Tietääkö joku arkkienkeli

>>russel oli nuorena ns. seitsemännen päivän adventisti.

Oli alun perin presbyteeriperheestä, kiinnostui adventismista ja liikkui niissä piireissä vuosia, mutta ei kuitenkaan ollut kastettu adventistiksi.

Kyseessä ei myöskään ollut seitsemännen päivän adventismi, vaan 'second adventism'-liike, nimi siis viittaa toiseen tulemukseen, ei lauantain pyhittämiseen.

Markku_Meilo kirjoitti:

>>russel oli nuorena ns. seitsemännen päivän adventisti.

Oli alun perin presbyteeriperheestä, kiinnostui adventismista ja liikkui niissä piireissä vuosia, mutta ei kuitenkaan ollut kastettu adventistiksi.

Kyseessä ei myöskään ollut seitsemännen päivän adventismi, vaan 'second adventism'-liike, nimi siis viittaa toiseen tulemukseen, ei lauantain pyhittämiseen.

jehovan todistajat jumalan päätöksissä," se on vt, seuran oma historia. siinä kerrotaan että russel oli jonkin aikaa ns. "seitsemännen päivän "adventisti.

tiedon merkitys kirjoitti:

jehovan todistajat jumalan päätöksissä," se on vt, seuran oma historia. siinä kerrotaan että russel oli jonkin aikaa ns. "seitsemännen päivän "adventisti.

>>tämäm tieto on peräisin kirjasta"; -

Tuo perustelematon väitteesi ei oikein vakuuta, laita edes viite, mutta älä vaan näitä:

>>The twig, though, had been trained by God-fearing parents; it was inclined “in the direction of the Lord.” While he was still searching for truth, one evening in 1869, something happened that reestablished Charles’ wavering faith. Walking along near the Russells’ store on Federal Street, he heard religious singing coming from a basement hall. In his own words, this is what took place:

“Seemingly by accident, one evening I dropped into a dusty, dingy hall, where I had heard religious services were held, to see if the handful who met there had anything more sensible to offer than the creeds of the great churches. There, for the first time, I heard something of the views of Second Adventists [Advent Christian Church], the preacher being Mr. Jonas Wendell . . . Thus, I confess indebtedness to Adventists as well as to other denominations. Though his Scripture exposition was not entirely clear, . . . it was sufficient, under God, to re-establish my wavering faith in the divine inspiration of the Bible, and to show that the records of the apostles and prophets are indissolubly linked. What I heard sent me to my Bible to study with more zeal and care than ever before, and I shall ever thank the Lord for that leading; for though Adventism helped me to no single truth, it did help me greatly in the unlearning of errors, and thus prepared me for the Truth.” (jv p. 43-44)

As they researched the Scriptures, a number of things became clearer to these sincere truth seekers. They saw the Scriptural truths pertaining to the mortality of the human soul and that immortality was a gift to be attained by those who became joint heirs with Christ in his heavenly Kingdom. (Ezek. 18:20; Rom. 2:6, 7) They began to grasp the doctrine of the ransom sacrifice of Jesus Christ and the opportunity that this provision made possible for humankind. (Matt. 20:28) They came to recognize that although Jesus first came to the earth as a man in the flesh, at his return he would be invisibly present as a spirit person. (John 14:19) They further learned that the object of Jesus’ return was, not to destroy everyone, but to bless the obedient families of the earth. (Gal. 3:8) Russell wrote: “We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh, and teaching that the world and all in it except Second Adventists would be burned up.”

The Scriptural truths that became clear to this little Bible class were certainly a departure from the pagan doctrines that had filtered into Christianity during the centuries-long apostasy. But did Russell and his spiritually-minded associates gain these truths from the Bible unaided by others?

