Paavalin kirje efesolaisille 4:11-19 "Ja hän antoi muutamat apostoleiksi , toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumin rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapeleissä ja eksytyksen kavalissa juonissa, vaan että me totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on. Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa, nuo, jotka pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa".
Tässä kohdassa Paavali kritisoi voimakkaasti alaikäistä kristillisyyttä, jota jo tuolloin esiintyi seurakunnassa. Ihmiset seurakunnassa olivat monet tuolloinkin hengellisesti kevytkenkäisiä ja lihallisia ja ajelehtivat omien päähänpistojensa mukaan siellä sun täällä miettimättä koskaan hetkenkään vertaa, mistä milloinkin on kyse erilaisissa opeissa ja hengellisissä virtauksissa. Nämä ihmiset eivät tuolloinkaan halunneet kasvaa uskossa, eivätkä halunneet juurtua Kristukseen. He etsivät itselleen nautintoa ja elämyksiä, sekä kaikin tavoin helppoa tietä. He olivat siis päästäneet "tuntonsa turtumaan", eivätkä vaeltaneet kutsumuksensa mukaan etsien Jumalan tahtoa omassa elämässään. Sellainen johtaa aina myös syntiin, niinkuin Paavali tuo esille. Tosiasia on, että meillä ihmisillä ei ole yhtään inhimillistä energiaa vastustaa syntiä. Jos me emme vaella hengessä, lankeamme me 100% varmasti jokainen alkaen suurista evankelistoista tavallisiin rivikristittyihin.
Paavalin kirje filippiläisille 3:12-21 "Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Jeesus Kristus on voittanut minut. Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumuksella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on. Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineet, vaellamme samaa tietä!"
Näissä jakeissa Paavali kertoo, että kirjoittaessaan noita jakeita, hän ei vielä ollut perillä taivaan valtakunnassa, eikä siis omistanut sitä, mihin me kaikki matkaamme. Hänkin olisi voinut langeta pois uskosta. Suomessakin on kaikkia missioita ja muita eksytyksiä, joiden piirissä olevat ihmisen vääristävät armon sanoman ja muuttavat sen irstaudeksi väittäen, että he synnissä eläen ovat kuitenkin jo ikäänkuin perillä. He väittävät röyhkeästi ja pilkaten, että he eivät voi langeta pois uskosta, koska heillä on "asema" Jumalan lapsena. Minusta sellainen ajattelutapa on todella vaarallinen, koska se tuudittaa väärään rauhaan ja ylpeyshän käy lankeemuksen edellä. Olihan Paavalillakin asema lunastettuna ja hän oli oikealla tiellä matkalla taivaaseen. Kuitenkaan hän ei vielä ollut perillä. Nyt hän varmasti on taivaassa, kiitos Jumalalle! Jumala paljastaa jokaiselle lapselleen totuuden tämän asian suhteen, kunhan me vain olemme oikealla tiellä, niinkuin Paavali sanoo. Ole varovainen, ettet joutuisi väärälle tielle niin, että Jumala ei enää ohjaa sinua henkensä ja sanansa kautta.
Paavali jatkaa:
Paavalin kirje filippiläisille 3:17-21 "Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, joka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvina. Sillä monet, joista usein sen olen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina; heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä."
Luvun loppupuolella Paavali selkeästi kertoo, mihin eksymys johtaa. Helvettiin siis. Eksyneet ovat monesti olevinaan esikuviensa mukaisesti kaikki niin suuria Jumalan miehiä, että he eivät tarvitse opastusta ja ohjausta keneltäkään. He sanovat, että voivat käskeä Jumalan henkeä jne. Uskomatonta sokeutta! Samalla he elävät synnissä ja heidän mielensä on maallisiin, niinkuin Paavali sanoo ja vatsa on heidän Jumalansa (tarkoittaa Paavalin ajan kielenkäytöllä maallisen menestyksen ihannointia). He joutuvat kadotukseen, vaikka kerran olivat pelastettuja, mihin Paavali viittaa sanoessaan että monet uskovaiset vaeltavat kristuksen ristin vihollisina. Pelastuksen siis voi menettää! Me emme ole vielä perillä!
