba >> Guuba.

Vain härmäläiset kykenevät tuohon ihmeeseen. Jesus Maria, auta heitä, amen.

Lue lisää

Vain härmäläiset kykenevät lausumaan sanapainon aina ensimmäiselle tavulle ja kyselemään miten painon saa eri tavulle.

"Viestin aihe: paino sanoissa?
tässä tulee nyt luultavasti hölmöhkö kysymys,mutta kertokaa nyt ihmeessä miten puhuessani saan sen painon lihavoidulle kirjaimelle?!"

On tuo juttu kirjoitti:

On se paha kun noin ääntävät. Kyllä saisi suomalaisille antaa sapiskaa. Nolompaa ei voi kuvitella, paitsi ehkä Algerian ääntäminen Argeliana. Se jo ois jotakin kauheaa. O_o

Lue lisää

Onko sinulla pienen miehen kompleksi vai miksi kirjoitat kielten nimet ja kansallisuusadjektiivit suomeksikin ISOLLA niin kuin aloituksessasi. Onko vaikeaa erottaa eri kieliä toisistaan (monella muullakin suomalaisella on, koska heidät kasvatetaan välinpitämättömyyteen)?
Ei espanjaksikaan kirjoitetan kielten nimiä isolla. Tiesitkö sen?

Etsivä Clousando kirjoitti:

Onko sinulla pienen miehen kompleksi vai miksi kirjoitat kielten nimet ja kansallisuusadjektiivit suomeksikin ISOLLA niin kuin aloituksessasi. Onko vaikeaa erottaa eri kieliä toisistaan (monella muullakin suomalaisella on, koska heidät kasvatetaan välinpitämättömyyteen)?
Ei espanjaksikaan kirjoitetan kielten nimiä isolla. Tiesitkö sen?

Lue lisää

Johan tuossa yhdessä kirjoituksessa mainitsinkin, että kielioppi on minun kompastuskiveni. Kirjoitan kuitenkin paljon siistimpää suomea verrattuna näiden keskustelupalstojen kirjoituksiin yleensä.

Tärkeintä kirjoittamisessa on kyky tehdä itsensä ymmärretyksi. Ei ole mitään iloa jos osaa pilkulleen kieliopin ja ne yhdys sanat jos jäsentely ja kappalerakenne on pielessä.

Minä ainakin yritän tehdä parhaani kieliopin kanssa ja pyrin kirjoittamaan niin oikein kuin kykenen, tiedän hyvin omat vajavaisuuteni oikeinkirjoituksessa. Siitä huolimatta pärjäsin äidinkielessä sekä äidinkielen ylioppilaskokeessa paremmin kuin monet heistä jotka loistivat hyvällä ja oikeaoppisella kieliopilla. Taito luoda hyvää tekstiä on paljon muutakin kuin taito kirjoittaa kieliopillisesti oikein.

verrattuna siihen että valta osa näillä palstoilla kirjoittaa suurinpiirtein näin ettei käytettä mitään välimerkkejä eikä kappalejakoa vaan kaikki on vaikeasti luettavaa pötköä edes isoja kirjaimia ei viitsitä käyttää (parempi liikaa kuin liian vähän isoja kirjaimia). aika rumannäköisen kasan kirjaimia sinäkin sait aikaan hyvässä tekstissä vältetään esimekiksi sulkeiden käyttöä viimeiseen asti sulkeet kun lähes kaikissa tapauksissa voi korvata pilkuilla lol!!!tökstösks. ja sitä paitsi keskustelupalstoille kirjoittaminen ei ole esseen kirjoittamista vaan nopetempoistakin "jutustelua" jossa puhekielen piirteet sallittakoon. olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä että kaikkien tulisi pyrkiä kirjoittaa niin hyvää suomea kuin osaavat ja muistaa ainakin ne isot kirjaimet pilkkujen jälkeen sekä kappalejako eikä lätkiä tälläisiä kamalia pötkökirjoituksia kuten tämäkin tässä.

Heppu... kirjoitti:

Johan tuossa yhdessä kirjoituksessa mainitsinkin, että kielioppi on minun kompastuskiveni. Kirjoitan kuitenkin paljon siistimpää suomea verrattuna näiden keskustelupalstojen kirjoituksiin yleensä.

Tärkeintä kirjoittamisessa on kyky tehdä itsensä ymmärretyksi. Ei ole mitään iloa jos osaa pilkulleen kieliopin ja ne yhdys sanat jos jäsentely ja kappalerakenne on pielessä.

