Mielikuvia omien kokemusteni perusteella, ja havaintojeni (liikennetilanteet, kirjoitukset, lehtijutut jne jne):
Audi: Nätti ulkonäkö, hyvä ajaa, hiljainen. Suht kallis käytettynä, turbobensa kiinnostaisi. Jos tulisi iso lottovoitto, RS6 tulisi talliini. Ihmeteltävää se, että näyttäisi tekninen laatu olevan huomattavasti parempi kuin sisartuotteillaan (VW, Seat, Skoda).
BMW: Hyvä kaarreajettavuus, ohjaamoergonomia, myös talviajettavuus hyvää luokkaa uusimmissa malleissa (luistonestojärj.). Tekninen laatu hyvä, sisätilat eivät. Menettänyt urheilullista nuorekkuuttaan jotenkin uusimmissa malleissaan (etenkin 7-sarja).
Citroen: Ennen vanhaan oli reilu merkki, toi suoraan esille sen ettei ole tavanomainen. Joku tykkäsi, joku ei. Nyt kasvoton, aivan mitäänsanomaton massa-auto muodoiltaan ja hallintalaitteiltaan.
Daihatsu: Mitäänsanomaton suurelle väestölle, varaosien saatavuus askarruttaa vanhempiin malleihin. Kulkevia pelejä ruiskumalleina (vanha Charade ja Applause). Rumia ulkonäöltään.
Fiat: Laatu ja toteutus vaihdellut rajusti mallista toiseen. Eka Puntomalli oli hyvä, toka ei enää samaa tasoa. Joku Stilo epäilyttäisi suuresti. Kehutut ajo-ominaisuudet hävinneet uusimmissa malleissa kummallisesti.
Ford: Sierrassa oli sitä jotain, jonkin verran vielä Focuksessa, Mondeossa ei mitään persoonallista. Laatu parantunut huimasti 80-luvulta.
Honda: Missä on se menevyys? Honda on pässyt pulskistumaan liikaa, ulkonäkö kärsii ja ampiaismainen kiihtyvyys. Melukin noussut entisistä ajoista.
Lada: Halpuus oli ja meni NL:n mukana. Itänaapurin rappio näkyy siinä ettei 110i liiku kauaa ilman korjaamoa. Takaveto-puimuri toimi jopa 50-asteessa Siperiassa.
Mazda: Hitto mitä hölmöjä! Ensin piirrettiin kaunislinjainen F-malli ja myös menevä Forte, sitten mallisuunnittelijaksi valittiin Kaukovaaran 87-vuotias Jalmari ja tulos näkyi liian kauan. On siinä 6-mallilla nyt tekemistä että saataisiin ulkonäköä arvostavat takaisin leiriin.
Mercedes: Ennen oli joka miehen suosikki loton jättipotin osuessa, nyt vähemmän. Hyrslerin kanssa liittoutuminen vei muodot liikaa muotioikkujen suuntaan ja kasasi auton sähkölaitekokoelmaksi -missä se jämerä yksinkertaisuus joka kesti ennen isältä pojalle?
Nissan: Maalaismiehen ja omakotiasujan peruskulkine, perässä usein vetokoukku ja auto pesemätön. Kulkee pisteestä a pisteeseen b ilman vikoja ja taas vaihdetaan tutussa liikkeessä muutaman vuoden päästä uuteen Nissaniin.
Opel: Kuten Nissan, mutta ihmiselle joka inhoaa japsiautoa, ja arvostaa huippunuukaa bensankulutusta. Opelisti vaihtaa ooppelista toiseen, ja sulkevat korvansa vikahuhuilta.
Peugeot: Pullamössösukupolvi on jäntevöitynyt tiukaksi maanteiden partaveitseksi. Enää ei pelätä ruostumista, eipä kyllä määrästä päätellen vikojakaan. Nyt jo firmojen johtoporraskin hyväksyy 406:n työsuhdeautokseen -farmarina.
Renault: Pehmeästä nojatuolimatkailusta varustegalleriaksi-linja. Takanapäin jousituksen ja penkkien pehmeys, vaihtunut meneviksi linjoiksi ja runsaaksi varusteluksi. Tehdas haluaa sopeuttaa viimeisetkin kansalaiset erilaisten korttien käyttöön.
