Luterilaisena, ja siis Lutheriin "oppiin"
vetoavana voit lukea Martti Lutherin saarnan
kirkkopostillasta kolmantena sunnuntaina
loppiaisesta, jossa Luthersanoo seuraavaa
lapsikasteesta:
"...Usko tulee kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan
kautta. Pienet lapset nyt eivät kuule eivätkä
ymmärrä Jumalan sanaa, joten heillä ei voi olla
omaa uskoaan.
Tähän kysymykseen ovat korkeakoulujen
viisastelijat ja paavin lauma sepitelleet
seuraavan vastauksen. Pienet lapset kastetaan
ilman omaa uskoa, nimittäin seurakunnan uskon
varaan, jonka kummit kasteessa
tunnustavat; sen perusteella annetaan lapsille
kasteessa kasteen voimasta ja vaikutuksesta synnit
anteeksi ja heihin vuodatetaan armon kautta oma
usko, niin että uusi lapsi syntyy vedestä ja
Pyhästä Hengestä.
Mutta JOS KYSYTÄÄN PERUSTUSTA SELLAISEEN
VASTAUKSEEN JA MISTÄ SIITÄ RAAMATUSSA PUHUTAAN,
NIIN HAVAITAAN SE PIMEÄKSI SAVUPATSAAKSI, tai
osoittavat he meille tohtorinhattuaan sanoen:
Me olemme korkeasti oppineita tohtoreita, ja
koska me niin sanomme, on se oikein, eikä siinä
pitempiä puheita tarvita. SAMOIN EI KAIKELLA
HEIDÄN MUULLAKAAN OPILLAAN OLE MITÄÄN
PERUSTUSTA KUIN HEIDÄN OMAT UNELMANSA JA
MIETTEENSÄ.
Ja kun he parhaisiin varuksiinsa pukeutuvat, niin
paiskaavat he esiin jonkun tukasta vedetyn
lauseen P. Augustinuksesta tai jostain muusta
pyhästä isästä.
MUTTA TÄMÄ EI RIITÄ MEILLE SELLAISESSA ASIASSA,
JOKA KOSKEE SIELUJEN AUTUUTTA, SILLÄ SEKÄ HE ETTÄ
KAIKKI PYHÄT ISÄT OVAT OLLEET IHMISIÄ. KUKA MINUA
TAKAA JA VAKUUTTAA, ETTÄ HE OVAT OIKEASSA? KUKA
SIIHEN USKALTAISI JA SEN PERUSTUKSELLA VOISI
KUOLLA, KOSKA HE PUHUVAT SITÄ ILMAN RAAMATTUA JA
JUMALAN SANAA?
Pyhät sinne ja pyhät tänne; jos asia koskee minun
sieluni iankaikkista kadotusta tai autuutta, en
minä voi luottaa kaikkiin enkeleihinkään enkä
pyhiin, puhumattakaan yhdestä tai kahdesta
pyhästä, ellei minulle osoiteta Jumalan sanaa ...
Tämän he ovat edellisestä mielipiteestä johtaneet
arvellessaan, että pienet lapset muka ilman
uskoa, ainoastaan kasteen vaikutuksesta ja
voimasta, saavat armon, kuten he
uneksivat ... Kavahda tällaista myrkkyä ja
eksytystä, vaikka sen kaikki isät ja
kirkolliskokoukset olisivat
oikeaksi hyväksyneet, sillä SE EI PIDÄ PAIKKAANSA
EIKÄ SILLÄ OLE MITÄÄN PERUSTUSTA RAAMATUSSA, vaan
se on paljasta ihmisten mietelmää ja unelmaa. Sen
lisäksi se on ilmeisessä RISTIRIIDASSA edellä
olevan peruslauseen kanssa, jossa Kristus sanoo:
' Joka uskoo ja kastetaan' jne. ja josta saadaan
lyhyesti päätökseksi: KASTE EI AUTA KETÄÄN, EIKÄ
SITÄ TULE KENELLEKÄÄN ANTAA, JOKA EI OMASTA
PUOLESTAAN USKO ... PAREMPI OLISI OLLA YHTÄKÄÄN
LASTA KASTAMATTA, kuin tuolla tavalla ilvehtiä ja
leikitellä Jumalan sanan kanssa ... ikäänkuin
Jumala olisi joku epäjumala tai narri ... ja
sitten sanovat lapset kastettavan Jumalan
valtakuntaan ensimmäisessä ja kolmannessa
merkityksessä, toisin sanoen: heitä ei kasteta,
jotta he sen kautta tulisivat autuaiksi ja
saisivat synnit anteeksi, vaan otetaan
kristikunnan yhteyteen ja saatetaan
evankeliumiin. Kaikki tämä ei mitään
todista, vaan on heidän OMAA SEPUSTUSTAAN. ...