Influence of Others

Russell referred quite openly to the assistance in Bible study he had received from others. Not only did he acknowledge his indebtedness to Second Adventist Jonas Wendell but he also spoke with affection about two other individuals who had aided him in Bible study. Russell said of these two men: “The study of the Word of God with these dear brethren led, step by step, into greener pastures.” One, George W. Stetson, was an earnest student of the Bible and pastor of the Advent Christian Church in Edinboro, Pennsylvania. (jv p. 44-45)

Meanwhile, what about October 1914? For decades Russell and his associates had been proclaiming that the Gentile Times would end in 1914. Expectations were high. C. T. Russell had been critical of those who had set various dates for the Lord’s return, such as William Miller and some Second Adventist groups. Yet, from the time of his early association with Nelson Barbour, he was convinced that there was an accurate chronology, based on the Bible, and that it pointed to 1914 as the end of the Gentile Times. (jv p. 60)

Brother Russell later said: “We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh, and teaching that the world and all in it except Second Adventists would be burned up in 1873 or 1874, whose time-settings and disappointments and crude ideas generally as to the object and manner of his coming brought more or less reproach upon us and upon all who longed for and proclaimed his coming Kingdom. These wrong views so generally held of both the object and manner of the Lord’s return led me to write a pamphlet—‘The Object and Manner of Our Lord’s Return.’” This pamphlet was published in 1877. Brother Russell had some 50,000 copies of it printed and distributed. (jv p. 132-133)

>>siinä kerrotaan että russel oli jonkin aikaa ns. "seitsemännen päivän "adventisti.

Itse asiassa Russell ei koskaan pitänyt itseään varsinaisesti adventistina, toki oli heidän hengarinsa.

Markku_Meilo kirjoitti:

>>tämäm tieto on peräisin kirjasta"; -

Tuo perustelematon väitteesi ei oikein vakuuta, laita edes viite, mutta älä vaan näitä:

>>The twig, though, had been trained by God-fearing parents; it was inclined “in the direction of the Lord.” While he was still searching for truth, one evening in 1869, something happened that reestablished Charles’ wavering faith. Walking along near the Russells’ store on Federal Street, he heard religious singing coming from a basement hall. In his own words, this is what took place:

“Seemingly by accident, one evening I dropped into a dusty, dingy hall, where I had heard religious services were held, to see if the handful who met there had anything more sensible to offer than the creeds of the great churches. There, for the first time, I heard something of the views of Second Adventists [Advent Christian Church], the preacher being Mr. Jonas Wendell . . . Thus, I confess indebtedness to Adventists as well as to other denominations. Though his Scripture exposition was not entirely clear, . . . it was sufficient, under God, to re-establish my wavering faith in the divine inspiration of the Bible, and to show that the records of the apostles and prophets are indissolubly linked. What I heard sent me to my Bible to study with more zeal and care than ever before, and I shall ever thank the Lord for that leading; for though Adventism helped me to no single truth, it did help me greatly in the unlearning of errors, and thus prepared me for the Truth.” (jv p. 43-44)

As they researched the Scriptures, a number of things became clearer to these sincere truth seekers. They saw the Scriptural truths pertaining to the mortality of the human soul and that immortality was a gift to be attained by those who became joint heirs with Christ in his heavenly Kingdom. (Ezek. 18:20; Rom. 2:6, 7) They began to grasp the doctrine of the ransom sacrifice of Jesus Christ and the opportunity that this provision made possible for humankind. (Matt. 20:28) They came to recognize that although Jesus first came to the earth as a man in the flesh, at his return he would be invisibly present as a spirit person. (John 14:19) They further learned that the object of Jesus’ return was, not to destroy everyone, but to bless the obedient families of the earth. (Gal. 3:8) Russell wrote: “We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh, and teaching that the world and all in it except Second Adventists would be burned up.”

The Scriptural truths that became clear to this little Bible class were certainly a departure from the pagan doctrines that had filtered into Christianity during the centuries-long apostasy. But did Russell and his spiritually-minded associates gain these truths from the Bible unaided by others?

