Löytyykö virheitä tästä listauksesta?
Minulle tässä oli paljon uutta, en tiennyt Suomen olleen noin aktiivinen ennen sodan alkua. Pitääkö kaikki nämä tiedot siis paikkansa?
Jatkosodan alku päivä kerrallaan
1940
12.3. Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan päättävä Moskovan rauhansopimus allekirjoitetaan.
9.4 Saksa miehittää Tanskan ja nousee maihin Norjassa. 10.5. Saksa aloittaa suurhyökkäyksen länteen.
29.-31.7 Hitler käynnistää hyökkäyssuunnittelun Neuvostoliittoon
1.8 Molotov ilmoittaa puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia.
18.8 Saksa ehdottaa Suomelle saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia.
12.9 Kauttakulkusopimuksen tekninen pöytäkirja allekirjoitetaan.
21.9 Ensimmäiset Saksan kauttakulkujoukot saapuvat Vaasaan.
22.9 Teknillinen sopimus vahvistetaan valtioiden väliseksi kauttakulkusopimukseksi.
23.9 Kauttakulkusopimuksesta tiedotetaan Neuvostoliiton, Englannin ja Ruotsin lähettiläille.
26.9. Saksan asetoimitukset Suomeen alkavat.
12.-13.11 Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta ratkaista "Suomen kysymys" samalla tavalla kuin Baltiassa. Hitlerin kanta on jyrkän kielteinen.
21.11 Uusi laajennettu kauttakulkusopimus allekirjoitetaan.
18.12 Hitler allekirjoittaa Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Sen mukaan saksalaiset hyökkäävät Pohjois-Suomen läpi Neuvostoliittoon. Suomen rooli on sitoa neuvostojoukkoja hyökkäämällä Lapin molemmin puolin ja Hankoon.
19.12 Risto Ryti valitaan presidentiksi.
1941
30.-31.1 Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä.
13.2 Hitler luopuu maihinnoususta Englantiin.
14.-18.2 Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen.
9.3 Saksa tekee aloitteen suomalaisen SS-osaston perustamisesta. Värväys aloitetaan huhtikuussa.
30.4 Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941.
25.5 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Salzburgissa yleisellä tasolla.
28.5 Heinrichsin johtama sotilasvaltuuskunta palaa neuvotteluista ja esittelee neuvottelujen tulokset Mannerheimille ja Rytille.
2.-6.6 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Helsingissä ja Kielissä käytännön tasolla, asialistalla ovat Saksan joukkojen keskitykset Suomeen, lentokenttien luovutus Saksalle, lentotoiminta, laivastotoiminta, Suomen liikekannallepanon ajankohta, yms.
7.-21.6 Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse. Pitkän yhdentymisprosessin tuloksena Luftwaffen lupa käyttää suomalaisia lentokenttiä: Malmi 9.6., Vaasa 10.6., Rovaniemi 18.6, Utti 19.6., Kemijärvi 23.6.
10.6 Suomen rauhanajan joukot saavat käskyn siirtyä sotavahvuuteen.
15.6 Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille.
14.6 Sotilasneuvottelujen tuolokset hyväksytään tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa.
15.6 Heinrichs ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä Suomen mukana olosta Barbarossassa Saksalaisille.
15.6 Pohjois-Suomen joukot kutsutaan "ylimääräisiin harjoituksiin"
15.6 Merivoimat saavat käskyn siirtyä sodanuhka-kokoonpanoon
16.6 Presidentin määräyksestä Kajaaniin kokoontunut työryhmä alkaa suunnitella tulevassa sodassa vallattavan Itä-Karjalan miehityshallintoa
16.6 Saksan Norjan Armeijan Esikunta antaa kirjallisen suunnitteluohjeen hyökkäyksestä itselleen alistetulle Suomen Kolmannelle Armeijakunnalle (III AK).
17.6 Hitlerin lopullinen käsky Barbarossan aloittamisesta.
17.6 Suomen yleisesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta.
17.6 Kaksi saksalaista miinalaivaryhmää saapuu Suomen vesille ja piiloutuu saaristoon.
17.6 Päiväkäskyssä Rovaniemen päämajassa: "ilmatiedustelu Venäjän alueella on sallittua 22.6. klo 2.30 alkaen".
21.6 Leningradiin matkalla oleva saksalainen pommitusrykmentti saapuu Suomen ilmatilaan, lentää Etelä-Suomen halki Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä Laatokkaa pitkin etelään pudottaen miinoja Kronstadtin laivatotukikohdan alueelle noin klo 3. seuraavana aamuna ja jatkaa matkaansa Suomeen ja Uttin kentälle, missä ne tankkaavat ja jatkavat matkaansa kotikentälleen Itä-Preussiin.
21.6 Saksalaiset miinalaivaryhmät lähtevät Suomen saaristosta illalla laskemaan operaatiosuunnitelmansa mukaisia offensiivisia miinoitteita Suomenlahdelle ja Viron rannikolle. Samoihin aikoihin liikkeelle lähtevät myös Suomen kolme sukellusvenettä aikeinaan laskea miinoja Viron rannikolle. Saksalaiset saavat työnsä päätökseen noin klo.3 aikoihin, suomalaiset noin klo 8 aikoihin. Neuvostoliittolaiset lentoveneet huomaavat miinansa jo laskeneet saksalaiset miinalaivat ja avaavat tulen niitä kohti. Suomalaisia sukellusveneitä ei havaita.
22.6 Toinen saksalainen, Suomenlahdelta lentänyt lentorykmentti pudottaa miinoja Kronstadiin ja matkaa Uttiin välilaskuun, mukana suomalainen ilmavoimien yhteysupseeri oppaana.
22.6 Saksan Vuor.AK miehittää Petsamon Norjasta käsin alkaen klo 2.30.
22.6 Suomi aloittaa operaatio Kilpapurjehduksen, eli demilitarisoidun Ahvenanmaan miehityksen.
22.6 Suomen 17. päivänä liikekannalle pannut joukot ovat keskitysalueillaan.
22.6 Saksa hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa noin klo 02.30. Suomi ilmoittaa olevansa puolueeton
22-23.6 saksalaiset pommikoneet pommittavat Suomesta käsin Neuvostoliittoa ja käyttävät pommitukseen mm. suomalaista miehistöä. Samoin miinoitettiin Kronstadtin-Leningradin edusta, sekä pommitettiin Hankoniemeä.
22.6 Hitler pitää radiopuheen jossa ilmoittaa suomalaisten olevan liitossa – im Bunde - saksalaisten kanssa.
22.6 Suomalainen kaukopartio lähetetään saksalaisilla vesitasoilla Oulujärveltä tuohoamaan Vienan kanavan sulkuja.
23.6 Stalinin kanavaa aiotaan pommittaa Malmin lentokentältä käsin. Huonon sään johdosta lento peruutetaan ja jo ilmassa olevat koneet pudottavat pommit Hankoon.
25.6 Neuvostoliiton koneet pommittavat Suomea.
25.6 Pääministeri Jukka Rangell ilmoittaa Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliiton kanssa.
26.6 Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen, koska 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, niin pääministeri Rangell toteaa radiossa, että tuosta syystä Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
29.6 Saksalaiset hyökkäävät Suomesta Murmanskin ja Salla-Kantalahden suuntaan. Mukana Sallan suunnalla saksalaisillae alistettu suomalainen III AK.
10.7 Suomalaisten päähyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa, minkä jälkeen siirrytään asemasotaan.
Minulle tässä oli paljon uutta, en tiennyt Suomen olleen noin aktiivinen ennen sodan alkua. Pitääkö kaikki nämä tiedot siis paikkansa?
Jatkosodan alku päivä kerrallaan
1940
12.3. Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan päättävä Moskovan rauhansopimus allekirjoitetaan.
9.4 Saksa miehittää Tanskan ja nousee maihin Norjassa. 10.5. Saksa aloittaa suurhyökkäyksen länteen.
29.-31.7 Hitler käynnistää hyökkäyssuunnittelun Neuvostoliittoon
1.8 Molotov ilmoittaa puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia.
18.8 Saksa ehdottaa Suomelle saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia.
12.9 Kauttakulkusopimuksen tekninen pöytäkirja allekirjoitetaan.
21.9 Ensimmäiset Saksan kauttakulkujoukot saapuvat Vaasaan.
22.9 Teknillinen sopimus vahvistetaan valtioiden väliseksi kauttakulkusopimukseksi.
23.9 Kauttakulkusopimuksesta tiedotetaan Neuvostoliiton, Englannin ja Ruotsin lähettiläille.
26.9. Saksan asetoimitukset Suomeen alkavat.
12.-13.11 Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta ratkaista "Suomen kysymys" samalla tavalla kuin Baltiassa. Hitlerin kanta on jyrkän kielteinen.