Minä ainakin yritän tehdä parhaani kieliopin kanssa ja pyrin kirjoittamaan niin oikein kuin kykenen, tiedän hyvin omat vajavaisuuteni oikeinkirjoituksessa. Siitä huolimatta pärjäsin äidinkielessä sekä äidinkielen ylioppilaskokeessa paremmin kuin monet heistä jotka loistivat hyvällä ja oikeaoppisella kieliopilla. Taito luoda hyvää tekstiä on paljon muutakin kuin taito kirjoittaa kieliopillisesti oikein.

verrattuna siihen että valta osa näillä palstoilla kirjoittaa suurinpiirtein näin ettei käytettä mitään välimerkkejä eikä kappalejakoa vaan kaikki on vaikeasti luettavaa pötköä edes isoja kirjaimia ei viitsitä käyttää (parempi liikaa kuin liian vähän isoja kirjaimia). aika rumannäköisen kasan kirjaimia sinäkin sait aikaan hyvässä tekstissä vältetään esimekiksi sulkeiden käyttöä viimeiseen asti sulkeet kun lähes kaikissa tapauksissa voi korvata pilkuilla lol!!!tökstösks. ja sitä paitsi keskustelupalstoille kirjoittaminen ei ole esseen kirjoittamista vaan nopetempoistakin "jutustelua" jossa puhekielen piirteet sallittakoon. olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä että kaikkien tulisi pyrkiä kirjoittaa niin hyvää suomea kuin osaavat ja muistaa ainakin ne isot kirjaimet pilkkujen jälkeen sekä kappalejako eikä lätkiä tälläisiä kamalia pötkökirjoituksia kuten tämäkin tässä.

Lue lisää

Hyvä selvitys. Huomaan, että olet aika kilpailumielinen.

Mutta kielten nimiä ei edelleenkään kirjoiteta suomeksi isolla alkukirjaimella.

Kannattaa omaksua tämä sääntö seuraavissa teksteissä.

Joo joo kirjoitti:

Hyvä selvitys. Huomaan, että olet aika kilpailumielinen.

Mutta kielten nimiä ei edelleenkään kirjoiteta suomeksi isolla alkukirjaimella.

Kannattaa omaksua tämä sääntö seuraavissa teksteissä.

Lue lisää

Jos sua jurpii mun kielten nimien oikein kirjoitus niin mitäs sanot tästä kirjoituksesta.
Katso, mutta varo, ettet saa sydänlaakia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95;conference=583;posting=22000000023227903

Miten luulet kirjoittajan päätyneen tuon kaltaiseen isojen kirjainten käyttöön? Siinäpä sinulle sanapoliisi oikea apaja!

Heppu... kirjoitti:

Jos sua jurpii mun kielten nimien oikein kirjoitus niin mitäs sanot tästä kirjoituksesta.
Katso, mutta varo, ettet saa sydänlaakia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95;conference=583;posting=22000000023227903

Miten luulet kirjoittajan päätyneen tuon kaltaiseen isojen kirjainten käyttöön? Siinäpä sinulle sanapoliisi oikea apaja!

Lue lisää

Muututaan Saksalaisiksi jotta voidaan Kaikki Substantiivit kirjoittaa Isolla Alkukirjaimella.

Mallia kirjoitti:

Muututaan Saksalaisiksi jotta voidaan Kaikki Substantiivit kirjoittaa Isolla Alkukirjaimella.

Tämä on Vuoden Ehdotus! Huono puoli on se, että jos aina mennään heikoimman lenkin mukaan (niin kuin in dem Härmäland mennään), ei puheesta ole jäljellä pian kuin jokellus. Mutta juu, esimerkix jos seisoo pikkutunneilla nakkikioskilla, taitaa puhe jo muistuttaakin vauvakieltä.

Heppu... kirjoitti:

Johan tuossa yhdessä kirjoituksessa mainitsinkin, että kielioppi on minun kompastuskiveni. Kirjoitan kuitenkin paljon siistimpää suomea verrattuna näiden keskustelupalstojen kirjoituksiin yleensä.

Tärkeintä kirjoittamisessa on kyky tehdä itsensä ymmärretyksi. Ei ole mitään iloa jos osaa pilkulleen kieliopin ja ne yhdys sanat jos jäsentely ja kappalerakenne on pielessä.