Influence of Others

Russell referred quite openly to the assistance in Bible study he had received from others. Not only did he acknowledge his indebtedness to Second Adventist Jonas Wendell but he also spoke with affection about two other individuals who had aided him in Bible study. Russell said of these two men: “The study of the Word of God with these dear brethren led, step by step, into greener pastures.” One, George W. Stetson, was an earnest student of the Bible and pastor of the Advent Christian Church in Edinboro, Pennsylvania. (jv p. 44-45)

Meanwhile, what about October 1914? For decades Russell and his associates had been proclaiming that the Gentile Times would end in 1914. Expectations were high. C. T. Russell had been critical of those who had set various dates for the Lord’s return, such as William Miller and some Second Adventist groups. Yet, from the time of his early association with Nelson Barbour, he was convinced that there was an accurate chronology, based on the Bible, and that it pointed to 1914 as the end of the Gentile Times. (jv p. 60)

Brother Russell later said: “We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh, and teaching that the world and all in it except Second Adventists would be burned up in 1873 or 1874, whose time-settings and disappointments and crude ideas generally as to the object and manner of his coming brought more or less reproach upon us and upon all who longed for and proclaimed his coming Kingdom. These wrong views so generally held of both the object and manner of the Lord’s return led me to write a pamphlet—‘The Object and Manner of Our Lord’s Return.’” This pamphlet was published in 1877. Brother Russell had some 50,000 copies of it printed and distributed. (jv p. 132-133)

>>siinä kerrotaan että russel oli jonkin aikaa ns. "seitsemännen päivän "adventisti.

Itse asiassa Russell ei koskaan pitänyt itseään varsinaisesti adventistina, toki oli heidän hengarinsa.

russel oli nuori mies ja muistaakseni toimi herrainvaatetusalalla. tuo kirja jonka mainitsin on aika vanha, eikä sitä ilm . ole enää hallussani muutossa tapahtuneen kirjavahingon takia, mutta muistan asiat .
en tosin tietysti enää sivun tarkkuudella, siksi ei ole näitä kirjaviitteitä. joitain kirjoja,siis suomessa painettuja, on löytynyt yliopiston kirjastosta, oikein tosi harvinaisia.

tiedon merkitys kirjoitti:

russel oli nuori mies ja muistaakseni toimi herrainvaatetusalalla. tuo kirja jonka mainitsin on aika vanha, eikä sitä ilm . ole enää hallussani muutossa tapahtuneen kirjavahingon takia, mutta muistan asiat .
en tosin tietysti enää sivun tarkkuudella, siksi ei ole näitä kirjaviitteitä. joitain kirjoja,siis suomessa painettuja, on löytynyt yliopiston kirjastosta, oikein tosi harvinaisia.

>>mutta muistan asiat

Tässä ei kuule nyt muistaminen todista yhtään mitään. Viestini lainaukset ovat Vt-seuran viimeisimmästä historiakirjasta "Jehovan todistajat - Jumalan valtakunnan julistajia", vuodelta 1993. Viittamassasi, vuoden 1953 historiakirjassa (engl.) vastaavat (ja kirjan ainoat) viitteet Second adventist-liikkeeseen ovat sivuilla 14, 15 ja 18. Kirjassa ei ole yhtään viittausta Seventh day adventist-liikkeeseen. Kaikkein lähimmäksi tulee sivun 13 alaviitteen maininta erään viitatun kirjan kustantamosta (Seventh-Day Adventist Publishing Association) ja sekin maininta liittyy millerismiin, ei Russeliin.

Otetaan vaikka loppukevennykseksi ote pää-äänenkannattajasta:

Among the so-called heretical groups who were watching for the sign of Christ’s return in the latter third of the 19th century was a Bible-study class presided over by Charles Russell in Pittsburgh, United States. Russell wrote: “From 1870 to 1875 was a time of constant growth in grace and knowledge and love of God and his Word. . . . However, we were then merely getting the general outline of God’s plan, and unlearning many long-cherished errors. . . . We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh.” (w1984 Dec. 1 p. 13-14)

Markku_Meilo kirjoitti:

>>mutta muistan asiat

Tässä ei kuule nyt muistaminen todista yhtään mitään. Viestini lainaukset ovat Vt-seuran viimeisimmästä historiakirjasta "Jehovan todistajat - Jumalan valtakunnan julistajia", vuodelta 1993. Viittamassasi, vuoden 1953 historiakirjassa (engl.) vastaavat (ja kirjan ainoat) viitteet Second adventist-liikkeeseen ovat sivuilla 14, 15 ja 18. Kirjassa ei ole yhtään viittausta Seventh day adventist-liikkeeseen. Kaikkein lähimmäksi tulee sivun 13 alaviitteen maininta erään viitatun kirjan kustantamosta (Seventh-Day Adventist Publishing Association) ja sekin maininta liittyy millerismiin, ei Russeliin.