21.11 Uusi laajennettu kauttakulkusopimus allekirjoitetaan.
18.12 Hitler allekirjoittaa Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Sen mukaan saksalaiset hyökkäävät Pohjois-Suomen läpi Neuvostoliittoon. Suomen rooli on sitoa neuvostojoukkoja hyökkäämällä Lapin molemmin puolin ja Hankoon.
19.12 Risto Ryti valitaan presidentiksi.
1941
30.-31.1 Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä.
13.2 Hitler luopuu maihinnoususta Englantiin.
14.-18.2 Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen.
9.3 Saksa tekee aloitteen suomalaisen SS-osaston perustamisesta. Värväys aloitetaan huhtikuussa.
30.4 Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941.
25.5 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Salzburgissa yleisellä tasolla.
28.5 Heinrichsin johtama sotilasvaltuuskunta palaa neuvotteluista ja esittelee neuvottelujen tulokset Mannerheimille ja Rytille.
2.-6.6 Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Helsingissä ja Kielissä käytännön tasolla, asialistalla ovat Saksan joukkojen keskitykset Suomeen, lentokenttien luovutus Saksalle, lentotoiminta, laivastotoiminta, Suomen liikekannallepanon ajankohta, yms.
7.-21.6 Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse. Pitkän yhdentymisprosessin tuloksena Luftwaffen lupa käyttää suomalaisia lentokenttiä: Malmi 9.6., Vaasa 10.6., Rovaniemi 18.6, Utti 19.6., Kemijärvi 23.6.
10.6 Suomen rauhanajan joukot saavat käskyn siirtyä sotavahvuuteen.
15.6 Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille.
14.6 Sotilasneuvottelujen tuolokset hyväksytään tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa.
15.6 Heinrichs ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä Suomen mukana olosta Barbarossassa Saksalaisille.
15.6 Pohjois-Suomen joukot kutsutaan "ylimääräisiin harjoituksiin"
15.6 Merivoimat saavat käskyn siirtyä sodanuhka-kokoonpanoon
16.6 Presidentin määräyksestä Kajaaniin kokoontunut työryhmä alkaa suunnitella tulevassa sodassa vallattavan Itä-Karjalan miehityshallintoa
16.6 Saksan Norjan Armeijan Esikunta antaa kirjallisen suunnitteluohjeen hyökkäyksestä itselleen alistetulle Suomen Kolmannelle Armeijakunnalle (III AK).
17.6 Hitlerin lopullinen käsky Barbarossan aloittamisesta.
17.6 Suomen yleisesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta.
17.6 Kaksi saksalaista miinalaivaryhmää saapuu Suomen vesille ja piiloutuu saaristoon.
17.6 Päiväkäskyssä Rovaniemen päämajassa: "ilmatiedustelu Venäjän alueella on sallittua 22.6. klo 2.30 alkaen".
21.6 Leningradiin matkalla oleva saksalainen pommitusrykmentti saapuu Suomen ilmatilaan, lentää Etelä-Suomen halki Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä Laatokkaa pitkin etelään pudottaen miinoja Kronstadtin laivatotukikohdan alueelle noin klo 3. seuraavana aamuna ja jatkaa matkaansa Suomeen ja Uttin kentälle, missä ne tankkaavat ja jatkavat matkaansa kotikentälleen Itä-Preussiin.
21.6 Saksalaiset miinalaivaryhmät lähtevät Suomen saaristosta illalla laskemaan operaatiosuunnitelmansa mukaisia offensiivisia miinoitteita Suomenlahdelle ja Viron rannikolle. Samoihin aikoihin liikkeelle lähtevät myös Suomen kolme sukellusvenettä aikeinaan laskea miinoja Viron rannikolle. Saksalaiset saavat työnsä päätökseen noin klo.3 aikoihin, suomalaiset noin klo 8 aikoihin. Neuvostoliittolaiset lentoveneet huomaavat miinansa jo laskeneet saksalaiset miinalaivat ja avaavat tulen niitä kohti. Suomalaisia sukellusveneitä ei havaita.
22.6 Toinen saksalainen, Suomenlahdelta lentänyt lentorykmentti pudottaa miinoja Kronstadiin ja matkaa Uttiin välilaskuun, mukana suomalainen ilmavoimien yhteysupseeri oppaana.
22.6 Saksan Vuor.AK miehittää Petsamon Norjasta käsin alkaen klo 2.30.
22.6 Suomi aloittaa operaatio Kilpapurjehduksen, eli demilitarisoidun Ahvenanmaan miehityksen.
22.6 Suomen 17. päivänä liikekannalle pannut joukot ovat keskitysalueillaan.
22.6 Saksa hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa noin klo 02.30. Suomi ilmoittaa olevansa puolueeton
22-23.6 saksalaiset pommikoneet pommittavat Suomesta käsin Neuvostoliittoa ja käyttävät pommitukseen mm. suomalaista miehistöä. Samoin miinoitettiin Kronstadtin-Leningradin edusta, sekä pommitettiin Hankoniemeä.
22.6 Hitler pitää radiopuheen jossa ilmoittaa suomalaisten olevan liitossa – im Bunde - saksalaisten kanssa.
22.6 Suomalainen kaukopartio lähetetään saksalaisilla vesitasoilla Oulujärveltä tuohoamaan Vienan kanavan sulkuja.
23.6 Stalinin kanavaa aiotaan pommittaa Malmin lentokentältä käsin. Huonon sään johdosta lento peruutetaan ja jo ilmassa olevat koneet pudottavat pommit Hankoon.
25.6 Neuvostoliiton koneet pommittavat Suomea.
25.6 Pääministeri Jukka Rangell ilmoittaa Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliiton kanssa.
26.6 Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen, koska 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, niin pääministeri Rangell toteaa radiossa, että tuosta syystä Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
29.6 Saksalaiset hyökkäävät Suomesta Murmanskin ja Salla-Kantalahden suuntaan. Mukana Sallan suunnalla saksalaisillae alistettu suomalainen III AK.
10.7 Suomalaisten päähyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa, minkä jälkeen siirrytään asemasotaan.
Vastaukset 80
Vanhimmat
En minä ainakaan löydä mitään paikkansa pitämätöntä tuosta listasta. Tottahan Suomi oli aktiivinen, kun oli Saksan avulla mahdollisuus saada talvisodassa menetetyt alueet takaisin.
Mukava luettelo Suomen kamppailusta kahden suurvallan diktaattorien murskaavan taistelun keskellä.
Hienosti tulee myös ilmi miten nuo hirmuhallitsijat, Stalin ja Hitler, ajautuvat lopulta ystävyydestä sotaan keskenään. Maailman ja Suomen onnihan oli, että heidän kumppanuutensa ei kestänyt. Saksa tuhoutui jäätyään yksin jo 1940-luvulla ja Neuvostoliittokin lopulta, tosin 45 vuotta myöhemmin.
Pitäisikin tehdä luettelo joka alkaisi jo 1930-luvun puolivälistä päätyen 1940-luvun puoliväliin. Tuona aikana on koko totalitarististen valtioiden keskinäinen kuolontanssi näkyvillä. Tässä Hitlerin ja Stalinin kammottavassa ahneuden leikissä tuhottiin Eurooppaa ja eurooppalaisia hirvittäviä määriä. Neuvostoliiton kuolemassa vihdoin Euroopan hirmuhallitsijoiden viha-rakkaus -suhteen viimeiset kansoja orjuuttavat vihan hedelmät kuihtuivat. (Johan lipsu ällörunolliseksi.)
Siinä meillä meriittiä!
Sellaista se on meillä pienillä, ei näillä nyrkeillä pärjää suurvaltojen diktaatorien kanssa, pakko käyttää järkeä. Joka tapauksessa selvisimme paremmin kuin mikään muu näiden hirmuhallitsijoiden väliin jäänyt maa.
herroille lähetettiin jopa ihmisiä teurastettavaksi. Tämä on se todellinen kulminaatiokohta historiassa, josta Suomen myöhempi "puolueettomuuskin" on alkunsa saanut.
Ei Suomi tosiaankaan selvinnyt kaulus puhtaana, mutta toisin kuin muille, meille jäi sentään paita. Mille muulle Stalinin ja Hitlerin etupiirijaon uhrille kävi lähellekään niin hyvin kuin Suomelle?
joten ei kukaan muu onnistunut niin hyvin nuolemaan kuin jalot esi-isämme.
Kuten Paasikivi sanoi, maan johdon täytyy osata ajatella muutakin kuin "muutaman urhoollisen tunne-elämää".
Toisin sanoen: ei se auta, vaikka kuinka hokisi, että on se niin väärin, on se niin väärin. Täytyy olla jotain keinoja viedä asiat parhaaseen mahdolliseen suuntaan.
Suomi on onnistunut melko hyvin perseenuolentaoperaatioissaan.
