pitää suorittaa kolmessa päivässä? Mihin tämä traditio perustuu?
Miksi hautaaminen
tietoa
171548
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Katsopa vaikka tuosta http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/panihida_ja_parastaasi.htm
kuolemastaan kuolleista. Päivät laskettiin alkavaksi ja päättyväksi auringonlaskusta, joten sunnuntaiaamuna oli kolmas päivä Jeesuksen kuolemasta. Jeesus kuoli perjantaina noin klo kolmelta iltapäivällä. Ortodoksit haudataan nimenomaan kolmantena päivänä kuolemastaan, jos voidaan. Ei siis kolmen päivän kuluessa.
Dostojevskin Karamazovin veljeksissä kerrotaan kuinka heinäkuussa kuolleen vanhus Zosiman ruumis alkoi kovalla helteellä haista Aljoshan suureksi suruksi, mutta silti vanhus haudattiin vasta kolmantena päivänä kuolemastaan, ei yhtään aikaisemmin.
jos pitää suorittaa ruumiinavaus? Tai kuolinsyyn tutkiminen? Eihän sitä mitenkään ehdi suorittaa niin nopeasti. Tavallisille ev.luteille joille tehdään ruumiinavaus aikaa menee jotakuinkin 2-3 viikkoa juuri kuolinsyyn selvittämiseen.
ennen kuolemaansa lääkärinhoidossa, ei tarvita ruumiinavauksia eikä muutenkaan tarkkoja kuolemansyyntutkimuksia eikä mikään kuolemansyyntutkimus kestä kahta tai kolmea viikkoa.
Meillä Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa haudataan yleensä lauantaina sillä viikolla (paitsi perjantaina) kuolleet. Jos omaiset haluavat hautauksia toimitetaan myös viikolla. Kirka haudattiin jo perjantaina, oikeaoppisesti kolmantena päivänä kuolemastaan, luultavasti sen tähden, että hautajaisiin ei tulisi kovin paljoa ihmisiä.
Hautajaiset luterilaisessa kirkossa viivästyvät siksi, että luterilaiset katsovat peijaisten olevan juhlan, johon täytyy laittautua, naisväen täytyy saada uusi kolttu jne, ja muistotilaisuutta varten täytyy valmistaa sen seitsemät tarjoilut. Kyllähän sellainen aikaa vie. Lisäksi heillä kappelin ja hautapaikankin saaminen voi kestää aikansa.
Juutalaiset hautaavat vainajansa vuorokauden sisällä kuolemasta. Esim Helsingin juutalaisella seurakunnalla on hautausapuyhdistys, joka huolehtii kaikista järjestelyistä surevien omaisten sijasta, kaikki haudataan samanlaisessa arkussa jne. Ilmeisesti he ovat sopineet myös lääkintäviranomaisten kanssa nopeasta kuolemansyyntutkinnasta. Harvoin heidän hautauksensa viivästyvät. Järjestelmä on tarvittaessa hyvinkin tehokas.
Ruumiinavaus kestää ehkä tunnin, pari. Viranomaiset suhtautuvat hyvin suopeasti siihen, että uskonnollisista syistä pyydetään asiassa joutuisaa toimintaa - luultavasti siksi, että valtaväestö eli luterilaiset viisveisaavat siitä eikä hautajaisilla ole mikään "kiire", päinvastoin.
Meikäläistenkin kuulee usein puhuvan, kuinka vaikeaa olISI muka saada asioita toimimaan nopeasti ja sitten vaan kyselemättä tyydytään enemmistön toimintamalliin. Valitettavasti. Monikohan vainaja on Suomen ortodoksisessa arkkipiispakunnassa haudassa kirkon opetuksen mukaisesti kolmantena päivänä kuolemastaan? Muutama vuodessa, väitän ma.
vain ruokailumahdollisuus pitkämatkaisille vieraille. Kuuden viikon kuluttua voi sitten järjestää muistoaterian ns kuusviikkoiset ja toimituttaa panihidan kirkossa tai hautausmaalla vainajan muistoksi.