Ellemme nyt paremmin voi tähän kysymykseen
vastata ja todistaa, että pienokaiset lapset
uskovat ja että heillä on oma usko, niin ON MINUN
USKOLLINEN NEUVONI JA RATKAISUNI SE, ETTÄ MITÄ
PIKEMMIN SEN PAREMPI, LAKATTAISIIN YHTÄKÄÄN LASTA
KASTAMASTA, JOTTA EMME AIVAN TURHANPÄIVÄISELLÄ
ILVEILYLLÄ JA HULLUTTELEMISELLA PILKKAISI JA
LOUKKAISI JUMALAN KORKEASTI YLISTETTÄVÄÄ
MAJESTEETTIA."
Näin siis uskonpuhdistajaksi kutsuttu Martti
Luther.
Luther on tässä saarnassaan uskollinen SANALLE, ja
kerta kaikkiaan upeasti ja kunnioitettavasti
"teilaa" lapsikasteluharhaoppilahkojärjestelmän
eksytyksen!
Ja oikein Martti Luther siinä kerta kaikkiaan
tekeekin, sillä Raamatun mukaan syvin ero ihmisten
keksimän perinnäissäännön: lapsikastelun ja
raamatullisen ja apostolisen uskovien kasteen
välillä on siinä, että lapsikastelu asetetaan
ristin sovituksen tilalle: Jeesuksen Kristuksen
tilalle!
Raamatun mukaan kuitenkin Jeesuksessa
Kristuksessa AINOASTAAN tarjotaan maailmalle ARMO:
SYNTIEN ANTEEKSISAAMINEN! RAAMATUN MUKAAN
JEESUKSEN NIMESSÄ ON VAIN MEIDÄN PELASTUMINEN EIKÄ
LAPSIKASTELUSSA.
USKO TULEE KUULEMISESTA, KUTEN RAAMATTU, SANA
(ROOM. 10:17) OPETTAA EIKÄ MISSÄÄN
TAPAUKSESSA PAKANALLISESTA IHMISKEKSINNÖSTÄ:
IHMISTEN PERINNÄISSÄÄNNÖSTÄ: LAPSIKASTELUSTA!
Jaak. 1:18, Room. 5:1,2, Joh. 1:12-13, 1
Kor.4:15,Ef. 2:8-9.
Jeesus Kristus vastasi sellaisille, jotka
tahtoivat tehdä Jumalan tekoja: Joh. 28-29!EI
VIITTAUSTAKAAN LAPSIKASTELUUN!
Lutheristä on kuitenkin valitettavasti
todettava, että Lutherin oli perin vaikeata,
uskollisena katolisen kirkon poikana, selvitä
kasteasiasta, jota hän ei sanokaan saaneensa
Jumalalta, kuten vanhurskauttamisoppia, vaan
PAAVILTA! (GAL.KIRJ. SEL. SIVU 100, SLEY 1932)
Ja on lisäksi todettava, että Lutherin tekstit
muilta osin kasteeseen liittyen ovat sellaista
huopaamista ja soutamista vastoin sitä, mitä hän
on kirkkaasti Raamatun mukaisesti saarnannut
kolmantena sunnuntaina loppiaisesta, että ne
voidaan liittää "sepustuksien" alle, kuten hän
tuossa saarnassaankin sanoo.
"Kasteen armosta" puhuvat paavilaiset ja
heidän hengenheimolaisensa, jos lukevat Raamattua,
tulevat huomaamaan, että sellaista käsitettä EI
NÄET OLE RAAMATUSSA!: SEKIN ON IHMISKEKSINTÖ!
Mistään Raamatussa EI ILMENE SUORAAN TAI
EPÄSUORASTI, ETTÄ LAPSIKASTELU TOIMITUKSENA (EX
OPERE OPERATO) VÄLITTÄISI JUMALAN ARMOA! SEN
TÄHDEN PUHE (Martti Lutheria lainatakseni:
sepustus!) "kasteen armosta" on vieras Kristuksen
evankeliumille.
Huomaa, että katolinen kirkko ja siitä lähteneet
hengenheimolaiset ovat omaksuneet sen
lempikäsitteekseen, jolla he johdattavat sielunsa
kadotukseen hitaasti, mutta varmasti. Uusi
katekismuskin opettaa (Artikla 35), että kaste
pelastaa, ja parannusta ei tarvita, koska
lapsikastelu riittää jne.
Lutherin kastekäsitys on sellaista sekasotkua
muualla hänen tuotannossaan, että on vain
todettava, että Luther luopui siitä
ajatuksestaan, joka edellä on tullut esiin
hänellä: kasteen on ehdottomasti oltava uskovien
kaste.
