Ironisesti adventistit, jotka väittävät olevansa reformaattorien työn jatkajia ja täällä Suomessa etenkin viittaavat mielellään Lutheriin ovat pelastusopissaan lähempänä juuri sitä katolisuutta, jota he vastustavat: adventistien vanhurskauttamisoppi muistuttaa Trenton konsiilin vanhurskauttamisoppia hämärtäen ja sekoittaen toisiinsa vanhurskauttamisen ja pyhityksen (sekä päästäessään teot mukaan, varsinkin sapatin pitämisen ja ruokasäännöt) ja vaatiessaan perfektionismia: "luonteen kehittämistä" tahrattomaksi. Pelastusvarmuuden puuttuminen on väistämätön johtopäätös adventistisesta pelastusopista,
Pelastusvarmuus katolisuuden varassa
tahraton luonne
183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
pelastusoppia, Trenton konsiilin opista puhumattakaan.
Roomalaiskatolinen näkemys on se, että pyhitys (vanhurskaaksi tekeminen) edeltää vanhurskaaksi julistusta. Tämä johtaa omilla teoilla pelastumiseen. Trenton konsiili löi tämän näkemyksen lukkoon.
Luther opetti, että pyhitys (vanhurskaaksi tekeminen) on seuraus vanhurskaaksi julistuksesta. Näin hän käänsi vanhurskaaksi julistuksen ja pyhityksen *loogisen* järjestyksen toisinpäin. Tämä on myös Adventtikirkon virallinen kanta.
Nykyprotestantismin oppi, että pyhitystä ei ole ollenkaan, on HARHAOPPIA. Se ei ole missään tapauksessa reformaation oppi. Väite, että vanhurskautus on pelkästään forenssinen julistus ilman mitään muutosta uskovassa on EPÄRAAMATULLISTA sanahelinää ja väärää pelastusvarmuutta.
yx advari, jolla on pelastusvarmuus Kristuksessa