Jos seurataan tarkasti otsikkoa, niin jatkosodan tapahtumat päivä päivältä on esitetty riittävän hyvin. Tietysti se, mitä kaikkea otetaan listaan mukaan, herättää kysymyksiä. Joku ottaisi lisää tapahtumia, joku toinen taas poistaisi esitetyltä listalta tapahtumia.
Varsinainen kysymys on listan tarkoitus. Jos tarkoituksena on esittää sotatapahtumien aikajärjestys, niin pitää huomata, että useat tapahtumat oli päätetty jo paljon ennen niiden tapahtumista. Niiden toteuttamiseen on tarvittu aikaa.
Jos taas tarkoituksena on saada selville tapahtumien seuraus toisistaan, niin pätee sama. Pitäisi vertailla aikoja, jolloin päätökset kyseisistä toimista tehtiin.
Jos taas tarkoituksena on etsiä sodan aloittajia, pitää muistaa, että sota on vain diplomaattisen toiminnan jatkamista sotilaallisin keinoin. Listan pitää todellakin alkaa paljon ennen sodan alkua. Kenties vuosi 1925 kelpaisi aloitusvuodeksi?
30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää ilman sodanjulistusta Suomeen.
14.6.1940 Neuvostoliitto ampuu alas Suomalaisen Kaleva-siviililentokeen, surmaa sen miehistön ja ryöstää postin.
Muitakin puutteita listastasi löytyy, mutta lisätköön ne muut.
Kommuekille terveisiä :)
"30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää ilman sodanjulistusta Suomeen. "
Tuo onkin talvisodan aloitus, kyseisessä listauksessa käsitellään jatkosotaan johtavia toimia.
"14.6.1940 Neuvostoliitto ampuu alas Suomalaisen Kaleva-siviililentokeen, surmaa sen miehistön ja ryöstää postin. "
Tuon siinä voi mainita, mahtuu aikajanallekin.
Siksihän sitä jatkosodaksi kutsutaan.
"30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää ilman sodanjulistusta Suomeen. "
Talvisotaa. Lista käsittelee jatkosodan alkamista.
"14.6.1940 Neuvostoliitto ampuu alas Suomalaisen Kaleva-siviililentokeen, surmaa sen miehistön ja ryöstää postin. "
Tuon tietysti voisi lisätä.
"Muitakin puutteita listastasi löytyy, mutta lisätköön ne muut. "
Annappa tulla vaan jos löytyy.
Ihmeellistä tulkintaa.
Lista alkaa seuraavasti: 12.3. Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan päättävä Moskovan rauhansopimus allekirjoitetaan.
Siis välirauhan allekirjoitus on mielestäsi jo sellainen tapahtuma, joka käsittelee jatkosodan alkamista, mutta itse talvisota ei???
Ihmeellistä tosiasioiden vääristelyä ja kiertelyä sinulta. Vaikka väittäisit mustan valkoiseksi, et silti voi muuttaa miksikään sitä tosiseikkaa, että ainoa todellinen syy jatkosotaan oli talvisota. Ja talvisodan aloitti kiistatta Neuvostoliitto, joka on siis näin ollen ainoa todellinen jatkosodan aloittaja! Sen se aloitti jo vuonna 39.
Eipä ole ihme, että sinua kommuekiksi kutsutaan.
"Siis välirauhan allekirjoitus on mielestäsi jo sellainen tapahtuma, joka käsittelee jatkosodan alkamista, mutta itse talvisota ei??? "
Moskovan rauhansopimusta alettiin nimittää välirauhaksi vasta uuden sodan myötä. Ei siinä sopimuksessa lue "välirauhaa" vaan se oli tarkoitettu pysyväksi.
Yksi jatkosotaan lähtemisen motiiveista oli "talvisodan revanssi" ja siinä menetettyjen alueiden palautus, mutta ne eivät olleet ainoat eikä painavimmatkaan syyt siihen miksi Suomi lähti Saksan kelkkaan. Todelliset syyt jatkosodalle kehittyivät talvisodan päättymisen jälkeen, kun Suomi koki Neuvostoliiton yhä uhkana ja Saksa löydettiin avuksi tähän uhkaan. Siksipä talvisodan tapahtumia tuollaisessa listassa on turha kerrata, koska se keskittyy juuri jatkosotaan ja kaikkien luulisi tietävän mikä talvisota oli ja miksi se käytiin.
" Ja talvisodan aloitti kiistatta Neuvostoliitto, joka on siis näin ollen ainoa todellinen jatkosodan aloittaja! Sen se aloitti jo vuonna 39. "
Talvisodalla ja jatkosodalla on niin paljon eroavaisuuksia syissä, motiiveissa ja tavoitteissa, kuin myös niiden välillä solmittin ne toisistaan erottava rauhansopimuskin, joten on melkoisen putkinäköistä nähdä ne yhtenä ja samana sotana. Samalla periaatteella voit niputtaa yhdeksi ja samaksi sodaksi kaikki Suomen alueella käydyt sodat, ainahan niihin Venäjän syylliseksi löytää kun tarpeeksi kauas historiassa palaa.
Jatkosota poikkeaa tästä siinä, että sitä ei aloittanut Venäjä, kuten ko. listasta hyvin käy ilmi, ja senhän sinä haluaisitkin sodat yhdistämällä oikeasti pimittää, eikö niin?
Vai osaatko?
"Moskovan rauhansopimusta alettiin nimittää välirauhaksi vasta uuden sodan myötä. Ei siinä sopimuksessa lue "välirauhaa" vaan se oli tarkoitettu pysyväksi."
Tähän pieni huomautus: Kyllä Moskovan rauhansopimusta kutsuttiin suomalaisella puolella välirauhaksi , itseasiassa heti tuoreeltaan. Tämä tulee esille esimerkiksi Ohto mannisen toimittamasta "murhenäytelmän vuorosanat" teoksesta jossa käydään läpi talvisodan hallituksen keskustelut. Tietysti sitten on toinen asia mitä Ryti ja Tanner tarkoittivat puhuessaan välirauhasta jo silloin? Ajatukseni tästä on se, että tarkoittivat että Suomenkin asiat otetaan esille uudestaan lopullisessa rauhanteossa kun koko suursota on päättynyt.
"teoksesta jossa käydään läpi talvisodan hallituksen keskustelut."
Siis ENNEN Moskovan rauhaa, joka ei ollut hallituksellekaan mikään välirauha kuin vasta sitten kun Saksa tarjosi mahdollisuutta revanssiin.
Milloinka Saksa lupasi:saatten korkojen kanssa takaisin kun teette RAUHAN.Se oli talvisodan aikaa kevät -40.
...jos viitsit lisätä lähteet (kirjallisuuteen tai linkkeinä) näihin tapahtumiin?
Auttais huomattavasti listan käyttöä.
Nimierkkihän on laittanut loppuun satsin kirjoja, joista mielestäni yksi ainoa melkekin kattaisi mainittuna lähteenä kaiken!
Siis tämä Mauno Jokipiin mammuttiteos, jossa on lähdekirjojen ja lähteiden luettelo liki 0.5 cm paksuinen hivakka kirjan lopussa!
Mauno Jokipii, Jatkosodan synty. Tutkimus Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-1941. (1987)
Lähteet ja lainaukset:
- C. Leonhard Lundin, Finland in the Second World Ear. (1957)
- Hans Peter Krosby, Suomen valinta 1941 (1967)
- Risto Pajari, Jatkosota ilmassa (1971)
- Antti Laine, Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941-1944. (1982)
- Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan (1986)
- Mauno Jokipii, Jatkosodan synty. Tutkimus Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-1941. (1987)
- Suomi 85; Itsenäisyyden puolustajat -kirjasarja, Ari Rautio(toim.) (2002-2003)
- Erkki Nordberg, Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla (2003)
- Markku Jokisipilä, Aseveljiä vai liittolaisia (2004)
- Anssi Vuorenmaa, Suomi Sodassa
- Earl F. Ziemke, Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945
- Histrory 20, The Era of Aggressors
...lähdeviite sivunumerolla tms. olisi jokaisen erillisen päivämäärä tapahtuma -väitteen perässä.
En toki väitä että listassa on virheitä.
"...jos viitsit lisätä lähteet (kirjallisuuteen tai linkkeinä) näihin tapahtumiin?
Auttais huomattavasti listan käyttöä. "
Jos tarkoitat tuota päivä kerrallaan listausta niin en näe tarkoituksenmukaisena lisätä siihen lähdeviitteitä koska nuo tapahtumat mainitaan lähes kaikissa lähteissä.
Kirjallisuuslähteet löytyy 1. kirjoituksen lopusta. Lainauksien lähdeviitteet löytyvät lainausten lopusta. Suosittelen tutustumaan mainitsemiini lähteisiin sellaisenaan ja jos listasta puuttuvia lähteitä tarjoat minulle päin niin kiitän ja kumarran.
