.
MPP:n maltilliseen, analyyttiseen ja asialliseen, joskin ahtaasti madonlukuja Keskustan suuntaan manaavaan juttuun tarkoitettu vastine laajeni pois raameistaan. Uskon sen sopivan uudeksi avaukseksi,
**
Maalaisliitto-Keskustasta puhuttaessa on hyödyllistä tarkastella Keskustan tämäpäivän käytäntöä, miten se toimii ja mitä se tarkoittaa Keskustan valvomilla vahvoilla alueilla.
Totta on että yhteisöjen sisäisesti, maakunnissa ja pienemmissä kaupungeissa voidaan suorastaan hyvin, elämisen taso on yleensä aivan toista luokkaa kuin suurempien taajamien ongelmapesäkkeissä.
Muuttuva lainsäädäntö, usein paikallisten tarpeiden vastainen pakko-ohjaus ja jotkun laajemmat kansainväliset sitoumukset toimivat useimmin Keskustan vahvojen alueitten ongelmien aiheuttijana.
Parlamentin tasolla laadituissa päätöksissä on usein noudatettu blokkien välisen kädenväännön politikointia, joissa väänöissä on suojaton väestönosa joutunut syyttään kärsimään.
Oleellista on edeleenkin että laajalla haja-asutusalueella Keskusta useimmin vastaa kunnallispolitiikan johdosta ja useimmissa keskipienissä kaupungeissa sen vaikutus on määräävä vaikka silla ei olekaan asemaa enemmistönä.
Arkinen työ, yhteiset asiat ovat tietenkin pääosiltaan käytännössä samoja kuin suurten taajamienkin ihmisten asiat. Kunnallinen osaaminen on kuuluu keskustalaiseen käytäntöön jo historiallisesti. Vasemmiston vastuulla olevat, suurissa kaupungeissa ongelmalliset yhteiset asiat ovat maakunnissa keskustalaisten käsissä aivan eri tasolla, useimmin tasapainoisessa ja ilman isoa ääntä toimivia, pätevän keskustalaisen hallinnon ohjauksessa.
Kiistatta on selvää että jo kaukaa hevosvetoisen talouden ja kulttuurin ajoilta periytyy meille koko yhteiskunnan hyväksi tasapainoisen maalaisliittolaisen ytimen kautta tämän päivän keskustalaista sosiaalista omaatuntoa, tasapinoista yhteiskunnallista osaamista ja rakentamista, vastuullisen agraarin hallinnassa opittua yrittämisen perustaan, sen todellista laadukasta hallintaa, joka tosin meillä ilman syytään esiintyy kaupungeissa osin halveksittuna aiheena. Ainoa kattava yrityskulttuurin laaja-alainen perusta ei saa meillä ansaitsemaansa ymmärrystä, saatikka todelliselle kulttuuriperustalle sivistysmaissa aina kuuluvaa arvostusta.
Silti on totta että tasapainoinen yhtiekunallinen kehittyminen vaatii osaksi perustaansa jo kehittynyttä yrittämisen kulttuuria. Meille sitä on kattavasti saatavilla agraarista perintönsä ja usein jopa alkupääomansa saaneen yritystoiminnan muodossa jonka vastuuntuntoisen ajattelutavan, osaamisen varaan voidaan edelleenkin rakentaa elävää yritystoimintaa uusille toimialoille.
Agraaripainotteisuuden siirtyessä sivummalle on Keskustasta muovautunut yleispuolue, jonka kiistaton osaaminen kunta -ja maakuntatasolla ansaitsee tunnustuksen parhaasta laadustaan. Keskusta joukkoliikkeenä taustallaan on keskustalainen ihminen käytännössä osaava johtaja ja pystyvä suorittava tekijä lähes kaikissa niissä pääasioissa, jotka vasemmistolainen linja on ominut itselleen suurissa kaupungeissa.
Keskustalaisen käsissä asiat sujuvat pahemmitta riidoitta ja laadukkaimmin kaikille yhteiseksi hyväksi. Vasemmistolle tyypillisen ainoa oikean keskusjohtoisen ismin käskyvallan alla käytännön toiminnallinen rakenne, kunnallinen organisaatio saa sisällökseen vasemmistolaisen ahtaan asenteen, kaikkialle ylettyvän holhoamisen, joka on saanut painoslastikseen keskus-apparaattia kaikessa kumartavan käskylinjan.