Isossa katekismuksessaan Luther sitä vastaan
sanoo:
"Sitten sanomme edelleen: Meille ei ole
ensisijaisen tärkeää, uskooko kastettava vai eikö
usko, -kaste ei silti muutu vääräksi. Kaikki
riippuu Jumalan sanasta ja käskystä. Tämä on
tosin koko lailla voimakkaasti sanottu, mutta se
perustuu täysin siihen, mitä olen lausunut: kaste
on ainoastaan vettä ja, Jumalan sanaa; nämä ovat
toistensa ohella ja kanssa, toisin sanoen: kaste
on oikea, kunhan vain sana on veden ohella,
vaikkei siihen usko liittyisikään."
Luther perustelee tätä näkemystään:
"Pysyyhän kulta kultana siitä huolimatta, että
sitä kantaa synnillinen ja häpeällinen portto".
Tuo Lutherin sepustus on todellakin vain
ihmiskeksintöä ja sepustusta ja vailla Raamatun
perustaa. Luther pitää lapsikastelua vaikuttavana
jo ilman uskoakin.
Luther myös tuo esille toisaalla
päinvastaisenkin Raamatun vastaisen harhansa
"vaikka et olisikaan kastettu, niin jos uskot,
että olet kastettu, niin olet kastettu."
Lutherilla on sellaisia keinotekoisia
lapsikastelusepityksiä, että ne on hylättävä
epäraamatullisina harhaoppeina.
Henkilökohtaisen uskon vaatimuksestaan huolimatta
Luther ei hylännyt pakanallista paavilaista
lapsikastelua.
Hän selvisi ongelmasta selittämällä, että
sylilapsi saa uskon kummien esirukouksen kautta.
Luther torjui ensin kirkkoisien näkemykset
ihmismielipiteinä, mutta laati sitten tilalle
omat mielipiteensä. Niitä esittäessään hän totesi:
"Sentähden päätämme ja vastaamme tähän näin..."
Lisäksi kastetoimituksen yhteydessä kastettavalle
esitettävät kysymykset Luther peri myös paavin
kirkolta.
Ensin kysyttiin henkilökohtaista uskoa
Jeesukseen, sitten kasteen vapaaehtoista
vastaanottamista. Nämä kysymykset ovat vahva
todiste siitä, kenelle kaste on alunperin aina
annettu.
Kysymykset oli tehty alkuaan sellaisille, jotka
pystyivät itse vastaamaan niihin. Vaikka kaste
muuttui lapsikasteluksi, toimituksen ulkonainen
muoto säilyi kysymyksineen.
Myöhemmässä vaiheessa Luther muutti
kantaansa jyrkästi, kun hän joutui tekemisiin
sellaisten kanssa, jotka olivat uskovien kasteen
kannalla. Kun näiden opetukset alkoivat saada
laajaa kannatusta, Luther ja Melanchton säätivät,
että lapsikasteluopin hylkäävät tuli tuomita
kuolemanrangaistukseen. Ja lapsikasteluoppia
vahvistettiinkin sitten murhaamisin ja
peloitteluin kautta Euroopan.
Se miten lapsikasteluoppia sitten
julistettiin, paljastaa vähintäänkin sen, mistä
lähteestä lapsikasteoppi on kotoisin.
Lapsikasteluharhalahko-oppi on saatanasta eikä
Raamatun Jumalasta.
vetoavana voit lukea Martti Lutherin saarnan
kirkkopostillasta kolmantena sunnuntaina
loppiaisesta, jossa Luthersanoo seuraavaa
lapsikasteesta:
"...Usko tulee kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan
kautta. Pienet lapset nyt eivät kuule eivätkä
ymmärrä Jumalan sanaa, joten heillä ei voi olla
omaa uskoaan.
Tähän kysymykseen ovat korkeakoulujen
viisastelijat ja paavin lauma sepitelleet
seuraavan vastauksen. Pienet lapset kastetaan
ilman omaa uskoa, nimittäin seurakunnan uskon
varaan, jonka kummit kasteessa
tunnustavat; sen perusteella annetaan lapsille
kasteessa kasteen voimasta ja vaikutuksesta synnit
anteeksi ja heihin vuodatetaan armon kautta oma
usko, niin että uusi lapsi syntyy vedestä ja
Pyhästä Hengestä.
Mutta JOS KYSYTÄÄN PERUSTUSTA SELLAISEEN
VASTAUKSEEN JA MISTÄ SIITÄ RAAMATUSSA PUHUTAAN,
NIIN HAVAITAAN SE PIMEÄKSI SAVUPATSAAKSI, tai
osoittavat he meille tohtorinhattuaan sanoen:
Me olemme korkeasti oppineita tohtoreita, ja
koska me niin sanomme, on se oikein, eikä siinä
pitempiä puheita tarvita. SAMOIN EI KAIKELLA
HEIDÄN MUULLAKAAN OPILLAAN OLE MITÄÄN
PERUSTUSTA KUIN HEIDÄN OMAT UNELMANSA JA
MIETTEENSÄ.