Suomi alkoi neuvotella (vai ainoastaan teki ehdotuksen?) pohjoismaisesta puolustuskuviosta heti Talvisodan loputtua Ruotsin ja Norjan kanssa. NL reagoi kuitenkin nopeasti ja ilmoitti vielä maaliskuussa, ettei tuo sovi NL:n suunnitelmiin. Lokakuussa 1940 pohdittiin vielä Suomen ja Ruotsin välistä sopimusta mutta samoin tuloksin.
... jos pohjoismainen liitto olisi toteutunut olisikin Suomi päätynyt sotimaan sakemannien kanssa (Norjan) Lapissa jo v. 1940 huhtikuussa eikä vasta 1944!
V.1940 sotilaallinen liitto Saksan ja N.LIITON välillä oli luja.Molemmat puolustivat toistensa etuja.Muut liitot eivät tukeneet heidän pyrkimyksiä.
Sotilasliitosta näiden diktatuurien välillä ei ollut kysymys. Vain hyökkäämättömyys- ja kauppasopimus.
Tuo lista ei siis ole minun tekemäni vaan se löytyi täältä: http://nimierkki.blogspot.com/index.html
aloittaa aina noin kyselen-tyyliin.
Kalastelee taas yksisilmäsillä listoillaan herkkäuskoisia.
"Kalastelee taas yksisilmäsillä listoillaan herkkäuskoisia. "
Tässähän sinulla on tilaisuus taas kerran osoittaa se "yksisilmäisyys" ja "Venäjän puolustelu" yms. ties mistä nimimerkittömillä multinikeillä on tapana minusta itkeä.
Ole mies, älä märise vaan todista se mitä väität. Tee jotain tuon ikuisen ruikuttamisen sijaan.
Sovittaiskos että vastaisuudessa kommentoit sitä sitten siellä etkä levittele sinne sun tänne?
Ketä mahtaa kiinnostaa sinun perustelusi? Ja yleensäkin henkilö Nimierkki?
"Ketä mahtaa kiinnostaa sinun perustelusi?"
Oletkohan itse miettinyt ketä mahtaa kiinnostaa
sinun mielipiteesi?
Nimierkin listasta voi olla eri mieltä, mutta
kyllä sitten pitäisi pystyä osoittamaan omiakin
perusteltuja näkemyksiä!
Omat tietoni eivät riitä noiden kaikkien kohtien
arvioimiseen, mutta ehkäpä joidenkin.
"Ketä mahtaa kiinnostaa sinun perustelusi? Ja yleensäkin henkilö Nimierkki? "
Minua kiinnostaa Nimierkin perustelut ja näyttää kiinnostavan lukijatilastojen perusteella montaa muutakin. Missä sinun perustelusi ovat?
Henkilönä Nimierkistä näyttää sinulla olevan jopa pakkomielle ;)
13.3.1940 talvisota päättyy klo 11.
14.3.1940 Ruotsin lehdet vaativat sotilasliittoa, "Pohjolaa ei saa tuhota pala palalta".
20.3.1940 Neuvostoliitto vastustaa ajatusta Sumen ja Ruotsin puolustusliitosta.
22.3.1940 Hangon vuokra-alue luovutetaan neuvostoliittolaiselle upseerikomissiolle klo 24.00. Suomen maaperällä on nyt kaksi armeijaa; Suomen armeija ja puna-armeija.
24.3.1940 Neuvostoliitto aloittaa Hangon linnoittamisen.
29.3.1940 Molotov varoittaa Suomea, Ruotsia ja Norjaa puolustusliittoajatuksesta.
10.4.1940 Neuvostojoukot vetäytyvät Petsamon alueelta.
7.5.1940 Pravda syyttää Suomea rauhansopimuksen rikkomisesta.
2.6.1940 Neuvostoliitto vaatii Hangon vuokra-alueelta viedyn omaisuuden luovuttamista takaisin.
14.6.1940 Neuvostoliiton sotilaskoneet ampuvat alas Aeron matkustajakoneen Suomenlahdella.
6.7.1940 Neuvostoliitto uudistaa vaatimuksen Hangon alueen omaisuuden luovutuksesta.
21.7.1940 Viron, Latvian ja Liettuan vastavalitut parlamentit julistavat yksimielisesti maansa neuvostotasavalloiksi.
26.8.1940 Ruotsalainen Decemviri-ryhmä esittää suppealle sisäpiirille Suomen ja Ruotsin puolustusunionia.
6.9.1940 Hangon kauttakulkusopimus allekirjoitetaan - puna-armeijan junat saavat vapaan oikeuden liikkua Neuvostoliitosta Hangon tukikohtaan.
21.9.1940 ensimmäiset saksalaiset kuljetuslaivat saapuvat Suomen satamiin. Nyt Suomessa alkaa olla myös kolmannen maan sotaväkeä - Saksan armeija.
22.9.1940 Suomen ja Saksan kauttakulkuliikennesopimus allekirjoitetaan. Rkp arvostelee ankarasti pika-asutuslakia, joka "vaarantaa ruotsinkielisen väestön toimeentuloa ja kulttuuriperinteitä" (ahneus ja epäisänmaallisuus ilmenevät jo nyt!).
25.9.1940 Hangon kauttakulkuliikenne alkaa.
26.9.1940 Saksan asetoimituksen Suomeen alkavat
11.10.1940 Neuvostoliitto perustaa konsulaatin Ahvenanmaalle.
16.10.1940 Saksan Suomen alueen kauttakulkusopimus päättyy.
19.10.1940 Hangon alueen omaisuus korvataan kylpyammeita ja linoleumlattioita myöten rahassa.
1.11.1940 ruotsinkieliset maanviljelijät vievät valituskirjelmän pääministerille.
4.11.1940 Ruotsi aloittaa unionisuunnitelman valmistelun.
22.11.1940 Saksan ja Suomen sopimus lomalaiskuljetuksista.
25.11.1940 Neuvostoliitto vaatii Saksaa poistamaan kaikki joukkonsa Suomesta.
14.2.1941 Lufwaffen kenraali Seydel tulee Suomeen tarkastamaan mahdollisuuksia lentokenttien rakentamiseen itärajalle.
22.2.1941 Hitler suostuu 750 suomalaisen ottamisen SS-joukkoihin.
Suomi on nyt lopullisesti valinnut puolensa Saksan ja Neuvostoliiton tulevassa voimainmittelyssä.
3.6.1941 Sopimus Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä.
10.6.1941 Suomessa osittainen liikekannallepano.
16.6.1941 täysimittainen liikekannallepano.
21.6.1941 JR14 siirretään Ahvenanmaalle.
22.6.1941 operaatio Barbarossa käynnistyy. Suomalaiset ja saksalaiset suluttavat Suomenlahtea. Neuvostoliiton koneet pommittavat Suomen panssarilaivoja, Alskärin linnaketta ja tykkivene Uusimaata. Saksalaiset pommituslaivueet käyttävät Uttia ja Malmia välilaskupaikkoina ja pommittavat myös Hankoa. Neuvostojoukot tulittavat suomalaisia Immolassa, Hangossa ja Pummangissa.
23.6.1941 Ruotsi antaa luvan saksalaiselle 163. divisioonalle kulkea Oslosta Tornioon.
25.6.1941 neuvostoilmavoimat tekevät voimakkaita hyökkäyksiä 19 paikkakunnalle Suomessa.
26.6.1941 "Neuvostoliitto aloitti eilen sotatoimet Suomea vastaan".
30.6.1941 alkaa 2. divisioonan hyökkäys Pyhäjärven-Tyrjän alueella.
Jatkosota oli alkanut täydellä voimalla.
(Valitut Palat. Suomi sodassa. 1983)
niin miten siihen vaikutti nuo listalla olleet asiat? Tuossahan luetellaan kaikkea mahdollista mutta jätetään pois ne ratkaisevat seikat, eli Suomen ja Saksan yhteistyö ja sodan suunnittelu. Tuosta Valittujen palojen listasta saa kuvan, että sota olisi alkanut ikään kuin vahingossa ja siksi että venäläisilläkin oli sotilaita Suomessa ja jopa konsulaatti Ahvenanmaalla. Sota kuitenkin alkoi suunnitellusti ja sitä suunnittelua tuossa ei edes mainita. Ajopuuteoria on upotettu jo ajat sitten, jo ennen kuin Valitut Palat sitä vielä tuossa toisteli vuonna 1983.
"Ajopuuteoria on upotettu jo ajat sitten, jo ennen kuin Valitut Palat sitä vielä tuossa toisteli vuonna 1983."
Joo, sitten laseteltiinkin Mikolan ja Jutikkalan lanseeraamalla KOSKIVENEELLÄ sodan kuohuissa... Ja hyvinhän sitä kuulemma laskettiin kun suuremmilta karikoilta vältyttiin...
Voisin tuosta jotain sodan alkamiseen liittyvää omaani lisätä, kiitos.