Minä ainakin yritän tehdä parhaani kieliopin kanssa ja pyrin kirjoittamaan niin oikein kuin kykenen, tiedän hyvin omat vajavaisuuteni oikeinkirjoituksessa. Siitä huolimatta pärjäsin äidinkielessä sekä äidinkielen ylioppilaskokeessa paremmin kuin monet heistä jotka loistivat hyvällä ja oikeaoppisella kieliopilla. Taito luoda hyvää tekstiä on paljon muutakin kuin taito kirjoittaa kieliopillisesti oikein.

verrattuna siihen että valta osa näillä palstoilla kirjoittaa suurinpiirtein näin ettei käytettä mitään välimerkkejä eikä kappalejakoa vaan kaikki on vaikeasti luettavaa pötköä edes isoja kirjaimia ei viitsitä käyttää (parempi liikaa kuin liian vähän isoja kirjaimia). aika rumannäköisen kasan kirjaimia sinäkin sait aikaan hyvässä tekstissä vältetään esimekiksi sulkeiden käyttöä viimeiseen asti sulkeet kun lähes kaikissa tapauksissa voi korvata pilkuilla lol!!!tökstösks. ja sitä paitsi keskustelupalstoille kirjoittaminen ei ole esseen kirjoittamista vaan nopetempoistakin "jutustelua" jossa puhekielen piirteet sallittakoon. olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä että kaikkien tulisi pyrkiä kirjoittaa niin hyvää suomea kuin osaavat ja muistaa ainakin ne isot kirjaimet pilkkujen jälkeen sekä kappalejako eikä lätkiä tälläisiä kamalia pötkökirjoituksia kuten tämäkin tässä.

Lue lisää

Meitä on täällä kolme pacoa ja ollaan innokkaita nettailijoita, mutta myös sitä mieltä että voiko tylsempää luettavaa olla kuin suomalaisen kirjoittajan teksti. Noin niin kuin yleensä, kuten yleisestä yksityiseen tälläkin ....... jo joo, antaa olla. Kuka jaksaa näitä insinöörejä: valkoinen vyö, musta vyö; punainen auto, sininen auto. Missä TUNNE? Onnex on onni olla kansainvälinen, tarkoitan diplomaattipiirien kakru, joka on saanut muutakin kuin suomalaista insinöörikasvatusta.

Los Hombres kirjoitti:

Meitä on täällä kolme pacoa ja ollaan innokkaita nettailijoita, mutta myös sitä mieltä että voiko tylsempää luettavaa olla kuin suomalaisen kirjoittajan teksti. Noin niin kuin yleensä, kuten yleisestä yksityiseen tälläkin ....... jo joo, antaa olla. Kuka jaksaa näitä insinöörejä: valkoinen vyö, musta vyö; punainen auto, sininen auto. Missä TUNNE? Onnex on onni olla kansainvälinen, tarkoitan diplomaattipiirien kakru, joka on saanut muutakin kuin suomalaista insinöörikasvatusta.

Lue lisää

http://www.conhombres.fi/

Tervemenoa sinne tunteilemaan, te diplomaattipiirien kakrut!

Tietäkääkin pysyä niissä omissa piireissänne. Perustakaa oma nettinnekin.

Tylsimys kirjoitti:

http://www.conhombres.fi/

Tervemenoa sinne tunteilemaan, te diplomaattipiirien kakrut!

Tietäkääkin pysyä niissä omissa piireissänne. Perustakaa oma nettinnekin.

Lue lisää

Pitäkööt makeiskorinsa!

Tylsimys kirjoitti:

http://www.conhombres.fi/

Tervemenoa sinne tunteilemaan, te diplomaattipiirien kakrut!

Tietäkääkin pysyä niissä omissa piireissänne. Perustakaa oma nettinnekin.

Lue lisää

Pacos maricones hijos de diplomatas.

carajo.... kirjoitti:

Pacos maricones hijos de diplomatas.

Pacos chupapollas, qué se vayan a ...!

carajo.... kirjoitti:

Pacos maricones hijos de diplomatas.

Diplomaatti on espanjaksi "el diplomático".

carajo.... kirjoitti:

Pacos maricones hijos de diplomatas.

Sinun ei kannattaisi kopioidulla mutu-meiningillä edes yrittää pistää espanjan sanoja peräkkäin, kun et kieltä osaa. Lopputulos on naurettavan lapsellista "hei, kato, mä osaan kiroilla espanjaksi" -meininkiä, joka ei edes liity keskustelun aiheeseen.

Castronomi kirjoitti:

Suomalaiset ääntävät Kuuban muodossa GUUBA. Kuunnelkaa vaikka jotain tv-uutistenlukijaa tai dokumentin taustaselostajaa. Non es bueno :(
Syy siihen, että k-kirjain muuttuu g:ksi on tietysti suomalaisten artikulointilaiskuus. K vaatii snadisti niinku voimaa kuuluakseen k:na.