Tässä kohdassa Paavali kritisoi voimakkaasti alaikäistä kristillisyyttä, jota jo tuolloin esiintyi seurakunnassa. Ihmiset seurakunnassa olivat monet tuolloinkin hengellisesti kevytkenkäisiä ja lihallisia ja ajelehtivat omien päähänpistojensa mukaan siellä sun täällä miettimättä koskaan hetkenkään vertaa, mistä milloinkin on kyse erilaisissa opeissa ja hengellisissä virtauksissa. Nämä ihmiset eivät tuolloinkaan halunneet kasvaa uskossa, eivätkä halunneet juurtua Kristukseen. He etsivät itselleen nautintoa ja elämyksiä, sekä kaikin tavoin helppoa tietä. He olivat siis päästäneet "tuntonsa turtumaan", eivätkä vaeltaneet kutsumuksensa mukaan etsien Jumalan tahtoa omassa elämässään. Sellainen johtaa aina myös syntiin, niinkuin Paavali tuo esille. Tosiasia on, että meillä ihmisillä ei ole yhtään inhimillistä energiaa vastustaa syntiä. Jos me emme vaella hengessä, lankeamme me 100% varmasti jokainen alkaen suurista evankelistoista tavallisiin rivikristittyihin.
Paavalin kirje filippiläisille 3:12-21 "Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Jeesus Kristus on voittanut minut. Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumuksella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on. Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineet, vaellamme samaa tietä!"
Näissä jakeissa Paavali kertoo, että kirjoittaessaan noita jakeita, hän ei vielä ollut perillä taivaan valtakunnassa, eikä siis omistanut sitä, mihin me kaikki matkaamme. Hänkin olisi voinut langeta pois uskosta. Suomessakin on kaikkia missioita ja muita eksytyksiä, joiden piirissä olevat ihmisen vääristävät armon sanoman ja muuttavat sen irstaudeksi väittäen, että he synnissä eläen ovat kuitenkin jo ikäänkuin perillä. He väittävät röyhkeästi ja pilkaten, että he eivät voi langeta pois uskosta, koska heillä on "asema" Jumalan lapsena. Minusta sellainen ajattelutapa on todella vaarallinen, koska se tuudittaa väärään rauhaan ja ylpeyshän käy lankeemuksen edellä. Olihan Paavalillakin asema lunastettuna ja hän oli oikealla tiellä matkalla taivaaseen. Kuitenkaan hän ei vielä ollut perillä. Nyt hän varmasti on taivaassa, kiitos Jumalalle! Jumala paljastaa jokaiselle lapselleen totuuden tämän asian suhteen, kunhan me vain olemme oikealla tiellä, niinkuin Paavali sanoo. Ole varovainen, ettet joutuisi väärälle tielle niin, että Jumala ei enää ohjaa sinua henkensä ja sanansa kautta.
Paavali jatkaa:
Paavalin kirje filippiläisille 3:17-21 "Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, joka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvina. Sillä monet, joista usein sen olen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina; heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä."
Luvun loppupuolella Paavali selkeästi kertoo, mihin eksymys johtaa. Helvettiin siis. Eksyneet ovat monesti olevinaan esikuviensa mukaisesti kaikki niin suuria Jumalan miehiä, että he eivät tarvitse opastusta ja ohjausta keneltäkään. He sanovat, että voivat käskeä Jumalan henkeä jne. Uskomatonta sokeutta! Samalla he elävät synnissä ja heidän mielensä on maallisiin, niinkuin Paavali sanoo ja vatsa on heidän Jumalansa (tarkoittaa Paavalin ajan kielenkäytöllä maallisen menestyksen ihannointia). He joutuvat kadotukseen, vaikka kerran olivat pelastettuja, mihin Paavali viittaa sanoessaan että monet uskovaiset vaeltavat kristuksen ristin vihollisina. Pelastuksen siis voi menettää! Me emme ole vielä perillä!
Vastaukset 19
Vanhimmat
'Eksytyksessä' on kyse tyhjien lupausten antamisesta ja niillä rahastamisesta, eli mm. helluntailaisuudesta.
Kellä ei ole rakkautta totuuteen tänä armonajan loppukautena, eksyy väistämättä. Joka suurinta osaa uskovaisista on jo kohdannutkin. Neitsyistäkin puolet oli tyhmiä.
joten miksi auot päätäsi?
sen suhteen, että luopumus on jo tapahtuut ja puolet pelastetuistakin on ihan unessa.
Tässä sitä taas ollaan! Hurskas Pente onkin vain lihallinen pikkupoju! Voi sitä kaksoismoraalin määrää, joka Pentessä vaikuttaa...
Ihan turha tulla enää väittämään mitään. Olet jo niin monesti osoittanut mikä olet miehiäsi.
Matt. 24:24
"Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin."
2. Tim. 3:13
"Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen."
Eksyminen pois Jumalan tahdosta ja Jeesuksen seuraamisesta voi tapahtua ainakin kahdella tavalla - tai niiden yhteisvaikutuksesta..
ENSIKSI: me voimme eksyä (kts. ylläolevat jakeet) joutumalla 'väärän profeetan' tai 'petturin' tai muun 'pahan ihmisen' pauloihin.