Saab: Entinen maanteiden partaveitsi on nykyisin vähän tuuliajolla. Pellin alla on tehoa ja turboa, mutta missä kuskia tulista ja urpoa? Siis imago hukassa -tai sitä ei enää ole.
Seat: Hintatietoisen valinta, jos tykkää wag-tuotteista. Myy etenkin dieseleinä. Nätimpi muodoiltaan kuin äiti-vokkari, laadusta kaksijakoisia mielipiteitä.
Skoda: Takatuuppariaikojen kamala maine elää hiukan vieläkin, vai oletteko nähneet ylpeän omistajan joka kovalla äänellä lausuu omistavansa skodan? Autona ok, kaikki ominaisuudet hyvää keskitasoa, mutta se nimi...
Suzuki: Huippunuukan ihmisen peli. Suzukisti mittaa millilitramitalla sekä autonsa bensan että kahvin sekaan laitettavan maidon määrän. Harrastuksena pankkitiliotteen lukeminen hymyssä suin.
Toyota: Ihmisille jotka arvostavat 99%:sti teknistä laatua, muista omnaisuuksista viis. Kun jo v-72 alle pikkucorolla, niin v-03 edelleen Corolla. Avensis nuukille taksimiehille jotka haluavat käyttää rahaansa myös etelänmatkohin tai hyvään ruokaan.
Volkswagen: Missä on tekninen laatu? Muuta iimeistelyä löytyy, hyvät penkit, hyvä ajoasento, tyylikäs sisustus, vankka kori. Dieselit nuukia mutta arkoja hihnoistaan -miksi näin vaan on vuodesta vuoteen?
Volvo: Nykyajan maanteiden partaveitsi, ja leimautuu par aikaa kusipäiden kaahaajien autoksi, toisaalta ihan suotta. Entinen laiska traktori on nyt pieni muskeliauto -tehoja löytyy.
Audi: Nätti ulkonäkö, hyvä ajaa, hiljainen. Suht kallis käytettynä, turbobensa kiinnostaisi. Jos tulisi iso lottovoitto, RS6 tulisi talliini. Ihmeteltävää se, että näyttäisi tekninen laatu olevan huomattavasti parempi kuin sisartuotteillaan (VW, Seat, Skoda).
BMW: Hyvä kaarreajettavuus, ohjaamoergonomia, myös talviajettavuus hyvää luokkaa uusimmissa malleissa (luistonestojärj.). Tekninen laatu hyvä, sisätilat eivät. Menettänyt urheilullista nuorekkuuttaan jotenkin uusimmissa malleissaan (etenkin 7-sarja).
Citroen: Ennen vanhaan oli reilu merkki, toi suoraan esille sen ettei ole tavanomainen. Joku tykkäsi, joku ei. Nyt kasvoton, aivan mitäänsanomaton massa-auto muodoiltaan ja hallintalaitteiltaan.
Daihatsu: Mitäänsanomaton suurelle väestölle, varaosien saatavuus askarruttaa vanhempiin malleihin. Kulkevia pelejä ruiskumalleina (vanha Charade ja Applause). Rumia ulkonäöltään.
Fiat: Laatu ja toteutus vaihdellut rajusti mallista toiseen. Eka Puntomalli oli hyvä, toka ei enää samaa tasoa. Joku Stilo epäilyttäisi suuresti. Kehutut ajo-ominaisuudet hävinneet uusimmissa malleissa kummallisesti.
Ford: Sierrassa oli sitä jotain, jonkin verran vielä Focuksessa, Mondeossa ei mitään persoonallista. Laatu parantunut huimasti 80-luvulta.
Honda: Missä on se menevyys? Honda on pässyt pulskistumaan liikaa, ulkonäkö kärsii ja ampiaismainen kiihtyvyys. Melukin noussut entisistä ajoista.
Lada: Halpuus oli ja meni NL:n mukana. Itänaapurin rappio näkyy siinä ettei 110i liiku kauaa ilman korjaamoa. Takaveto-puimuri toimi jopa 50-asteessa Siperiassa.