Lisää etenkin se "ruotsalaisosuus" linoleumilattioineen! :=)
Se on hieno.
Otan kyllä kiitollisena kaikki tekstiäni koskevat korjausehdotukset vastaan, voi niitä käydä heittämässä suoraan sivullenikin.
Jos lainataan niin lainauksen lähdehän olisi kohteliasta ilmoittaa.
(aiempi nimimekki Kerettiläinen 4900672910H)
..tulosten tulkinnat. Ainoa hyväksyttävä tieteellinen metodi totuutta etsittäessä.
Tuo lista on aika lailla Nimierkin pöytälaatikossa käynyttä tavaraa. Nähty jo aiemmin.
Tällainen kronologinen luettelointi ei ole mitään sen enempää kuin listausta.
Tulkinta sen sijaan sisältyykin listaan itseensä:
"12.-13.11 Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta ratkaista "Suomen kysymys" samalla tavalla kuin Baltiassa".
Syistä voidaan aina keskustella, mutta päällisin syy oli isovenäläinen imperialismi, joka halusi liittää Suomen Neuvostovenäjään. Toisin sanoen jatkaa siitä, mikä ei Talvisodassa onnistunut.
Massanippelitietoa suoltamalla nimim. Nimierkki pyrkii hämärtämään tämän tosiasian, koska hänen toimintansa perimmäinen tarkoitus on vaientaa (Neuvosto)venäläisen imperialismin tulosten kriittinen tarkastelu.
Onneksi se imperialismi on viime vuosina joutunut peräytymään monella suunnalla.
Älähän nyt selitä syiksi tuommoisia nippeleitä kuin "isovenäläinen imperialismi".
Kyllä sodan perimmäinen syy on se, että Kain tappoi Aabelin.
aatteelle?
"Syistä voidaan aina keskustella, mutta päällisin syy oli isovenäläinen imperialismi, joka halusi liittää Suomen Neuvostovenäjään. Toisin sanoen jatkaa siitä, mikä ei Talvisodassa onnistunut. "
Kerettiläiseltä ei tietystikään voi odottaa pohdintaa siitä MIKSI Neuvostoliitto halusi vallata Suomen. "Isovenäläinen imperialismi" riittää kyllä syyksi yksinkertaisuuteen taipuville ja laajempia kokonaisuuksia hahmottamaan kykenemättömille aatteellisille kohkaajille kuten tämä kataari-kerettiläinen.
"Massanippelitietoa suoltamalla nimim. Nimierkki pyrkii hämärtämään tämän tosiasian, koska hänen toimintansa perimmäinen tarkoitus on vaientaa (Neuvosto)venäläisen imperialismin tulosten kriittinen tarkastelu. "
Ei ole.
Tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, ettei Suomi suinkaan ollut jatkosotaan joutuessaan mikään tahdoton uhri, vaan tilauksen nähnyt ja tarjoukseen tarttunut jolla oli perusteluissaan mukanaololle muutakin motiivia kuin pelkkä talvisodan vääryyden korjaaminen.
Tämä kuuluu niihin kipupisteisiin ja kiellettyihin asioihin Suomen historiassa, joista kaiken maailman kerettiläisten mielestä ei saisi edes keskustella. Sen näkee siitä kuinka heti alkaa sataa valheellisia syytöksiä "isovenäläisen imperialismin" suosimisesta, vaikka kyseessä oli pelkkä lista tapahtumista päiväjärjestyksessä. Ilmeisesti siinäkin kerrottiin liikaa.
(ent. Kerettiläinen 2000947152H)
Nimim. Nimierkki kirjoittaa: "kerettiläisten mielestä ei saisi edes keskustella".
Keskustelun alasampujana Nimierkki itse on kyllä yliveto. Katsokaa haulla kirjoitustensa määrä, ottakaa ihan sokkona 5 näytettä, ja arvioikaa vilpittömästi, onko niissä yhdessäkään puolustettu Suomen etua todella, tai onko ideoitu mitää uutta ?
Ei ole. Listaa listan perään ja ns. todistelua. Hän toteaa sen itsekin: "kyseessä oli pelkkä lista tapahtumista päiväjärjestyksessä. Ilmeisesti siinäkin kerrottiin liikaa".
Ei kerrota liikaa vaan liian vähän. Luetteloida osaa jokainen. Enemmän olisi, jos nimim. Nimierkki joskus tulkitsisikin jtkn. Siinäkin olisi se vaara, että täysin yksipuolinen, (NL)Venäjän ratkaisujen ylivoimaisesta paremmuudesta todisteleva väittäminen tunkisi väkisin esille.
Kun kerran historia on jo näyttänyt imperialistisen Venäjän tekojen saldoa tässä keskusteluketjussa käsiteltynä 30-luvulta tähän päivään varsin paljastavasti. Eniten on kärsinyt Venäjän kansa, mutta taantumuksellisten jäärien ohjaamat asiat eivät ole edistyneet. Eikä mikään tule todistetuksi tai todeksi pelkillä listoilla. Ei enää.
Nimierkki kirjoittaa oikein ISOILLA kirjaimilla miksi NL-Venäjä halusi vallata Suomen. Tarkoittaa tietysti että varmuuden vuoksi. Niinpä. Meniväthän siellä hyvät kalavedet ja mitä se tsuhna nyt itsenäisyydellä tekisikään.
Tämän valtausyrityksen tuloksia Nimierkki nytkin raivokkaasti puolustaa mm "Karjalan palautus"-saitissa. Imperialististen venäläisten myötä hän ei omaa kykyjä ymmärtää, miten paljon parempi naapuri Suomi olisi Venäjälle oikeudenmukaisesti kohdeltuna. Ainakaan hänen tuhansien palopuheittensa joukosta ei 5:ttä laajemmallakaan otannalla löydä yhtä ainutta positiivista tai toteuttamiskelpoista ideaa. Kaikki energia kun on keskitetty sellaisten alasampumiseen. Vähän surkealle saldolle jäävä 'elämäntyö'.
Vastaa nyt yksinkertaisesti MIKSI se Venäjä halusi vallata Suomen, vai onko syy siihen mielestäsi tosiaankin yksinkertaistettuna "isovenäläinen imperialismi"?
Mitä Nimierkkiin tulee niin ei hän mielestäni puolustele Venäjää eikä syyttele Suomea vaan paremminkin yrittää puolustella rehtiä historiankirjoitusta, mikä ottaa näköjän teikäläisiä Venäjänvihaajia suuresti päähän.
Kyllä ne siellä sen parhaiten tietää.
Tämä on keskustelupalsta jossa kysellään ja vastaillaan, eikä vain esitetä mielipiteitä ja herjata niitä joiden mielipiteet ei kelpaa. Sinä taidat keskittyä täällä lähinnä tuohon viimeksi mainittuun.
Nimiurkki!
Harmittaako?
--Omaa aloitetta suurhyökkäyksessä Neuvostoliitto ei pyrikään kieltämään, sitä päinvastoin korostetaan. Aloittajakysymys on ratkennut: Neuvostoliitto myöntää virallisessa teoksessa aloittaneensa ilmasodan Suomessa ja Pohjolassa. Muodolliset syyt olivat yhtä sotilaalliset kuin Saksalla Neuvostoliittoon hyökätessä: koska sodan epäiltiin kuitenkin olevan edessä, oli edullista temmata aloite omiin käsiin.--
Mauno Jokipii – Jatkosodan synty; 1987; sivu 607
"--Omaa aloitetta suurhyökkäyksessä Neuvostoliitto ei pyrikään kieltämään, sitä päinvastoin korostetaan. Aloittajakysymys on ratkennut: Neuvostoliitto myöntää virallisessa teoksessa aloittaneensa ilmasodan Suomessa ja Pohjolassa. "
Oikein loistava "putkislainaus" eli asiayhteydestään irrotettuna siitä voisi pikaisesti lukemalla saada ihan toisenlaisen kuvan kuin mitä Jokipii kirjassa kertoo. Kyse tässä kohtaa Jokipiin teosta on ilmasodasta ja tämä mainittu "suurhyökkäys" on 25.6. pommitukset, jotka Neuvostoliitto järjesti Jokipiinkin mukaan vastatoimena Suomen ja Saksan toiminnalle Suomesta käsin. Suomi ja Saksahan olivat operoineet jo kolme päivää Neuvostoliittoa vastaan Suomesta käsin ennen kuin se "aloitti".
" Suomi ja Saksahan olivat operoineet jo kolme päivää Neuvostoliittoa vastaan Suomesta käsin ennen kuin se "aloitti". "
Mutta mitäs väliä sillä kumpi aloitti, mutta sillä on väliä kumman puolelle Suomen olisi pitänyt alkaa sotimaaan - sillä oli väliä ja merkitystä!
