Tuli mieleeni kauhistuttava ajatus.
Muistan kuinka paljon meille tuli soittoja, tekstareita, ja ihmisiä kävi kotonamme, adressit tukki postilaatikon, kukkakauppias kurvasi jatkuvasti pihaamme ..Lapseni oli suosittu kaveri.
Kuinka lopulta väsyin tähän "rumbaan" kuinka me täällä kyllästyimme puhumaan vaan siitä mitä oli tapahtunut.
Onhan se kivaa että muistetaan.
Mutta tällä hetkellä ajatukseni on Kirkan omaisissa jotka julkisuuden henkilöinä on täyden myllytyksen keskellä.
Iltapäivälehtien sivut pursui juttuja Kirkasta.
Minusta ei selvästikkään olisi toimittaja.Minulla ei oliis otsaa soittaa tai käydä paikalla surukodissa.
Kivaahan se on että Kirka oli suosittu mies..mutta ehkä nyt olisi aika antaa antaa Kirkan läheisimpien omaisten olla rauhassa .
Kokemuksesta tiedän että surunvalittelut hiukan myöhempänäkin ajankohtana auttaa yhtä paljon .
Jälkeenpäin oman kokemukseni kautta, laitan vaan kortin postiin surukotiin.
Kunnioitan Kirkan poismenoa ajatuksissani ja kirjoittamalla tänne.Voimia hänen läheisilleen.
Muistan kuinka paljon meille tuli soittoja, tekstareita, ja ihmisiä kävi kotonamme, adressit tukki postilaatikon, kukkakauppias kurvasi jatkuvasti pihaamme ..Lapseni oli suosittu kaveri.
Kuinka lopulta väsyin tähän "rumbaan" kuinka me täällä kyllästyimme puhumaan vaan siitä mitä oli tapahtunut.
Onhan se kivaa että muistetaan.
Mutta tällä hetkellä ajatukseni on Kirkan omaisissa jotka julkisuuden henkilöinä on täyden myllytyksen keskellä.
Iltapäivälehtien sivut pursui juttuja Kirkasta.
Minusta ei selvästikkään olisi toimittaja.Minulla ei oliis otsaa soittaa tai käydä paikalla surukodissa.
Kivaahan se on että Kirka oli suosittu mies..mutta ehkä nyt olisi aika antaa antaa Kirkan läheisimpien omaisten olla rauhassa .
Kokemuksesta tiedän että surunvalittelut hiukan myöhempänäkin ajankohtana auttaa yhtä paljon .
Jälkeenpäin oman kokemukseni kautta, laitan vaan kortin postiin surukotiin.
Kunnioitan Kirkan poismenoa ajatuksissani ja kirjoittamalla tänne.Voimia hänen läheisilleen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
oli samanlainen "rumba",kun puolisoni yllättäen kuoli,naapurimme sanoivat,että on kuin olisi atomipommi tiputettu pihaamme,kun tuli tieto rakkaimpani poismenosta.
En kuitenkaan koe rumbaa raskaana asiana,se tavallaan kuuluu meidän kulttuuriimme.
Paulalle toivon voimia,Kirka lähti samanlailla kuin mieheni ja vaimo oli vierellä viimeisillä hetkillä.
Itse tunnen syvää kiitollisuutta siitä,että rakkaani nukkui syliini,se antaa voimaa täällä jatkamiseen .
Sain ystäviltämme kirjan -Aika on jäähyväisten-
Sieltä olen hiljattain löytänyt Lauri Pohjanpään lohdutuksen sanoja suruun.
-Kuolema kulki
yössä mun läheltäin.
Totuutta hetken
kasvoista kasvoihin näin.
Niin kuin vuorelta
kauas laaksohon ,
kun pakenee varjot
ja aurinko lähellä on.
Niin on Isän koti,
ei kuolemaa!
Huoneesta toiseen
sielu siirtyä saa!
Mitä me näämme,
se verho on katoava vaan,
Kirkastuu kaikki
valohon huikaisevaan
Valossa kylpee
kotimme:taivaat ja maat!
On vain Isän koti
Ei kuolemaa!
Näiden sanojen myötä voimia kaikille läheistensä menettäneille.