Ja kun he parhaisiin varuksiinsa pukeutuvat, niin
paiskaavat he esiin jonkun tukasta vedetyn
lauseen P. Augustinuksesta tai jostain muusta
pyhästä isästä.
MUTTA TÄMÄ EI RIITÄ MEILLE SELLAISESSA ASIASSA,
JOKA KOSKEE SIELUJEN AUTUUTTA, SILLÄ SEKÄ HE ETTÄ
KAIKKI PYHÄT ISÄT OVAT OLLEET IHMISIÄ. KUKA MINUA
TAKAA JA VAKUUTTAA, ETTÄ HE OVAT OIKEASSA? KUKA
SIIHEN USKALTAISI JA SEN PERUSTUKSELLA VOISI
KUOLLA, KOSKA HE PUHUVAT SITÄ ILMAN RAAMATTUA JA
JUMALAN SANAA?
Pyhät sinne ja pyhät tänne; jos asia koskee minun
sieluni iankaikkista kadotusta tai autuutta, en
minä voi luottaa kaikkiin enkeleihinkään enkä
pyhiin, puhumattakaan yhdestä tai kahdesta
pyhästä, ellei minulle osoiteta Jumalan sanaa ...
Tämän he ovat edellisestä mielipiteestä johtaneet
arvellessaan, että pienet lapset muka ilman
uskoa, ainoastaan kasteen vaikutuksesta ja
voimasta, saavat armon, kuten he
uneksivat ... Kavahda tällaista myrkkyä ja
eksytystä, vaikka sen kaikki isät ja
kirkolliskokoukset olisivat
oikeaksi hyväksyneet, sillä SE EI PIDÄ PAIKKAANSA
EIKÄ SILLÄ OLE MITÄÄN PERUSTUSTA RAAMATUSSA, vaan
se on paljasta ihmisten mietelmää ja unelmaa. Sen
lisäksi se on ilmeisessä RISTIRIIDASSA edellä
olevan peruslauseen kanssa, jossa Kristus sanoo:
' Joka uskoo ja kastetaan' jne. ja josta saadaan
lyhyesti päätökseksi: KASTE EI AUTA KETÄÄN, EIKÄ
SITÄ TULE KENELLEKÄÄN ANTAA, JOKA EI OMASTA
PUOLESTAAN USKO ... PAREMPI OLISI OLLA YHTÄKÄÄN
LASTA KASTAMATTA, kuin tuolla tavalla ilvehtiä ja
leikitellä Jumalan sanan kanssa ... ikäänkuin
Jumala olisi joku epäjumala tai narri ... ja
sitten sanovat lapset kastettavan Jumalan
valtakuntaan ensimmäisessä ja kolmannessa
merkityksessä, toisin sanoen: heitä ei kasteta,
jotta he sen kautta tulisivat autuaiksi ja
saisivat synnit anteeksi, vaan otetaan
kristikunnan yhteyteen ja saatetaan
evankeliumiin. Kaikki tämä ei mitään
todista, vaan on heidän OMAA SEPUSTUSTAAN. ...
Ellemme nyt paremmin voi tähän kysymykseen
vastata ja todistaa, että pienokaiset lapset
uskovat ja että heillä on oma usko, niin ON MINUN
USKOLLINEN NEUVONI JA RATKAISUNI SE, ETTÄ MITÄ
PIKEMMIN SEN PAREMPI, LAKATTAISIIN YHTÄKÄÄN LASTA
KASTAMASTA, JOTTA EMME AIVAN TURHANPÄIVÄISELLÄ
ILVEILYLLÄ JA HULLUTTELEMISELLA PILKKAISI JA
LOUKKAISI JUMALAN KORKEASTI YLISTETTÄVÄÄ
MAJESTEETTIA."
Näin siis uskonpuhdistajaksi kutsuttu Martti
Luther.
Luther on tässä saarnassaan uskollinen SANALLE, ja
kerta kaikkiaan upeasti ja kunnioitettavasti
"teilaa" lapsikasteluharhaoppilahkojärjestelmän
eksytyksen!
Ja oikein Martti Luther siinä kerta kaikkiaan
tekeekin, sillä Raamatun mukaan syvin ero ihmisten
keksimän perinnäissäännön: lapsikastelun ja
raamatullisen ja apostolisen uskovien kasteen
välillä on siinä, että lapsikastelu asetetaan
ristin sovituksen tilalle: Jeesuksen Kristuksen
tilalle!
Raamatun mukaan kuitenkin Jeesuksessa
Kristuksessa AINOASTAAN tarjotaan maailmalle ARMO:
SYNTIEN ANTEEKSISAAMINEN! RAAMATUN MUKAAN
JEESUKSEN NIMESSÄ ON VAIN MEIDÄN PELASTUMINEN EIKÄ
LAPSIKASTELUSSA.