Oliko Suomella muita mahdollisuuksia, ja kertooko Jokipii kuinka Suomen olisi tullut menetellä? Tekikö Suomi ns. väärän valinnan, kun ei lähtenyt, Stalinin johtaman Neuvostoliiton kelkkaan talvisodan jälkeen? Oliko Suomella vielä MUITA mahdollisia valintoja (näistä kahdesta - Stalin tai Hitler) välirauhanajan aikana tai sen jälkeen?
Pussinperä.
Lainaus siitä sivusta , kiitos.
MIksi ihmeessä Suomi olisi lähtnety N:liiton kelkkaan, kun tämä oikein kärttämällä kärtti Saksalta ratkaista Suomen kysymys lopullisesti ja uhkaili ja painosti koko sotien välisen rauhan ajan.
Selvästikään N:liitto ei ollut tyytyväinen Talvisodan lopputulokseen.
"Lainaus siitä sivusta , kiitos."
Hölmö vaatimus, ei se asia edes yhdelle sivulle mahdu. Lue ne 606 sivua ennen tuota pätkää niin ehkä ymmärrät mistä on kyse. Ei tuota asiaa millään putkismetodeilla tarvitse todistella ;)
"Selvästikään N:liitto ei ollut tyytyväinen Talvisodan lopputulokseen."
Ei ollut Suomikaan, mutta se oli käytännössä Suomi - ei Neuvostoliitto - joka ensimmäisenä aloitti varsinaiset sotatoimet toista vastaan, ihan niin kuin tuosta avauksen kronologiasta hyvin ilmenee. Uhkailu ja painostus ovat pelkkää politiikkaa jota harrastaa nykypäivänä Venäjäkin naapureitaan kohtaan, eikä se ole naapureille mikään syy hyökätä Venäjälle. Ei se ollut aikoinaan Suomellekaan.
" Ei ollut Suomikaan, mutta se oli käytännössä Suomi - ei Neuvostoliitto - joka ensimmäisenä aloitti varsinaiset sotatoimet toista vastaan, ihan niin kuin tuosta avauksen kronologiasta hyvin ilmenee. "
Oliko Hangon suunta 1941 tai Kannas vääriä suuntia .,.sotatoimien jatkamisessa tai peräti aloittamisessa, tärkeä seikka. Kumpi oli ennen m,.,. vai Suomi?
Sodissa oli taukoja eri aikoina ja taas sodittiin. Välirauhahan syntyi ennen jatkosotaa talvisodan seurauksena. Sitten oli asemasotavaihe - mutta ei siitä sen enempää. Vielä.
Tarkoitan vaan, ettei kannata katsoa asioita vain sotien nimillä ja vetää johtopäätöksiä yksisilmäisesti ja olla kertomatta miten SUURVALLAT vaikuttivat asioiden kulkuun, esim jatkosodan syntymiseen tai sitä edeltävään - talvisodan välirauhan aikaan.
Pussinperä.
Onhan näitä:
"Vaikka Suomen ja Saksan kesken ei ollutkaan sitovia sopimuksia, sodan valmistelut ja alkutapahtumat sujuivat pääpiirteissään Salzburgin keskusteluissa kirjatulla tavalla. Suomen lentokenttiä oli varattu ja luovutettu saksalaisten käyttöön myös etelä-Suomesta. Eräide Saksan ilmavoimille suunniteltujen tehtävien suorittaminen ei ollut mahdollista käyttämättä Suomen lentokenttiä. Neuvostoliiton 25.6.1941 tekemillä ilmahyökkäyksillä ei ollut Suomen sotaan liittymisen kannalta ratkaisevaa merkitystä. Ellei Neuvostoliitto olisi hyökännyt, Suomen johdolla olisi ollut ehkä vaikeuksia keksiä sopivia syitä liittymiselle sotaan Saksan rinnalle." - Risto Pajari; Jatkosota ilmassa, s.56
Toukokuun lopussa Salzburgissa ja Berliinissä aloitetut ja kesäkuun alussa Helsingissä jatkuneet Suomen ja Saksan väliset virallisluontoiset neuvottelut löivät lopullisesti lukkoon maiden välisen sotilaallisen yhteistyön, ja osapuolet sopivat samalla myös ilmavoimiensa sodanaikaisesta operatiivisesta yhteistyöstä. Kesäkuun 16. päivänä saapui kapteeni Friedrich-Franz von Nordenskiöld Luftwaffen yhdysupseeriksi Suomen ilmavoimien esikuntaan, ja kolme päivää myöhemmin otti kapteeni Pauli Ervi vastavuoroisesti hoitaakseen yhdysupseerin tehtävät Itä-Preussissa toimineen Luftflotte 1:n esikunnassa; Pohjois-Norjaan sijoitettu Luftlotte 5 sai puolestaan suomalaisupseerikseen 21. kesäkuuta tehtäviinsä astuneen kapteeni Olavi Lumialan.
Saksan ja Neuvostoliiton välien kiristyttyä aloitti Suomi 17. kesäkuuta liikekannallepanon jo odotettavissa olleen sodan varalta. Ilmavoimien osalta järjestelyt olivat alkaneet jo viikkoa aiemmin, jolloin lentojoukot olivat saaneet uudet ajanmukaiset toimintaohjeet sotajaoituksestaan. Välirauhan aikana vahvuuksiltaan ja valmiustasoltaan korkeina pidettyjen lentorykmenttien mobilisointi ja kohottaminen täyteen sodanajan tilaansa sujui vaikeuksitta. Ensi vaiheessaan liikekannallepano noudatti vielä aiemmin valmisteltua puolustuksellista ryhmitystä, vaikkakin ilmavoimat olivat valmiit siirtymään nopeasti myös hyökkäykselliseen toimintaan. Saksan polttoainetoimitusten ansiosta ilmavoimilla oli lentobensiiniä ja lentokoneöljyä arviolta kolmen sotakuukauden ajaksi. Samanaikaisesti oli kaikkiaan kuusi Suomen lentokentistä - Kemijärvi, Utti, Luonetjärvi, Malmi sekä pohjoiset Petsamon ja Rovaniemen kentät - varattu saksalaisten koneiden käyttöön. Kesäkuun 18. päivänä antoi ilmavoimien komentaja määräyksen suomalaisten sotilaskoneiden merkitsemisestä keltaisin siivenpäin ja rungon ympäri kulkevalla keltaisella vyöllä; tunnus oli sama kuin itärintamalle keskitetyillä saksalaisilla sotilaskoneilla.
Kesäkuun 22. päivänä kello kolme aamulla Saksa aloitti "Barbarossan" toteuttamisen Neuvostoliittoa vastaan suunnatulla massiivisella, Mustaltamereltä Jäämerelle ulottuneella rintamalla käynnistetyllä hyökkäyksellä. Liikekannallepanosta huolimatta ilmoitti Suomen hallitus - jolle hyökkäyksen tarkka päivämäärä oli selvinnyt vasta kolme päivää aiemmin - toistaiseksi pysyttelevänsä sodan ulkopuolella. Käytännössä Suomi kuitenkin tuki operaatiota alusta asti. Leningradin ja Kronstadtin merireitille ilmamiinoja pudottaneet ja Hangon vuokra-aluetta pommittaneet, Itä-Preussista operoineet saksalaiset Junkers 88-pommittajat laskeutuivat ennakkosuunnitelmien mukaisesti Utin kentälle polttoainetankkausta varten. Suomalaisten ilmatoiminnan aloitti Vesivehmaalle sijoitettu Lentolaivue 24, joka toimitti sodan ensi päivänä luutnantti Per Soveliuksen johtaman neljän Brewster-hävittäjän lentueen rajan takaa palanneiden, Vienan kanavalle iskeneitä suomalaississejä kuljettaneiden saksalaisten vesitasojen suojaksi. Seuranneiden kahden päivän aikana suorittivat Luonetjärveltä toimineen Lentolaivue 46:n Blenheimit kolme tulevia pommitustehtäviä valmistellutta tiedustelulentoa itärajan taakse.
www.ilmavoimat.fi: Jatkosota: Suurhyökkäyksestä torjuntavoittoon - Ilmavoimat jatkosodassa (1941-1944)
"OKW pyysi 23.6. sähkeellä oikeutta suorittaa ilmahyökkäyksiä Neuvostoliittoon Suomen alueelta, koska Neuvostoliittokin oli jo loukannut Suomen aluetta. Suomalaiset harkitsivat pitkään ja lupasivat vasta illalla sen, silloinkin keskiyöstä 24./25.6. alkaen, siis yli vuorokautta myöhemmin."
>Lupa lentotoimintaan oli saatu helsingin sotilasneuvotteluissa 03.06.-06.06.