Lue lisää

Suonette vapauden laittaa tähän ketjuun havaintoni Yle Teeman teennäisen pirteän naiskuuluttajaäänen ääntämistavasta.

Esimerkiksi ennakkopuffatessaan Marlene Dietrich -ohjelmaa helmikuussa 2007 tämä ärsyttävimmistä ärsyttävin ja tekoystävällisin älykköääni puhuu "kapareesta". Että sillä tavalla Yle Teema levittää sanomaansa :(

Yucca kirjoitti:

Ettei nyt vaan kyse olisi siitä, että sinä kuulet espanjan vokaalienvälisen b:n ja v:n huonosti? Sehän on (manner-Espanjassakin) labiaalispirantti, jota usein luonnehditaan ”heikoksi b:ksi” ja jota voisi kuvata vähän siihen tapaan, että kevyesti puhalletaan lähellä toisiaan olevien huulten välistä.

Lue lisää

Ihan kuin yrittäisit murtautua sisään ovesta, joka on seppposen selällään.
Sanomasi ei ihan täysin aukea. Varsinkin otsikkosi tuntuu vähän yliampuvalta.
Ja kuka on puhunut mitään v:stä?

??? kirjoitti:

Ihan kuin yrittäisit murtautua sisään ovesta, joka on seppposen selällään.
Sanomasi ei ihan täysin aukea. Varsinkin otsikkosi tuntuu vähän yliampuvalta.
Ja kuka on puhunut mitään v:stä?

Lue lisää

Sinäpäs sanontoja viljelet kuin entinen seivähyppääjä.

Et taida ymmärtää, mistä puhutaan?

Espanjassa b- ja v-kirjain lausutaan samalla tavalla.

Yucca kirjoitti:

Sinäpäs sanontoja viljelet kuin entinen seivähyppääjä.

Et taida ymmärtää, mistä puhutaan?

Espanjassa b- ja v-kirjain lausutaan samalla tavalla.

>>>Espanjassa b- ja v-kirjain lausutaan samalla tavalla

El Hombre kirjoitti:

>>>Espanjassa b- ja v-kirjain lausutaan samalla tavalla

Ottaen huomioon, mitä jauhat, tekee mieli kysyä, miltä se maistuu suussasi.

Ja pellenimimerkkisi lausuttaisiin espanjassa ihan samoin, jos se kirjoitettaisiin ”homvre”.

Kielenhuoltajaksi sinusta ei muuten ole, koska räpättäessäsi toisen (muka) tekemistä virheistä teet samalla itse kaksin verroin virheitä.

Yucca kirjoitti:

Ottaen huomioon, mitä jauhat, tekee mieli kysyä, miltä se maistuu suussasi.

Ja pellenimimerkkisi lausuttaisiin espanjassa ihan samoin, jos se kirjoitettaisiin ”homvre”.

Kielenhuoltajaksi sinusta ei muuten ole, koska räpättäessäsi toisen (muka) tekemistä virheistä teet samalla itse kaksin verroin virheitä.

Lue lisää

>>>teet samalla itse kaksin verroin virheitä

Pavlo kirjoitti:

>>>teet samalla itse kaksin verroin virheitä

Alkaa mennä jäsentenväliseksi. Mutta Yucca on ihan oikeassa. Espanjan oikeinkirjoituksessa b ja v voisivat vaihtaa paikkaa milloin vain ilman että ääntäminen muuttuu. Toinen juttu on se, että äänneympäristöstä riippuen huulten välinen ilmarako voi olla suppeampi, jolloin äänne ”kuulostaa enemmän b:ltä” (”en Barcelona” äännetään suunnilleen [embarθe’lona]), tai (etenkin vokaalien välissä) avoimempi, jolloin se ”kuulostaa enemmän w:ltä”, esim. ”a Barcelona” äännetään suunnilleen [awarθe’lona].

El Hombre kirjoitti:

>>>Espanjassa b- ja v-kirjain lausutaan samalla tavalla

sinun nikkisi lausutaan espanjassa el ombre hyvin pehmeän, miltei kuulumattoman been kanssa.

una mujer kirjoitti:

sinun nikkisi lausutaan espanjassa el ombre hyvin pehmeän, miltei kuulumattoman been kanssa.

Edellä Yucca ja toinen nimimerkki (joka selvitti espanjan ääntämistä tarkemmin) ovat oikeassa. Kirjoituksessa esiintyvät b- ja v-kirjaimet todellakin ääntyvät standardiespanjassa täysin samalla tavalla. Tätä suomalaisten on vaikea uskoa.

