Nyt kun porvareita on lyöty kohta 10 vuotta Halosella päähän Tieteen kuvalehti lyö ainakin joitain feministiajatuksia pölkyllä päähän:
Esimerkkinä artikkelit miesten ja naisten eroista, tai vaikka uusimman lehden artikkeli eläinten sukupuolirooleista:
"Eläinmaailmassa on sukupuolirooleja joka lähtöön. Yhden lajin naaraat pitävät haaremia, toisen lajin koiraat taas synnyttävät tai ottavat tarpeen mukaan naaraan tehtävät itselleen. Yleisin rooli näyttää silti olevan yksinhuoltajaisä."
Esimerkkinä artikkelit miesten ja naisten eroista, tai vaikka uusimman lehden artikkeli eläinten sukupuolirooleista:
"Eläinmaailmassa on sukupuolirooleja joka lähtöön. Yhden lajin naaraat pitävät haaremia, toisen lajin koiraat taas synnyttävät tai ottavat tarpeen mukaan naaraan tehtävät itselleen. Yleisin rooli näyttää silti olevan yksinhuoltajaisä."
Vastaukset 10
Vanhimmat
rukoilijasirkka naaras syö koiraan parittelun jälkeen. Toivoisin että eläinkunnan tavat eivät ihan hirveästi leviäsi ihmisten keskusteen. Tai ainakaan enempää, joidenkin osalta juna on jo mennyt.
...kirjoituksella on syvempi taso kuin tuo jonka mainitsit.
mitä tekemistä muiden eläinten sukupuolirooleilla on ihmisen kanssa. Juurihan siinä mainitaan, että eri lajeilla on eri rooleja. Mistä me sitten edes voimme tietää mikä se pitäisi ihmisillä olla vai pitääkö edes olla?
Kun luet vähän feminististä kirjallisuutta tai naistutkimuksen pahimpia mokia ja vertaat sitä oikeaan tutkimukseen, joka on yritetty tehdä ilman ennakkoasenteita huomaat sovittamattoman ristiriidan niiden välillä.
Jokainen laji elää tietenkin tavallaan, enkä tarkoita että ihmisen pitäisi toimia jonkin muun lajin tavalla, vaan tietenkin ihmisen omanlaisilla sukupuolirooleilla. Feministit eivät toisinaan hyväksy, että sukupuolilla voi olla erilainen rooli tai sitten yrittävät perustella esim. kehitysoppiin vedoten tietynlaista sukupuolikäyttäytymistä.
Em. artikkeli näyttää lyövän lyttyyn monia Feministien tekemiä yleistyksiä.
Ihmisillä ja eläimillä on sellainen pieni ero, että ihminen on ajatteluun kykenevä. Tästä syystä meidän ei tarvitse olla riippuvaisia mistään mystisistä biologisista vieteistä tai kutsuista.
Kaikki kunnia toki tieteelle, mutta esimerkiksi yhteiskunnallista järjestystä ja elämän tapaa on vaikea tutkia tieteellisesti ja näin tehdä biologiaan pohjaavia yleistyksiä. Yhteiskuntajärjestyksemme, lakimme ja moraalimme eivät ole seurausta mistään biologisista tekijöistä vaan ajattelusta. Tieteelle ominaista on tehdä tutkimuksia, joiden totuus on havaittavissa jotenkin aistein. Tutkittaessa esimerkiksi yhteiskunta ja miten meidän tulee yhteiskunnassamme käyttäytyä ei voida nojata normaaleihin asteihin vaan tietoa pitää hankkia muilla keinoin.
Ihmiselle siis luonnollista käyttäytymistä on miettiä tekojaan, tapojaan ja seurauksia. Tietenkin on muistettava, että tämä ei kosketa ihan kaikkia ihmisiä.
"Kaikki kunnia toki tieteelle, mutta esimerkiksi yhteiskunnallista järjestystä ja elämän tapaa on vaikea tutkia tieteellisesti ja näin tehdä biologiaan pohjaavia yleistyksiä. Yhteiskuntajärjestyksemme, lakimme ja moraalimme eivät ole seurausta mistään biologisista tekijöistä vaan ajattelusta. Tieteelle ominaista on tehdä tutkimuksia, joiden totuus on havaittavissa jotenkin aistein. Tutkittaessa esimerkiksi yhteiskunta ja miten meidän tulee yhteiskunnassamme käyttäytyä ei voida nojata normaaleihin asteihin vaan tietoa pitää hankkia muilla keinoin. "
Ajattelu on biologiaa. Neurobiologia ja kognitiivinentutkimus on lyönyt lukkoon erittäin suurella varmuudella sen seikan että ajatukset ja tunteet saavat alkunsa aivoissa.
Aivojen elektrooninen aktiviteetti( 100 000 000 hermosolua yhdessä 100 biljoonaa hermosynapsia) aiheuttavat tiedostamista. Todisteet ovat varmoja tutkimusten mukaan siitä että jokainen aspekti meidän sielunelämästämme määräytyy meidän aivojen kudoksissa tapahtuvasta fysiologisesta toiminnasta.Meidän ajatukset, tunteet ja kieliaitomme jne. ovat peräisin aivoista.