USKO TULEE KUULEMISESTA, KUTEN RAAMATTU, SANA
(ROOM. 10:17) OPETTAA EIKÄ MISSÄÄN
TAPAUKSESSA PAKANALLISESTA IHMISKEKSINNÖSTÄ:
IHMISTEN PERINNÄISSÄÄNNÖSTÄ: LAPSIKASTELUSTA!
Jaak. 1:18, Room. 5:1,2, Joh. 1:12-13, 1
Kor.4:15,Ef. 2:8-9.
Jeesus Kristus vastasi sellaisille, jotka
tahtoivat tehdä Jumalan tekoja: Joh. 28-29!EI
VIITTAUSTAKAAN LAPSIKASTELUUN!
Lutheristä on kuitenkin valitettavasti
todettava, että Lutherin oli perin vaikeata,
uskollisena katolisen kirkon poikana, selvitä
kasteasiasta, jota hän ei sanokaan saaneensa
Jumalalta, kuten vanhurskauttamisoppia, vaan
PAAVILTA! (GAL.KIRJ. SEL. SIVU 100, SLEY 1932)
Ja on lisäksi todettava, että Lutherin tekstit
muilta osin kasteeseen liittyen ovat sellaista
huopaamista ja soutamista vastoin sitä, mitä hän
on kirkkaasti Raamatun mukaisesti saarnannut
kolmantena sunnuntaina loppiaisesta, että ne
voidaan liittää "sepustuksien" alle, kuten hän
tuossa saarnassaankin sanoo.
"Kasteen armosta" puhuvat paavilaiset ja
heidän hengenheimolaisensa, jos lukevat Raamattua,
tulevat huomaamaan, että sellaista käsitettä EI
NÄET OLE RAAMATUSSA!: SEKIN ON IHMISKEKSINTÖ!
Mistään Raamatussa EI ILMENE SUORAAN TAI
EPÄSUORASTI, ETTÄ LAPSIKASTELU TOIMITUKSENA (EX
OPERE OPERATO) VÄLITTÄISI JUMALAN ARMOA! SEN
TÄHDEN PUHE (Martti Lutheria lainatakseni:
sepustus!) "kasteen armosta" on vieras Kristuksen
evankeliumille.
Huomaa, että katolinen kirkko ja siitä lähteneet
hengenheimolaiset ovat omaksuneet sen
lempikäsitteekseen, jolla he johdattavat sielunsa
kadotukseen hitaasti, mutta varmasti. Uusi
katekismuskin opettaa (Artikla 35), että kaste
pelastaa, ja parannusta ei tarvita, koska
lapsikastelu riittää jne.
Lutherin kastekäsitys on sellaista sekasotkua
muualla hänen tuotannossaan, että on vain
todettava, että Luther luopui siitä
ajatuksestaan, joka edellä on tullut esiin
hänellä: kasteen on ehdottomasti oltava uskovien
kaste.
Isossa katekismuksessaan Luther sitä vastaan
sanoo:
"Sitten sanomme edelleen: Meille ei ole
ensisijaisen tärkeää, uskooko kastettava vai eikö
usko, -kaste ei silti muutu vääräksi. Kaikki
riippuu Jumalan sanasta ja käskystä. Tämä on
tosin koko lailla voimakkaasti sanottu, mutta se
perustuu täysin siihen, mitä olen lausunut: kaste
on ainoastaan vettä ja, Jumalan sanaa; nämä ovat
toistensa ohella ja kanssa, toisin sanoen: kaste
on oikea, kunhan vain sana on veden ohella,
vaikkei siihen usko liittyisikään."
Luther perustelee tätä näkemystään:
"Pysyyhän kulta kultana siitä huolimatta, että
sitä kantaa synnillinen ja häpeällinen portto".
Tuo Lutherin sepustus on todellakin vain
ihmiskeksintöä ja sepustusta ja vailla Raamatun
perustaa. Luther pitää lapsikastelua vaikuttavana
jo ilman uskoakin.
Luther myös tuo esille toisaalla
päinvastaisenkin Raamatun vastaisen harhansa
"vaikka et olisikaan kastettu, niin jos uskot,
että olet kastettu, niin olet kastettu."
Lutherilla on sellaisia keinotekoisia
lapsikastelusepityksiä, että ne on hylättävä
epäraamatullisina harhaoppeina.
Henkilökohtaisen uskon vaatimuksestaan huolimatta
Luther ei hylännyt pakanallista paavilaista
lapsikastelua.
Hän selvisi ongelmasta selittämällä, että
sylilapsi saa uskon kummien esirukouksen kautta.
Luther torjui ensin kirkkoisien näkemykset
ihmismielipiteinä, mutta laati sitten tilalle
omat mielipiteensä. Niitä esittäessään hän totesi:
"Sentähden päätämme ja vastaamme tähän näin..."
Lisäksi kastetoimituksen yhteydessä kastettavalle
esitettävät kysymykset Luther peri myös paavin
kirkolta.