Siksi vasemmistolaisen ideologian komennossa kunnallinen organisaatio jähmettyy toimimattomaksi, sen osaavat ihmiset kadottava motivaatiotaan, organisaatioista tulee itsetarkoitus ja kokonaisuus muuttuu ay - ja puoluekellokkaiden etuoikeutettujen poliittisesti korroptoituneeksi dinosaurukseksi. Siinä menossa on faktisten näyttöjen valossa sosiaalinen omatunto ja todellinen huolenpito lähimmäisistä kadonnut, ja organisaatio ei enää edustakaan asian ydintä kansalaista.
Se kasvaa ja yliorganisoi itseään. Se palvelee ennen muuta keskusvaltaa, nykyisellään SAK-SDP:n apparaattia. samaan aikaan se on jo ryhtynyt toimimaan tarkoitustaan vastaan, kääntänyt selkänsä kulloisenkin kohderyhmänsä tarvitsijoille, kansalaisille ja heidän yhteiskuntansa ja parhaalle kehitykselle.
Keskustalainen ja myös kokoomuslainen ajattelee laaja-alaisemmin kokonaisuutta, hallitsee tasapainoisesti yhteiskunnan eri organisaatioita ja säilyttää johtoajatuksena yhteisissä asioissa yksilön ja yrittämisen vapauden, ja säilyttää ne todellisina arvoinaan.
Se mitä Hakaniemeltä puuttuu, on Keskustan, Kokoomuksen ja muittenkin ei-sos-ryhmien hallussa ja pääasiana. Niiden yhteinen osaaminen tulee keskittymään ja voimistumaan. Suomen kansan enemmistö, varmuudella kansalaisryhmiä myös nykyisin vasemmistoa kannattavien joukoissa haluaa muutoksen nykyiseen Hakaniemen yhden totuuden politiikkaan, kaikesta määräävän keskushallinon oligarkiaan.
Pääasiat kristallisoituvat ja suuret ryhmät saavat yhteisille asioilleen hyväksyttävät uudet säännöt. Niin se menee eikä väärin perustein savijalkaisiksi bundeiksi arvioimiasi Keskustan tämän päivän muutamia voimamiehiä pidä sinunkaan mitata vasemmiston omilla mitoilla. Väyrynen, Korhonen ja monet muut kuuluva joukkoon jolla eräs merkittävä poikkeava ominaisuus, sellainen mikä estää Hakaniemen sorron jatkumisen ikuisuuteen;
Keskustassa ja oikeistossa lähtee ajattelu ja asioitten kuntoon saattaminen yksilön tarpeista, kun se Hakaniemessä rakentuu jäykän yhteen suuntaan sanaa kuljettavan mafia-tyyppisen linjaorganisaation varaan. Se malli ja linja on jo pysähtynyt, lakannut toiminasta. Se on kuitenkin kuin suuri laiva, joka on aina ollut hidas käännöksissään ja jonka uppoaminenkin nyt antaa näköharhaa ja kestää huomattavan kauan.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
MPP:n maltilliseen, analyyttiseen ja asialliseen, joskin ahtaasti madonlukuja Keskustan suuntaan manaavaan juttuun tarkoitettu vastine laajeni pois raameistaan. Uskon sen sopivan uudeksi avaukseksi,
**
Maalaisliitto-Keskustasta puhuttaessa on hyödyllistä tarkastella Keskustan tämäpäivän käytäntöä, miten se toimii ja mitä se tarkoittaa Keskustan valvomilla vahvoilla alueilla.
Totta on että yhteisöjen sisäisesti, maakunnissa ja pienemmissä kaupungeissa voidaan suorastaan hyvin, elämisen taso on yleensä aivan toista luokkaa kuin suurempien taajamien ongelmapesäkkeissä.
Muuttuva lainsäädäntö, usein paikallisten tarpeiden vastainen pakko-ohjaus ja jotkun laajemmat kansainväliset sitoumukset toimivat useimmin Keskustan vahvojen alueitten ongelmien aiheuttijana.
