Vakiokäyttäjät

Onhan siitä vitosta huonoa saanut lukea.

Meillä työmaalla oleva viton miinukset:
-toimimaton keskuslukitus

-tuntuu olevan hieman ruoste herkkä, vain omaa kokemusta.

-kuljettajan penkki aika surkea. Myös kuullut sen hajoamisesta. Tosilöysä jotenkin istua ja liimautuu kiinni penkkiin kuin liimattuna.

-Etupyörien pito huono. Nimenomaan talvella kun painaa kaasua alkaa sutiessa heti vetelemään melkosesti joten mielellään ei kyllä sutittele.
Liukkailla myös tunnoton kuten suurin osa autoista jotka tehty maanteille.

-Ollut yksi öljyvuoto

On ollut kyllä muitakin murheita joita en nyt muista kun ei ole pääsääntösesti mun käytössä!
------------------------------------------

automaatilla ihan kelpopeli. Manuaalista ei kokemusta. Tuntuu ainakin aika ahtaalta tilalta jos joutuisi nostelemaan jalkaa kytkimelle.
maantiellä kulkee suoraan.
Mersun moottoreiden ja voiman siirron luotettavuus.

Vito on ainakin suurimmalla koneella jo melkonen menijä tarkotan v-sarjaa yli 150hv. Meillä 110D automaatilla ja kyllä se ihan hyvin menee täydelläkin kuormalla mutta 80kmh jälkeen kyllä loppuu "kiihtyvyys". Automaatti tekee huonostakin hyvän vaikka ei vito nyt huono ole.

Ihan yleisesti ei kannata hankkia sellasta mallia joka on uusi markkinoilla niistä ei koskaan tiedä. Yleisesti mersuun kyllä voi luottaa. Meillä Monia sprintereitä ja ovat todella kestäviä pelejä kuten olivat myös edelliset mallitkin, niitä näkee liikenteessä joilla ajettu ilman isoja remontteja yli 500000tkm kuten myös sprintereitäkin. Vitosta nyt tiedä vielä voiko laittaa tuohon 500000tkm kerhoon moitteetta:)

Varmempi valinta varmasti olisi sprinteri!
Varmaan pakujen ykkönen kun ei oteta huomioon jenkkejä joista ei ole mitään kokemusta mutta kestäviähän nekin on.

Edellisen vastaajan mielestä ei ole talvella pitoa - oma liki 300 000 kokemus on, että jos on varustettuna luistonrajoittimella eli ASR niin se tuntuu menevän mihin vaan eikä jää jumiin millään! Etenkin CDI-ammeissa on niin paljon tehoa, että varmaan voi olla pitovaikeuksia siksikin? Etuvetohan auttaa jo sinällään ainakin kevytperäisiin takavetoisiin verrattuna (vrt.Hiace tyhjänä).

Automaattina on tosi mukava sekä kaupungissa että maantiellä (maantiellä kannattaa laittaa Power-asento päälle ennen ohituksia, niin se heittää herkemmin pienemmälle ja silloin kiihtyvyyden kanssa pärjää, vaikkei se tietenkään mikään urheiluauto ole). Uudet CDIt etenkin kulkevat.

Lämmityslaite riittää hyvin vanhemmissa kuten 110 D, mutta uudet CDIt vaativat kyllä Webaston tai jotain koville pakkasille, niistä ei oikein tule hukkalämpöä, tehoa ja taloudellisuutta tietysti enemmän kuin vanhemmissa.

Vanhempiin voi joutua kansiremontin tekemään, tai mieluimmin kunnostamaan ennen ongelmia, ekoissa oli joku materiaali/tyyppivika (alkoi vuotaa). Lisäksi jarrulevyt kuluvat eli jarruremontin voi joutua tekemään tyypillisesti jossain 200 000 - 300 000 välillä. Perustekniikka on muutoin kyllä Mersumaisen kestävää. Etuvetoisessa pitää tietysti tarkkailla vetareiden suojakumeja, alkuun kumi oli turhan kovaa. Nyt ovat pehmeämpiä ja kestävät paremmin.

Vito on nätti ja kompaktin kokoinen, tavaratilan riittävyys pitää katsoa tarpeen mukaan. Isompiin kuljetuksiin Sprintteri tai Volkkari. Näitä kolmea muuten näkee takseina bussiversioina runsaasti eli pakko niiden on kilometrejä kestää (sanovat tosin, että rengeillä kestävät vain puolet isäntien ajoista...).

Kuskinpenkkejä on kait erilaisia ja eri hintaisia, oma tuntuu erittäin hyvältä, säätyy joka suuntaan, samoin ratti. Varmaan on yksilökohtaista, mikä tuntuu hyvältä. Kaikki katkaisijat ja sellaiset toimivat klik-klak-tyyliin vanhanakin.

Varaosat ovat yllättävän edullisia, etenkin kun niitä saa muualtakin kuin Vehosta.

Kyllä kait Vitoa suositella voi, jos muuten sopii tarpeisiin.