Ylikankaan mukaan Suomi ei hyväksynyt länsivaltojen apua maaliskuussa 1940 ,vaan teki rauhan NL:n kanssa Göringin neuvosta, että Suomi saa vielä kaiken takaisin
Pirkko Kanervo on väitöskirjassaan samalla kannalla
Ulkoministeri Väinö Tanner puhui 13.3.1940 ja sanoi Norjan ja Ruotsin torjuneen jyrkästi länsivaltojen avun kauttakulun Suomeen
Suomihan ei voinut turvautua länsivaltojen apuun kun Ruotsi ja Norja eivät päästäneet sitä alueidensa kautta Suomeen
Tämä pakotti Suomen rauhaan NL:n kanssa
Ylikangasta vastaan puhuu sekin että Suomi pyrki talvisodan jälkeen puolustusliittoon Ruotsin kanssa eikä pannut kaikkea Saksan varaan
Pirkko Kanervo on väitöskirjassaan samalla kannalla
Ulkoministeri Väinö Tanner puhui 13.3.1940 ja sanoi Norjan ja Ruotsin torjuneen jyrkästi länsivaltojen avun kauttakulun Suomeen
Suomihan ei voinut turvautua länsivaltojen apuun kun Ruotsi ja Norja eivät päästäneet sitä alueidensa kautta Suomeen
Tämä pakotti Suomen rauhaan NL:n kanssa
Ylikangasta vastaan puhuu sekin että Suomi pyrki talvisodan jälkeen puolustusliittoon Ruotsin kanssa eikä pannut kaikkea Saksan varaan
Vastaukset 47
Vanhimmat
johto olisi maaliskuussa 1940 voinut olla varma että Saksa hyökkää Neuvostoliittoon
Saksan sota lännessä Ranskaa ja Englantia vastaan oli vielä käymättä ja sen tuloksesta ei ollut mitään varmuutta
Hitler allekirjoitti Barbarossa suunnitelman vasta joulukuussa 1940
Minulla on sellainen muistikuva, että näin kävi?
Suomen politiikka ei missään tapauksessa ollut Saksa-hakuista Talvisodassa ja seuraavana kesänä.
Teeveessä esiintynyt tutkija piti hyvinkin ihmeellisenä löytöä paperia joka osoitti Svinhufvudin sanoneen italiassa etteivät Norja ja Ruotsi olisi estäneet avustusretkikunnan tuloa. Mikä tässä on niin ihmeellistä? Tottakai Saksan suuntaan aiemminkin nojannut Svinhufvud halusi antaa sen kuvan, että Suomi valitsi Saksan ja Italian eikä halunnut sitoutua länsivaltoihin.
Tutkijoiden olisi parasta löytää todisteet jotka osoittavat ensinnäkin että länsivallat ensinnäkin tarjosivat avustusretkikuntaa eivätkä vain spekuloineet sillä sekä että länsimaat eivät aikoneet ottaa haltuun Ruotsin malmikenttiä (tätähän Ruotsi pelkäsi ja oletti että länsi sitoisi Ruotsin sotaan Saksaa vastaan - asia joka haluttiin tietenkin välttää). Lisäksi olisi syytä löytää jonkinlainen todiste siitä että Ruotsi olisi ollut valmis todella päästämään avustusretkikunnan alueidensa läpi. Länsimyönteinen historiantutkinta kuulostaa muuten tältä osin lähinnä ajatusleikiltä ja spekuloinnilta.
että Ruotsi olisi päästänyt länsiavun alueensa läpi Suomeen
Se tiedetään että 2.3.1940 länsivallat pyysivät lupaa kulkea Ruotsin ja Norjan läpi auttamaan Suomea
Ruotsi ja Norja vastasivat kieltävästi
Ruotsi julkisti päätöksensä ettei anna Suomen pyytämää apua
Ja Ruotsi esti länsivaltojen avun kauttakulun Suomeen
Suomi esitti Ruotsille pyynnön saada lisää ruotsalaisia vapaaehtoisia
Painostaakseen Suomea rauhaan Ruotsi julkisti kielteisen vastauksensa Suomen pyyntöön
Suomen etu olisi ollut vastauksen salaaminen
auttaa Suomea sotilaallisesti - sehän olisi merkinnyt joutumista sotaan liittolaiseksi myöhemmässä vaiheessa tulleen Neuvostoliiton kanssa. Epäilen ja muistan jostain lukeneenikin, että Suomen ns. avustaminen länsivaltojen taholta oli vain suurvaltapoliittista taktikointia ilman todellista sotilaspoliittista pyrkimystä.