Nykyään uskonnollisella rintamalla on jo aivan riittämiin eksyttäjiä ja petkuttajia täällä Suomessa puhumattakaan USA:sta ja muusta suuresta maailmasta. Tyypillistä eksyttäjille on röyhkeä oman persoonan esille tuominen, suggestion tasolle menevä tunteisiin vetoaminen ja erilaiset temput ja ihmeet.
TOISEKSI: me voimme joutua hengellisesti eksyksiin olemalla harrastuksessamme velttoja ja sortumalla lihan mielen mukaiseen vaellukseen.
Room. 12:11
"Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa."
Tämä jälkimmäinen eksymisen syy on selvästi yleisemmin esiintyvää kuin ensin mainittu, niin ajattelen. Hengelliseen velttouteen ja eksymiseen johtavia asioita on lukemattomia; alkaen aivoja turruttavasta info-tulvasta sekä 'leivän' runsaudesta aina kaikenlaiseen lihalliseen himoon ja nautintoon.
2. Tim. 4:10
"Sillä tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jätti minut Deemas.."
Varmasti voi hyvällä syyllä sanoa, ettei meillä kenelläkään ole varaa paukutella henkseleitä tyyliin "minua ette eksytä"! Tarvitsemme päivittäin suurta Jumalan armoa avuksemme niin että voisimme Paavalin tavoin rientää kohti päämäärää, voittopalkintoa johon Jumala on meidät kutsunut Jeesuksessa Kristuksessa.
"Tarvitsemme päivittäin suurta Jumalan armoa avuksemme niin että voisimme Paavalin tavoin rientää kohti päämäärää, voittopalkintoa johon Jumala on meidät kutsunut Jeesuksessa Kristuksessa."
Ei sitä paremmin voi sanoa,
ilman taustamusiikkia ;)
" Tyypillistä eksyttäjille on röyhkeä oman persoonan esille tuominen, suggestion tasolle..."
Tuohon haluaisin lisätä "älyllä eksyttämisen".
Kuten kaikki tiedämme niin raamattua on valjastettu vaikka millaisten oppien vetäjäksi.
Välillä rakennelmat ovat niin hienosti raamatusta rakennettu että menee ihan sekaisin. (en tarkoita että oppi olisi oikeasti raamatullinen)
Kaikki ajattelevat olevansa oikeassa ja suuri osa sen vielä raamatullakin perustelee.
Voi lopulta vain pyytää Jumalalta viisautta ja armoa kaiken tämän tulkinnan, oppiviidakon ja harhan keskellä.
sen, että lihan evankeliumiin lankeaminen on paljon hienovarasempaa kuin jonkun väärän profeetan kuunteleminen.
Olet röyhkeässä hengessä.
Sitä kun nyt ei taas sitten tiedä onkohan se "oikea P" kun ei tyyppi viitsi rekisteröityä.
Ei täällä ole sitä eilistä provoilijaa tänään ollut minun nimimerkkini kanssa.
Raamattu puhuu toisenlaisesta evankeliumista (Gal. 1:6).
Eiköhän juuri sen väärän profeetan ja muun vastaavan koijarin tunnusmerkkeihin kuulu tuon 'toisen evankeliumin' tarjoaminen.
Osaapa vielä hyvin hienovaraisesti ja älykkäällä (!) tavalla sen esittääkin; eihän sitä muuten kuunneltaisi.
eksysty ja lihan evankeliumi tulee uskovaisten keskuuten uskovaisten toimesta?
Niin, eihän se uskosta kokonaan osattomien toimesta voi tullakaan. Taustalla toki häärii itse sielujemme vihollinen, pääpukarina.
Mutta itseään joutuu syyttämään, jos eksyy. Pitää valvoa ja rukoilla - ja arvostella Jumalan Sanan pohjalta kaikki mitä eteen tulee.
Ovat kaikkea muuta kuin heikkoja inhimillisesti... Hengellisesti ovat heikkoja tietenkin.
...helluntailaisuutta? Ainakin helluntailaisuus näyttää olevan hyvä kasvualusta harhaopeille.
saatana, vihollisemme haluaa pettää juuri meidät, koska muut ovat jo petettyjä ja saatanan omia.
Aihe on hyvä, mutta kirjoitusta en viitsi edes lukea.
Kirjoitus kärsii nimimerkin Pentecostal* jatkuvan provoilemisen tuomasta huonosta maineesta, hänet koen epäuskottavana ihmisenä jolle usko näyttää olevan pääasiassa vain vitsin ja leikinlaskun arvoinen asia.
Se hyvä mitä on hänen kirjoituksissaan, hukkuu sen huonon, jatkuvan provoilemisen tähden olemattomiin. Murheellista.
Et halua lukea sitä, koska vaistoat että olen oikeassa.