Hautauspalvelus ei tosiaankaan ole mikään "surujuhla", vaan vainajan viimeinen jumalanpalvelus, jonne voi tulla tavallisissa kirkkovaatteissaan eikä tarvitse välttämättä mustia "hautajaisvaatteita". On järkevää haudata vainaja heti. Muut asiat, kuten muistotilaisuudet yms, ehtii hoitaa myöhemminkin. Kukkakauppiaat pystyvät kokemukseni mukaan toimittamaan hautajaiskukat, kun tilaa ne edellisenä päivänä iltapäivällä.
heti?
Ainakin juutalaisten komento, samana päivänä kuoppaan tuntuu hengästyttävältä!
Minusta entisaikainen karjalainen tapa, että vainaja makasi vuoteessaan ja häntä käytiin itkemässä on hyvä.
Sitä pystyy soveltamaan nykypäivänäkin, ainakin jos ihminen on kuollut kotonaan.
Omat vanhempani kuolivat kotona. Lauloimme ja rukoilimme ja jätimme heille hyvästit. Aamulla hautaustoimiston auto kävi hakemassa vainajan.
Kuolleen arkun äärellähän pitää valvoa ja lukea psalttaria, pappisvainajan ollessa kyseessä evankeliumia. Tämä tapa on meillä Suomen ortodokseilla valitettavasti jäänyt melkein kokonaan pois käytännössä.
Vainajat haudattiin kolmantena päivänä Karjalassa, oli pappi saatavilla tai ei. Pappi siunasi sitten myöhemmin, kun tuli kylään käymään. Ortodoksi vainajat haudattiin omiin kyläkalmistoihin. Kirkkomme ei pakottanut tuomaan vainajaa peninkulmien päähän kirkolle haudattavaksi, niin kuin luterilainen kirkko teki, vaan jokaisella kylällä oli oma kyläkalmistonsa, joka sijaitsi esim jossain saaressa.
Ennen pikainen hautaaminen oli välttämättömyys varsinkin lämpimissä maissa tai meillä kesällä, koska ei ollut kylmiöitä, joissa vainajan ruumis säilyisi. Ortodoksisessa hautauspalveluksessahan pidetään arkku avoimena. Kyllä nykyäänkin vainaja on paremman näköinen, jos hänet haudataan pian eikä hän joudu odottamaan ruumishuoneella kahta viikkoa.
Nopea hautaaminen myös edistää surutyötä, päästään nopeammin surussa II:een vaiheeseen kuin jos vainaja on hautaamattomana viikkokausia.
eräs sukulaiseni kuoli ja hautajaisia piti siirtää koska ruumiinavausta(vainaja oli kuollut kotona)piti odottaa viikkoja. Patologian laitoksella on aina silloin tällöin ruuhkaa kun ihmisiä kuolee niin paljon.
Toisaalta 2 viikoa on ok koska hautajaisia järjestellessä ehtii sopeutua uuteen tilanteeseen.
En koe hatajaisia surujuhlana. Olen iloinen ja kiitollinen siitä että ihminen on saanut elää elämänsä.Mitäpä sitä suremaan ettei maanpäällinen elämä jatku 200 vuotta tms.
En siis ymmärrä mitä ihmiset hautajaisissa surevat, tuskin sitä vainajaa, omaa kurjuuttaan kait.
