Mikä joukko-osasto oli 1944 Ahvenanmaalla?
21.6.1941 JR14 siirrettiin Ahvenanmaalle ja välillä se siirettiin takasin rintamalle, olikohan 1941 syksyllä.
Tuliko sama porukka heti kohta takaisin vai joku toinen?
Entä ketkä oli Ahvenanmaalla 1944? Varmastikaan se ei ollut JR14, koska se taidettiin lakkauttaa ennen vuotta 1944.
Otto Kumeniuksen kirjassa Vastavakooja, sanottiin heidän olleen (1944) Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä.
JR14 oli siis kotoisin Turun seudulta ja taidettiin lakkauttaa ennen vuotta 1944.
21.6.1941 JR14 siirrettiin Ahvenanmaalle ja välillä se siirettiin takasin rintamalle, olikohan 1941 syksyllä.
Tuliko sama porukka heti kohta takaisin vai joku toinen?
Entä ketkä oli Ahvenanmaalla 1944? Varmastikaan se ei ollut JR14, koska se taidettiin lakkauttaa ennen vuotta 1944.
Otto Kumeniuksen kirjassa Vastavakooja, sanottiin heidän olleen (1944) Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä.
JR14 oli siis kotoisin Turun seudulta ja taidettiin lakkauttaa ennen vuotta 1944.
Vastaukset 10
Vanhimmat
JP 6 oli Ahvenanmaalla noin helmikuusta -44 kesäkuuhun -44, jolloin se siirrettiin Kannaksen taisteluihin. Luultavasti siellä oli enemmänkin joukkoja.
Jp 6 oli polkupyörillä varustettu ja siis nopeampi liikkumaan kuin tavallinen jalkaväki. Ilmeisesti tarkoitettu vastahyökkäyksiin saarella. Jp 6 oli tietääkseni pääosin suomenkielinen joukko-osasto, nuoria varusmiehiä. Ahvenanmaan joukkoja kai vahvistettiin talvella -44, koska pelättiin saksalaisten temppuja sillä aikaa kun rauhanneuvotteluja yritettiin ensimmäisen kerran neukkujen kanssa.
Kumenius oli siis käynyt itse Ahvenmaalla istuksimassa punssi-partyssä, jossa Riikin-Ruotsin lippu liehui huvilan salossa, ja kielitaistelijat skoolasivat Ruotsin armeijan uniformuihin puettujen upseerien kanssa. Puheet oli kovia ja vaahto lensi suusta kun Suomea haukuttiin.
Kumenius muistaakseni ilmestyi saarille helsinkiläisenä liikemiehenä ja osasi imitoida niin hyvin stadilaista bättrefolk-pelleä että meni täydestä ja kutsuttiin sisapiirin bileisiin.
Tuli nolo loppu separatismille kun huomattiin svedujen hankkeet ajoissa.
>>Otto Kumeniuksen kirjassa Vastavakooja, sanottiin heidän olleen (1944) Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä.
Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen isompi joukko-osasto, siis ihan divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai suomenruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli ruotsinkielisiä nimenomaan siis Jatkosodassa.
Nämä teloitustuomiothan kohdistuivat 1941-1944 pelkästään ja vain jalkaväkijoukkoihin.
JR13 ja JR61 muodostivat sen rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.
Talvisota 1939-1940
Jalkaväki
Kenttätykistö
JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK
Jatkosota 1941-1945
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1
>>>>> " 17.D .. JR61 ja JR13 ja ne oli siellä
Viipurin Kivisalmella..Etulinjan edessä siis."
17.D ja nämä 'Marttisen pojat' (JR 61) oli
Viipurin valtauksen jälkeen Tienhaarassa
jos ei kaukana etulinjasta niin kuitenkin
HERRAN HUOMASSA siellä Viipurinlahden takana.
Tykistöllämme oli helppo homma tuhota kaikki
mahdolliset vihollisen hyökkäysmuodostelmat
Sorvalinsaarella.
Ja näinhän siinä kävikin!
No eipä JR14 kauan kerinnyt olla siellä.
Aloinpas itsekin katselemaan kirjoista josko löytyisi.
Mauno Jokipiin Jatkosodan synty -kirjassa sanotaan kyseessä olleen JR14, joka osallistui Operaatio kilpapurjehdukseen.
Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta -kirjan mukaan JR14 oli 1.D:aan kuuluva joukko-osasto, joka vain käväisi Ahvenanmaalla ja lähetettiin 12.7.1941 Petsamoon Saksalaisten avuksi ja sieltä 9.10.1941 Kiestinkiin. 1944 kohdalla ko. rykmenttiä ei enää löydy eli se on nähtävästi lakkautettu.
noin juuri
JP 6 ei tainnut olla ruotsinkielinen eikä Vaasan seudulta.
oli koko sodan ajan 7.Rannikkoprikaati.