Parlamentin tasolla laadituissa päätöksissä on usein noudatettu blokkien välisen kädenväännön politikointia, joissa väänöissä on suojaton väestönosa joutunut syyttään kärsimään.
Oleellista on edeleenkin että laajalla haja-asutusalueella Keskusta useimmin vastaa kunnallispolitiikan johdosta ja useimmissa keskipienissä kaupungeissa sen vaikutus on määräävä vaikka silla ei olekaan asemaa enemmistönä.
Arkinen työ, yhteiset asiat ovat tietenkin pääosiltaan käytännössä samoja kuin suurten taajamienkin ihmisten asiat. Kunnallinen osaaminen on kuuluu keskustalaiseen käytäntöön jo historiallisesti. Vasemmiston vastuulla olevat, suurissa kaupungeissa ongelmalliset yhteiset asiat ovat maakunnissa keskustalaisten käsissä aivan eri tasolla, useimmin tasapainoisessa ja ilman isoa ääntä toimivia, pätevän keskustalaisen hallinnon ohjauksessa.
Kiistatta on selvää että jo kaukaa hevosvetoisen talouden ja kulttuurin ajoilta periytyy meille koko yhteiskunnan hyväksi tasapainoisen maalaisliittolaisen ytimen kautta tämän päivän keskustalaista sosiaalista omaatuntoa, tasapinoista yhteiskunnallista osaamista ja rakentamista, vastuullisen agraarin hallinnassa opittua yrittämisen perustaan, sen todellista laadukasta hallintaa, joka tosin meillä ilman syytään esiintyy kaupungeissa osin halveksittuna aiheena. Ainoa kattava yrityskulttuurin laaja-alainen perusta ei saa meillä ansaitsemaansa ymmärrystä, saatikka todelliselle kulttuuriperustalle sivistysmaissa aina kuuluvaa arvostusta.
Silti on totta että tasapainoinen yhtiekunallinen kehittyminen vaatii osaksi perustaansa jo kehittynyttä yrittämisen kulttuuria. Meille sitä on kattavasti saatavilla agraarista perintönsä ja usein jopa alkupääomansa saaneen yritystoiminnan muodossa jonka vastuuntuntoisen ajattelutavan, osaamisen varaan voidaan edelleenkin rakentaa elävää yritystoimintaa uusille toimialoille.
Agraaripainotteisuuden siirtyessä sivummalle on Keskustasta muovautunut yleispuolue, jonka kiistaton osaaminen kunta -ja maakuntatasolla ansaitsee tunnustuksen parhaasta laadustaan. Keskusta joukkoliikkeenä taustallaan on keskustalainen ihminen käytännössä osaava johtaja ja pystyvä suorittava tekijä lähes kaikissa niissä pääasioissa, jotka vasemmistolainen linja on ominut itselleen suurissa kaupungeissa.
Keskustalaisen käsissä asiat sujuvat pahemmitta riidoitta ja laadukkaimmin kaikille yhteiseksi hyväksi. Vasemmistolle tyypillisen ainoa oikean keskusjohtoisen ismin käskyvallan alla käytännön toiminnallinen rakenne, kunnallinen organisaatio saa sisällökseen vasemmistolaisen ahtaan asenteen, kaikkialle ylettyvän holhoamisen, joka on saanut painoslastikseen keskus-apparaattia kaikessa kumartavan käskylinjan.
Siksi vasemmistolaisen ideologian komennossa kunnallinen organisaatio jähmettyy toimimattomaksi, sen osaavat ihmiset kadottava motivaatiotaan, organisaatioista tulee itsetarkoitus ja kokonaisuus muuttuu ay - ja puoluekellokkaiden etuoikeutettujen poliittisesti korroptoituneeksi dinosaurukseksi. Siinä menossa on faktisten näyttöjen valossa sosiaalinen omatunto ja todellinen huolenpito lähimmäisistä kadonnut, ja organisaatio ei enää edustakaan asian ydintä kansalaista.