Ensin kysyttiin henkilökohtaista uskoa
Jeesukseen, sitten kasteen vapaaehtoista
vastaanottamista. Nämä kysymykset ovat vahva
todiste siitä, kenelle kaste on alunperin aina
annettu.
Kysymykset oli tehty alkuaan sellaisille, jotka
pystyivät itse vastaamaan niihin. Vaikka kaste
muuttui lapsikasteluksi, toimituksen ulkonainen
muoto säilyi kysymyksineen.
Myöhemmässä vaiheessa Luther muutti
kantaansa jyrkästi, kun hän joutui tekemisiin
sellaisten kanssa, jotka olivat uskovien kasteen
kannalla. Kun näiden opetukset alkoivat saada
laajaa kannatusta, Luther ja Melanchton säätivät,
että lapsikasteluopin hylkäävät tuli tuomita
kuolemanrangaistukseen. Ja lapsikasteluoppia
vahvistettiinkin sitten murhaamisin ja
peloitteluin kautta Euroopan.
Se miten lapsikasteluoppia sitten
julistettiin, paljastaa vähintäänkin sen, mistä
lähteestä lapsikasteoppi on kotoisin.
Lapsikasteluharhalahko-oppi on saatanasta eikä
Raamatun Jumalasta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Joo tästä ollaan jo keskusteltu senverta että voisit pitää pienempää meteliä. Kun opetuslapset väittelivät siitä etä kuka olisi suurin taivaan valtakunnassa ja estivät lapsen pääsemästä Jeesuksen tykö. Jeesus nuhteli opetuslapsia ja otti lapsen tykönsä sanoen jotain että "lapsen kaltainen on suurin taivaanvaltakunnassa". Mitäs luulet mikä on vielä enemmän lapsen kaltainen kuin kuin LAPSI. Mitä luulet pääseekö taivaanvaltakuntaan ihmisen puolelta muulla kuin uskolla. Jatketaan vaan noita kasteita. Mä oon tainnut sanoo tän jo jossin muussakin keskustelussa mut en muista että missä
"Kun opetuslapset väittelivät siitä etä kuka olisi suurin taivaan valtakunnassa ja estivät lapsen pääsemästä Jeesuksen tykö. Jeesus nuhteli opetuslapsia ja otti lapsen tykönsä sanoen jotain että "lapsen kaltainen on suurin taivaanvaltakunnassa"."
Nyt on puhe kasteesta.
Lapsikasteesta...
käsitettä Raamattu ei tunne.
Eihän se kohta, jossa Jeesus kehottaa antamaan lasten tulla tykönsä, puhu piirun vertaa kasteesta.
Mutta kaikkia pitää keksiä, jollei Raamatusta saa tukea.
käsitettä Raamattu ei tunne.
Eihän se kohta, jossa Jeesus kehottaa antamaan lasten tulla tykönsä, puhu piirun vertaa kasteesta.
Mutta kaikkia pitää keksiä, jollei Raamatusta saa tukea.
käsitettä Raamattu ei tunne.
Eihän se kohta, jossa Jeesus kehottaa antamaan lasten tulla tykönsä, puhu piirun vertaa kasteesta.
Mutta kaikkia pitää keksiä, jollei Raamatusta saa tukea.
käsitettä Raamattu ei tunne.
Eihän se kohta, jossa Jeesus kehottaa antamaan lasten tulla tykönsä, puhu piirun vertaa kasteesta.
Mutta kaikkia pitää keksiä, jollei Raamatusta saa tukea.
Vastaan tähän kolmanteen, koska oon sen verta taikauskonen "ett kolmas kerta se toden sanoo". Ihan oot oikeessa että ei siinä paikassa puhuta mitään kasteesta. Mutta hainkin perustetta lapsenuskolle, johon tämän keskustelijan avaaja sanoo että nietu. Oon samaa mieltä siitä että ihmistä ei pidä kastaa jos ihminen ei usko, mutta lapsen kaltaisella uskolla voidaan ja se on myös Jeesuksen opetus. Voi olla että juuri sanaa "lapsikaste" ei raamattu tunne, mutta lapsella on usko ilman epäilyksiä ja sen on autuain tila ihmisen elossa, joten kastetaan siihen uskoon. Vai mitä! Jatketaan keskustelua silleen rakentavasti kuin aikuiset eikä lapsellista vaittelyä.
Vastaan tähän kolmanteen, koska oon sen verta taikauskonen "ett kolmas kerta se toden sanoo". Ihan oot oikeessa että ei siinä paikassa puhuta mitään kasteesta. Mutta hainkin perustetta lapsenuskolle, johon tämän keskustelijan avaaja sanoo että nietu. Oon samaa mieltä siitä että ihmistä ei pidä kastaa jos ihminen ei usko, mutta lapsen kaltaisella uskolla voidaan ja se on myös Jeesuksen opetus. Voi olla että juuri sanaa "lapsikaste" ei raamattu tunne, mutta lapsella on usko ilman epäilyksiä ja sen on autuain tila ihmisen elossa, joten kastetaan siihen uskoon. Vai mitä! Jatketaan keskustelua silleen rakentavasti kuin aikuiset eikä lapsellista vaittelyä.
luuletko että sillä 2 viikkosella on jo kehittynyt se lapsenkaltainen usko??