Lausuttaessa sanoilla "votar" (=äänestää) ja "botar" (=heittää pois) ei ole mitään eroa. Tauon jälkeen (ja muutamassa muussa äänneympäristössä) niissä on kummassakin b-äänne /botár/. Mikäli ne taas jäävät vokaalien väliin (tai ovat muutamassa muussa äänneympäristössä) "a votar / a botar" ne ääntyvät molemmat /aβotár/ eli niissä on soinnillinen bilabiaalinen frikatiivi. Tämä asiasta yleisellä tasolla.

Monet oikeinkirjoitusta osaamattomat espanjankieliset sotkevat kirjoituksessa b:n ja v:n (esim. *nuve - nube). Suomalaiset kielenoppijat puolestaan yleensä "näkevät" mielessään erilaisen kirjoitusasun ja siksi virheellisesti myös ääntävät eri tavalla, vaikka ei pitäisi.

Edellisen nimimerkin väite ("sinun nikkisi lausutaan espanjassa el ombre hyvin pehmeän, miltei kuulumattoman been kanssa") - mikäli tarkoitetaan edellä olevaa nimimerkkiä "El Hombre" - taas ei pidä paikkaansa. Tuossa äänneympäristössä (m-kirjaimen jälkeen) b-kirjain ääntyy soinnillisena bilabiaalisena klusiilina, ei "pehmeänä, miltei kuulumattomana b:nä", joten oikea ääntämien on /elómbre/.

havaintoja kirjoitti:

Edellä Yucca ja toinen nimimerkki (joka selvitti espanjan ääntämistä tarkemmin) ovat oikeassa. Kirjoituksessa esiintyvät b- ja v-kirjaimet todellakin ääntyvät standardiespanjassa täysin samalla tavalla. Tätä suomalaisten on vaikea uskoa.

Lausuttaessa sanoilla "votar" (=äänestää) ja "botar" (=heittää pois) ei ole mitään eroa. Tauon jälkeen (ja muutamassa muussa äänneympäristössä) niissä on kummassakin b-äänne /botár/. Mikäli ne taas jäävät vokaalien väliin (tai ovat muutamassa muussa äänneympäristössä) "a votar / a botar" ne ääntyvät molemmat /aβotár/ eli niissä on soinnillinen bilabiaalinen frikatiivi. Tämä asiasta yleisellä tasolla.

Monet oikeinkirjoitusta osaamattomat espanjankieliset sotkevat kirjoituksessa b:n ja v:n (esim. *nuve - nube). Suomalaiset kielenoppijat puolestaan yleensä "näkevät" mielessään erilaisen kirjoitusasun ja siksi virheellisesti myös ääntävät eri tavalla, vaikka ei pitäisi.

Edellisen nimimerkin väite ("sinun nikkisi lausutaan espanjassa el ombre hyvin pehmeän, miltei kuulumattoman been kanssa") - mikäli tarkoitetaan edellä olevaa nimimerkkiä "El Hombre" - taas ei pidä paikkaansa. Tuossa äänneympäristössä (m-kirjaimen jälkeen) b-kirjain ääntyy soinnillisena bilabiaalisena klusiilina, ei "pehmeänä, miltei kuulumattomana b:nä", joten oikea ääntämien on /elómbre/.

Lue lisää

Ei se ihan vielä aukea tuo b-homma. Kun tuohon elómbreenkin laitoit kuitenkin b:n, niin se hämää edelleen. Eli sittenkin siinä kuuluisi joku b?

Ei jummarra kirjoitti:

Ei se ihan vielä aukea tuo b-homma. Kun tuohon elómbreenkin laitoit kuitenkin b:n, niin se hämää edelleen. Eli sittenkin siinä kuuluisi joku b?

Ehkä tässä on puhuttu liian mutkikkaasti, kun on haluttu olla ”tieteellisiä”. Espanjassa on yksi ainoa b/v, joka jossain äänneympäristössä, etenkin tauon tai m:n jälkeen, ääntyy melkein tai täysin kuin [b] ja joissain toisissa ympäristöissä, varsinkin vokaalien välissä, suunnilleen kuten [w] englannin sanassa ”well”. Kun tällä foorumilla ei voi käyttää kaikkia mahdollisia foneettisia merkkejä, on aika yhdentekevää merkitäänkö se [w] vai [β].