Otetaan vaikka loppukevennykseksi ote pää-äänenkannattajasta:

Among the so-called heretical groups who were watching for the sign of Christ’s return in the latter third of the 19th century was a Bible-study class presided over by Charles Russell in Pittsburgh, United States. Russell wrote: “From 1870 to 1875 was a time of constant growth in grace and knowledge and love of God and his Word. . . . However, we were then merely getting the general outline of God’s plan, and unlearning many long-cherished errors. . . . We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh.” (w1984 Dec. 1 p. 13-14)

";- jehovan todistajat jumalan päätöksissä," oli kyllä suomenkielinen, varmaan tikkurilassa painettu, en tiedä.. sain sen eräältä vanhalta j.todistajalta
luettavaksi ja se jäi sitten minulle. se oli jostain -60-70- luvulta, voi olla vanhempikin,( olikin) antaja sanoi, että se sisältää osin sitä "vanhaa va-
loa" eikä sitä säästetä uudemmille. samaan aikaan vedettiin muist. pois myös "lamppu"kirja. on siitä yli 20 vuotta. -93.n kirja se ei ole, ei ollut aikaa näille harrast. silloin, ja ei ne siinä paljon innostaneetkaan. mutta kun tunnen hiukan asiaa, olen vain välillä vaihtanut tietoja ja mielip. näin.

tiedon merkitys kirjoitti:

";- jehovan todistajat jumalan päätöksissä," oli kyllä suomenkielinen, varmaan tikkurilassa painettu, en tiedä.. sain sen eräältä vanhalta j.todistajalta
luettavaksi ja se jäi sitten minulle. se oli jostain -60-70- luvulta, voi olla vanhempikin,( olikin) antaja sanoi, että se sisältää osin sitä "vanhaa va-
loa" eikä sitä säästetä uudemmille. samaan aikaan vedettiin muist. pois myös "lamppu"kirja. on siitä yli 20 vuotta. -93.n kirja se ei ole, ei ollut aikaa näille harrast. silloin, ja ei ne siinä paljon innostaneetkaan. mutta kun tunnen hiukan asiaa, olen vain välillä vaihtanut tietoja ja mielip. näin.

>>";- jehovan todistajat jumalan päätöksissä," oli kyllä suomenkielinen,

Niin ja sitten? Koita nyt ymmärtää, että kyse on samasta, vuonna 1953 englanniksi julkaistusta kirjasta, johon jo viestissäni annoin sivunumeroviitteet. Usko nyt vaan, että siinä suomenkielisessä ei voi olla väittämääsi viittausta SDA-liikkeeseen, koska se on nimenomaan käännetty tuosta vuoden 1953 englanninkielisestä.

Kokonaan oma asiansa on se, että Vt-seura viittaa suomenkielellä Second Adventist-liikkeeseen pelkästään adventisteina, tässä muutamia esimerkkejä:

We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh.” (w1984 Dec. 1 p. 14)

Me tunsimme itsemme murheellisiksi adventistien eksytyksen tähden, he kun odottivat Kristusta lihassa.” (Vartiotorni 1. heinäkuuta 1985 sivu 31)

There, for the first time, I heard something of the views of Second Adventists [Advent Christian Church], the preacher being Mr. Jonas Wendell (jv p. 43-44)

Siellä kuulin ensikerran vähän adventistein käsityksistä. Saarnaajana esiintyi herra Jonas Wendell (jv-FI sivu 43-44)

“We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh, and teaching that the world and all in it except Second Adventists would be burned up.” …Not only did he acknowledge his indebtedness to Second Adventist Jonas Wendell but he also spoke with affection about two other individuals who had aided him in Bible study. (jv p. 44-45)

Russell kirjoitti: ”Me tunsimme itsemme murheellisiksi adventistein eksytyksen tähden, he kun odottivat Kristusta lihassa ja opettivat, että maailma ja kaikki mitä siinä on lukuun ottamatta adventisteja tulisi poltettavaksi.”...Sen lisäksi että hän tunnusti olevansa kiitollisuudenvelassa adventistien Jonas Wendellille, hän puhui lämpimästi kahdesta muusta, jotka olivat auttaneet häntä tutkimaan Raamattua.. (jv-FI sivu 44-45)