Neuvotteluissa luovutettiin lentokenttiä saksalaisten käyttöön. Suomalaiset toivoivat myös hartaasti vohollisen lentokenttien nopeaa hävittämistä hyökkäyksen alkaessa erityisesti suomenlahden eteläpuolella, jotta suomessa barbarossan alkaessa säästyttäisiin pommitusvahingoilta. Myös nevan ja stalinin kanavien miinoitusta toivottiin.< Jokipii s.321
"Saksalaisten ilmavoimien käyttäessä sekä 23.6. että 24.6. suomalaisia kenttiä Neuvostoliitto ryhtyi kostotoimenpiteisiin ja pommitti 25.6. useita paikkakuntia. "-Anssi Vuorenmaa, Suomi Sodassa
"Sodissa oli taukoja eri aikoina ja taas sodittiin. Välirauhahan syntyi ennen jatkosotaa talvisodan seurauksena. Sitten oli asemasotavaihe - mutta ei siitä sen enempää. Vielä"
Vai lisääkin tuota hölmöyttä tarjoilisit? Ei kiitos, pidä hyvänäsi.
Moskovan rauhasta tuli "välirauha" vasta kun uusi sota alkoi. Ei siinä sopimuspaperissa puhuta rauhan väliaikaisuudesta mitään, kyllä se pysyväksi sovittiin. Suomi sen sitten rikkoi ensin, antamalla Saksan käyttää aluettaan hyökkäyksessä ja aloittamalla itsekin suorat sotatoimet ensin. Ei tuossa ole edes mitään jossittelemista.
"Kun operaatio Barbarossa alkoi 22. kesäkuuta 1941, saksalaiset joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon myös Suomen alueelta. Puna-armeija vastasi 25. kesäkuuta pommittamalla suomalaisia lentokenttiä ja asutuskeskuksia. Illalla pääministeri Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa. "
http://www.mil.fi/perustietoa/historia/index_7.dsp
" Moskovan rauhasta tuli "välirauha" vasta kun uusi sota alkoi "
Mutta kuinka Stalin noudatti Moskovan pakkorauhan sopimustaan - talvisodan ja jatkosodan välisenä aikana - välirauhan aikana?
Tunnetko välirauhan ajan tapahtumia? Tunnetko talvisodan historian?
Stalin ja Hitler olivat liitossa, josta et halua ilmeisesti puhua tai pukahtaa?
Suomi valitsi kahdesta hirmuhallitsijoista Hitlerin talvisodan ja välirauhan ajan tapahtumien johdosta ja niiden seurauksena. Eikä tuossa ole edes mitään jossiteltavaa!
Kerropa hieman mitä tiedät välirauhan ajan tapahtumista jolloin meillä oli Moskovassa 1940 keväällä ( Stalin) saneltu rauhansopimus.
" Ei ollut Suomikaan, mutta se oli käytännössä Suomi - ei Neuvostoliitto - joka ensimmäisenä aloitti varsinaiset sotatoimet toista vastaan, ihan niin kuin tuosta avauksen kronologiasta hyvin ilmenee. Uhkailu ja painostus ovat pelkkää politiikkaa jota harrastaa nykypäivänä Venäjäkin naapureitaan kohtaan, eikä se ole naapureille mikään syy hyökätä Venäjälle. Ei se ollut aikoinaan Suomellekaan. "
Kerro vaihoehtoinen ratkaisumallisi jolla olisimme säilyneet sotien jälkeen länsimaisena tai kommunistisena maana.
Kerro kuinka meistä olisi tullut Stalinin hallitseman Neuvostoliiton jäsenvaltio?
"Mutta kuinka Stalin noudatti Moskovan pakkorauhan sopimustaan - talvisodan ja jatkosodan välisenä aikana - välirauhan aikana?"
Eipähän ainakaan aloittanut sotatoimia Suomea vastaan, aloitti ne vasta kun Suomi ja Saksa Suomesta käsin olivat aloittanet omansa ensin. Turha vedota poliittiseen uhkailuun ja painostukseen, ei ne ole syy hyökätä painostajan kimppuun.
"Tunnetko välirauhan ajan tapahtumia? Tunnetko talvisodan historian?"
Tunnen. Sinä et näköjään tunne.
"Stalin ja Hitler olivat liitossa, josta et halua ilmeisesti puhua tai pukahtaa?"
Mitä puhumista siinä "liitossa" on? Jo aikalaisetkin tiesivät sen "liiton" todellisen laidan, sen mitä sinä et suostu tunnustamaan. Ei kaksi toisilleen vihamielistä ja toistensa tuhoa vannovaa ideologiaa voi olla oikeassa liitossa.
"Suomi valitsi kahdesta hirmuhallitsijoista Hitlerin talvisodan ja välirauhan ajan tapahtumien johdosta ja niiden seurauksena. Eikä tuossa ole edes mitään jossiteltavaa!"
Suomi valitsi Hitlerin koska Hitlerillä oli parempaa tarjottavaa sotaliiton palkkioksi. Talvisotaa ei muisteltu enää siinä vaiheessa kun Barbarossaan osallistumisesta neuvoteltiin saksalaisten kanssa keväällä -41. Silloin suomalaisten mielessä oli jo haaveet suuremmasta Suomesta.
"Kerropa hieman mitä tiedät välirauhan ajan tapahtumista jolloin meillä oli Moskovassa 1940 keväällä ( Stalin) saneltu rauhansopimus."
Lueppa vaikka sellainen kirja kuin Talvisodasta jatkosotaan, Bror Laurla 1986 ja aihepiirin paras teos Mauno Jokipii, Jatkosodan synty. Tutkimus Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-1941. (1987)
Jos minä lainaan siitä pätkän, kyllä sinunkin pitää se tehdä, jos aiot todistaa tuon väittämäsi, ei sitä muuten täällä kukan usko
Putkinen on toista mieltä, sieltöäkin löytyy lainaukset ja lähdeviitteet:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Valheita_Jatkosodasta.htm
"Eipähän ainakaan aloittanut sotatoimia Suomea vastaan, aloitti ne vasta kun Suomi ja Saksa Suomesta käsin olivat aloittanet omansa ensin. Turha vedota poliittiseen uhkailuun ja painostukseen, ei ne ole syy hyökätä painostajan kimppuun."
Miinojen asettaminen ei ole hyökläystoimi, vaan puolustustoimi. N:litto hyökkäsi Suomen alueelle ensin, ennekuin Suomen armeija Suomesta N:liiton alueelle (ja vielä omille vallatuille alueilleen).
"Mitä puhumista siinä "liitossa" on? Jo aikalaisetkin tiesivät sen "liiton" todellisen laidan, sen mitä sinä et suostu tunnustamaan. Ei kaksi toisilleen vihamielistä ja toistensa tuhoa vannovaa ideologiaa voi olla oikeassa liitossa."
Vai eivät olleet missään tekemisissä? Molotov-Ribbentrop sopimusken lisäpäytökirja, jossa jakoivat Eurooppaa sulle-mulle-periaatteella ja toteuttivat sitten sitä tarkalleen. Teänkyrät olette vain hanakoita näkemään Suomen aseveliliito suuren pahana ja Venäjän kimpan Saksan kanssa vain oikeutettuna "taktiikkana".
"Suomi valitsi Hitlerin koska Hitlerillä oli parempaa tarjottavaa sotaliiton palkkioksi. Talvisotaa ei muisteltu enää siinä vaiheessa kun Barbarossaan osallistumisesta neuvoteltiin saksalaisten kanssa keväällä -41. Silloin suomalaisten mielessä oli jo haaveet suuremmasta Suomesta."
Mitä tarjottavaa Venäjällä oli? Suomen miehitysyrityksen jatkaminen, joka jai Talviodassa kesken. Turha yrittää kuvitella, että N:liitto olisi noin vain tyytynyt alueisiin, mitä se Suomelta ryösti. Sehän oli JO TEHNYT Suur-Venäjää! Tämä ei ole tietenkään mikään synti, vaan oikeutettua???
Jatkosota oli talvisodan suora jatkumo. Mitään Saksan aseveliliittoa ei olisi tietenkään tullut, jos N:liitto olisi alunalkaen jättänyt Suomen rauhaan.
"Jos minä lainaan siitä pätkän, kyllä sinunkin pitää se tehdä, jos aiot todistaa tuon väittämäsi, ei sitä muuten täällä kukan usko"
Höpö höpö, ei tämä mikään lainauskilpailu ole vaan keskustelupalsta. Uskottavuus ei synny siitä millaisen pätkän saat rapsaistua jonkin muun tekstistä vaan siitä, miten ilmaiset lukemasi ymmärtäneen. Jokainen osaa copypasteta, mutta tyhmemmät eivät osaa muuta kuin copypasteta, he eivät osaa edes omin sanoin lukemaansa selittää.
Jos lainauksilla haluat kilpailla ja elvistellä niin hakeudu res.kers. Putkisen Jussin kanssa samalle areenalle. Näyttää huseeraavan nykyään Uuden Suomen mielipideosastolla. Pidä kiirettä että ehdit mukaan, Jussi vaihtaa saittia aina kun uskottavuus menee ;)
Putkinen saa olla ihan mitä mieltä haluaa, älä sotke pellejä asiakeskusteluun.