Havannoija kirjoitti:

Mitä muuta se on kuin laiskuutta, jos ei edes opetella erottamaan konsonantteja toisistaan? Kukaan ei edes vaadi opettamaan perusasioita, eivät edes luokanopettajat :((

Vai onko suomalaisilla geeneissään tuo kyvyttömyys erottaa kirjaimia toisistaan???? On varmaan, geenien piikkiinhän tämäkin taas pannaan. Ainakin suomalaisille on tyypillistä insinöörimäinen rationaalisuus!!!!!!! Selitetään ja selitetään rationaalisesti niin kuin nyt tällä palstalla tässä ketjussa ...

Siinähän selitetään sillä seurauksella että mikään ei muutu. Kehitystä ei tapahdu. Kuupaan matkustetaan ja Varateerossa vieraillaan, voi pers**n suti.

Lue lisää

Vai onko suomalaisilla geeneissään tuo kyvyttömyys erottaa kirjaimia toisistaan???? On varmaan, geenien piikkiinhän tämäkin taas pannaan.

Ei se nyt ehkä ihan geeneissä ole, mutta melkein. Tietyt äänteet, kuten soinnilliset klusillit, jotka kirjoituksessa merkitään d, b ja g, eivät alunperin kuulu suomen kielen äännejärjestelmään. Siksi suomea äidinkielenään puhuva ei niitä äänteitä välttämättä osaa muodostaa. Samoin kuten f. Ei tässä laiskuudesta ole kysymys, tuskin ahkerakaan kieltenpuhuja osaa kaikkia maailmassa tavattavia äänteitä ääntää. Osaatko itse uvulaarisen r-äänteen? Tai erilaiset ejektiivit ja implosiivit?

reipus kirjoitti:

Vai onko suomalaisilla geeneissään tuo kyvyttömyys erottaa kirjaimia toisistaan???? On varmaan, geenien piikkiinhän tämäkin taas pannaan.

Ei se nyt ehkä ihan geeneissä ole, mutta melkein. Tietyt äänteet, kuten soinnilliset klusillit, jotka kirjoituksessa merkitään d, b ja g, eivät alunperin kuulu suomen kielen äännejärjestelmään. Siksi suomea äidinkielenään puhuva ei niitä äänteitä välttämättä osaa muodostaa. Samoin kuten f. Ei tässä laiskuudesta ole kysymys, tuskin ahkerakaan kieltenpuhuja osaa kaikkia maailmassa tavattavia äänteitä ääntää. Osaatko itse uvulaarisen r-äänteen? Tai erilaiset ejektiivit ja implosiivit?

Lue lisää

Kiinnostavaa ;)
Miksi sitten suomalaiset eivät sano Kuuba, vaan Guuba? Eivätkö he osaa muodostaa k-kirjaintakaan? Mitä kirjaimia he osaavat muodostaa, kysyn vain.

Yhdyn niihin, jotka väittävät, että on puhelihasten laiskuutta sanoa Guuba eikä Kuuba.

Guuba eikä Kuuba? kirjoitti:

Kiinnostavaa ;)
Miksi sitten suomalaiset eivät sano Kuuba, vaan Guuba? Eivätkö he osaa muodostaa k-kirjaintakaan? Mitä kirjaimia he osaavat muodostaa, kysyn vain.

Yhdyn niihin, jotka väittävät, että on puhelihasten laiskuutta sanoa Guuba eikä Kuuba.

Lue lisää

mutta eivät itse kuule eroa, joten eivät muista kumpi äänne kulloinkin kuuluu olla. Ja kun C ja G ovat niin samannäköisiäkin...

Guuba eikä Kuuba? kirjoitti:

Kiinnostavaa ;)
Miksi sitten suomalaiset eivät sano Kuuba, vaan Guuba? Eivätkö he osaa muodostaa k-kirjaintakaan? Mitä kirjaimia he osaavat muodostaa, kysyn vain.

Yhdyn niihin, jotka väittävät, että on puhelihasten laiskuutta sanoa Guuba eikä Kuuba.

Lue lisää

Se on sitä että kun aina yrittää varoa jotain itselleen ominaista virhettä, tekeekin toisen virheen. Esim. ne, joille on aina tolkutettu ettei saa sanoa ”hiano” vaan ”hieno”, sanovatkin sitten ”pieno” kun pitäisi sanoa ”piano”.

lapsuslinguae kirjoitti:

Ehkä tässä on puhuttu liian mutkikkaasti, kun on haluttu olla ”tieteellisiä”. Espanjassa on yksi ainoa b/v, joka jossain äänneympäristössä, etenkin tauon tai m:n jälkeen, ääntyy melkein tai täysin kuin [b] ja joissain toisissa ympäristöissä, varsinkin vokaalien välissä, suunnilleen kuten [w] englannin sanassa ”well”. Kun tällä foorumilla ei voi käyttää kaikkia mahdollisia foneettisia merkkejä, on aika yhdentekevää merkitäänkö se [w] vai [β].

