Tiedän, tämä sopisi ehkä ateismipalstalle, mutta koska kysymykseni on suunnattu uskoville, eikä ateisteille, niin laitan tämän tänne.
Mitä arvelette, miksi jotkut ovat ateisteja? Mitkä syyt mahdollisesti ovat ateismin takana? Ja kun kristityssä maassa ollaan: miksi jotkut hylkäävät kristinuskon?
Toivon siis uskovien mielipiteitä ja arvioita, en ateistien. Jooko? :)
Mitä arvelette, miksi jotkut ovat ateisteja? Mitkä syyt mahdollisesti ovat ateismin takana? Ja kun kristityssä maassa ollaan: miksi jotkut hylkäävät kristinuskon?
Toivon siis uskovien mielipiteitä ja arvioita, en ateistien. Jooko? :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se oli koulun pakollinen uskonnonopetus.
Oma veikkaukseni on järkisyyt. Jumalan olemassaolo kun ei ole tieteellisesti todistettavissa ja meirän maassa maailmankuvaa luodaan aika pitkälti tieteen keinoin.
Tosin tuntemissani ei-kristityissä on enemmän agnostikkoja kuin "tosiateisteja"
Yleisellä tasolla. Ihmiselle on annettu täysi valinnan vapaus oman elämänsä suhteen, edellyttäen että joitakin valintoja tehdessään ilmentääkseen niitä, ihminen ei ala toteuttamaan elämäänsä yhdessä tehtyjen sääntöjen ja lakijen vastaisesti.
Tuo moraalinen näkemykseni tulee Raamatun tekstien pohjalta.
Ateisteista muutamin sanoin. He ovat ilmiselvästi valinneet itsellisesti ja toivottavasti omaksuneet myös valintansa, sekä tiedostaneet sen kaikki mahdolliset seuraamukset että myöskin vaikutukset omaan elämäänsä ja tulevaisuutensa. Tuo pelkkää realisimia.
Arvio hylkäämisestä. Usein kaiketi ihminen hylkää jonkun henkisen arvon tai itselleen arvokkaan asian, aatteen, uskonsa jonkun syyn nojalla. Joka voi olla joko esim. läheisten painostus, yhteisön painostus, muotivirtaus tai sitten jopa pelkkä yleinen trendi tai omakohtainen tarve, joka voi olla puhtaasti sisäsyntyinen huonojen elämän ja tunne kokemuksien takia. Tuo käytännön tuomiin esimerkkeihin perustuen.
Uskosta ja aattesta lopuksi muutamalla sanalla.
Uskominen sinänsä ei vaadi erillisiä puitteita kuten aatteellisuus, joten jos joku ilmoittaa julkisesti olevansa jotakin ja elävänsä jonkun aatteen/uskonnon mukaan, niin eihän sen pitäisi ketään suistaa raiteiltaan tai epätietoisuuteen tai jonkin asteiseen epäuskoon. Tuo vaan ihan heittona keskustelun ylläpitämiseksi. Johon toivoisin jokusen itseäni viisamman sanovan myös muutaman sanan.
Aika vahvasti pelissä ovat tunteet ja henkilön omat kielteiset kokemukset. Moni ateisti on jostain kokemastaan vääryydestä vihainen ja katkera, ja esiintyy kiivailevasti, mitä ei tarvitsisi tehdä jos oma ateismi olisi vain viileän järkiperäisen asioiden punnitsemisen tulosta.
Ahdas uskonnollinen kasvatus ja uskon tuputus voivat saada aikaan vastareaktiona ateismia.
Evoluution opetus kouluissa vaikuttaa myös. Se saa aikaan sellaista ajattelua, että Jumala on satuolento ja nykytieteessä "tiedetään", ettei Jumalaa ole. On löydetty riittävän uskottavia "Jumalattomia" maailmanselitysmalleja.
Pahuuden määrä maailmassa. Miksi Jumala sallii niin paljon pahuutta?
Jumalan pelottavuus. Jumala tuntuu niin vaativalta ja ankaralta tuomitsijalta, että Hänestä voidaan sen vuoksi haluta eroon.
Suomalainen ei usko siihen, mitä hän ei näe.
Olet osittain oikeassa, mutta aikuiset ateistit tuskin jaksavat ei uskostaan paljoakaan meluta. Se on kunkin ihmisen oma valinta, niinkuin se mihin jumaluuteen haluaa uskoa. Suomessahan on uskonnonvapaus.
Yleissivistyksen opettaminen kouluissa jo lapsesta saakka on mielestäni ihan hyvä juttu. Jokaisen on hyvä tietää perus jutut elämästä ja se onkin sivistysvaltiomme yksi perustoista.
Totta on se että tiede ei ole löytänyt todisteita minkään jumalien olemassaolosta, mutta se ei todista että jumalia ei voisi olla olemassa. Minä en tiedä onko vai ei, niin en mene kommentoimaan asioita.
Vaikea on monen uskoa sellaiseen mitä ei näe.
Tämä saattaa johtua siitä että kun kasvaa aikuiseksi lapsen uskostaan osaa miettiä asioita kriittisesti tutkaillen.