Prefontala cortex. alue silmien yläpuolella vaikuttaa siihen kuinka me toimimme sosiaalisesti, esim. toimimmeko normien mukaan vaiko ei riippuen kunkin henkilökohtaisesta aivotoiminnasta. Aivotoimita ei ole vakaa vaan muuttuu ajatustemme ja tunteidemme avulla kaiken aikaa jatkuvasti, siis toimii feedback menetelmän mukaan.
Sama prefontala cortex yhdessä limbidsen syteemin kanssa auttaa meitä näkemään seuraukset teoistamme ja toiminnoistamme ja valitsemaan itsellemme sopivat käytöstavat. Henkilöillä joilla on häiriöitä limbisessä systeemissä(= tunneelämän keskus) eivät tule oppimaan mitään epäonnistumisistaan tai vastoinkäymisistään ja valistemaan uusia parempia käyttäytymismalleja, koska heillä on tunneelämässään häiriöitä tai tunneelämä on lamassa.
Tämä aan tässä aivan lyhysesti...
Luulen, että yksinkertainen tarkoitti lähinnä sitä että yhteiskunnan arvoja, mitä ne on ja mitä niiden tulisi olla, miten tulisi käyttäytyä jne. ei voida perustella pelkällä biologialla.
Kaikki kehon tapahtumat ovat biologiaa. En muuta ole väittänytkään. Tarkoitan vain että tekomme jotka seuraavat ajattelusta eivät ole riippuvaisia mistään biologiasta. Ajattelumme ja kykymme ajatella asioita monilta eri kanteilta eivät ole siis riippuvaisia siitä millä tavalla biologisesti ajatuksemme muodostuvat. Ihmisen biologia ja fysiikka rajaavat kyllä kehon fyysisiä toimintoja mutta eivät ajatuksiamme.
Mutta tällä asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten hankimme tietoa yhteiskunnasta. Ellet sitten ole väittämässä, että ajatustemme syntyminen biologisessa mielessä rajaisi jotenkin meidän ajatuksiamme. Emme esimerkiksi pystyisi ajattelemaan erilaisia roolijakoja yhteiskunnassa... Se vasta pelottava ajatus on.
Jokainen saa päätellä itse omien kokemustensa ja tietojensa perusteella.
Kyllä tutkimusten perusteella, ja niitä tutkimuksia on hirvittävän paljon ja kaikki johtavat samaan lopputulokseen, ajattelu perustuu biologiaan. Mutta sen lisäksi ja tueksi meillä on biologian pikkusisko, psyykinen rakennelma ja biologia ja psyyke toimivat käsikädessä feedback menetelmällä. Tosin sanoen aivot hejastavat psykeä ja psyke heijastaa aivoja. Ne ovat aina joka hetkellä toistensa peilikuva.
Me siis tarvitsemme niin fyysisiä kuin psyykisiä valmeuksia voidaksemme kehitellä ajatuksia, käsityksiä, ymmärtääksemme ylipäätään.
On hyvin yleinen väärinkäsitys että me kykenisimme tiedostamaan kaiken itsestämme ja toisitamme. Me emme kykene toimimaan, hallitsemaan biologiaamme/psykeämme vaikka me niin helposti uskomme. Me voimme vaan yrittää luottaa että ne toimivat, ainakin joten kuten.
Todellsiuudessa me tiedotamme vain pikkuriikkisen osan ja loput on pimennossa. Päivä päivältä tiedostamme enempi ja enempi.
Lapset jotka kasvavat vallan aitoshoidossa, he saavat katon pään päälleen, ruokaa, vaatteita ja sängyn jossa nukkua eivät yleensä niissä olosuhteissa pysty kehittämään psyykista rakennelmaa kuten perheessä kasvaneet lapset.
Alin psyykinen toimintatila on apatia ja nämä laitoshoidossa kasvaneet lapset tulevat istumaan vielä täysikasvuisinakin apaattisina ja tuijottavat eteensä. Mitään psyykistä tomintaa ei pääse kehittymään eikä aivot saa tukea ajatuksien kehittelylle tai päätelmien teolle. Tunne-elämän kehistys on myös näillä lapsilla nollilla.
simpansseja ja kääpiösimpansesseja ja heidän seksuaalista toimintaa. Nämä lajit ovat geneettisesti erittäin lähellä toisiaan.
Simpanssi urokset ovat erittäin seksuaalisesti aktiivisempia kuin naaraat kun taas kääpiösimpanssien naarat ovat aktiivisempia kuin urokset. Simapnssit parittelevat vain lisääntyäkseen kun taas kääpiösimpanssit parittelevat nauttiakseen, omaksi huvikseen.
Tästä voisi tehdä sen päätöksen että nisäkkäiden kesken naaraiden aktiivisuus siis lisää nautintoa.
Huom! tämä viimeinen maininta oli oma huomioni, enkä tiedä löytyykö sille tutkimusperää.