Lue lisää

Vaikka edellä on sanottu tärkein, yritän minäkin yksinkertaistaa.

Espanjan b ja v ääntyvät samalla tavalla:

1) Tauon sekä kirjaimen "m" jälkeen äännetään b
2) Vokaalien välissä sekä kirjainten "l" ja "r" jälkeen äännetään "heikentyneenä" b:nä eli yhdessä olevien huulten väliin jää ikään kuin pieni rako.

On huomattava, että äänneympäristöön vaikuttaa myös edellisen sanan viimeinen kirjain, kun sanat äännetään peräkkäin ilman taukoa välissä:

(tauko) Barcelona (ääntyy b:nä)
(tauko) Valencia (ääntyy b:nä)

a Barcelona (ääntyy heikentyneenä)
a Valencia (ääntyy heikentyneenä)

Toivottavasti asia alkaa selvitä.

havaintoja kirjoitti:

Vaikka edellä on sanottu tärkein, yritän minäkin yksinkertaistaa.

Espanjan b ja v ääntyvät samalla tavalla:

1) Tauon sekä kirjaimen "m" jälkeen äännetään b
2) Vokaalien välissä sekä kirjainten "l" ja "r" jälkeen äännetään "heikentyneenä" b:nä eli yhdessä olevien huulten väliin jää ikään kuin pieni rako.

On huomattava, että äänneympäristöön vaikuttaa myös edellisen sanan viimeinen kirjain, kun sanat äännetään peräkkäin ilman taukoa välissä:

(tauko) Barcelona (ääntyy b:nä)
(tauko) Valencia (ääntyy b:nä)

a Barcelona (ääntyy heikentyneenä)
a Valencia (ääntyy heikentyneenä)

Toivottavasti asia alkaa selvitä.

Lue lisää

en Barcelona (äännetään: embar...)
en Valencia (äännetään: embal...)
Näissä kirjoituksen "n" muuttuu äännettäessä m:ksi, minkä takia sitten "b" tai "v" eivät heikkene

Alberto (äännetään b heikentyneenä)
árbol (äännetään b heikentyneenä)

havaintoja kirjoitti:

en Barcelona (äännetään: embar...)
en Valencia (äännetään: embal...)
Näissä kirjoituksen "n" muuttuu äännettäessä m:ksi, minkä takia sitten "b" tai "v" eivät heikkene

Alberto (äännetään b heikentyneenä)
árbol (äännetään b heikentyneenä)

Lue lisää

Johtunee siitä, että n assimiloituu b:hen, eli ääntöpaikka siirtyy b:n ääntöpaikan suuntaan. Se b siis on siinä ikään kuin ensin, ja n muuttuu m:ksi sen b:n vaikutuksesta. Tulikohan nyt yhtään ymmärrettävästi selitetyksi.

muodostaa kirjoitti:

mutta eivät itse kuule eroa, joten eivät muista kumpi äänne kulloinkin kuuluu olla. Ja kun C ja G ovat niin samannäköisiäkin...

eivät itse kuule eroa, joten eivät muista kumpi äänne kulloinkin kuuluu olla.

Niin juuri. Ongelma on se, että suomen kielessä ei ole oppositiota soinnillinen vs. soinniton klusiili, eli soinnillisuus ei ole distinktiivinen piirre. Siksi suomen klusiilit eivät oikeastaan ole kumpaakaan ja saattavatkin ääntyä milloin mitenkin: vähän soinnillisena tai vähän soinnittomana. Tämä tietysti on ongelmallista siksi, että niin monissa vieraissa kielissä soinnillisuus on distinktiivinen piirre. Vertaapa vaikka suomen s:ään. Suomessa on ainostaan yksi sibilantti, ja siksi ketään suomalaista ei kiinnosta äännetäänkö esimerkiksi sanan kissa s pre- vai postalveloaariseti, suhiseeko se vai onko se stadilaisen terävä. Kissa on silti kissa. Vaan kysypä asiaa venäläiseltä, jolle erilaisilla s-äänteillä on väliä.