Se kasvaa ja yliorganisoi itseään. Se palvelee ennen muuta keskusvaltaa, nykyisellään SAK-SDP:n apparaattia. samaan aikaan se on jo ryhtynyt toimimaan tarkoitustaan vastaan, kääntänyt selkänsä kulloisenkin kohderyhmänsä tarvitsijoille, kansalaisille ja heidän yhteiskuntansa ja parhaalle kehitykselle.
Keskustalainen ja myös kokoomuslainen ajattelee laaja-alaisemmin kokonaisuutta, hallitsee tasapainoisesti yhteiskunnan eri organisaatioita ja säilyttää johtoajatuksena yhteisissä asioissa yksilön ja yrittämisen vapauden, ja säilyttää ne todellisina arvoinaan.
Se mitä Hakaniemeltä puuttuu, on Keskustan, Kokoomuksen ja muittenkin ei-sos-ryhmien hallussa ja pääasiana. Niiden yhteinen osaaminen tulee keskittymään ja voimistumaan. Suomen kansan enemmistö, varmuudella kansalaisryhmiä myös nykyisin vasemmistoa kannattavien joukoissa haluaa muutoksen nykyiseen Hakaniemen yhden totuuden politiikkaan, kaikesta määräävän keskushallinon oligarkiaan.
Pääasiat kristallisoituvat ja suuret ryhmät saavat yhteisille asioilleen hyväksyttävät uudet säännöt. Niin se menee eikä väärin perustein savijalkaisiksi bundeiksi arvioimiasi Keskustan tämän päivän muutamia voimamiehiä pidä sinunkaan mitata vasemmiston omilla mitoilla. Väyrynen, Korhonen ja monet muut kuuluva joukkoon jolla eräs merkittävä poikkeava ominaisuus, sellainen mikä estää Hakaniemen sorron jatkumisen ikuisuuteen;
Keskustassa ja oikeistossa lähtee ajattelu ja asioitten kuntoon saattaminen yksilön tarpeista, kun se Hakaniemessä rakentuu jäykän yhteen suuntaan sanaa kuljettavan mafia-tyyppisen linjaorganisaation varaan. Se malli ja linja on jo pysähtynyt, lakannut toiminasta. Se on kuitenkin kuin suuri laiva, joka on aina ollut hidas käännöksissään ja jonka uppoaminenkin nyt antaa näköharhaa ja kestää huomattavan kauan.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus.
Kannattaa palstalla päivystävien punikkien lukea järjellä.
Ei taaskaan mitään kontribuutiota debatille.
Äidyit vain haukkumaan toisia keskustelijoita, sinua huomattavasti asiallisempaa tekstiä kirjoittavia uudella avauksella.
Mitä sinulla on tekemistä Keskustan kanssa? Se, että sait sieltä kenkää?
Minustaa Sepon kirjoitus oli tällä kertaa kuitenkin niin asiallinen, että siitä täytyy antaa tunnustus. Ihmistä pitää kannustaa, Seppoakin, silloin kun suunta on oikea.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000023457219
Tässä on kerrankin mukana sellaista kriittistä nekemystä, jota voi pitää asiallisena ja jopa osin oikeaan osuneena. On totta, että demarityyppinen asioidenhoitotapa välillä johtaa byrokratisoitumiseen, koska systeemit on suunniteltu isoiksi ja jäykiksi. Pienillä kunnilla on se etu, että ne voivat halutessaan sovittaa toimintansa joustavammin. Arvelisin, että tämä on enemmän kuntakokoon liittyvä ongelma kuin puolueisiin kohdistuva. Mutta saattaa siinäkin olla perää.
Kaikin mokomin voidaan kokeilla välillä enemmän yksilön tarpeista lähtöisin olevia malleja, jos sellaisia löydetään. Kiinnostuksella odotan, miten esim. terveydenhoidossa, sosiaalitoimessa ja työttömyyden hoidossa käytäntöjä muutetaan. Tähän saakka ainoita ehdotuksia ovat olleet Esko Ahon yhden luukun malli, joka sitten Vihreiden ehdotuksena on muuntunut perustulomalliksi. Tällaiseen yksinkertavaan systeemiin tulisi mielestäni kyllä pyrkiä, mutta se ei ratkaise eri toimintojen rakenteellisia ongelmia muutoin.
