Noin 200 000 suomalaista kuulee ääniä, joita muut eivät kuule Äänien kuuleminen yhdistetään usein skitsofreniaan, mutta ääniharhoja esiintyy myös muiden psyykkisten häiriöiden yhteydessä. Joissain tilanteissa ääniä voi kuulla jopa ilman mitään sairautta, sanoo Auroran sairaalan kuntoutustoiminnan ylilääkäri Jorma Oksanen.
Ongelma on vielä huonosti tunnettu, eikä terveyskeskuksissa löydy juurikaan tämän alueen asiantuntemusta. Aktiivinen järjestötoiminta on kuitenkin nostanut asian yhä enemmän myös tutkimuksen kohteeksi.
Nyt ymmärretään, että sisäsyntyiset äänet voivat liittyä myös syvään masennukseen, ahdistuneisuuteen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, huumepsykoosiin ja joskus jopa aivoinfarktin jälkitilaan. Joskus pelkästään poikkeuksellisen kova stressi voi saada ihmisen kuulemaan satunnaisesti ääniä.
Suuri osa ihmisistä on kokenut unen ja valvetilan rajamailla jonkinlaisia hallusinaatioita. Unetkin ovat tosia ihmisille sillä hetkellä, kun niitä näkee. Samalla tavalla kuuloharhat ovat totta ihmiselle, joka niitä kuulee. Tutkimuksissa on todettu, että harha-aistimus syntyy samassa paikassa kuin oikea aistimus, sanoo Oksanen.
Stressitilanteessa portit voivat höltyä
Skitsofreniaan liittyvistä ääniharhoista tiedetään enemmän kuin muista, koska niitä on tutkittu eniten. Joitain askelia tietoon päin on Oksasen mukaan jo otettu, vaikka perimmäiset syyt eivät olekaan vielä selvillä. Alttius on periytyvä, ja lapsuuden traumat ja myöhemmät voimakkaat stressitilanteet voivat toimia laukaisijana.
Skitsofreniassa kyse on informaation käsittelyn häiriöstä. Kun uusia ärsykkeitä ja havaintoja tulee, aivojen pitäisi antaa niille osoitelappu ja suodattaa tarpeeton informaatio pois. Aina aivot eivät osaa näin tehdä, ja ärsykkeiden tulvan hallinta on vaikeaa. Elämästä tulee pirstaleista ja kaaosmaista, sanoo Oksanen.
Aivojen keskiosassa sijaitseva talamus on kuin puhelinkeskus, joka yhdistää eri aistimuksia ja tunteita. Se on yhteydessä mantelitumakkeeseen, joka antaa asioille tunnemerkityksen, eli onko joku havainto pelottava vai ihana asia.
Aivot myös säätelevät, mitkä asiat pääsevät tietoisuuteen. Joitakin itse tuotettuja asioita aivot eivät yleensä päästä tietoisuuteen, mutta stressitilanteessa portti voi höltyä, ja tietoisuuteen pulpahtaa asioita, jotka normaalisti pysyvät tiedostamattomina.
Harha-aistimuksia siis ihmisellä todistettavasti on ja ne syntyvät aivoissa, kuten todennäköisesti myös erilaiset "rajatilakokemuksetkin", vaikka eräät tahot antavat mielellään ymmärtää toisin.
Ongelma on vielä huonosti tunnettu, eikä terveyskeskuksissa löydy juurikaan tämän alueen asiantuntemusta. Aktiivinen järjestötoiminta on kuitenkin nostanut asian yhä enemmän myös tutkimuksen kohteeksi.
Nyt ymmärretään, että sisäsyntyiset äänet voivat liittyä myös syvään masennukseen, ahdistuneisuuteen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, huumepsykoosiin ja joskus jopa aivoinfarktin jälkitilaan. Joskus pelkästään poikkeuksellisen kova stressi voi saada ihmisen kuulemaan satunnaisesti ääniä.
Suuri osa ihmisistä on kokenut unen ja valvetilan rajamailla jonkinlaisia hallusinaatioita. Unetkin ovat tosia ihmisille sillä hetkellä, kun niitä näkee. Samalla tavalla kuuloharhat ovat totta ihmiselle, joka niitä kuulee. Tutkimuksissa on todettu, että harha-aistimus syntyy samassa paikassa kuin oikea aistimus, sanoo Oksanen.
Stressitilanteessa portit voivat höltyä
Skitsofreniaan liittyvistä ääniharhoista tiedetään enemmän kuin muista, koska niitä on tutkittu eniten. Joitain askelia tietoon päin on Oksasen mukaan jo otettu, vaikka perimmäiset syyt eivät olekaan vielä selvillä. Alttius on periytyvä, ja lapsuuden traumat ja myöhemmät voimakkaat stressitilanteet voivat toimia laukaisijana.
Skitsofreniassa kyse on informaation käsittelyn häiriöstä. Kun uusia ärsykkeitä ja havaintoja tulee, aivojen pitäisi antaa niille osoitelappu ja suodattaa tarpeeton informaatio pois. Aina aivot eivät osaa näin tehdä, ja ärsykkeiden tulvan hallinta on vaikeaa. Elämästä tulee pirstaleista ja kaaosmaista, sanoo Oksanen.