Mazda: Hitto mitä hölmöjä! Ensin piirrettiin kaunislinjainen F-malli ja myös menevä Forte, sitten mallisuunnittelijaksi valittiin Kaukovaaran 87-vuotias Jalmari ja tulos näkyi liian kauan. On siinä 6-mallilla nyt tekemistä että saataisiin ulkonäköä arvostavat takaisin leiriin.
Mercedes: Ennen oli joka miehen suosikki loton jättipotin osuessa, nyt vähemmän. Hyrslerin kanssa liittoutuminen vei muodot liikaa muotioikkujen suuntaan ja kasasi auton sähkölaitekokoelmaksi -missä se jämerä yksinkertaisuus joka kesti ennen isältä pojalle?
Nissan: Maalaismiehen ja omakotiasujan peruskulkine, perässä usein vetokoukku ja auto pesemätön. Kulkee pisteestä a pisteeseen b ilman vikoja ja taas vaihdetaan tutussa liikkeessä muutaman vuoden päästä uuteen Nissaniin.
Opel: Kuten Nissan, mutta ihmiselle joka inhoaa japsiautoa, ja arvostaa huippunuukaa bensankulutusta. Opelisti vaihtaa ooppelista toiseen, ja sulkevat korvansa vikahuhuilta.
Peugeot: Pullamössösukupolvi on jäntevöitynyt tiukaksi maanteiden partaveitseksi. Enää ei pelätä ruostumista, eipä kyllä määrästä päätellen vikojakaan. Nyt jo firmojen johtoporraskin hyväksyy 406:n työsuhdeautokseen -farmarina.
Renault: Pehmeästä nojatuolimatkailusta varustegalleriaksi-linja. Takanapäin jousituksen ja penkkien pehmeys, vaihtunut meneviksi linjoiksi ja runsaaksi varusteluksi. Tehdas haluaa sopeuttaa viimeisetkin kansalaiset erilaisten korttien käyttöön.
Saab: Entinen maanteiden partaveitsi on nykyisin vähän tuuliajolla. Pellin alla on tehoa ja turboa, mutta missä kuskia tulista ja urpoa? Siis imago hukassa -tai sitä ei enää ole.
Seat: Hintatietoisen valinta, jos tykkää wag-tuotteista. Myy etenkin dieseleinä. Nätimpi muodoiltaan kuin äiti-vokkari, laadusta kaksijakoisia mielipiteitä.
Skoda: Takatuuppariaikojen kamala maine elää hiukan vieläkin, vai oletteko nähneet ylpeän omistajan joka kovalla äänellä lausuu omistavansa skodan? Autona ok, kaikki ominaisuudet hyvää keskitasoa, mutta se nimi...
Suzuki: Huippunuukan ihmisen peli. Suzukisti mittaa millilitramitalla sekä autonsa bensan että kahvin sekaan laitettavan maidon määrän. Harrastuksena pankkitiliotteen lukeminen hymyssä suin.
Toyota: Ihmisille jotka arvostavat 99%:sti teknistä laatua, muista omnaisuuksista viis. Kun jo v-72 alle pikkucorolla, niin v-03 edelleen Corolla. Avensis nuukille taksimiehille jotka haluavat käyttää rahaansa myös etelänmatkohin tai hyvään ruokaan.
Volkswagen: Missä on tekninen laatu? Muuta iimeistelyä löytyy, hyvät penkit, hyvä ajoasento, tyylikäs sisustus, vankka kori. Dieselit nuukia mutta arkoja hihnoistaan -miksi näin vaan on vuodesta vuoteen?
Volvo: Nykyajan maanteiden partaveitsi, ja leimautuu par aikaa kusipäiden kaahaajien autoksi, toisaalta ihan suotta. Entinen laiska traktori on nyt pieni muskeliauto -tehoja löytyy.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä ne on kohta tietynmerkkiset nelivetodieselit jotka pian taksissa jyrää.
Kestävyys on omistajan rahapussissa.
Tiedättekö mikä merkki on kysymyksessä?