Oppisi on perkeleestä, joten ei oikeastaan ihme, että se kaikkien valheiden isä laitta sinut vääristelemään Lutheria ottamalla yhdestä saarnasta yhteydestään irrotettuja kappaleita. Todistaakseni valheesi, laitan tähän samasta saarnasta lisää otteita, joissa tulkintasi muserretaan.
Eli Luther samassa 3. sunnuntaina loppiaisesta pidetyssä saarnassa:
"Niin sanomme tässäkin: lapsia ei kasteta kasteentodistajien eikä seurakunnan uskoon, vaan kasteentodistajien ja seurakunnan usko rukoilee ja saa heille omakohtaisen uskon; siihen heidät kastetaan ja siinä he omakohtaisesti uskovat. Tätä tukee moni voimallinen raamatunkohta: Matteuksen Evankeliumin 19. luku (13. ja ss. jakeet), Markuksen Evankeliumin 10. luku (13. ja ss. jakeet) ja Luukkaan evankeliumin 18. luku (15. ja s. jae): kun eräät toivat Herran Jeesuksen tykö lapsia, että hän heihin koskisi, ja kun sitten opetuslapset estivät heitä, nuhteli Kristus opetuslapsiansa, otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päällensä, siunasi heitä ja sanoi: Sellaisten on Jumalan valtakunta. Näitä lausumia ei kukaan ryöstä meiltä eikä voi niitä pätevillä syillä kumota. Tässähän sanotaan selvästi, että Kristus ei salli kiellettävän tuomasta vähäisiä lapsia luoksensa, jopa hän käskee tuomaan ne tykönsä, siunaa heidät ja antaa heille taivasten valtakunnan."
"Ja hän on kasteessa läsnäolevana aivan samoin nyt kuin silloinkin; sen me kristityt varmasti tiedämme ja sen tähden emme saa evätä lapsilta kastetta. Emme myöskään saa epäillä sitä, että hän siunaa ne kaikki, jotka hänen tykönsä tulevat, niinkuin hän siunasi nuo lapset."
"Tarkastelkaamme kuitenkin, millä perusteella ei pidetä lapsia uskovina. Väitetään, etteivät nämä voi kuulla Jumalan sanaa, koska eivät vielä ole ehtineet ymmärrykseen; jos Jumalan sanaa ei kuulla, ei voi olla uskostakaan puhetta, niinkuin Roomalaiskirjeen 10. luvussa (27. jakeessa) sanotaan: Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Sanohan onko tuokin kristillisesti puhuttu, kun arvostellaan Jumalan tekoja meidän rikkiviisautemme mukaan: Lapset eivät ole ehtineet ymmärrykseen, siis he eivät voi uskoa? Entäpä jos sinä oletkin moisella ymmärrykselläsi jo luisunut uskosta, mutta lapset ymmärtämättömyydessänsä tulleet uskoon? Sanopa, mitä etua tosiaan järjestä on uskolla ja Jumalan sanalla? Sehän se juuri innokkaimmin vastustaa uskoa ja Jumalan sanaa siinä määrin, että kukaan ei siltä voi päästä uskoon eikä sietää Jumalan sanaa, ellei sitä sokaista ja häpeään saateta!"
"Sanoakseni mielipiteeni: jos mikään kaste on varmaa, niin ennen kaikkea lasten kaste juuri sen Kristuksen sanan tähden, jolla hän käskee tuoda lapset tykönsä, aikuisten tullessa omasta aloitteestaan."
Näin siis sanoo Luther samassa 3. loppiaisen jälkeisen sunnuntain saarnassaan. Joten sinut on täten todettu valehtelijaksi kahdessa kohdassa: 1. Väität, että Luther teilaa lapsikasteen, vaikka hän puolustaa lapsikastetta, ja teilaa lapsikasteen vastustajat. 2. Väität nimimerkissäsi olevasi luterilainen, vaikka olet kavala valheeseen turvautuva eksyttäjä.
Laita sinä puolestasi jauhot suihin noille lahkosaatanoille jotka vääristelevät sanan tahallaan,että siten pettäisivät ihmisiä,joita he kalastavat joukkoonsa.Ei sitä yksin tahdo jaksaa,mutta täysillä on painettava,totuus vaatii seuraajia,ja miekka on käteen annettu.
Jos Raamattu ei tunne lapsikastetta, niin se ei sitä tunne, vaikka sinä kuinka vikuroisit.
MOT.