Se miltä jokin kieli kuulostaa, on subjektiivinen havainto. Sillä ei ole mitään se kanssa tekemistä, että Iberian niemimaan portugali tai espanja muka olisivat jollakin tavalla jäykempiä tai muodollisempia kuin latinalaisamerikkalaiset varianttinsa. Tässä nyt taidetaan vain seikkailla jossain "kollektiivisen lattariluonteen" ihannoinnissa. Kielen kuvaajiksi mainituista määreistä ei ole.

havaintoja kirjoitti:

Se miltä jokin kieli kuulostaa, on subjektiivinen havainto. Sillä ei ole mitään se kanssa tekemistä, että Iberian niemimaan portugali tai espanja muka olisivat jollakin tavalla jäykempiä tai muodollisempia kuin latinalaisamerikkalaiset varianttinsa. Tässä nyt taidetaan vain seikkailla jossain "kollektiivisen lattariluonteen" ihannoinnissa. Kielen kuvaajiksi mainituista määreistä ei ole.

Lue lisää

http://www.learningportuguese.co.uk/accents/compare-accents.html

"I like the Brazilian accent much better than the European one....it sounds way too rough in my opinion and I don't like the compressing of the words. The Brazilian accent is definitely much more melodic and sophisticated...."

jos et usko kirjoitti:

http://www.learningportuguese.co.uk/accents/compare-accents.html

"I like the Brazilian accent much better than the European one....it sounds way too rough in my opinion and I don't like the compressing of the words. The Brazilian accent is definitely much more melodic and sophisticated...."

Lue lisää

Ei minun tarvitse erikseen kuunnella. Erotan kyllä toisistaan sekä espanjan että portugalin iberialaiset ja latinalaisamerikkalaiset variantit.

Tuolla käytetyt määritteet ovat subjektiivisia luonnehdintoja henkilökohtaisista mieltymyksistä ("karkea, melodinen, hienostunut") eli siitä, miltä kyseinen kielimuoto kommentoijan mielestä kuulostaa. Kielitieteellisen kuvauksen kriteereitä ne eivät ole. Sitä tarkoitan.

havaintoja kirjoitti:

Ei minun tarvitse erikseen kuunnella. Erotan kyllä toisistaan sekä espanjan että portugalin iberialaiset ja latinalaisamerikkalaiset variantit.

Tuolla käytetyt määritteet ovat subjektiivisia luonnehdintoja henkilökohtaisista mieltymyksistä ("karkea, melodinen, hienostunut") eli siitä, miltä kyseinen kielimuoto kommentoijan mielestä kuulostaa. Kielitieteellisen kuvauksen kriteereitä ne eivät ole. Sitä tarkoitan.

Lue lisää

Minäkin erotan espanjan ja portugalin iberialaiset ja latinalaisamerikkalaiset variantit. Antti oi Antti, muistatko kun kerran ... ? Kieli on kuin viini: "kevyt, viipyvä, soinnukas". Korvan subjektiiviset reaktiot ovat aistihavaintoja ja kunnioittakaamme niitä.

Viipyvä maistelija kirjoitti:

Minäkin erotan espanjan ja portugalin iberialaiset ja latinalaisamerikkalaiset variantit. Antti oi Antti, muistatko kun kerran ... ? Kieli on kuin viini: "kevyt, viipyvä, soinnukas". Korvan subjektiiviset reaktiot ovat aistihavaintoja ja kunnioittakaamme niitä.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, että subjektiivisia aistihavaintoja pitää kunnioittaa. Edellä kritisoin ainoastaan ajatusta, että nämä subjektiiviset havainnot kertoisivat jotakin itse kielestä sellaisenaan(muodollisuus, jäykkyys ym.). Kyseessä on todellakin se, miltä jokin kieli havainnoijasta kuulostaa.

havaintoja kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että subjektiivisia aistihavaintoja pitää kunnioittaa. Edellä kritisoin ainoastaan ajatusta, että nämä subjektiiviset havainnot kertoisivat jotakin itse kielestä sellaisenaan(muodollisuus, jäykkyys ym.). Kyseessä on todellakin se, miltä jokin kieli havainnoijasta kuulostaa.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä kritiikkisi. Otit kieltämättä tärkeän näkökulman esiin.

Katselin noita Papan kuvia, jossa Pappa otti esiin sen kuuluisan Jämsän Äijän. Kuka oli alunperin ko. henkilö tai mistä nimitys on saaanut alkunsa?
Itse kuulin selityksen, -74 Suomenlinnan työsiirtolassa, Jämsäläiseltä kaverilta, että Jämsän Äijä oli alun perin mies, joka sai rautakangen päähänsä, selvisi hengissä, mutta sekosi. Tapauksesta kirjoitti muistaakseni Apu-lehti aikanaan.