Tilanne rintamalla oli jo käytännössä ratkennut 2.3.1940, kun länsivallat esittivät joukkojen kuljetus pyyntönsä Norjalle ja Ruotsille. Suuri psykologinen merkitys sillä varmaan oli rauhanneuvottelujen kannalta, sillä ei Neuvostoliittokaan länsivaltojen kanssa sotaan halunnut.
Lännen intressi oli KIRUNA.Suomi oli keppihevonen,jonka Ruotsi snaijasi. Tämä ei myöskäänSaksalle sopinut, kilpajuoksu Kirunaan ja Petsamoon alkoi.Liiton ENGLANTI RANSKA joukot 50.000 miestä, olivat riittämätön apu Suomelle.Malmikentät niillä olisi voinut miehittää.
Mitä ihmeen intressiä liitolla olisi ollut Suomea auttaa??Kai päämaja tämän honasi.
Tannerin puhe oli puolustuspuhe. Suomalaisten oli vaikea ymmärtää, miksi niin ankariin rauhanehtoihin oli suostuttu. Asia piti jotenkin selittää kansalle. Ruotsin ja Norjan asenne länsivaltojen apuun kelpasi siinä tilanteessa selitykseksi.
Eihän Tanner voinut julkisesti paljastaa Saksan vihjaisseen Suomen johdolle, että menetetyt alueet voitaisiin saada takaisin, kunhan aika olisi kypsä.
Tässä edellisen keskustelun lyömätön analyysini.
Kirunan ja Petsamon malmia havittelivat myös Englanti ja Ranska.Suomelle esitettiin useaan otteeseen tulla apuun talvisodan; aivan lopullakin.On turhaa luulla etteikö Suomen johto tiedostanut avuntarpeen luonnetta,niiden vaatimattomuuden vuoksi.Suomi kieltäytyi lännen avusta juuri näistä syistä Ja ihmetystä herättää joillekin vieläkin Ruotsi ÄÄRETTÖMÄN nuiva suhtautuminen antaa "läpikulkuoikeus" kyseisille joukoille "auttamaan" Suomea.Enlanti tiedotti suomelle, joukkojen tulevan vaikka taistellen Ruotsin läpi,kunhan vain pyydätte apua.Mitä teki Saksa.Saksa kehotti tilanteessa Suomea solmimaan heti rauhan.Saatte kaiken korkojen kanssa takaisin kun teete rauhan,Hitler lupasi.Saksalle tuli hätä,Ranska ja Englanti tulevat samoille malmiapajille mitä itsekkin havittelivat.Suomi teki rauhan Moskovassa keväällä -40.Kohta Hitler kyni Ranskan.Kohta Suomi oli Saksan asekumppani.
Saksa pelasti suomen,kun kehotti rauhantakoon.N.liiton joukot olivat juuri vahvistetut kannaksella.SUOMI olisi lyöy, jos Mannerheim olisi luottanut lännen apuun ja jatkanut sotaa Neuvostoliittoa vastaan.Raja olisi siirtynyt Tornionjoelle,jos Suomi olisi pyytänyt lännen apua keväällä vuonna 1940.Apu ei olisi kerinnyt ratkaisemaan sotaa Suomen eduksi. Saksa ratkaisi suomen kohtalon,mutta ei ensimmäistä, mutta eipä vielä viimeistä kertaa.
Viittaan tällä vuoteen kesään -44)
Laita oma tulkintasi,tuo koko potaska on vain HEITTO.