Ei Raamatussa ole käsketty erikseen kastamaan aikuisiakaan, ei myöskään naisia eikä edes miehiä. Kastamaan on käsketty vain ylipäätänsä ihmisiä, ei ikään ja sukupuoleen jakamatta. Joten jos teidän periaatteellannen asiaa loogisesti tutkitaan, niin silloin ei voisi kastaa ketään, koska mitään ihmisryhmää ei ole erikseen käsketty kastaa.
Eikö sinun Raamatussa lue:
"Joka uskoo ja kastetaan..."?
Raamattu tuntee siis USKOVIEN kasteen.
Kyllä se sinunkin oppi häneltä on.
Valitettavasti en viitsi lukea moista pöppöö, mutta jo katse juuttuusi sanoo ettei se sisällä mitään mitä voisi kunniallinen ihminen lukea.
Kyllä se sinunkin oppi häneltä on.
Valitettavasti en viitsi lukea moista pöppöö, mutta jo katse juuttuusi sanoo ettei se sisällä mitään mitä voisi kunniallinen ihminen lukea.
Kiitos sinulle että toit tämänkin asian Lutherin kastenäkemyksestä tälle palstalle,kaikki on totta mitä kirjoitit.Kaste kysymys on puhuttanut ja jakanut mielipiteitä läpi vuosisatojen.Olin itsekin ennen kiivas etsimään totuutta mm kasteasiassa ja väittelin kirkon pappien ja saarnamiesten kanssa enkä saanut asiaan selvyyttä,mutta sitten päätin etsiä totuutta yksin Raamatusta ja se johtikin minut uskoon ja kasteasiakin avautui kuin olisi astunut pimeästä valoon.
Huomautettakoon, että Lutherin kastenäkemys ei ole se, että lapsikaste ei olisi oikea. Luther tuo selvästi esiin juuri tuossa kyseisessäkin saarnassaan, että lapsikaste on kaikista oikein kaste ja että lapset kastetaan ihan omaan henkilökohtaiseen uskoonsa.
Jotkut sielunvihollisen perkeleen kieroon vääntämät eksyttäjät vain tahtovat ajaa omia pimeän synkkiä tarkoituksiaan ottamalla summittaisia yhteydestään irtirepäistyjä katkelmia Lutherin kirjoituksista, ja yrittävät niillä eksyttää ihmisiä oikeista käsityksistä.
"Jotkut sielunvihollisen perkeleen kieroon vääntämät eksyttäjät vain tahtovat ajaa omia pimeän synkkiä tarkoituksiaan ottamalla summittaisia yhteydestään irtirepäistyjä katkelmia Lutherin kirjoituksista, ja yrittävät niillä eksyttää ihmisiä oikeista käsityksistä."
riehut?
Eikö valhe sinun mielestäsi ole synti? Ja eikö valheeseen turvautuminen uskonasioiden yhteydessä osoita erityisen suurta paatumusta? Ja eikö paatuneelle ihmiselle ole aiheellista puhua ankarasti, jotta edes joku sana menisi sen paatumuksen kuoren lävitse? Tätä samaa tekstiä olen muuten nähnyt copypastattuna eri keskustelupalstoilla useita kertoja, eikä mitkään muistutukset tunnu tehoavan, aina se vain ilmestyy uudestaan ja uudestaan (tosin voihan kyseessä olla eri ihmisiäkin, jotka copypastailevat samaa tekstiä).
"Eikö valhe sinun mielestäsi ole synti? Ja eikö valheeseen turvautuminen uskonasioiden yhteydessä osoita erityisen suurta paatumusta?"
vanhoillisilta.
He ovat asiantuntijoita.
Miksi sinä aina olet niin kamalan vihainen! Aina riehumassa ja tuomiovalta vaan heiluu... Sulla ei onneksi sitä valtaa oo, vaan meidän rakastavalla Taivaan Isällämme.
Miksi sinä aina olet niin kamalan vihainen! Aina riehumassa ja tuomiovalta vaan heiluu... Sulla ei onneksi sitä valtaa oo, vaan meidän rakastavalla Taivaan Isällämme.
Jumala vihaa syntiä ja rakastaa syntistä. Jumalalle se ei ole mikään ongelma toteuttaa, mutta ihmiselle ah niin vaikea. Tarkoituksenani on ollut hakata kappaleiksi harhaoppi ja sen ennen kaikkea sen levittämiseen käytetty valhe, mutta säästää harhaoppia valheiden avulla levittävä. Toivon että se on onnistunut, mutta pyydän anteeksi, jos joku tuntee tulleensa hakatuksi sen opin mukana vahingossa palasiksi.
Väärästä opista jaksan kyllä keskustella rauhallisesti, jos vastapuoli on asiallinen, mutta kun vastapuoli turvautuu ilmiselvään valheeseen, niin inhimillisen kärsivällisyyden rajat vain valitettavasti tulevat vastaan.
.