C. T. Russell had been critical of those who had set various dates for the Lord’s return, such as William Miller and some Second Adventist groups. (jv p. 60)

Odotukset olivat korkealla. C. T. Russell oli suhtautunut kriittisesti niihin, jotka olivat William Millerin ja joidenkin adventistiryhmien tavoin asettaneet Herran paluulle joitakin määräaikoja.. (jv-FI sivu 60)

Brother Russell later said: “We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh, and teaching that the world and all in it except Second Adventists would be burned up in 1873 or 1874, (jv p. 132-133)

Veli Russell sanoi myöhemmin: ”Me tunsimme itsemme murheellisiksi adventistein eksytyksen tähden, he kun odottivat Kristusta lihassa ja opettivat, että maailma ja kaikki mitä siinä on lukuun ottamatta adventisteja tulisi poltettavaksi 1873 tai 1874. (jv-FI sivu 132)

>> ...antaja sanoi, että se sisältää osin sitä "vanhaa va-
loa" eikä sitä säästetä uudemmille.

Tottahan historialliset tapahtumat muuttuvat jälkikäteen, esimerkkinä vaikka pielessä olleen matikan korjaus siirtämällä Jerusalemin tuhoa vuodella taaksepäin (606=>607).

>>93.n kirja se ei ole,

En sellaista ole esittänytkään.

>>... mutta kun tunnen hiukan asiaa,

Minullakin on tunne, että tunnen hiukan asiaa.

käyttöä Jeesuksena Vartiotorniseuran oppirakenteissa kyselen. Osaatko sitä kertoa?
Muistelen sellaistakin oppia olleen että Mikael olisi ollut joskus paavina.
Nämä Mikael-Jeesus luojat vartiotorniseurassa minua kiinnostavat.

mutta tuota Mikaelin kirjoitti:

käyttöä Jeesuksena Vartiotorniseuran oppirakenteissa kyselen. Osaatko sitä kertoa?
Muistelen sellaistakin oppia olleen että Mikael olisi ollut joskus paavina.
Nämä Mikael-Jeesus luojat vartiotorniseurassa minua kiinnostavat.

>>Muistelen sellaistakin oppia olleen että Mikael olisi ollut joskus paavina.

Kas näin Täyttyneessä salaisuudessa Ilmestyskirjaa käsiteltiin niihin aikoihin kun Jehova valitsi Vartiotorniseuran edustaman joukon kaikkein oikeaoppisimmiksi maan päällä (sivu 188):

12:7. And there was war in heaven. — Between the two ecclesiastical powers, Pagan Rome and Papal Rome.

Michael. — "Who as God," the Pope.

And his angels. — The Bishops. The following is the reply given in the Catholic catechism to the question, "Who are the successors of the Apostles?" Ans. "The bishops who are rightly consecrated, and are in communion with the head of the Church, the Pope."

[Fought against] TO WAR WITH the dragon. — Attempted to get the temporal power away from the civil rulers.

And the dragon. — Imperial Rome.

Yllä esitetty julkaistiin vuonna 1917 ja sitä opetettiin pitkälle vielä 1920-luvulla. Vuonna 1930 julkaistun Valo-kirjan ensimmäisessä osassa asia esitettiin tällä tavalla (sivu 239):

That would mark the time when war was begun by Christ against the enemy Satan. In harmony with this it is written: "And there was war in heaven: Michael and his angels fought against the dragon; and the dragon fought and his angels, and prevailed not; neither was their place found any more in heaven. And the great dragon was cast out, that old serpent, called the Devil, and Satan, which deceiveth the whole world: he was cast out into the earth, and his angels were cast out with him." — Rev. 12:7-9.