Maaliskuun alussa Stalin piti vielä länsivaltojen väliintuloa Suomen avuksi mahdollisena ja oli siksi valmis rauhaan ehdoilla jotka Suomi saattoi hyväksyä
Stalin oli luopunut Terijoen hallituksesta ja koko Suomen valtauksesta
Kesäkuussa 1940 Ranskan ja Englannin joukot joutuivat poistumaan pohjois Norjasta kun Saksa valtasi Ranskan
Eli talvisodan rauha tehtii juuri oikealla hetkellä
Rauhanteko olisi voinut myöhästyä, ellei Saksasta olisi salaa neuvottu Suomen johtoa suostumaan rauhanehtoihin.
Saksa onnistui vaikuttamaan asioihin niin, etteivät länsivallat tuoneet joukkojaan Suomeen (suurin pelko oli Ruotsin malmikenttien joutumisesta liittoutuneille). Huhtikuussa sitten Saksa jo miehittikin Tanskan ja Norjan.
Mikään lähde ei todista että Suomen johto olisi tehnyt talvisodan rauhan Göringin lupauksiin perustaen
Rauha tehtiin kun Stalin oli siihen valmis ja rintama oli murtumassa ja länsivaltojen apua pidettiin riittämättömänä ja epävarmana
länsivallat eivät olisi voineet auttaa Suomea
Saksa oli vallannut Ranskan ja uhkasi Englantia maihinnousulla ja Suomen auttamiseen ei ollut käytettävissä joukkoja
Vain Saksa saattoi kesäkuusta 1940 lähtien auttaa Suomea
Ja taitavalla pelillä talvisodan loppuvaiheissa Saksa onnistui varmistamaan itselleen edulliset asetelmat Skandinaviassa. Samalla tuli Suomi sidotuksi Saksan kelkkaan.
anna lähde joka todistaa varmuudella että Suomen johto piti talvisodan aikana Saksaa pelastajana
Stalinin valmius rauhaan, Suomen kannalta heikkenevä tilanne rintamalla ja länsivaltojen avun riittämättömyys/epävarmuus ovat kaikki tosiasioita.
Oli kuitenkin käynnissä myös kansainvälinen suursota, eikä maan johto voinut luottaa siihen, että tilanne Suomenkaan rajoilla pysyvästi rauhoittuisi. Rauhankin jälkeen N-liiton painostus varmasti jatkuisi. Suomi ei selviäisi yksin, joten selkänoja oli jostain saatava. Se selkänoja oli positiivisia viestejä lähettänyt Saksa, jonka avulla epäoikeudenmukainen rauha voitaisiin ehkä korjata.
mikään lähde ei todista että talvisodan aikana Suomen johto olisi pitänyt Saksaa pelastajana
Elokuussa 1940 Suomi antoi Saksalle kauttakulkuluvan ja NL:n painostus hellitti samalla
Ruotsi oli jo aiemmin antanut Saksalle kauttakulkuluvan Norjaan
Kenraali Paavo Talvela vieraili joulukuussa 1940 Saksassa ja sanoi 18.12. puheessaan Hermann Göringille:
"Kuten Teille, Herra Valtakunnanmarsalkka, on tunnettua, Suomi joutui viime talvena raskaaseen taisteluun Venäjän kanssa. Sota päättyi kuitenkin ajoissa ja rauha solmittiin, ei vähiten sen neuvon ansiosta, jonka Te, Herra Valtakunnanmarsalkka, välititte meille ministeri Kivimäen kautta."
Talvelan puhe joulukuulta 1940 ei todista että Suomen johto olisi talvisodan aikana pitänyt Saksaa pelastajana
Tarvttaisiin lähde talvisodan ajalta
Joulukuussa 1940 Saksaa tietenkin pidettiin Suomessa pelastajana koska Hitler oli marraskuussa 1940 torjunut Molotovin pyynnön vapaista käsistä Suomeen ja Göring kertoi sen Talvelalle
Luuleeko joku Saksan olleen täysin passivinen Ruotsin suhteen.Kyllä Saksa jos kuka käytti Ruotsikorttia Kirunan malmin suhteen.Muuten EI ole selitettävissä Ruotsin erittäin kielteinen asenne, liittomaiden aseavun Suomeen tulolle,Ruotsin läpi.Saksa supisi myös Ruotsin korvaan.