"Miinojen asettaminen ei ole hyökläystoimi, vaan puolustustoimi. N:litto hyökkäsi Suomen alueelle ensin, ennekuin Suomen armeija Suomesta N:liiton alueelle (ja vielä omille vallatuille alueilleen)."
Putkispaskaa. Miinojen lasku toisen aluevesille ja laivareiteille on niin selkeä hyökkäystoimi kuin vain voi olla. Samoin tukikohtien antaminen hyökkäystoimia varten kolmannen maan käyttöön ja niiden hyökkäystoimien käytännön tukeminen ovat ihan yhtä samaa kuin jos itse ampuisi kohti.
"Molotov-Ribbentrop sopimusken lisäpäytökirja, jossa jakoivat Eurooppaa sulle-mulle-periaatteella ja toteuttivat sitten sitä tarkalleen. "
Ethän sinä ymmärrä edes koko lisäpöytäkirjan sisältöä, oletko sitä edes lukenut? Ei siinä sovita mistään yhteisistä sota- ja hyökkäystoimista niin kuin Suomi ja Saksa myöhemmin sopivat. Suomen ja Saksan suhde oli sotaliitto, Saksa ja Neuvostoliitto lupasivat vain olla astumatta toistensa varpaille.
"Turha yrittää kuvitella, että N:liitto olisi noin vain tyytynyt alueisiin, mitä se Suomelta ryösti. "
Ei se ole mitään kuvitelmaa, sillä historiahan näyttää että se jo tyytyi niihin alueisiin mitä se Moskovan rauhalla sai. Liennyttäminen Suomen suuntaan vain alkoi liian myöhään, sillä Suomi oli jo sopinut hyökkäävänsä Saksan rinnalla.
"Jatkosota oli talvisodan suora jatkumo."
Eikä ole. Jatkumossa myös jatkosodalla pitäisi olla samat syyt, vaikuttimet ja motiivit ja tavoitteet kuin talvisodalla. Jatkumon rikkoo asetelmien muuttuminen, Suomen lähentyminen Saksan kanssa ja liittoutuminen. Suomi muuttui puolustautujasta hyökkääjäksi, jonka tavoitteena oli omien alueidensa laajentaminen sodalla. Asetelma keikahti siis päälaelleen, eli kyse oli kahdesta erillisestä sodasta erillisine tarkoitusperineen.
"Mitään Saksan aseveliliittoa ei olisi tietenkään tullut, jos N:liitto olisi alunalkaen jättänyt Suomen rauhaan."
Mistä sinä sen tiedät? Ei tuollaista voi kukaan "jälkiennustaa". Ihan yhtä hyvin Suomi olisi voinut liittoutua Saksan kanssa keväällä -41 ilman talvisotaakin, kyllä Hitler Suomelle sen verran hyvät tarjoukset teki. Muutenkin jossittelu on ihan turhaa, sillä Suomi liittoutui ja hyökkäsi Saksan rinnalla. Se on historiaa, "entä jos"-historiat on sitten ihan erikseen.
" Ethän sinä ymmärrä edes koko lisäpöytäkirjan sisältöä, oletko sitä edes lukenut? Ei siinä sovita mistään yhteisistä sota- ja hyökkäystoimista niin kuin Suomi ja Saksa myöhemmin sopivat. "
Luepas Avelonista - asiasta.
http://avalon.law.yale.edu/20th_century/ns069.asp
Niin, laitatko Suomen ja Saksan sopimuksesta asiasta?
No. 317 of September 10
Supplementing my telegram No. 310 of September 9 and with reference to telephone conversation of today with the Reich Foreign Minister.
In today's conference at 4 p. m. Molotov modified his statement of yesterday by saying that the Soviet Government was taken completely by surprise by the unexpectedly rapid German military successes. In accordance with our first communication, the Red Army had counted on several weeks, which had now shrunk to a few days. The Soviet military authorities were therefore in a difficult situation, since, in view of conditions here, they required possibly two to three weeks more for their preparations. Over three minion men were already mobilized.
I explained emphatically to Molotov how crucial speedy action of the Red Army was at this juncture.
Molotov repeated that everything possible was being done to expedite matters. I got the impression that Molotov promised more yesterday than the Red Army can live up to.
Then Molotov came to the political side of the matter and stated that the Soviet Government had intended to take the occasion of the further advance of German troops to declare that Poland was falling apart and that it was necessary for the Soviet Union, in consequence, to come to the aid of the Ukrainians and the White Russians "threatened" by Germany. This argument was to make the intervention of the Soviet Union plausible to the masses and at the same time avoid giving the Soviet Union the appearance of an aggressor.
This course was blocked for the Soviet Government by a DNB report yesterday to the effect that, in accordance with a statement by Colonel General Brauchitsch, military action was no longer necessary on the German eastern border. The report created the impression that a German-Polish armistice was imminent. If, however Germany concluded an armistice, the Soviet Union could not start a "new war."
I stated that I was unacquainted with this report, which was not in accordance with the facts. I would make inquiries at once.
SCHULENBURG
ja vallattuaan maastamme suuria alueita, selittää historiallisin faktoin jatkosodan, joka oli jatkoa talvisodalle.
Olisimme ilmeisesti voineet valita Stalinin puolellemme, jos hän olisi jättänyt hyökkäämättä 2MS aikoina - jo talvisodassa 1939 maahamme.
Hitler ja Stalin olivat kyllä kirjallisessa liitossa keskenään. Stalin avusti materialisilla avustuksillaan Hitlerin sotajoukkojen menestyksekästä hyökkäyssotaa länteen.
Avelon kertoo asiasta faktoin.
Kas tässä.
http://avalon.law.yale.edu/subject_menus/nazsov.asp
"Niin, laitatko Suomen ja Saksan sopimuksesta asiasta?"
Mitä kuvittelet tuon Schullenburgin sähkeen todistavan, Putkinen?
Suomella ja Saksalla oli yhteiset operatiosuunnitelmat. Missä Saksan ja NL:n sellaiset?
Paperisotaa ei käyty, eli kirjallisia sopimuksia ei tarvittu.
Pysy vain asiassa.
En kuvittele mitään asiassa, vaan esitän asiat faktoihin perustuen.
Stalin ja Hitler kävivät kirjeenvaihtoa joita kukaan ei voi lakaista maton alle.
Kas tässä.
http://avalon.law.yale.edu/20th_century/ns069.asp
Ei tätä tarvitse todistella, tämähän on vain totuutta.
Ensimmäinen sotaliitto, jossa varsinaisia käytännön sotatoimia ohjattiin - yllätys yllätys - vain diplomaattien sähkeillä ja johtajien kirjeillä! Mikä löytö, vähintään tohtorinarvoinen suoritus, onnittelen! Todella harvinainen tapaus, sillä yleensähän sotaliittoja hallittiin ja hallitaan suoraan sotilaiden kesken, yhteisillä esikunnilla,, alistetuilla joukoilla, yhteisillä koordinoiduilla operaatioilla... mutta Saksa ja Neuvostoliitto sotivat yhdessä - diplomaattien ja johtajien viestien välityksellä!!!! Oooh....
Pelkkä pelle sinä olet, ihan Putkinen :D
jos pystyt?
En millään - en kirveelläkään lähde sättimään alatyylisin ilmaisuin ketään, en edes sinuakaan.
Yritä pysyä aiassa, älä ota historiallisia totuuksia liian henkilökohtaisina, sehän alkaa käydä voimillesi tota menoa. Hyvää jussin odotusta vaan sinullekin.
Eli et pysty osoittamaan väitettäsi todeksi, koska sellaista tekstia ei ole olemassakaan. Jos sellainen on, olisit sen jo tänne lainannut. mot.
Jussinpäivän kunniaksi,.,.,Varsova oli kukistumassa ja saaliin jaosta alettiin sovittelemaan,.,.
http://avalon.law.yale.edu/20th_century/ns071.asp
En oikein ole kielimiehiä, kuin niin joskus työpaikalla, pomon kohdatessani, niin silloin alan kyllä lipomaan.
oleva kone tulitti Venäjänkarjalassa Vuonisissa heinäntekijöitä, vain yksi hevonen kuoli. Paikalla silloin nuorukaisena ollut kertoi tämän Venäjällä jossa asustelee edelleen.
kuvassa.
Siis seuraavassa kuvassa ovat Iso-Britannian, Neuvostoliiton ja USA:n johtajat. Lisäksi kuvan tekee harvinaiseksi se että kuvassa on mukana myös Saksan johtaja jota hännystelee Suomen johtaja.
http://2.bp.blogspot.com/_l_i7GhaszTw/Sx9VIWyvr7I/AAAAAAAAEsk/RKHGxQ5Zavo/s1600-h/funny-picture-1085029072.jpg