It is the great Prince Christ that began the war against Satan and he is identified in the seventh verse by the name Michael, the manifest purpose of which is to call attention to the corroborative prophecy of Daniel, thus furnishing two witnesses to this important fact. The only place in the Old Testament that the title Michael is applied to God's great Prince, Christ
Jesus, is in Daniel's prophecy, wherein it is written: "And at that time [at the birth of the man child, the kingdom] shall Michael stand up, the great [heavenly] prince which standeth for [ruler of] the children of thy people; and there shall be a time of trouble [in heaven and also on earth], such as never was." (Dan. 12:1)

Markku_Meilo kirjoitti:

>>";- jehovan todistajat jumalan päätöksissä," oli kyllä suomenkielinen,

Niin ja sitten? Koita nyt ymmärtää, että kyse on samasta, vuonna 1953 englanniksi julkaistusta kirjasta, johon jo viestissäni annoin sivunumeroviitteet. Usko nyt vaan, että siinä suomenkielisessä ei voi olla väittämääsi viittausta SDA-liikkeeseen, koska se on nimenomaan käännetty tuosta vuoden 1953 englanninkielisestä.

Kokonaan oma asiansa on se, että Vt-seura viittaa suomenkielellä Second Adventist-liikkeeseen pelkästään adventisteina, tässä muutamia esimerkkejä:

We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh.” (w1984 Dec. 1 p. 14)

Me tunsimme itsemme murheellisiksi adventistien eksytyksen tähden, he kun odottivat Kristusta lihassa.” (Vartiotorni 1. heinäkuuta 1985 sivu 31)

There, for the first time, I heard something of the views of Second Adventists [Advent Christian Church], the preacher being Mr. Jonas Wendell (jv p. 43-44)

Siellä kuulin ensikerran vähän adventistein käsityksistä. Saarnaajana esiintyi herra Jonas Wendell (jv-FI sivu 43-44)

“We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh, and teaching that the world and all in it except Second Adventists would be burned up.” …Not only did he acknowledge his indebtedness to Second Adventist Jonas Wendell but he also spoke with affection about two other individuals who had aided him in Bible study. (jv p. 44-45)

Russell kirjoitti: ”Me tunsimme itsemme murheellisiksi adventistein eksytyksen tähden, he kun odottivat Kristusta lihassa ja opettivat, että maailma ja kaikki mitä siinä on lukuun ottamatta adventisteja tulisi poltettavaksi.”...Sen lisäksi että hän tunnusti olevansa kiitollisuudenvelassa adventistien Jonas Wendellille, hän puhui lämpimästi kahdesta muusta, jotka olivat auttaneet häntä tutkimaan Raamattua.. (jv-FI sivu 44-45)

C. T. Russell had been critical of those who had set various dates for the Lord’s return, such as William Miller and some Second Adventist groups. (jv p. 60)

Odotukset olivat korkealla. C. T. Russell oli suhtautunut kriittisesti niihin, jotka olivat William Millerin ja joidenkin adventistiryhmien tavoin asettaneet Herran paluulle joitakin määräaikoja.. (jv-FI sivu 60)

Brother Russell later said: “We felt greatly grieved at the error of Second Adventists, who were expecting Christ in the flesh, and teaching that the world and all in it except Second Adventists would be burned up in 1873 or 1874, (jv p. 132-133)

Veli Russell sanoi myöhemmin: ”Me tunsimme itsemme murheellisiksi adventistein eksytyksen tähden, he kun odottivat Kristusta lihassa ja opettivat, että maailma ja kaikki mitä siinä on lukuun ottamatta adventisteja tulisi poltettavaksi 1873 tai 1874. (jv-FI sivu 132)

>> ...antaja sanoi, että se sisältää osin sitä "vanhaa va-
loa" eikä sitä säästetä uudemmille.

Tottahan historialliset tapahtumat muuttuvat jälkikäteen, esimerkkinä vaikka pielessä olleen matikan korjaus siirtämällä Jerusalemin tuhoa vuodella taaksepäin (606=>607).

>>93.n kirja se ei ole,

En sellaista ole esittänytkään.

>>... mutta kun tunnen hiukan asiaa,

Minullakin on tunne, että tunnen hiukan asiaa.

se oli tämä jonas vendell jota muistelin. se saattaa olla että tämä viittaus "seitsemännen päivän " adv. on tullut jostai yhteydessä tämän henkilön historiaan.
tarkkaa työtä.