Talvelan lausunnon ajankohta ei tässä ole ratkaiseva vaan sen sisältö: hän kiitti Göringiä neuvosta, jonka Suomen johto oli saanut nimenomaan talvisodan aikana.
Jo pelkästään esim. Kivimäen lähettäminen talvisodan aikana Saksaan (jolla oli sopimus N-liiton kanssa) tunnustelemaan avun mahdollisuuksia osoittaa, että Saksaa pidettiin varteenotettavana pelastajana.
tarvitaan lähde talvisodan ajalta joka selkeästi todistaa että Göringin Kivimäelle esittämä kommentti vaikutti Rytiin ja Tanneriin
Sellaista lähdettä ei ole olemassa
Ettei kuitenkin hän ollut Tolovaajärvellää.Mene tiedä,v 1940 joolukuussaa.
... esim. eduskunnan päätöslauselmaa tai muuta vastaavaa? Olisiko Suomen johdossa kukaan voinut siinä tilanteessa antaa virallista lausumaa, että solmimme nyt tämän rauhan ankarin ehdoin, koska Saksa aikoo hyökätä N-liittoon ja siinä samalla sitten otamme menetetyt alueet takaisin? Todella tökeröä taktiikkaa olisi ollut tuollainen.
Joulukuussa 1940 ei enää ollut sotaa. Joulukuussa 1939 ja alkuvuodesta 1940 Talvela kyllä oli Tolvajärvellä.
selkeästi todistaa että Göringin kommentti Kivimäelle vaikutti Rytiin ja Tanneriin
Muuten Ylikangas on tyhjän päällä
Joulu oli ns."vuosivillisääni.virhe tikki.
No sinun vuorosi arvioida.
Falkenhorstin nimi liittyykin Barbarossa-suunnitelman - Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon - varhaisimpiin konkreettisluontoisiin esivaiheisiin. Lokakuun puolimaissa 1940 hän toimitti Mannerheimille tarkan kyselyn tieoloista ja sotilaallisista valmisteluista Pohjois-Suomessa. Hämmästynyt Mannerheim myöntyi pyydetyn selonteon antamiseen saatuaan siihen luvan poliittiselta johdolta.
Sitten takaisin analyysimme pääuralle. Falkenhorstin nimittäminen tapahtui siis 21.2. Silloin hän - tapaamisen aluksi - keskusteli myös Hitlerin kanssa siitä, miten olisi viisainta menetellä Suomen kanssa. Keskustelun lopputuloksen me tiedämme. Seuraavana päivänä eli 22.2. Herman Göring kutsui Kivimäen luokseen ja antoi tälle kuuluisan lausuntonsa. Lausunto liittyi näin Saksan pyrkimykseen pitää länsivallat loitolla Skandinaviasta ja ilmeisesti myös Saksan aikeisiin hyökätä itään. Kiperässä tilanteessa, erityisesti Ruotsin malmin menettämisen pelossa, Saksa - Hitler - paljasti Suomelle korttinsa.
Näin ainakin asian käsittivät - ja sehän tässä on ratkaisevaa - Suomen hallituksen johtavat hahmot Väinö Tanner ja Risto Ryti. He ryhtyivät voimalla ruhjomaan rauhaa läpi heti, kun olivat saaneet selon Göringin viestistä. He eivät tosin tehneet hallitukselle selkoa Göringin viestistä tämän itsensä nimissä vaan tekivät sen omissa nimissään. He ilmoittivat päätyneensä siihen, että Saksan ja Neuvostoliiton ystävyys ei olisi kestävää ja että Suomen tulisi olla valmiina näiden keskeisen sodan varalta valtaamaan menetetyt alueet takaisin. Se edellytti rauhaa, välirauhaa, niin kuin Ryti sanoi. Länsivaltain avun, jota hallitus oli aikeissa virallisesti pyytää, he torjuivat nyt päättävästi määrältään liian vähäisenä ja ajoitukseltaan liian myöhäisenä. Nämä argumentit siirtyivät sittemmin muistelmiin ja muistelmista tutkimuksiin.