Kokoomuksessahan näkökulma yhteiskunnan palvelutuotantoon on ollut taloudellinen. Uskotaan, että ulkoistamalla ja kilpailuttamalla toimintoja, saavutetaan paras mahdollinen taso ja taloudellinen hyöty. Toistaiseksi ainakin omat havaintoni siivouspalvelujen ja liikennöintipalvelujen osalta puhuvat tason kohottamisen osalta aivan muusta. Kustannukset ovat voineet vähetä, mutta siihen on päästy tason romahduttamisella.
Joka tapauksessa on hyvä suunta, jos politiikassa tulee todellisia vaihtoehtoja. Siinä mielessä Kokoomuksen ja Keskustan yhdentyminen on toivottavaa. Poliittinen kilpailu johtaa tason kohottamiseen kummassakin leirissä, kun politiikkaan tulee tulosvastuuta äänestäjien suuntaan. Enää ei voida sen jälkeen livetäkään selitysmalleihin, missä kerrotaan, että kyllähän me, mutta kun ne muut eivät. Kun äänestäjien valittavana on selvä hallitusohjelma kahden blokin tarjonnasta, tietää mitä saa. Näin on juuri Ruotissa käynyt ja täällä on hieman ihmetelty sitä, että miten siinä nyt kävi, kun porvarihallitus todella tekee sen minkä lupasi tehdä.
Jäi tuo edellisen otsikko kommentoimatta, niin pari sanasta vielä siitä.
Kyllä Väyrysen ja Korhosen tapaiset kaverit ovat niin sitoutuneita perinteeseen, ettei heidän voimiinsa kannata luottaa jotain uutta luodessa. Keskustassa muutokset tulevat uuden sukupolven myötä. He ovat paljon vapaampia menneiden aikojen politiikaan kahleista. Tässä mielessä uudistajia ovat Mikko Alkion, Olli Rehni ja miksei Paula Lehtomäenkin tapaiset henkilöt.
..uskon poliittiseen taitoonsa..
Täsmennän tässä että en tunne Väyrystä henkilökohaisesti parhaana kaverina, mutta joitakin puh-keskusteluja ja kirjeenvaihtoa toki ..
Eräs varma malli on mielestäni se että hän alkuperältään aitona lappilaisena suurten ikäluokkien kundia on osannut vääntää itsensä useimmin pitkilä ja jyrkillä politiikan portailla pinnalle, nähdä laajemmin kokonaisuuksia...., ja istuuhan hän nyt Brysselissä, jonne vain aniharva pääsisi, ja palaa vääjäämättä talaisin eduskuntaan.
Myöskin on totta, että ilman Esko Ahon välistävetoa 1994 presidentinvaaleihin valmistaudeduttaessa, - Keijo Korhosen valloilleen päästämistä ja Eeva Kuuskosken häirinnän sallimista - olisi Väyrynen laulanyt Ahtisaaren suohon toisella kierroksella, jonna hän ilman muuta olisi mennyt.
Missä nyt olisimmekaan, lienee turhaa spekuloida.
EU:ta en sinällään vastusta, mutta olen meikäläisten hosumiselle, heikolle sopimuksellemme ja niiden kautta varmuudella EU-kriitinen. Totta on että kuuluin jo 1970 -luvulla kansainvälisen kaupan info-maakareiteen ryhmään jossa aivan vakavissaan keskusteltiin mielenkiintoisesta mahdollisuudesta Euroopan tasolla, eräänlaisista Euroopan Yhdysvalloista.
EU-kriittisyydestä,
joka ei ole härkäpäistä vastustamista
****************************************
Pidän täysin varmana että olisimme Väyrysen mallissa jarryttaneet liitosta ja saaneet neuvotelluksi nykyistä onnetonta sopimustamme monin verroin laadukkaamman EU-sopimuksen. Me ja monet muut olisimme vain hyötyneet muutaman vuoden ajanotosta. Suomen, Ruotsin ja Norjan yheiset intressit EU:ssa olisivat kiistatomia, jos niistä olisi ilman Koiviston hosumista ja takapiruilua sekä Brysselistä ohjattua pakottamista osattu omaksi parhaaksemme pitää neuvoa, olisi tilanteemme nyt huomattavsati parempi. Myös tanskalaisten asenne olisi herkästi taipuvainen yhteispohjoismaiselle kannalle, jossa EU;lla olisi todella paljon oppimista, nykyiselläänkin.