Aivojen keskiosassa sijaitseva talamus on kuin puhelinkeskus, joka yhdistää eri aistimuksia ja tunteita. Se on yhteydessä mantelitumakkeeseen, joka antaa asioille tunnemerkityksen, eli onko joku havainto pelottava vai ihana asia.
Aivot myös säätelevät, mitkä asiat pääsevät tietoisuuteen. Joitakin itse tuotettuja asioita aivot eivät yleensä päästä tietoisuuteen, mutta stressitilanteessa portti voi höltyä, ja tietoisuuteen pulpahtaa asioita, jotka normaalisti pysyvät tiedostamattomina.
Harha-aistimuksia siis ihmisellä todistettavasti on ja ne syntyvät aivoissa, kuten todennäköisesti myös erilaiset "rajatilakokemuksetkin", vaikka eräät tahot antavat mielellään ymmärtää toisin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
(on naurettavaa väittää, että ei olisi muuta elämää. Samaan aikaan voisi nauraa idealle; voi arvella olevan, vaikka ei näe)
Kuka parhaiten nauraa on suurin ratkaisematon uskonnon ja pakanien välinen, josta eivät etene esimerkiksi tilaan, jossa voidaan olla tulkinnallisesti vapaita ja tutkia totuutta ihmisyyden suhteesta maailman synnyn totuuteen.
Nollasta on lähdettävä tuolle reitille, sille ei voi olla opastajaa. Olkoon luonnosta rakentuneet aivot oppaana. Näyttämään itseyden ja ulkoisuuden erot. Auttakoon siinä ulkoiset voimat, jos vain voivat.
*************
- Kyllä, hullu harhansa tiedostaa. Lausuttiin psykiatrisessa sairaalassa. Silloin nauroin, mutta se on peräti totta. naur*
Ns. "Normaalin" ihmiset aivot käyvät yleensä iltaisin jälkikierroksilla, joilloin päivän tapahtumat ja "äänet" vaivaavat. Voidaan puhua siitä stressaavasta ylikuumentumasta, jossa aivot ovat ns. "infarktin partaalla"
todellisuuteen "karkaaminen" ajatusten liiallisesta massasta eli turhan suuresta päivä annoksesta, joten voidaan kuvailla, että ajattelemalla voidaan saavuttaa myös euforiaa tai liiallista sivuääntä.
Harha-aistimukset eivät rasita varsinaisia kuulo-elimiä, mutta "hajonneet" aivot varmasti tulkitsevat väärin erilaisia ääniä tai yliampuvat niitä.
"Professioooonallisesti" voidaan määritellä selkeän ymmärryksen ja ääreistajunnan mylläkän aiheuttama eräänlainen hukuksissa olemisen tilan väliltä voidaan ratkaista se on ihmisellä todellisuuden kukkaset ja ulkoinen profetointi kyseessä.
Hullu siksi usein valitettavasti viisain myös sen suhteen, mikä on totuus ymäpäröivästä yhteisön farssista.
>>(on naurettavaa väittää, että ei olisi muuta elämää. Samaan aikaan voisi nauraa idealle; voi arvella olevan, vaikka ei näe) >Kuka parhaiten nauraa on suurin ratkaisematon euskonnon ja pakanien välinen, josta eivät etene esimerkiksi tilaan, jossa voidaan olla tulkinnallisesti vapaita ja tutkia totuutta ihmisyyden suhteesta maailman synnyn totuuteen. >Nollasta on lähdettävä tuolle reitille, sille ei voi olla opastajaa. Olkoon luonnosta rakentuneet aivot oppaana. Näyttämään itseyden ja ulkoisuuden erot. Auttakoon siinä ulkoiset voimat, jos vain voivat. > Kyllä, hullu harhansa tiedostaa. Lausuttiin psykiatrisessa sairaalassa. Silloin nauroin, mutta se on peräti totta. naur* >Ns. "Normaalin" ihmiset aivot käyvät yleensä iltaisin jälkikierroksilla, joilloin päivän tapahtumat ja "äänet" vaivaavat. Voidaan puhua siitä stressaavasta ylikuumentumasta, jossa aivot ovat ns. "infarktin partaalla" >todellisuuteen "karkaaminen" ajatusten liiallisesta massasta eli turhan suuresta päivä annoksesta, joten voidaan kuvailla, että ajattelemalla voidaan saavuttaa myös euforiaa tai liiallista sivuääntä. >Harha-aistimukset eivät rasita varsinaisia kuulo-elimiä, mutta "hajonneet" aivot varmasti tulkitsevat väärin erilaisia ääniä tai yliampuvat niitä. >Professioooonallisesti" voidaan määritellä selkeän ymmärryksen ja ääreistajunnan mylläkän aiheuttama eräänlainen hukuksissa olemisen tilan väliltä voidaan ratkaista se on ihmisellä todellisuuden kukkaset ja ulkoinen profetointi kyseessä. >Hullu siksi usein valitettavasti viisain myös sen suhteen, mikä on totuus ymäpäröivästä yhteisön farssista.