Se seikka, että Ryti ja Tanner puhuivat omissa nimissään, juuri osoittaa, että he ottivat Göringin viestin vakavasti. Jos he olisivat pitäneet sitä toisarvoisena, he olisivat maininneet Göringin nimen. (Sotaa ennen Göringin vietejä ei ollut erityisemmin salattu.) Nyt he pelosta, että tieto tuosta valtavasta salaisuudesta vuotaisi jotenkin vihollisen korviin, ilmoittivat arvionsa omina päätelminään. Asiallisesti heidän repliikkinsä sisälsivät kuitenkin juuri sen, mitä Göring oli äskettäin Kivimäelle sanonut.
Monet myöhemmät tapahtumat tukevat edellä muotoiltua tulkintaa. Talvisodan jälkeen Suomi pyysi (28.3.) ja sai Saksalta luvan myydä metsätaloustuotteitaan Englantiin. Uudeksi ulkoministeriksi tuli 27.3. Rolf Witting, äidinkieleltään saksalainen. Ryti suojasi hallituksen aikaisemmat ja tulevat ratkaisut ankaralla sensuurilla (1.4.), vaikka maa ei ollut sodassa. Göringin viestin merkitys Suomen valinnalle tulee lähteissä esille myös expressis verbis. Kenraali Paavo Talvela lausui 18.12.1940 puheessaan Herman Göringille:
"Kuten Teille, Herra Valtakunnanmarsalkka, on tunnettua, Suomi joutui viime talvena raskaaseen taisteluun Venäjän kanssa. Sota päättyi kuitenkin ajoissa ja rauha solmittiin, ei vähiten sen neuvon ansiosta, jonka Te, Herra Valtakunnanmarsalkka, välititte meille ministeri Kivimäen kautta."
Näin osaset loksahtavat paikalleen, eritasoiset lähdetiedot saavat yhtenäisen selityksensä. Kun Summa petti, Suomen kohtalo ratkesi. Se ei ratkennut yksin sen kautta, että Suomi lähti vierimään kohden sotilaallista katastrofia, jota jokainen päivä toi lähemmäksi. Sotilaallinen tilanne pakotti Suomen tekemään valinnan Saksan ja länsivaltain kesken. Hallituksen keskeiset ministerit tekivät sen Saksan hyväksi, koska uskoivat Saksan voittavan suursodan. Valinta toteutui rauhan solmimisen muodossa.
Tärkeä merkitys tähän ratkaisuun päätymiselle oli Saksan toimenpiteillä. Saksan poliittinen johto pelästyi mahdollisuudesta, että länsivallat Suomen avunpyynnön valtuuttamina vyöryisivät Skandinaviaan, ja paljasti tulevat aikeensa Suomelle. Lupaus kaiken menetetyn saamisesta takaisin edessä olevan Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan seurauksena helpotti ja joudutti Suomessa rauhan tekoa. Suomi pani toivonsa Saksaan ja sen menestymiseen.
Se on minun tulkintani.
panttasi italiasta ostettuja fiateja ym rahtia suomeen talvisodan aikana. Taisi olla norjassa Nenosen hommaamia tykkejäkin ja joita ei tänne saatu kuin vasta sodan jälkeen. USA ja ranska olivat ainoita joilta herui aseita.
Loistavasti perusteltua faktaa, joka tukki helposti jankuttajan suun. Voiko Suomessa olla vielä niin tyhmää jengiä, joka ei vieläkään tiedän näitä totuuksia?
>>USA ja ranska olivat ainoita joilta herui aseita.
En nyt täysin tuomitse häntä,kyllä hänen kriitinen asenne laittoi pohdiskelemaan,ja kääntelemään nurin-niskoin koko Ylikankaan analyysin.Tärkeintä on asiain SISÄISTÄMINEN.Muuten on heikoilla jäillä.Virheitä tulee kaikille.(kuten tuo Talvelan aika sekoilu mulla).Kunnon väittely on joka keskustelun suola.
N.liitolta saadun sotasaaliin joukossa oli erilaista USA-sotamateriaalia.Sotasaalis aseet olivatkin yksi merkittävin Suomen "saama"aseapu.
Vaikka vitsiltä ehkä kuullostaakin.