Toki tietyin poikkeuksin ( väkivaltainen / ennenaikainen kuolema, itsemurha jne....). Onhan poisnukkuneen läheisen hautajaisissa toki läsnä myös runsaasti itkua, loputonta surun tunnetta. Kun meille rakas läheinen poistuu keskuudestamme on surumme sanaton. Itkusta ei tahdo tulla loppua. Aikakin tuntuu pysähtyneen, ei tapahdu yhtään mitään, ei ole huomista ei eilistä, on vain pohjatonta kaipausta. Siitä huolimatta surun hälvettyä koitta meille uusi huomen, myös suhteessamme poisnukkuneeseen. Pikkuhiljaa suru hellittää, hautajaisten surullinen sanoma heikentää otettaan. Päivittäin toteutetut rukouksemme vainajan puoleen vahvistavat uskoamme jälleennäkemiseemme. Kun vuosi on vierähtänyt hautaamisesta, olemme jo vahvoilla. Muistelemme lämmöllä edesmennyttä. Elämme rukousyhteydessä hänen kanssaan. Me rukolemme hänen sielunsa puolesta ja hän meidän täällä vielä elävien puolesta. Näin me vuorovaikutuksella autamme toinen toistamme ja koemme olevamme iankaikkisesti yhdessä.
tälläinen.
Mistä tiedetään ihan varmasti että kuollut on kuollut jos hänet haudataan niin nopeasti. Olen nähnyt joitain dokkareita joissa ruumishuoneella ollut kuollut onkin ollut elossa jne. Ja Pismassa oli joku ohjelma jossa aivokuollut olikin elossa kun rumis oli jäädytetty jne.
Mut tietysti jos ihmisen päälle heitetään hiekkaa niin kyllä hän kuolee siinä jos ei ole kuollut aikaisemmin.
Eikö ortodoksit polttohautaa ihmistä?Miksi ei jos näin on?
vaan vasta kolmantena päivänä kuolemasta. Kyllä siinä ajassa jo on selvinnyt, onko joku kuollut vai ei.
Prismassa tosiaan kerrottiin jostain tytöstä, joka oli pudonnut kylmään vuoristopuroon, ja hänet oli vielä saatu elvytettyä kolme tuntia kliinisen kuoleman jälkeen. Vaikka aivot olivat olleet siis kolme tuntia ilman happea, ne eivät olleet tuhoutuneet, koska ruumiinlämpö oli pudonnut 13 asteeseen. Hypotermia siis pelasti hänen aivonsa. Tyttö kuntoutui vähitellen aivan entiselleen.
Ortodoksit eivät hyväksy polttohautausta, koska se on pakanallinen hautaustapa. Muinaisessa Rooman valtakunnassa pakanat polttivat kristittyjen marttyyrien ruumiit, sillä he yrittivät näin tehdä tyhjäksi kristittyjen ylösnousemustoivon.
Ylösnousemus ei kuitenkaan ole riippuvainen hautaustavasta. Emmehän nouse ylös samassa ruumiissa, vaan saamme uudet kirkkauden ruumiit, samanlaiset kuin Kristuksella oli ylösnousemuksensa jälkeen.
sitten myös sitkeästi vain tuntikausia koittaa saada henkiin. Kävisikö heille niin kuin vuoristopuroon pudonneelle tytölle?
tyttö oli harvinaislaatuinen tapaus. Ohjelmassa kerrottiin myös aivoleikkauksesta, jonka aikana potilas jäähdytettiin, sydän pysäytettiin kymmeneksi minuutiksi leikkauksen ajaksi ja sitten potilas taas palautettiin elämään. Leikkaus onnistui.
tämä.
Miksi ortodoksiristissä on se pieni poikkipuu vinottain? Mikä sen tarina on?
Ja kiitokset vastauksista.
Venäläinen alkuperä. Tarkoittaa ryöväriä, joka oli ristillä Jeesuksen kanssa samaan aikaan ja pelastui. Vinoristin voi ajatella kahdella tavalla: ihminen voi palastua tai joutua kadotukseen.
Kun katsot ristiä edestä päin (olettaen, että risti on laitettu perinteen mukaiseen asentoon ja katselet Kristusta kasvokkain), poikkipuu osoittaa luoteesta kaakkoon. "Luoteessa" (ristillä olevan Kristuksen oikealla puolella) oli viisas ryöväri, joka pääsi Kristuksen kanssa paratiisiin, kun taas vasemmalla puolella (poikkipuu osoittaa alas) ollut ryöväri joutui kadotukseen. Hyvä muistutus tärkeästä asiasta :-)