Onhan totta sekin että pohjoimaat toimivat jo 1970 -luvuilla ilman sen suurempia tohinoita monelta osin sellaisella mallilla, johonka EU:ssa nyt ollaan vasta pyrkimässä.
Ei Väyrynen suinkaan ole EU:n jarru, vaan hän on EU-kriittinen mitä parhaalla tavalla, sillä hänen ajatuksenaan on etusijalla itsekkäästi kansallinen etumme, jos toki sitten ymmärrystä koko alueen parhaasta, valtioliitto-tasolla, jota pidetään laajoissa piireissä ainoan oikeana mallinna EU;n kehittymiselle.
Nyt väkisin, - kuin käärmettä putkeen - yritettävä liitovaltio-malli on mitä varmimmin ansa koko EU:lle, koska sillä ei ole ensimmäistäkään selvää yhteistä tekijää rakenteissaan.
Melkein yhteinen raha, melkein yhteinen lipu eikä myöskään melkein yhtienen oodi ilolle riitä sellaisiksi.
Vaadittavat perustat: Selkeä talosujärjestelmä, puolustus, yksituumainen ulkopolitiikka... tässä vain keskeisimpiä, joille ei tulekaan löytymään yhteistä säveltä.
Yhteinen raha vain vahingoittaa marginaalisia talouksia, - kuten meitäkin -, joilta puuttuu mahdollisuus suojatua finanssitalouden instrumenteilla. Työn hinta, etuisuudet ja hyvinvointivaltion rakenteiden repiminen ovat nykyisessä mallissa ainoita käytettävissä keinoja. Kiistatta ne pitkässä juoksussa rapauttavat yhteiskunnan.
Kantani ei paljokaan poikkea hänen kannastaan, ja uskon mitä varmimmin että hänelle syyttään ja aiheetta saatu kansallisen kusipuun asema muuttuu muuksi, osaamisen ja maltillisen parhaan taidon noustessa nykyisltä sivuraiteita esiin.
Seppo Hietanen
Onko Väyrynen jo noin vanha? Eläkkeellehän tuo pitäisi laittaa eikä eduskuntaan!
Juu, Puavon presidenttiys olisi ratkaissut ainakin massiivisen työttömyyden ongelman (ja nopeasti). Suunnilleen joka toinen suomalainenhan sanoi muuttavansa Ruotsiin jos Väyrysestä tulloo presidentti. Työttömyys jäi.....
Otan nyt vain kantaa tuohon yhteiseen rahaan, missä kohdin olen täysin eri mieltä. Kun 90-luvun alussa elettiin erillisvaluuojen aikaa, monet valuutat joutuivat keinottelijoiden hyökkäysten kohteeksi. Pahimmillaan tällaiset hyökkäykset olivat lähellä ajaa kokonaisia valtiota romahduksen partaalle kuten Meksikon kohdalla kävi. Myös Euroopassa useat valuutat joutuivat hyökkäyksen kohteiksi ja kansalliset keskuspankit sekä hallitukset joutuivat taipumaan, koska vastaikuihin ei ollut riittäviä valuuttavarantoja. Euro on muuttanut tässä suhteessa tilanteen täysin.
Euroon siirtymisen toinen etu euroopalaisille on kilpailevan vahvan valuutan luominen dollarille. USAlle on ollut suurta etua vahvasta valuutastaan ja EU:n kannattaa pyrkiä ottamaan tällainen hyöty myös itselleen. Nykyisessä tilanteessa yksikään EMu-maa ei voi harjoittaa vapaata valuuttakurssipolitiikkaa, koska valuutat on sidottu putkeen. Oman valuutan ylläpitämiselle on siten tosiasiallisesti enemmän vain symbolista järkeä. Voi kysyä, mitä järkeä on pitää kiinni symbolisista arvoista kun voitettavana on taloudellisia etuja.