Tarkenna puoleltasi asiaa.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/smmepa/full/kuva7.31.jpg
http://www.novision.fi/viapori/tykki01.jpg
Hernepyssyjä Ruotsista. 8 tuumaisia isoja tykkejä USAsta erissä sotien molemmin puolin. Ranskasta kaikenlaisia tykkejä isoista jäykkälavettisista 122 mm haupitseihin.
Kaikkein törkein takavarikko oli Fiat hävittäjien jääminen Saksaan talvisodan aikoihin. Brewstereistä 8-10 kpl ehti talvisotaan Ruotsissa tehdyistä sabotaasitöistä huolimatta. Jokatapauksessa Nenonen kulki ympäri maailmaa aseostoaikeissa ja Britit olisivat halunneet värvätä hänet. Se on ihan sama onko jäykkälavetti vai ei. Putkien määrä ja ammusten laatu ja halkaisija+paino ratkaisee. Esim. tuntemattomassa sotilaassa nähdyt katepillarivetoiset tykit ovat USAlaisia. Nenonen luonnollisesti halusi tällaisia. Alla lainaus joltain suomalaiselta upseerilta:
On oikeastaan varsin luonnollista, että juuri Ruotsilla oli alkuaikoina suurin vaikutus Suomen ilmatorjunnan kehittämiseen. Vaikka ensimmäiset ilmatorjuntatykit (20 It.K/23 Oe) ostettiin kokeilukäyttöön Sveitsistä (1924), tuli Ruotsista hankintojen pääkohde. Sieltä ostettiin Boforsin 76 mm raskaita tykkejä (m/27, 28, 29) tulenjohtovälineineen. Kenraali Nenonen vieraili Ruotsissa 1933 ja tutustui myös ilmatorjuntakalustoon. Näiden kontaktien tuloksena ryhdyttiin myöhemmin hankkimaan 40 mm tykkejä, ja Tampella aloitti Boforsin tykkien lisenssivalmistuksen Suomessa. Lisäksi kokeiltiin ja hankittiin it-aseita myös Englannista (Vickers), Tanskasta (Madsen) ja Ranskasta (Hotchkiss).
Ilmatorjunta sai alkunsa rannikkotykistöstä (kuten USA:ssa ja Espanjassa), mutta liitettiin 1930 Nenosen alaiseen kenttätykistöön. Tämä oli melko yleinen käytäntö useissa maissa, kuten Ruotsissa, Englannissa ja Neuvostoliitossa. Tämä vaihe ei kestänyt kauan. Ilmatorjuntajoukot alistettiin operatiivisesti ilmavoimille 1.7.1937 ja liitettiin orgaanisesti ilmavoimiin 1938. On luultavaa, että malli tähän poikkeukselliseen järjestelyyn saatiin Saksasta, jossa ilmatorjuntajoukot kuuluivat ilmavoimiin. Suomella oli vuosina 1936–39 erityisen läheiset sotilassuhteet Saksaan, vierailujakin oli viisi kertaa enemmän kuin Ruotsiin tai Viroon. Saksasta ryhdyttiin myös hankkimaan ilmatorjuntakalustoa, mm. 20 mm "raskaita it.konekiväärejä" (20 It.K/30 BSW). Tiiviit kontaktit johtivat osaltaan siihen, että suomalaisissa ohjesäännöissä oli paljon samoja periaatteita kuin saksalaisissa ("Truppenführung" 1936).
Saksalaisten opissa sotien aikana
Syksyllä 1939 lähetettiin Yhdysvalloille pyyntö 606 ilmatorjuntatykin ja 598 it.konekiväärin ostamisesta – amerikkalaisilla ei edes itsellään ollut näin paljon aseita! Lyhyen talvisodan aikana ei ehtinyt tapahtua erityisempää kehitystä, asekalusto oli kirjavaa, sitä oli liian vähän eikä taktiikasta ollut tietoakaan. Resursseihin nähden vihollinen kärsi isot konetappiot, joista ilmatorjunnan osuus oli 58 %.
Saksa oli pettänyt Suomen talvisodan alla (Ribbentrop-sopimus), mutta "aseveljeys" käynnistyi uudelleen v. 1940–41. Suomi sai saksalaista ja italialaista ilmatorjuntakalustoa ja Saksan sotasaaliskalustoa Ranskasta, Puolasta ja Tsekkoslovakiasta. Saksan materiaaliapu (josta kyllä maksettiin täysi hinta) oli ratkaiseva muun muassa Helsingin suurpommitusten torjunnassa. Kaluston mukana saatiin myös ilmatorjunta-alan "know-how" -informaatiota. Suomalaiset ilmatorjuntamiehet olivat tutka- ja valonheitinkoulutuksessa Saksassa ja saksalaisjoukoissa Pohjois-Suomessa. Suomalaisissa 88 mm ilmatorjuntapattereissa oli myös saksalaisia kouluttajia. Käytössä oli tietysti saksalaisia ohjesääntöjä, kuinkas muuten.
lentää. Jossain Helsinginn edustalla meressä on Boston ja mahdollisesti Dakota kone. Joitain Airacobria on Karjalassa ammuttu alas. Vain venäläisvalmisteisia koneita on saatu käyttöön muttei niistäkään ole ollut hyötyä varaosien puuttumisen takia. Sen sijaan tomahawkit, kittyhawkit ovat saksalta ostettuja. Hurricanet ovat englannista talvisotaan ostettuja. Samoin Blenheim pitkänokat (saksalaiset eivät siihen aikaan myyneet omiaan). USAlaiset ovat aina antaneet ampua kommunisteja omilla aseillaan.
Jolla ammuttiin josif staliinia niin, että toppatakit lepatti.
http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY7.htm
et antanut lähdettä joka selkeästi todistaisi Göringin kommentin Kivimäelle vaikuttaneen Rytiin ja Tanneriin
Tulkintasi on tyhjän päällä niin kauan kun et anna kyseistä lähdettä
Älä "tulkitse" vaan todista väitteesi lähteillä
Teidän pitäisi tuoda esiin lähteitä jotka selkeästi todistavat että Göringin kommentti Kivimäelle vaikutti Rytiin ja Tanneriin
Muuten olette tyhjän päällä
Suomen ulkoministeriöön ei ole tullut Saksasta mitään asiaa koskevaa salasähkettä
Suomen hallituksella ei siinä kokouksessa 25.2 ,jossa Tanner ja Ryti puhuivat sodan mahdolliisuudesta Saksan ja Neuvostoliton kesken,voinut olla tietoa Göringin tätä asiaa koskevasta kommentista Kivimäelle,koska Kivimäki oli vielä Berliinissä ja Kivimäeltä ei ollut tullut asiaa koskevaa sähkettä
Niin kauan kun kyseistä sähkettä ei ole esittää on Ylikangas tyhjän päällä
Kivimäeltä olisi tullut sähke jossa kerrottiin Göringin kommentista
Todistamaan Ylikangas ei ole väitettään pystynyt
Siirtykäämme keskusteluun jossa väitellään, oliko keskitysleirit ollenkaan tuhoamislaitoksia.Sinun päättelykyvyilläsi asia järjestyy aivan helposti,mutta kumpaan suuntaan,se jääköön nähtäväksi.Historia on elettyä elämää,detalji jota kaipaat, on selvää juustoa.Saksa ei hirvittävän suurta sotasalaisuutta tohtinut muulla tavalla tuoda Suomen hallitukselle tiedoksi.Tämän "YLIVOIMAINEN HEIKKI" tuo kirjassaan hyvin selvästi esiin.Mustaa valkoisella kun kaipaat,niin tutkijat ovat myös päättelijöitä,kunkin aineiston pohjalta.
Ylikankaan näkemystä tukee,kaikki muut ajan tapahtumat.Ylikankaan analyysi on kumottavissa vain,monipuolisilla dokumenteilla ajan tapahtumista.Yksi detaljin,("PYYNTÖ")EI analyysin oikeellisuutta hetkauta.Asia selviää täysin,paitsi sinulle. (Pussinperä)
Eikö RASKAAN rannikkotykistön käyttö ilmatorjunnassa ollut juuri ratkaiseva,Helsingin onnistuneeseen ilmatorjuntaan.
tehokkaampi kuin madsen.